Lue keskustelun säännöt.
Elatusmaksuihin saatava joku tolkku
23.01.2019 |
Siis aivan käsittämätöntä.
Itselläni 3 lasta joista maksan 2000 e nettotuloista n.600e elatusmaksuja. Lasten äiti elatuskyvytön eikä töihin aio mennäkkään. Palkkani nousi 2200e nyt joudun maksamaan
n. 800e. Siis vaikka palkka olisi minulla 1200e tai 2400e niin käytettävissä olisi aina se n.600e suojaosa.
Eli sata euroa enemmän kuin toimeentulotuki. Ei kyllä motivoi Työnteko tällä hetkellä.
Voisinkohan lopettaa tai vähentää työmäärää vaikka puolella, saman verran aina jää.
Kyllä suojaosuuden pitäisi olla ainakin 1000e.
Ihmettelen myös miten lasten elatus ja elämä kallistuu aina kun palkkani nousee .
Kommentit (1316)
Miksei kukaan suostu kertomaan mikä olisi sellainen sopiva summa elareiksi joka menisi täysin lapseen?? Jos 200e kk kerran on niin iso että siitä jää talolainaan ja ripsiinkin, niin MIKÄ olisi se sopiva summa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Se kun vaan ei kaikissa tapauksissa mene niin, että vaikka lapset olisivat 50-50 molemmilla vanhemmilla, että kumpikin vanhemmista osallistuisi yhtä paljon lasten kuluihin. Ex-mieheni ei ole koskaan ostanut lapsille yhtäkään kenkää, vaatetta tai oikeastaan mitään muutakaan kuin ruokaa.
Olen samaa mieltä siitä että asumiskulut täytyisi huomioida viikko-viikko-järjestelyssä molemmille vanhemmille.
Silti vuoroasuminen ei tarkoita sitä että elareita ei tarvitsisi maksaa. Lapsista on huomattavan paljon muitakin kuluja kuin pelkkä asuminen ja ruoka.
Tulee jopa mieleen se, että miten monessa vuoroviikkokuviossa motiivina onkin pohjimmiltaan se, ettei elatusmaksuja tarvitse maksaa? Deittaillessa tutustuin sellaiseen isään, joka kertoi että silloin kun lapset ovat hänen luonaan tekee pitempää päivää töissä että on sitten vapaaviikoilla aikaa harrastaa... Ei tullut toisia deittejä, mistäköhän syystä?
Tietenkin, mutta asuin- ja ruokakulut ovat molemmilla. Lähi saa myös lapsilisät. Lisäksi voisi hankintoja varten olla tili, johon molemmat laittavat rahaa tulojen suhteessa. Jos tulot yhtä suuret, myös lapsilisät sinne.
Ideaalimaailmassa varmaan noin, mutta jos jo parisuhteen aikana on tapeltu rahasta, niin luuletko että yhteinen tili on sen jälkeen tosi hyvä idea? Elatusmaksu on ihan perusteltu, mitä eroa tässä nyt sitten lopulta on muuta kuin se että etävanhempi tässä sun "tilimallissa" pääsisi paremmin kontrolloimaan mihin rahat on käytetty.
Minimielari on sen 158€ lapsi ja siitä kun vähentää luonapitovähennyksen, jää noin 100€ per lapsi elatusmaksua. Voisi kuvitella että se on mitätön summa siitä että se lähivanhempi hoitaa KAIKKI harrastusvälineet, vaatteet ja tarvikkeet.
Niin, mutta sinullakin on tuo ongelma, ettet ymmärrä että elatusvastuu on myös sillä lähivanhemmalla. Ei ymmärretä ei, vaikka se on jo tusinan kertaa tässäkin kerrottu :D
Ei siis ole tarkoitus että lapsi elää minimielarilla kokonaan, vaan lähiltä tulee se oma elatusosuus, PLUS ne lapsilisät. Tällöin lapsen elättämiseen onkin jo paljon enemmän kuin satku kuussa, eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Tätähän tässä on yritetty vajakeille selittää koko ajan. Ei ole reilua että maksellaan exän kuluja, kun on ne omakin lapsesta koituvat kulut maksettavana. Jos etä maksaa lähille niistä päivästä kun lapset ovat lähillä, kuuluu lähin vuorostaan maksaa etälle niistä päivistä jotka lapset ovatkin etällä. Silloin olisi oikeudenmukaista.
Jaha, ja sinä se et ole edelleenkään sen vertaa hiekkalaatikolta kasvanut, että osaisit keskustella nimittelemättä muita. Hohhoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämellä kuinka moni alkaisi itse kuittirumbaan exänsä kanssa, niin että joka ainut lapseen kohdistunut meno pitäisi johonkin exceliin naputtaa ja toisen sitten hyväksyä?
Yleensä kun ihmiset eroavat, syynä ovat sovittamattomat erimielisyydet, ja rahasta on voitu riidellä jo aviossa ollessa. Miten sitten eron jälkeen pitäisi näistä asioista kyetä sopimaan? Elatusmaksut ovat oikein järkevä tapa hoitaa asia niin että ei tarvitse joka ainutta hanskaa, kenkää ja bussilippua kysellä että kuka tällä kertaa maksaa, ja ovatko nämä kulut oikeutettuja.
Helppoa se on sanoa että lähivanhemman täytyisi tuollaista kirjanpitoa pitää, mutta entä sitten kun tilanne olisi toisinpäin, että se olisitkin SINÄ jonka menoja exä syynää ja arvoi ovatko ne tarpeellisia lapsen kuluja vai eivät?
Miten niin joka ainoa? Riittä ihan se, että luistimista, suksista, leirimaksuista, polkupyöristä jne on kuitit. Muutoin leiri on tonnin, vaikka olisi 200e, luistimet kirpparilta 50e, vaikka olisivat naapurin vanhat, jne. Näillä isoilla ostoksilla kun selitetään sitä, miksi etän pitäisi joka kuu maksaa älyttömiä summia. Tosiasia kun on se, ettei sen lapsen elämiseen menee monenakaan kuuna kuin pari satasta. Sitten kun hankitaan siompia juttuja, hankitaan ne yhdessä, eikä kuseteta etää.
Mikähän huuto näiltä etäisiltä pääsee, kun yhden kuukauden aikana lapselle on ostettu polkypyörä, uudet kengät, maksettu vuoden sairauskuluvakuutus ja Aku Ankan tilausmaksu? Eikö se ole kuitenkin helpompi maksaa sama tietty summa joka kuukausi kuin vaihtelevia summia joka kuukausi? Eihän siinä koskaan tiedä, mikä kuukausi maksut pompahtavat satasilla ylöspäin.
Jos mun exästäni olisi kyse, niin hän kiistäisi kenkien, sairauskuluvakuutuksen ja Aku Ankan tarpeellisuuden. Polkupyörä pitäisi ostaa, mutta ei mitään Bilteman halpismallia. Tässä se juuri tulee, että kun ihmisten käsitys tarpeellisesta kulutuksesta on niin erilainen, on ihan hyvä että on elatusapulaskurit sitä varten että se oikea taso määritellään.
Minun lapsellani ei ole vakuutusta, Aku Ankan haluaa tilata äitini, pyörän ostin minä. Elareita makselen, eikä lapsen äiti haluaisi ostaa mitään. Oikea taso on hyvin erilainen eri perheissä. Enemmän pitäisi katsoa tilannekohtaisesti. Jotkut pystyvat kierrättämään lapselta toiselle tai saavat ilmaiseksi sukulaisilta. Toiset joutuvat ostamaan lähes kaiken uutena jne.
Mitähän se uusi mahdollinen laki pitää sisällään. Lapseni jo armeijan käynyt ja varmaan rokotettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Se kun vaan ei kaikissa tapauksissa mene niin, että vaikka lapset olisivat 50-50 molemmilla vanhemmilla, että kumpikin vanhemmista osallistuisi yhtä paljon lasten kuluihin. Ex-mieheni ei ole koskaan ostanut lapsille yhtäkään kenkää, vaatetta tai oikeastaan mitään muutakaan kuin ruokaa.
Olen samaa mieltä siitä että asumiskulut täytyisi huomioida viikko-viikko-järjestelyssä molemmille vanhemmille.
Silti vuoroasuminen ei tarkoita sitä että elareita ei tarvitsisi maksaa. Lapsista on huomattavan paljon muitakin kuluja kuin pelkkä asuminen ja ruoka.
Tulee jopa mieleen se, että miten monessa vuoroviikkokuviossa motiivina onkin pohjimmiltaan se, ettei elatusmaksuja tarvitse maksaa? Deittaillessa tutustuin sellaiseen isään, joka kertoi että silloin kun lapset ovat hänen luonaan tekee pitempää päivää töissä että on sitten vapaaviikoilla aikaa harrastaa... Ei tullut toisia deittejä, mistäköhän syystä?
Tietenkin, mutta asuin- ja ruokakulut ovat molemmilla. Lähi saa myös lapsilisät. Lisäksi voisi hankintoja varten olla tili, johon molemmat laittavat rahaa tulojen suhteessa. Jos tulot yhtä suuret, myös lapsilisät sinne.
Ideaalimaailmassa varmaan noin, mutta jos jo parisuhteen aikana on tapeltu rahasta, niin luuletko että yhteinen tili on sen jälkeen tosi hyvä idea? Elatusmaksu on ihan perusteltu, mitä eroa tässä nyt sitten lopulta on muuta kuin se että etävanhempi tässä sun "tilimallissa" pääsisi paremmin kontrolloimaan mihin rahat on käytetty.
Minimielari on sen 158€ lapsi ja siitä kun vähentää luonapitovähennyksen, jää noin 100€ per lapsi elatusmaksua. Voisi kuvitella että se on mitätön summa siitä että se lähivanhempi hoitaa KAIKKI harrastusvälineet, vaatteet ja tarvikkeet.
Niin, mutta sinullakin on tuo ongelma, ettet ymmärrä että elatusvastuu on myös sillä lähivanhemmalla. Ei ymmärretä ei, vaikka se on jo tusinan kertaa tässäkin kerrottu :D
Ei siis ole tarkoitus että lapsi elää minimielarilla kokonaan, vaan lähiltä tulee se oma elatusosuus, PLUS ne lapsilisät. Tällöin lapsen elättämiseen onkin jo paljon enemmän kuin satku kuussa, eikö?
Missä niin on sanottu, että en ymmärrä? Tässä oli kyse siitä että etävanhemman osuus on se satanen, joten ei ihan älyttömän suuresta summasta ole kyse. Monihan on täällä sitä mieltä ettei sitäkään kuuluisi maksaa, koska vuoroasuminen.
Olen aina ollut sitä mieltä, että se vanhempien maksamat elatukset, eli se 200e+200e per lapsi on sitä varten, että sillä katetaan kaikki tarpeelliset menot. Eli asumiset, kuljetuskustannukset, koulu, vaatteet, huvitukset ja että ne myös auttavat lähivanhempaa siinä, että hän joutuu olemaan enemmän lapsien kanssa kotona ja myös hoitamaan niitä enemmän. Lapsilisät ovat taas enemmän lisänä auttamaan lapsien harrastuksissa sekä isoimmissa hankinnoissa. Ei niiden lapsiin menevien rahojen tarvitse aina mennä nollille joka kuukautta kohden. Näin saadaan sitten säästettyä synttäreille, nimipäiville, kesälomille ja joululahjoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kulut puoliksi, jos on 50/50 huoltajuus.
Ei tulojen mukaan todellakaan.
Hankkikaa vain sen verran lapsi kuin pystytte yksin elättämään.
Miksi sosiaalipummeilla on yleensä eniten lapsia?
Vajaaälyiset kutee holtittomasti.
Ehkäisykapsetlit ihon alle ihan oikeasti näille joillekin mielisairaille joidenka sukulaiset joutuvat sitten vastaamaan sekopäiden ympäripanemisista.
Lapsen kulut puoliksi, minkä mukaan? Jos olen lähivanhempana rikas ja matkustamme joka loma Monacoon, niin maksaako etä puolet lapsen kuluista? Vai tarkoitetaanko tuossa puolet ruuasta? Entä adumisesta? Haluan asua Helsingin keskustassa, maksaako että puolet lapsen asumisesta? No päiväkotimaksu on selkeä, vai onko? Jos olen lähivanhempana työtön, niin voin pitää lapsen kotona ja etä säästää sen puolikkaan päivähoito maksun.
Työttömänä yh et matkusta Monacoon. Entä halvat äkkilähdöt Alanyaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kun ihmetellä sitä kekseliäisyyttä millä tässäkin ketjussa jotkut yrittävät perustella sitä ettei omien lasten elatuksesta tarvitsisi maksaa.
Se joka eniten moisesta kärsii on syytön koko asiaan, oma lapsi. Jotkut kuvittelevat että voivat exäänsä kiusata elatusmaksujen maksamattomuudella, mutta tosiasiassa se loukkaa eniten lasta, joka ei ole syyllinen vanhempiensa eroon tai siitä johtuviin erimielisyyksiin.
JOS yrität perustella että edes minimielareita ei tarvitse maksaa, ja tuloja kuitenkin on, niin katso hetki peiliin ja mieti mitä siellä näet? Onko exäsi ahne vai sinä kenties saita?
Eniten sellaisesta tilanteesta, että exä kuppaa rahoja itselleen ja siidereilleen, kärsii se oma lapsi. Jos yrität perustella eksäsi maksamia siidereitä ja tekoripsiä hyvällä äitiydellä, niin katsohan peiliin, kumpi olet ahne vai saita? Ja mietipä hetki miten lapsesi tästä kärsii.
Mulla ei ole tekoripsiä, enkä käytä alkoholia. Tosin en ole tekstin alkuperäinen kirjoittajakaan.
Hehheh..mun teini osti Sokkarilta tekoripset ja oli maksanut 7€.
Nyt elarin maksajat vaihtakaa levyä, sillä tekoripsiä saa jopa 3-4€:lla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut sitä mieltä, että se vanhempien maksamat elatukset, eli se 200e+200e per lapsi on sitä varten, että sillä katetaan kaikki tarpeelliset menot. Eli asumiset, kuljetuskustannukset, koulu, vaatteet, huvitukset ja että ne myös auttavat lähivanhempaa siinä, että hän joutuu olemaan enemmän lapsien kanssa kotona ja myös hoitamaan niitä enemmän. Lapsilisät ovat taas enemmän lisänä auttamaan lapsien harrastuksissa sekä isoimmissa hankinnoissa. Ei niiden lapsiin menevien rahojen tarvitse aina mennä nollille joka kuukautta kohden. Näin saadaan sitten säästettyä synttäreille, nimipäiville, kesälomille ja joululahjoihin.
Unohdin lisätä tähän myös tarhamaksut/päiväkotimaksut
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se uusi mahdollinen laki pitää sisällään. Lapseni jo armeijan käynyt ja varmaan rokotettu.
Tätä se pitää sisällään:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/LaVM_12+2018.aspx
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Se kun vaan ei kaikissa tapauksissa mene niin, että vaikka lapset olisivat 50-50 molemmilla vanhemmilla, että kumpikin vanhemmista osallistuisi yhtä paljon lasten kuluihin. Ex-mieheni ei ole koskaan ostanut lapsille yhtäkään kenkää, vaatetta tai oikeastaan mitään muutakaan kuin ruokaa.
Olen samaa mieltä siitä että asumiskulut täytyisi huomioida viikko-viikko-järjestelyssä molemmille vanhemmille.
Silti vuoroasuminen ei tarkoita sitä että elareita ei tarvitsisi maksaa. Lapsista on huomattavan paljon muitakin kuluja kuin pelkkä asuminen ja ruoka.
Tulee jopa mieleen se, että miten monessa vuoroviikkokuviossa motiivina onkin pohjimmiltaan se, ettei elatusmaksuja tarvitse maksaa? Deittaillessa tutustuin sellaiseen isään, joka kertoi että silloin kun lapset ovat hänen luonaan tekee pitempää päivää töissä että on sitten vapaaviikoilla aikaa harrastaa... Ei tullut toisia deittejä, mistäköhän syystä?
Tietenkin, mutta asuin- ja ruokakulut ovat molemmilla. Lähi saa myös lapsilisät. Lisäksi voisi hankintoja varten olla tili, johon molemmat laittavat rahaa tulojen suhteessa. Jos tulot yhtä suuret, myös lapsilisät sinne.
Ideaalimaailmassa varmaan noin, mutta jos jo parisuhteen aikana on tapeltu rahasta, niin luuletko että yhteinen tili on sen jälkeen tosi hyvä idea? Elatusmaksu on ihan perusteltu, mitä eroa tässä nyt sitten lopulta on muuta kuin se että etävanhempi tässä sun "tilimallissa" pääsisi paremmin kontrolloimaan mihin rahat on käytetty.
Minimielari on sen 158€ lapsi ja siitä kun vähentää luonapitovähennyksen, jää noin 100€ per lapsi elatusmaksua. Voisi kuvitella että se on mitätön summa siitä että se lähivanhempi hoitaa KAIKKI harrastusvälineet, vaatteet ja tarvikkeet.
Niin, mutta sinullakin on tuo ongelma, ettet ymmärrä että elatusvastuu on myös sillä lähivanhemmalla. Ei ymmärretä ei, vaikka se on jo tusinan kertaa tässäkin kerrottu :D
Ei siis ole tarkoitus että lapsi elää minimielarilla kokonaan, vaan lähiltä tulee se oma elatusosuus, PLUS ne lapsilisät. Tällöin lapsen elättämiseen onkin jo paljon enemmän kuin satku kuussa, eikö?
Olen eri, mutta itseltäsi tässä vaikuttaa luetun ymmärtäminen olevan hakusessa jos et ymmärtänyt mitä tuossa sanotaan. Eli lähi maksaa noilla summilla enemmän kuin etä. Kukaan täysjärkinen jolla on koskaan ollut lapsia ei luule, että noilla summilla elätetään lasta. Taidat olla vain naiseton palstaräyhääjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämellä kuinka moni alkaisi itse kuittirumbaan exänsä kanssa, niin että joka ainut lapseen kohdistunut meno pitäisi johonkin exceliin naputtaa ja toisen sitten hyväksyä?
Yleensä kun ihmiset eroavat, syynä ovat sovittamattomat erimielisyydet, ja rahasta on voitu riidellä jo aviossa ollessa. Miten sitten eron jälkeen pitäisi näistä asioista kyetä sopimaan? Elatusmaksut ovat oikein järkevä tapa hoitaa asia niin että ei tarvitse joka ainutta hanskaa, kenkää ja bussilippua kysellä että kuka tällä kertaa maksaa, ja ovatko nämä kulut oikeutettuja.
Helppoa se on sanoa että lähivanhemman täytyisi tuollaista kirjanpitoa pitää, mutta entä sitten kun tilanne olisi toisinpäin, että se olisitkin SINÄ jonka menoja exä syynää ja arvoi ovatko ne tarpeellisia lapsen kuluja vai eivät?
Miten niin joka ainoa? Riittä ihan se, että luistimista, suksista, leirimaksuista, polkupyöristä jne on kuitit. Muutoin leiri on tonnin, vaikka olisi 200e, luistimet kirpparilta 50e, vaikka olisivat naapurin vanhat, jne. Näillä isoilla ostoksilla kun selitetään sitä, miksi etän pitäisi joka kuu maksaa älyttömiä summia. Tosiasia kun on se, ettei sen lapsen elämiseen menee monenakaan kuuna kuin pari satasta. Sitten kun hankitaan siompia juttuja, hankitaan ne yhdessä, eikä kuseteta etää.
Mikähän huuto näiltä etäisiltä pääsee, kun yhden kuukauden aikana lapselle on ostettu polkypyörä, uudet kengät, maksettu vuoden sairauskuluvakuutus ja Aku Ankan tilausmaksu? Eikö se ole kuitenkin helpompi maksaa sama tietty summa joka kuukausi kuin vaihtelevia summia joka kuukausi? Eihän siinä koskaan tiedä, mikä kuukausi maksut pompahtavat satasilla ylöspäin.
Jos mun exästäni olisi kyse, niin hän kiistäisi kenkien, sairauskuluvakuutuksen ja Aku Ankan tarpeellisuuden. Polkupyörä pitäisi ostaa, mutta ei mitään Bilteman halpismallia. Tässä se juuri tulee, että kun ihmisten käsitys tarpeellisesta kulutuksesta on niin erilainen, on ihan hyvä että on elatusapulaskurit sitä varten että se oikea taso määritellään.
Minun lapsellani ei ole vakuutusta, Aku Ankan haluaa tilata äitini, pyörän ostin minä. Elareita makselen, eikä lapsen äiti haluaisi ostaa mitään. Oikea taso on hyvin erilainen eri perheissä. Enemmän pitäisi katsoa tilannekohtaisesti. Jotkut pystyvat kierrättämään lapselta toiselle tai saavat ilmaiseksi sukulaisilta. Toiset joutuvat ostamaan lähes kaiken uutena jne.
Ai nytkö niitä lasten kuluja pitää maksattaa isovanhemmilla? Sukulaisetkin pitää velvoittaa antamaan tai myymään käytetyt vaatteet ja tavarat sukulaislapsille? Eihän mikään näitä etävanhempia estä tekemästä niin, sen kun soittelee sukulaiset läpi ja tinkaa sukset ja luistimet halvalla.
Kiva, että lapsesi on terve eikä sairasta mitään kroonista sairautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En halunnut elareita muuten, kuin puolet päivähoitomaksusta. Eron jälkeen pärjään paljon paremmin, kuin parisuhteessa rahallisesti. Maksan murto osan tarhamaksuista, kun avoliitossa maksoin täydet. Saan yh korotuksen. Vaadin vain puolia tarhamaksuista. Ei kelvannut joten vaadin minimielarit, jotka on enemmän, kuin alkuperäinen puolet tarhamaksuista vaatimukseni ja sehän exää hatuttaa. Maksoin suhteessa jo kaiken lapseen liittyvän ja puolet vuokrasta. Nyt maksan yksin vuokran, mutta pärjään silti paremmin ja käteenkin jää jotain,
kun suurin ruokakulueräkin, eli mies ei ole enää talossa. Ex ei edelleenkään osallistu mihinkään, mutta on joutunut ostaa lapselle ekaa kertaa elämässään kämppäänsä sängyn, patjan ja vaatteet. En anna periaatteesta vaatteita mukaan, ne kun tuppas jäämään isälle siellä käydessä ja mysteeristi katoamaan . Ymmärrän aloittajaa hyvin, aika kohtuuton vaade 800 euroa. En kehtaisi tuommoisia vaatia, toivoisin vain, että viettää lapsen kanssa aikaa lapsen ollessa siellä. Silti tulee valitusta, kun " maksan elarit ja saat lapsilisän" joo niillähän oikein juhlitaan. Onneksi olen hyvin palkattu, lapseni saa harrastaa ja on vaatteet, on kavereita ja on varaa käydä hoplopissa joskus. Harmi, että paremmin tienaava isi ei voi käydä lapsen kanssa edes uimahallissa, kun "Ei ole elareiden, sen minimimaksun jälkeen, enää varaa"
Hyvin palkattu maksaa kyllä tarhamaksut kokonaisuudessaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Se kun vaan ei kaikissa tapauksissa mene niin, että vaikka lapset olisivat 50-50 molemmilla vanhemmilla, että kumpikin vanhemmista osallistuisi yhtä paljon lasten kuluihin. Ex-mieheni ei ole koskaan ostanut lapsille yhtäkään kenkää, vaatetta tai oikeastaan mitään muutakaan kuin ruokaa.
Olen samaa mieltä siitä että asumiskulut täytyisi huomioida viikko-viikko-järjestelyssä molemmille vanhemmille.
Silti vuoroasuminen ei tarkoita sitä että elareita ei tarvitsisi maksaa. Lapsista on huomattavan paljon muitakin kuluja kuin pelkkä asuminen ja ruoka.
Tulee jopa mieleen se, että miten monessa vuoroviikkokuviossa motiivina onkin pohjimmiltaan se, ettei elatusmaksuja tarvitse maksaa? Deittaillessa tutustuin sellaiseen isään, joka kertoi että silloin kun lapset ovat hänen luonaan tekee pitempää päivää töissä että on sitten vapaaviikoilla aikaa harrastaa... Ei tullut toisia deittejä, mistäköhän syystä?
Tietenkin, mutta asuin- ja ruokakulut ovat molemmilla. Lähi saa myös lapsilisät. Lisäksi voisi hankintoja varten olla tili, johon molemmat laittavat rahaa tulojen suhteessa. Jos tulot yhtä suuret, myös lapsilisät sinne.
Tuo onkin hyvä idea, pistää peliongelmaisen eksän tilille lasten ruokarahat joita hän sitten ”vähän vaan lainasi!” Ja maksaa heti takaisin kun se suuri voitto osuu kohdalle.
Kylläkyllä, tässähän oli kyse juuri sinun elämästäsi, koska kaikki muutkin tekevät lapsia joittenki peliongelmaisten kanssa ;) Ilman muuta mitä joku jollekin netissä ehdottaa, on tarkoitettu koskemaan juuri sinua :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perhe on asunut kalliilla asuinalueella ja tulee ero, niin etän tehtävä ei ole mahdollistaa tätä asumista tällä alueella, jos lähin tulot tai yhteiskunnallinen asumistukijärjestelmä tähän riitä. Miksi etä velvoitetaan monen mielestä maksamaan tämä, vaikka maksukykyä löytyisikin? Ollaan sitten vaikka merenrannalla, helsingissä, tai dubaissa. Lähi on hyvä ja muuttaa omille tuloilleen sopivalle alueelle oli se sitten utsijoki tai dubai.
Repisitkö kylmästi itse lapsesi totutusta ympäristöstä, tarhasta, koulusta ja eroon kavereista ja ystävistä ihan noin vaan, jos ei olisi totaalinen hätätilapakko???!!!
Ei se asuinpaikka ole vain asumisen sijaintikysymys, vaan lapsen iästä riipuen hyvin iso sosiaalinen.
Onhan se hätätilapakko, jos sinulla ei ole varaa asua dubaissa. Et voi silloin olettaa että exmiehesi maksaa asumisesi siellä vain siksi että on sattunut isääntymään kanssasi. Jokainen varojensa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kulut puoliksi, jos on 50/50 huoltajuus.
Ei tulojen mukaan todellakaan.
Hankkikaa vain sen verran lapsi kuin pystytte yksin elättämään.
Miksi sosiaalipummeilla on yleensä eniten lapsia?
Vajaaälyiset kutee holtittomasti.
Ehkäisykapsetlit ihon alle ihan oikeasti näille joillekin mielisairaille joidenka sukulaiset joutuvat sitten vastaamaan sekopäiden ympäripanemisista.
Lapsen kulut puoliksi, minkä mukaan? Jos olen lähivanhempana rikas ja matkustamme joka loma Monacoon, niin maksaako etä puolet lapsen kuluista? Vai tarkoitetaanko tuossa puolet ruuasta? Entä adumisesta? Haluan asua Helsingin keskustassa, maksaako että puolet lapsen asumisesta? No päiväkotimaksu on selkeä, vai onko? Jos olen lähivanhempana työtön, niin voin pitää lapsen kotona ja etä säästää sen puolikkaan päivähoito maksun.
Työttömänä yh et matkusta Monacoon. Entä halvat äkkilähdöt Alanyaan?
??? Pointti oli kysyä, kuka määrittelee lapselle sopivat menot, jotka lasketaan sitten puoliksi? Onko ulkomaan matkaan toisen vanhemman kanssa sellainen? Monen mielestä ei. Entä päiväkotimaksu? Monen mielestä on. Entäpä jos on työtön ja voi pitää lapsen kotona. Onko päiväkotimaksu silloin sellainen jonka erän pitää jaksaa puoliksi. Onko kampaamo tarpeellinen pienelle lapselle? Entä lelut? Entä jos isä haluaa lapsen pelaavan jääkiekkoa ja äiti käyvän halvassa partiossa ja lapsi itse oman hevosen. Lapsiko määrää?
Ei ole olemassa mitään "lapsen kulut puoliksi" faktaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Se kun vaan ei kaikissa tapauksissa mene niin, että vaikka lapset olisivat 50-50 molemmilla vanhemmilla, että kumpikin vanhemmista osallistuisi yhtä paljon lasten kuluihin. Ex-mieheni ei ole koskaan ostanut lapsille yhtäkään kenkää, vaatetta tai oikeastaan mitään muutakaan kuin ruokaa.
Olen samaa mieltä siitä että asumiskulut täytyisi huomioida viikko-viikko-järjestelyssä molemmille vanhemmille.
Silti vuoroasuminen ei tarkoita sitä että elareita ei tarvitsisi maksaa. Lapsista on huomattavan paljon muitakin kuluja kuin pelkkä asuminen ja ruoka.
Tulee jopa mieleen se, että miten monessa vuoroviikkokuviossa motiivina onkin pohjimmiltaan se, ettei elatusmaksuja tarvitse maksaa? Deittaillessa tutustuin sellaiseen isään, joka kertoi että silloin kun lapset ovat hänen luonaan tekee pitempää päivää töissä että on sitten vapaaviikoilla aikaa harrastaa... Ei tullut toisia deittejä, mistäköhän syystä?
Tietenkin, mutta asuin- ja ruokakulut ovat molemmilla. Lähi saa myös lapsilisät. Lisäksi voisi hankintoja varten olla tili, johon molemmat laittavat rahaa tulojen suhteessa. Jos tulot yhtä suuret, myös lapsilisät sinne.
Ideaalimaailmassa varmaan noin, mutta jos jo parisuhteen aikana on tapeltu rahasta, niin luuletko että yhteinen tili on sen jälkeen tosi hyvä idea? Elatusmaksu on ihan perusteltu, mitä eroa tässä nyt sitten lopulta on muuta kuin se että etävanhempi tässä sun "tilimallissa" pääsisi paremmin kontrolloimaan mihin rahat on käytetty.
Minimielari on sen 158€ lapsi ja siitä kun vähentää luonapitovähennyksen, jää noin 100€ per lapsi elatusmaksua. Voisi kuvitella että se on mitätön summa siitä että se lähivanhempi hoitaa KAIKKI harrastusvälineet, vaatteet ja tarvikkeet.
Entä jos etävanhempi haluaa osallistua hankintojen tekoon? Ei kaikki isät ole epäkelpoja!
Eikä se tee isästä epäkelpoa, ettei hän kykene enää maksamaan ylimääräistä, kun maksaa jo ison osan sekä lastensa, että exänsä elämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsia, ei stressiä, ei laskuja.
Lapset ovat elämän loisia, samoin paha haju nainen.
No usein sen kyllä.näkee. siis sen onko varaa vai halutttomuutta. Ja minulla ei ole varaa lapsen harrastukseen. Siksi teen lisätöitä, että saa sen maksettua. Otan varat omasta selkänahastani.
Olisi kiva jos bailaava ex maksaisi edes osan.