Lue keskustelun säännöt.
Miksi lentämisestä syyllistetään, vaikka sen päästöt ovat 1-2% ?
16.01.2019 |
Voisiko joku selittää? Miksi ei kiinnitetä huomiota muihin päästölähteisiin, kuten maa- ja metsätalous (yhteensä 26%) tai energiasektoriin (64%)?
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Kenelle ne jätteet sitä ydinvoimasta, eli ydinvoiman päästelyt jätetään? Mitä niille tehdään?
Eivät ne ole päästelyitä vaan jätteitä. Eikä niitä kenellekään jätetä, vaan voimalan omistaja omistaa ne. Jotkut jätteistä käsitellään (jolloin määrä vähenee hurjasti), jotkut käytetään polttoaineena hyötöreaktorissa (toistaiseksi varsin harvinaista) ja jotkut haudataan kallioluolastoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinvoimaa harkiten, siinä on muita ongelmia.
Ydinvoiman ainoa oikea ongelma on se, että tietämättömät luulevat siinä olevan ongelmia.
Ydinvoima tappaa vähiten ihmisiä per tuotettu wattitunti, on edullisinta huomioiden piilokustannukset (kuten tuulivoiman ja aurinkovoiman vaatiman säätövoiman ja sähkön varastoinnin), on skaalautuvaa ja on käytännössä lähes täysin uusiutuvaa (vaikkei siitä sitä nimitystä käytetäkään, koska meriveden uraania riittää vielä senkin jälkeen kun Aurinko sammuu).
Joidenkin kammoksuma ydinjäte ei haittaa yhtään ketään lojuessaan kuopassa eikä se sieltä tule ulos itsekseen. Lisäksi jos vanhoilla reaktoreilla silloin tällöin sattuu onnettomuuksia (jotka ovat uusissa käytännössä täysin mahdottomia), niin antaa tulla vaan. Kukaan ei niihinkään käytännössä kuole ja saadaan puolipakollisia luonnonsuojelualueita.
Vaaditaan päästökiintiöt teollisuudelle joka puolella maailmaa. Kansainvälistä yhteistyötä, jotta saadaan erilaisia suodattimia käyttöön joka puolella.
Hiilidioksidia ei voida käytännössä suodattaa. Se pitäisi ottaa talteen ja varastoida erittäin kalliilla, hankalalla ja mahdollisesti skaalautumattomalla tavalla. Maailmalla ei ole siihen teknologiaan varaa vielä pitkään aikaan.
Logistiikka. Kaluston uusiminen, sanktioita pitkille kuljetusketjuille.
Kuljetusketjun pituus ei määritä sen ympäristöystävällisyyttä, vaan usein lyhin matka on se saastuttavin. Koko ehdotuksesi on siten täysin päinvastainen siihen, mitä tarvitaan. Vertaa huviksesi lähikaupan käyttämää rekkaa valtamerilaivaan tai junaa laivaan. Rekalla (lyhyt matka) päästöt ovat nelinkertaiset verrattuna laivaan ja junalla (keskipitkä matka) kaksinkertaiset verrattuna laivaan (erittäin pitkä matka). (Nämä luvut Saksasta, jossa sähkö on varsin likaista, joka saattaa tehdä junasta hitusen huonomman kuin mitä se Suomessa olisi)
Miksipä siis pitäisi keksimällä keksiä kiertosanktioita, eikä vaan yksinkertaisesti aseta sanktioita saastuttamiselle itselleen?
Tässä muutamia keinoja, joilla olisi merkitystä aidosti.
Ainoa asia, millä on merkitystä aidosti, on fossiilisten vaihtaminen ydinvoimaan.
Hmm, väität siis oikeasti, että lyhyt matka on pahempi. Se voi ehkä olla pahempi per kilometri, riippuen tietenkin välineestä, mutta eiköhän se kilometrien määrä lopulta ratkaise.
Jos Pekka Tampereen kupeessa hakee kaupasta Lopella tuotettua perunaa vs Brasiliassa tuotettuja avokadoja. Kumpikohan on pahempi?
Kilometrien määrä EI ratkaise. 800 km laivalla saastuttaa vähemmän kuin 200 km rekalla. Kyse on yhtälöstä, joten yksittäinen parametri ei ratkaise.
Lisäksi tässä nimenomaisessa tapauksessa on erittäin tärkeää ymmärtää logistiikkaa suurempi kokonaisuus. Tuotantomuoto on yleensä järjettömän paljon merkityksellisempi päästölähde kuin logistiikka. Jos suomalainen tomaatti päästelee 5 kg hiilidioksidia tuotannon takia (kylmä ilmasto) ja 0,2 kg logistiikan takia, siinä missä espanjalainen tomaatti päästelee 1 kg tuotannon takia ja 0,5 kg logistiikan takia, niin olisi täysin älytöntä valita lähempänä oleva tuote tuijottamalla pelkkää logistiikkaa.
Miksi muutenkaan vertaat avokadoja perunaan? Nehän ovat kaksi aivan eri asiaa.
Laivaamisesta puhuvien kannattaisi joskus itse laskea laivaamisen päästöt per tuote. Moderni laiva kuskaa niin valtavan määrän tuotteita kerrallaan, ettei päästöt per tuote ole yhtään mitään. Johan se näkyisi tuotteiden hinnoissakin, jos tuotteen rahtaamiseen palaisi iso määrä polttoainetta, koska ei laivayhtiö sitä voi tyhjästä taikoa, eikä saastutus onnistu ilman sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.
Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.
Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.
On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.
Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.
Lisäisin vielä resurssipulan. Erilaisia raaka-aineita ei ole ehtymättömän paljon.
Mainitsepa muutamia tällaisia raaka-aineita. Fossiilisten loppuminenhan olisi lähinnä hyvä asia.
Erilaiset metallit, esimerkiksi.
Puiden hakkuu, vaikka onkin uusiutuva luonnonvara on ongelmallista. Siinä nyt jotain.
Mikä metalli? Eiväthän metallit koskaan katoa minnekään (paitsi superharvoin satelliittina avaruuteen). Niitä voidaan kierrättää ikuisesti. Minä en tiedä yhtäkään metallia, joka olisi loppumassa.
Puut eivät myöskään ole loppumassa, ja niitä voidaan tosiaan aina kasvattaa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja mun lentäminen.
M inä ja mun auto minä ja mun uudet vaatteet minä ja mun minä minä minä minä. Miksi muut oikein syyllistää.
Minähän en mistään luovu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelle ne jätteet sitä ydinvoimasta, eli ydinvoiman päästelyt jätetään? Mitä niille tehdään?
Eivät ne ole päästelyitä vaan jätteitä. Eikä niitä kenellekään jätetä, vaan voimalan omistaja omistaa ne. Jotkut jätteistä käsitellään (jolloin määrä vähenee hurjasti), jotkut käytetään polttoaineena hyötöreaktorissa (toistaiseksi varsin harvinaista) ja jotkut haudataan kallioluolastoon.
Voimalan omistajat kuolee niitä syntyy kun ydinvoimalan toimesta joten ydinvoimalantoiminta sellaisia pästelee. Firmat kaatuu ja jätteet on ihmisen arvioituun tulevaisuuteen suhteutettuna ikuisia.
Seli selillä et nyt selvinnyt. Mutta ei kai sinulta voi vakavasti otettavaa suhtautumista odottaakkaan.
Kallioluolat tai koko ihmiskunta ei välttämättä kestä yhtäpitkään kuin mitä jätteet säteilevät ja ovat vaarallisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinvoimaa harkiten, siinä on muita ongelmia.
Ydinvoiman ainoa oikea ongelma on se, että tietämättömät luulevat siinä olevan ongelmia.
Ydinvoima tappaa vähiten ihmisiä per tuotettu wattitunti, on edullisinta huomioiden piilokustannukset (kuten tuulivoiman ja aurinkovoiman vaatiman säätövoiman ja sähkön varastoinnin), on skaalautuvaa ja on käytännössä lähes täysin uusiutuvaa (vaikkei siitä sitä nimitystä käytetäkään, koska meriveden uraania riittää vielä senkin jälkeen kun Aurinko sammuu).
Joidenkin kammoksuma ydinjäte ei haittaa yhtään ketään lojuessaan kuopassa eikä se sieltä tule ulos itsekseen. Lisäksi jos vanhoilla reaktoreilla silloin tällöin sattuu onnettomuuksia (jotka ovat uusissa käytännössä täysin mahdottomia), niin antaa tulla vaan. Kukaan ei niihinkään käytännössä kuole ja saadaan puolipakollisia luonnonsuojelualueita.
Vaaditaan päästökiintiöt teollisuudelle joka puolella maailmaa. Kansainvälistä yhteistyötä, jotta saadaan erilaisia suodattimia käyttöön joka puolella.
Hiilidioksidia ei voida käytännössä suodattaa. Se pitäisi ottaa talteen ja varastoida erittäin kalliilla, hankalalla ja mahdollisesti skaalautumattomalla tavalla. Maailmalla ei ole siihen teknologiaan varaa vielä pitkään aikaan.
Logistiikka. Kaluston uusiminen, sanktioita pitkille kuljetusketjuille.
Kuljetusketjun pituus ei määritä sen ympäristöystävällisyyttä, vaan usein lyhin matka on se saastuttavin. Koko ehdotuksesi on siten täysin päinvastainen siihen, mitä tarvitaan. Vertaa huviksesi lähikaupan käyttämää rekkaa valtamerilaivaan tai junaa laivaan. Rekalla (lyhyt matka) päästöt ovat nelinkertaiset verrattuna laivaan ja junalla (keskipitkä matka) kaksinkertaiset verrattuna laivaan (erittäin pitkä matka). (Nämä luvut Saksasta, jossa sähkö on varsin likaista, joka saattaa tehdä junasta hitusen huonomman kuin mitä se Suomessa olisi)
Miksipä siis pitäisi keksimällä keksiä kiertosanktioita, eikä vaan yksinkertaisesti aseta sanktioita saastuttamiselle itselleen?
Tässä muutamia keinoja, joilla olisi merkitystä aidosti.
Ainoa asia, millä on merkitystä aidosti, on fossiilisten vaihtaminen ydinvoimaan.
Hmm, väität siis oikeasti, että lyhyt matka on pahempi. Se voi ehkä olla pahempi per kilometri, riippuen tietenkin välineestä, mutta eiköhän se kilometrien määrä lopulta ratkaise.
Jos Pekka Tampereen kupeessa hakee kaupasta Lopella tuotettua perunaa vs Brasiliassa tuotettuja avokadoja. Kumpikohan on pahempi?
Kilometrien määrä EI ratkaise. 800 km laivalla saastuttaa vähemmän kuin 200 km rekalla. Kyse on yhtälöstä, joten yksittäinen parametri ei ratkaise.
Lisäksi tässä nimenomaisessa tapauksessa on erittäin tärkeää ymmärtää logistiikkaa suurempi kokonaisuus. Tuotantomuoto on yleensä järjettömän paljon merkityksellisempi päästölähde kuin logistiikka. Jos suomalainen tomaatti päästelee 5 kg hiilidioksidia tuotannon takia (kylmä ilmasto) ja 0,2 kg logistiikan takia, siinä missä espanjalainen tomaatti päästelee 1 kg tuotannon takia ja 0,5 kg logistiikan takia, niin olisi täysin älytöntä valita lähempänä oleva tuote tuijottamalla pelkkää logistiikkaa.
Miksi muutenkaan vertaat avokadoja perunaan? Nehän ovat kaksi aivan eri asiaa.
Laivaamisesta puhuvien kannattaisi joskus itse laskea laivaamisen päästöt per tuote. Moderni laiva kuskaa niin valtavan määrän tuotteita kerrallaan, ettei päästöt per tuote ole yhtään mitään. Johan se näkyisi tuotteiden hinnoissakin, jos tuotteen rahtaamiseen palaisi iso määrä polttoainetta, koska ei laivayhtiö sitä voi tyhjästä taikoa, eikä saastutus onnistu ilman sitä.
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti.
Elintarvikkeet ovat vähän huono esimerkki, koska niissä olosuhteet vaikuttavat paljon tuotannon tehokkuuteen. Mutta monia aivan järjettömiä logistiikkaketjuja on, joissa tuotteen komponentteja rahdataan ympäri maailmaa pienen kustannussäästön nimissä, kun paljon järkevämpää ympäristön kannalta olisi tuottaa niitä alueellisesti keskitetysti.
Toinen asia mikä ontuu päättelyssäsi on, että harva tuote kulkee pelkällä laivalla tai junallakaan. Loppukuljetus on käytännössä useimmiten rekalla, ja jos riittävän läheltä haetaan, kyllä se vaan on ekologisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelle ne jätteet sitä ydinvoimasta, eli ydinvoiman päästelyt jätetään? Mitä niille tehdään?
Eivät ne ole päästelyitä vaan jätteitä. Eikä niitä kenellekään jätetä, vaan voimalan omistaja omistaa ne. Jotkut jätteistä käsitellään (jolloin määrä vähenee hurjasti), jotkut käytetään polttoaineena hyötöreaktorissa (toistaiseksi varsin harvinaista) ja jotkut haudataan kallioluolastoon.
Emme me voi luottaa siihen, että tulevat sukupolvet käsittelevät ydinjätettä vastuullisella tavalla. Tulee hulluja johtajia, jotka keksivät tehdä siitä sodankäynnin välineen, esimerkiksi. Emme voi siirtää tällaisia vastuita tulevaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.
Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.
Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.
On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.
Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.
Lisäisin vielä resurssipulan. Erilaisia raaka-aineita ei ole ehtymättömän paljon.
Mainitsepa muutamia tällaisia raaka-aineita. Fossiilisten loppuminenhan olisi lähinnä hyvä asia.
Erilaiset metallit, esimerkiksi.
Puiden hakkuu, vaikka onkin uusiutuva luonnonvara on ongelmallista. Siinä nyt jotain.Mikä metalli? Eiväthän metallit koskaan katoa minnekään (paitsi superharvoin satelliittina avaruuteen). Niitä voidaan kierrättää ikuisesti. Minä en tiedä yhtäkään metallia, joka olisi loppumassa.
Puut eivät myöskään ole loppumassa, ja niitä voidaan tosiaan aina kasvattaa lisää.
Puiden hakkuu vaikuttaa koko ekosysteemiin. Jos sitä ei tehdä vastuullisella tavalla, niinkuin yleensä ei, syntyy uusia autio aita, eläinlajeja kuolee, kuivuus lisääntyy...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.
Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.
Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.
On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.
Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.
Lisäisin vielä resurssipulan. Erilaisia raaka-aineita ei ole ehtymättömän paljon.
Mainitsepa muutamia tällaisia raaka-aineita. Fossiilisten loppuminenhan olisi lähinnä hyvä asia.
Erilaiset metallit, esimerkiksi.
Puiden hakkuu, vaikka onkin uusiutuva luonnonvara on ongelmallista. Siinä nyt jotain.Mikä metalli? Eiväthän metallit koskaan katoa minnekään (paitsi superharvoin satelliittina avaruuteen). Niitä voidaan kierrättää ikuisesti. Minä en tiedä yhtäkään metallia, joka olisi loppumassa.
Puut eivät myöskään ole loppumassa, ja niitä voidaan tosiaan aina kasvattaa lisää.
Puiden hakkuu vaikuttaa koko ekosysteemiin. Jos sitä ei tehdä vastuullisella tavalla, niinkuin yleensä ei, syntyy uusia autio aita, eläinlajeja kuolee, kuivuus lisääntyy...
Autiomaita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelle ne jätteet sitä ydinvoimasta, eli ydinvoiman päästelyt jätetään? Mitä niille tehdään?
Eivät ne ole päästelyitä vaan jätteitä. Eikä niitä kenellekään jätetä, vaan voimalan omistaja omistaa ne. Jotkut jätteistä käsitellään (jolloin määrä vähenee hurjasti), jotkut käytetään polttoaineena hyötöreaktorissa (toistaiseksi varsin harvinaista) ja jotkut haudataan kallioluolastoon.
Voimalan omistajat kuolee niitä syntyy kun ydinvoimalan toimesta joten ydinvoimalantoiminta sellaisia pästelee. Firmat kaatuu ja jätteet on ihmisen arvioituun tulevaisuuteen suhteutettuna ikuisia.
Seli selillä et nyt selvinnyt. Mutta ei kai sinulta voi vakavasti otettavaa suhtautumista odottaakkaan.
Kallioluolat tai koko ihmiskunta ei välttämättä kestä yhtäpitkään kuin mitä jätteet säteilevät ja ovat vaarallisia.
Jäte ei ole päästö. Yritä ymmärtää ero.
Ketään ei kiinnosta se, että jäte on "ikuista", koska a) se ei ole ikuista ja b) jäte ei ole vaarallista. Jäte on täysin mahdollista tuhota olemasta, jos niin halutaan (käytännössä nyt ei haluta, koska tällä hetkellä se maksaisi liikaa). Sitä ei kuitenkaan tarvitse tuhota mihinkään, koska voidaan erittäin edullisesti kaivaa kuoppa ja kipata se sinne. Kuopassa se jäte ei haittaa yhtään ketään, kuten ei haittaa muutenkaan.
Kerrotko, millä tavalla esimerkiksi Onkalo ei kestäisi yhtä pitkään kuin "jäte säteilee"? Säteilyhän on jo 1000 vuoden kuluttua varsin mitätöntä, vaikka kestääkin 100 000 vuotta, ennen kuin jäte saavuttaa luonnonuraanin säteilytason. Suomen kallioperä on vertailun vuoksi 2 500 000 000 vuotta vanhaa.
Miksi ihmiskunnan kestämisellä olisi yhtään mitään tekemistä asian kanssa? Jäte ei tarvitse ihmistä. Luonnossa on ollut ennenkin ydinjätettä, kauan ennen ihmistä, kuten Oklon luonnollisessa ydinreaktorissa, eivätkä ne jätteet ole liihotelleet ympäriinsä listimässä yhtään ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.
Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.
Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.
On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.
Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.
Lisäisin vielä resurssipulan. Erilaisia raaka-aineita ei ole ehtymättömän paljon.
Mainitsepa muutamia tällaisia raaka-aineita. Fossiilisten loppuminenhan olisi lähinnä hyvä asia.
Erilaiset metallit, esimerkiksi.
Puiden hakkuu, vaikka onkin uusiutuva luonnonvara on ongelmallista. Siinä nyt jotain.Mikä metalli? Eiväthän metallit koskaan katoa minnekään (paitsi superharvoin satelliittina avaruuteen). Niitä voidaan kierrättää ikuisesti. Minä en tiedä yhtäkään metallia, joka olisi loppumassa.
Puut eivät myöskään ole loppumassa, ja niitä voidaan tosiaan aina kasvattaa lisää.
Puiden hakkuu vaikuttaa koko ekosysteemiin. Jos sitä ei tehdä vastuullisella tavalla, niinkuin yleensä ei, syntyy uusia autio aita, eläinlajeja kuolee, kuivuus lisääntyy...
Ja edelleenkään puut eivät ole loppumassa kesken. Tietenkin puita on järkevää hakata vain sopiva määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelle ne jätteet sitä ydinvoimasta, eli ydinvoiman päästelyt jätetään? Mitä niille tehdään?
Eivät ne ole päästelyitä vaan jätteitä. Eikä niitä kenellekään jätetä, vaan voimalan omistaja omistaa ne. Jotkut jätteistä käsitellään (jolloin määrä vähenee hurjasti), jotkut käytetään polttoaineena hyötöreaktorissa (toistaiseksi varsin harvinaista) ja jotkut haudataan kallioluolastoon.
Emme me voi luottaa siihen, että tulevat sukupolvet käsittelevät ydinjätettä vastuullisella tavalla. Tulee hulluja johtajia, jotka keksivät tehdä siitä sodankäynnin välineen, esimerkiksi. Emme voi siirtää tällaisia vastuita tulevaan.
Miksi meidän pitäisi luottaa siihen, että tulevat sukupolvet käsittelevät ydinjätettä vastuullisella tavalla? Eihän meidän tarvitse. Jos ne haluavat käsitellä ydinjätettä huonosti, niin sittenhän käsittelevät. Se on heidän valintansa. Voivathan ne vaikka tuottaa sitä tuhatkertaisia määriä ja pistää ihmisten juomaveteen, emmekä me asiaan voi vaikuttaa. Emme myöskään voi vaikuttaa siihen, että jälkipolvet eivät ottaisi asiakseen alkaa harrastamaan miekannielentää massoittain jo pienestä lapsesta asti.
Se, että itse tuotamme jätettä, ei vaikuta mitenkään mihinkään. Ydinjäte kun on naurettavan helposti loppusijoitettavissa luolastoon turvallisesti, eikä se mitään vahtimista siellä tarvitse. Tai vaikka kipattavissa valtamereen, ei se sielläkään käytännössä tekisi yhtään mitään, koska jo pari metriä merivettä riittää estämään säteilyn, eikä jäte raskaana aineena vaeltele yhtään minnekään jostain syvänteestä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ocean_disposal_of_radioactive_waste#Envir…
Omalta alaltani (it) iloinen kuvio tämän kannalta on, että viiimeisen 10 vuoden aikana mielestäni lentelyä milloin mihinkin konferenssiin, koulutukseen tai kokoukseen on selvästi rajoitettu, ja suuri osa näistä hoidetaan nykyään Skypen ja muiden etäyhteyksien kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinvoimaa harkiten, siinä on muita ongelmia.
Ydinvoiman ainoa oikea ongelma on se, että tietämättömät luulevat siinä olevan ongelmia.
Ydinvoima tappaa vähiten ihmisiä per tuotettu wattitunti, on edullisinta huomioiden piilokustannukset (kuten tuulivoiman ja aurinkovoiman vaatiman säätövoiman ja sähkön varastoinnin), on skaalautuvaa ja on käytännössä lähes täysin uusiutuvaa (vaikkei siitä sitä nimitystä käytetäkään, koska meriveden uraania riittää vielä senkin jälkeen kun Aurinko sammuu).
Joidenkin kammoksuma ydinjäte ei haittaa yhtään ketään lojuessaan kuopassa eikä se sieltä tule ulos itsekseen. Lisäksi jos vanhoilla reaktoreilla silloin tällöin sattuu onnettomuuksia (jotka ovat uusissa käytännössä täysin mahdottomia), niin antaa tulla vaan. Kukaan ei niihinkään käytännössä kuole ja saadaan puolipakollisia luonnonsuojelualueita.
Vaaditaan päästökiintiöt teollisuudelle joka puolella maailmaa. Kansainvälistä yhteistyötä, jotta saadaan erilaisia suodattimia käyttöön joka puolella.
Hiilidioksidia ei voida käytännössä suodattaa. Se pitäisi ottaa talteen ja varastoida erittäin kalliilla, hankalalla ja mahdollisesti skaalautumattomalla tavalla. Maailmalla ei ole siihen teknologiaan varaa vielä pitkään aikaan.
Logistiikka. Kaluston uusiminen, sanktioita pitkille kuljetusketjuille.
Kuljetusketjun pituus ei määritä sen ympäristöystävällisyyttä, vaan usein lyhin matka on se saastuttavin. Koko ehdotuksesi on siten täysin päinvastainen siihen, mitä tarvitaan. Vertaa huviksesi lähikaupan käyttämää rekkaa valtamerilaivaan tai junaa laivaan. Rekalla (lyhyt matka) päästöt ovat nelinkertaiset verrattuna laivaan ja junalla (keskipitkä matka) kaksinkertaiset verrattuna laivaan (erittäin pitkä matka). (Nämä luvut Saksasta, jossa sähkö on varsin likaista, joka saattaa tehdä junasta hitusen huonomman kuin mitä se Suomessa olisi)
Miksipä siis pitäisi keksimällä keksiä kiertosanktioita, eikä vaan yksinkertaisesti aseta sanktioita saastuttamiselle itselleen?
Tässä muutamia keinoja, joilla olisi merkitystä aidosti.
Ainoa asia, millä on merkitystä aidosti, on fossiilisten vaihtaminen ydinvoimaan.
Hmm, väität siis oikeasti, että lyhyt matka on pahempi. Se voi ehkä olla pahempi per kilometri, riippuen tietenkin välineestä, mutta eiköhän se kilometrien määrä lopulta ratkaise.
Jos Pekka Tampereen kupeessa hakee kaupasta Lopella tuotettua perunaa vs Brasiliassa tuotettuja avokadoja. Kumpikohan on pahempi?
Kilometrien määrä EI ratkaise. 800 km laivalla saastuttaa vähemmän kuin 200 km rekalla. Kyse on yhtälöstä, joten yksittäinen parametri ei ratkaise.
Lisäksi tässä nimenomaisessa tapauksessa on erittäin tärkeää ymmärtää logistiikkaa suurempi kokonaisuus. Tuotantomuoto on yleensä järjettömän paljon merkityksellisempi päästölähde kuin logistiikka. Jos suomalainen tomaatti päästelee 5 kg hiilidioksidia tuotannon takia (kylmä ilmasto) ja 0,2 kg logistiikan takia, siinä missä espanjalainen tomaatti päästelee 1 kg tuotannon takia ja 0,5 kg logistiikan takia, niin olisi täysin älytöntä valita lähempänä oleva tuote tuijottamalla pelkkää logistiikkaa.
Miksi muutenkaan vertaat avokadoja perunaan? Nehän ovat kaksi aivan eri asiaa.
Laivaamisesta puhuvien kannattaisi joskus itse laskea laivaamisen päästöt per tuote. Moderni laiva kuskaa niin valtavan määrän tuotteita kerrallaan, ettei päästöt per tuote ole yhtään mitään. Johan se näkyisi tuotteiden hinnoissakin, jos tuotteen rahtaamiseen palaisi iso määrä polttoainetta, koska ei laivayhtiö sitä voi tyhjästä taikoa, eikä saastutus onnistu ilman sitä.
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti.
Elintarvikkeet ovat vähän huono esimerkki, koska niissä olosuhteet vaikuttavat paljon tuotannon tehokkuuteen. Mutta monia aivan järjettömiä logistiikkaketjuja on, joissa tuotteen komponentteja rahdataan ympäri maailmaa pienen kustannussäästön nimissä, kun paljon järkevämpää ympäristön kannalta olisi tuottaa niitä alueellisesti keskitetysti.
Toinen asia mikä ontuu päättelyssäsi on, että harva tuote kulkee pelkällä laivalla tai junallakaan. Loppukuljetus on käytännössä useimmiten rekalla, ja jos riittävän läheltä haetaan, kyllä se vaan on ekologisempaa.
Ja edelleenkään tuotteiden kuskaamiseen ympäri maailmaa ei pidä keskittyä, tehtiin se miten pienen kustannussäästön takia tahansa, vaan saastuttamiseen, eikä kilometreihin. Jos joku kuskaa nollapäästöillä flyygeliään miljoona kertaa planeetan ympäri, niin kuskatkoon. Se, että ylipäätänsä esimerkiksi lohta kannattaa kuskata Norjasta Kiinaan ja takaisin, pitäisi kertoa aika paljon siitä, ettei kyseinen toiminta saastuta lähes laisinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinvoimaa harkiten, siinä on muita ongelmia.
Ydinvoiman ainoa oikea ongelma on se, että tietämättömät luulevat siinä olevan ongelmia.
Ydinvoima tappaa vähiten ihmisiä per tuotettu wattitunti, on edullisinta huomioiden piilokustannukset (kuten tuulivoiman ja aurinkovoiman vaatiman säätövoiman ja sähkön varastoinnin), on skaalautuvaa ja on käytännössä lähes täysin uusiutuvaa (vaikkei siitä sitä nimitystä käytetäkään, koska meriveden uraania riittää vielä senkin jälkeen kun Aurinko sammuu).
Joidenkin kammoksuma ydinjäte ei haittaa yhtään ketään lojuessaan kuopassa eikä se sieltä tule ulos itsekseen. Lisäksi jos vanhoilla reaktoreilla silloin tällöin sattuu onnettomuuksia (jotka ovat uusissa käytännössä täysin mahdottomia), niin antaa tulla vaan. Kukaan ei niihinkään käytännössä kuole ja saadaan puolipakollisia luonnonsuojelualueita.
Vaaditaan päästökiintiöt teollisuudelle joka puolella maailmaa. Kansainvälistä yhteistyötä, jotta saadaan erilaisia suodattimia käyttöön joka puolella.
Hiilidioksidia ei voida käytännössä suodattaa. Se pitäisi ottaa talteen ja varastoida erittäin kalliilla, hankalalla ja mahdollisesti skaalautumattomalla tavalla. Maailmalla ei ole siihen teknologiaan varaa vielä pitkään aikaan.
Logistiikka. Kaluston uusiminen, sanktioita pitkille kuljetusketjuille.
Kuljetusketjun pituus ei määritä sen ympäristöystävällisyyttä, vaan usein lyhin matka on se saastuttavin. Koko ehdotuksesi on siten täysin päinvastainen siihen, mitä tarvitaan. Vertaa huviksesi lähikaupan käyttämää rekkaa valtamerilaivaan tai junaa laivaan. Rekalla (lyhyt matka) päästöt ovat nelinkertaiset verrattuna laivaan ja junalla (keskipitkä matka) kaksinkertaiset verrattuna laivaan (erittäin pitkä matka). (Nämä luvut Saksasta, jossa sähkö on varsin likaista, joka saattaa tehdä junasta hitusen huonomman kuin mitä se Suomessa olisi)
Miksipä siis pitäisi keksimällä keksiä kiertosanktioita, eikä vaan yksinkertaisesti aseta sanktioita saastuttamiselle itselleen?
Tässä muutamia keinoja, joilla olisi merkitystä aidosti.
Ainoa asia, millä on merkitystä aidosti, on fossiilisten vaihtaminen ydinvoimaan.
Hmm, väität siis oikeasti, että lyhyt matka on pahempi. Se voi ehkä olla pahempi per kilometri, riippuen tietenkin välineestä, mutta eiköhän se kilometrien määrä lopulta ratkaise.
Jos Pekka Tampereen kupeessa hakee kaupasta Lopella tuotettua perunaa vs Brasiliassa tuotettuja avokadoja. Kumpikohan on pahempi?
Kilometrien määrä EI ratkaise. 800 km laivalla saastuttaa vähemmän kuin 200 km rekalla. Kyse on yhtälöstä, joten yksittäinen parametri ei ratkaise.
Lisäksi tässä nimenomaisessa tapauksessa on erittäin tärkeää ymmärtää logistiikkaa suurempi kokonaisuus. Tuotantomuoto on yleensä järjettömän paljon merkityksellisempi päästölähde kuin logistiikka. Jos suomalainen tomaatti päästelee 5 kg hiilidioksidia tuotannon takia (kylmä ilmasto) ja 0,2 kg logistiikan takia, siinä missä espanjalainen tomaatti päästelee 1 kg tuotannon takia ja 0,5 kg logistiikan takia, niin olisi täysin älytöntä valita lähempänä oleva tuote tuijottamalla pelkkää logistiikkaa.
Miksi muutenkaan vertaat avokadoja perunaan? Nehän ovat kaksi aivan eri asiaa.
Laivaamisesta puhuvien kannattaisi joskus itse laskea laivaamisen päästöt per tuote. Moderni laiva kuskaa niin valtavan määrän tuotteita kerrallaan, ettei päästöt per tuote ole yhtään mitään. Johan se näkyisi tuotteiden hinnoissakin, jos tuotteen rahtaamiseen palaisi iso määrä polttoainetta, koska ei laivayhtiö sitä voi tyhjästä taikoa, eikä saastutus onnistu ilman sitä.
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti.
Elintarvikkeet ovat vähän huono esimerkki, koska niissä olosuhteet vaikuttavat paljon tuotannon tehokkuuteen. Mutta monia aivan järjettömiä logistiikkaketjuja on, joissa tuotteen komponentteja rahdataan ympäri maailmaa pienen kustannussäästön nimissä, kun paljon järkevämpää ympäristön kannalta olisi tuottaa niitä alueellisesti keskitetysti.
Toinen asia mikä ontuu päättelyssäsi on, että harva tuote kulkee pelkällä laivalla tai junallakaan. Loppukuljetus on käytännössä useimmiten rekalla, ja jos riittävän läheltä haetaan, kyllä se vaan on ekologisempaa.
Ja edelleenkään tuotteiden kuskaamiseen ympäri maailmaa ei pidä keskittyä, tehtiin se miten pienen kustannussäästön takia tahansa, vaan saastuttamiseen, eikä kilometreihin. Jos joku kuskaa nollapäästöillä flyygeliään miljoona kertaa planeetan ympäri, niin kuskatkoon. Se, että ylipäätänsä esimerkiksi lohta kannattaa kuskata Norjasta Kiinaan ja takaisin, pitäisi kertoa aika paljon siitä, ettei kyseinen toiminta saastuta lähes laisinkaan.
Mitään nollapäästöjä ei ole, kaikkein parhaatkin energiamuodot aiheuttavat päästöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.
Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.
Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.
On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.
Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.
Mikä jäteongelma? Jäteongelma on lähinnä sitä, että ihmiset heittävät roskaa meriin. Sehän ei automaattisesti lisäänny sillä, että ihmiset omistavat enemmän ja liikkuvat enemmän.
Ei meillä mitään ongelmaa ole siinä, että tavaraa tuotetaan ja heitetään roskakoriin/kierrätykseen, koska se jäte osataan kyllä käsitellä pois olemasta. Tavarantuotantoa ei todellakaan pidä vähentää laisinkaan, vaan mielellään lisätä tuhatkertaiseksi, koska siitä on valtava pula. Pääasiallisesti kehitysmaiden roskaajien (ja kalastusalusten) takia toki materiaalit täytyisi vaihtaa pois muovipohjaisista.
Mikä jäteongelma ydinvoimassa muka on? Eihän se ole mikään ongelma, että laitetaan jätettä kuoppaan. Se olisi ongelma vain, jos se aiheuttaisi tosielämän ongelmia, joita se ei aiheuta.
Ydinvoimaloissa ei ole käytännön onnettomuusriskiä, jos ne rakentaa oikein. Nämä tapahtuneet onnettomuudet ovat olleet erittäin surkean suunnittelutyön ansiota, jotka olisi vältetty naurettavan yksinkertaisilla suunnittelumuutoksilla. Nämä suunnittelumuutokset ja tuhat muutakin (kuten sydänsiepparit) on uudempiin reaktorimalleihin päivitetty ajat sitten. Vaikka pahin mahdollinen onnettomuus tapahtuisikin, niin käytännön vaikutukset niillä ovat täydellisen mitättömiä, kuten Tserno ja Fukushima todistivat.
Fuusio ei näillä näkymin ole tulemassa käyttöön pieneen ikuisuuteen. Ratkaisuja tarvitaan nyt, ja mielellään jo vuosikymmen sitten, eikä vasta kymmenien vuosien päästä.
Tsernobylin vuoksi tietyissä elintarvikkeissa, mm joissain sienissä, mitataan Suomessa edelleen liian korkeita säteilypitoisuuksia. Aivan mitätön juu.
"Liian korkeita", eli ylittävät suositukset, mutta eivät aiheuta minkäänlaista tosimaailman ongelmaa kenellekään. Eli kyllä, "aivan mitätön juu".
Stuk esimerkiksi sanoo: "Säteilyannos luonnontuotteista on alle yhden prosentin kokonaisannoksesta"
Vaihtoehto kun olisi esimerkiksi se, että kielletään ydinvoimalat ja tapetaan USEAT MILJOONAT ihmiset fossiilisten polttoaineiden saasteisiin.
https://blogs.scientificamerican.com/the-curious-wavefunction/nuclear-p…
Tuulivoimat ja muut pilipalivoimat eivät ole vaihtoehto, koska sähköä ei voida varastoida merkityksellisiä määriä nykyteknologialla. Lisäksi ne tappavat enemmän ihmisiä kuin ydinvoima. Minä otan mieluummin merkityksettömän cesium yms. lisäykset riistaan ja sieniin kuin antaisin ihmisten kuolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ydinvoimaa harkiten, siinä on muita ongelmia.
Ydinvoiman ainoa oikea ongelma on se, että tietämättömät luulevat siinä olevan ongelmia.
Ydinvoima tappaa vähiten ihmisiä per tuotettu wattitunti, on edullisinta huomioiden piilokustannukset (kuten tuulivoiman ja aurinkovoiman vaatiman säätövoiman ja sähkön varastoinnin), on skaalautuvaa ja on käytännössä lähes täysin uusiutuvaa (vaikkei siitä sitä nimitystä käytetäkään, koska meriveden uraania riittää vielä senkin jälkeen kun Aurinko sammuu).
Joidenkin kammoksuma ydinjäte ei haittaa yhtään ketään lojuessaan kuopassa eikä se sieltä tule ulos itsekseen. Lisäksi jos vanhoilla reaktoreilla silloin tällöin sattuu onnettomuuksia (jotka ovat uusissa käytännössä täysin mahdottomia), niin antaa tulla vaan. Kukaan ei niihinkään käytännössä kuole ja saadaan puolipakollisia luonnonsuojelualueita.
Vaaditaan päästökiintiöt teollisuudelle joka puolella maailmaa. Kansainvälistä yhteistyötä, jotta saadaan erilaisia suodattimia käyttöön joka puolella.
Hiilidioksidia ei voida käytännössä suodattaa. Se pitäisi ottaa talteen ja varastoida erittäin kalliilla, hankalalla ja mahdollisesti skaalautumattomalla tavalla. Maailmalla ei ole siihen teknologiaan varaa vielä pitkään aikaan.
Logistiikka. Kaluston uusiminen, sanktioita pitkille kuljetusketjuille.
Kuljetusketjun pituus ei määritä sen ympäristöystävällisyyttä, vaan usein lyhin matka on se saastuttavin. Koko ehdotuksesi on siten täysin päinvastainen siihen, mitä tarvitaan. Vertaa huviksesi lähikaupan käyttämää rekkaa valtamerilaivaan tai junaa laivaan. Rekalla (lyhyt matka) päästöt ovat nelinkertaiset verrattuna laivaan ja junalla (keskipitkä matka) kaksinkertaiset verrattuna laivaan (erittäin pitkä matka). (Nämä luvut Saksasta, jossa sähkö on varsin likaista, joka saattaa tehdä junasta hitusen huonomman kuin mitä se Suomessa olisi)
Miksipä siis pitäisi keksimällä keksiä kiertosanktioita, eikä vaan yksinkertaisesti aseta sanktioita saastuttamiselle itselleen?
Tässä muutamia keinoja, joilla olisi merkitystä aidosti.
Ainoa asia, millä on merkitystä aidosti, on fossiilisten vaihtaminen ydinvoimaan.
Hmm, väität siis oikeasti, että lyhyt matka on pahempi. Se voi ehkä olla pahempi per kilometri, riippuen tietenkin välineestä, mutta eiköhän se kilometrien määrä lopulta ratkaise.
Jos Pekka Tampereen kupeessa hakee kaupasta Lopella tuotettua perunaa vs Brasiliassa tuotettuja avokadoja. Kumpikohan on pahempi?
Kilometrien määrä EI ratkaise. 800 km laivalla saastuttaa vähemmän kuin 200 km rekalla. Kyse on yhtälöstä, joten yksittäinen parametri ei ratkaise.
Lisäksi tässä nimenomaisessa tapauksessa on erittäin tärkeää ymmärtää logistiikkaa suurempi kokonaisuus. Tuotantomuoto on yleensä järjettömän paljon merkityksellisempi päästölähde kuin logistiikka. Jos suomalainen tomaatti päästelee 5 kg hiilidioksidia tuotannon takia (kylmä ilmasto) ja 0,2 kg logistiikan takia, siinä missä espanjalainen tomaatti päästelee 1 kg tuotannon takia ja 0,5 kg logistiikan takia, niin olisi täysin älytöntä valita lähempänä oleva tuote tuijottamalla pelkkää logistiikkaa.
Miksi muutenkaan vertaat avokadoja perunaan? Nehän ovat kaksi aivan eri asiaa.
Laivaamisesta puhuvien kannattaisi joskus itse laskea laivaamisen päästöt per tuote. Moderni laiva kuskaa niin valtavan määrän tuotteita kerrallaan, ettei päästöt per tuote ole yhtään mitään. Johan se näkyisi tuotteiden hinnoissakin, jos tuotteen rahtaamiseen palaisi iso määrä polttoainetta, koska ei laivayhtiö sitä voi tyhjästä taikoa, eikä saastutus onnistu ilman sitä.
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti.
Elintarvikkeet ovat vähän huono esimerkki, koska niissä olosuhteet vaikuttavat paljon tuotannon tehokkuuteen. Mutta monia aivan järjettömiä logistiikkaketjuja on, joissa tuotteen komponentteja rahdataan ympäri maailmaa pienen kustannussäästön nimissä, kun paljon järkevämpää ympäristön kannalta olisi tuottaa niitä alueellisesti keskitetysti.
Toinen asia mikä ontuu päättelyssäsi on, että harva tuote kulkee pelkällä laivalla tai junallakaan. Loppukuljetus on käytännössä useimmiten rekalla, ja jos riittävän läheltä haetaan, kyllä se vaan on ekologisempaa.
Ja edelleenkään tuotteiden kuskaamiseen ympäri maailmaa ei pidä keskittyä, tehtiin se miten pienen kustannussäästön takia tahansa, vaan saastuttamiseen, eikä kilometreihin. Jos joku kuskaa nollapäästöillä flyygeliään miljoona kertaa planeetan ympäri, niin kuskatkoon. Se, että ylipäätänsä esimerkiksi lohta kannattaa kuskata Norjasta Kiinaan ja takaisin, pitäisi kertoa aika paljon siitä, ettei kyseinen toiminta saastuta lähes laisinkaan.
Mitään nollapäästöjä ei ole, kaikkein parhaatkin energiamuodot aiheuttavat päästöjä.
Eivät aiheuta, koska ne energiamuodot itsessään eivät niitä päästöjä aiheuta, vaan ne olemassaoelvat saastuttavat energiamuodot, joita näiden saastuttamattomien tuotantomuotojen valmistukseen ja ylläpitoon toistaiseksi käytetään. Jos koko ketjun puhdistaa, niin saasteita ei ole.
Jos mä esimerkiksi rakennan lautan ja kuskaan sillä flyygeliäni, niin mitään saasteitakaan ei synny. Jos joku siihen lauttaan rakentaa vaikka ydinvoimalla toimivan potkurin, niin sekään ei automaattisesti saastuta, jos tuotantoketjussa ei käytetä saastuttavia toimia (kuten bensakoneita tai teräksen valmistamista hiilen avulla).
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että halpamaihin siirretyn tuotannon päästöt kohdistetaan yhtiön kotimaan päästömääriin. Samoin näiden vaatima energiantuotanto. Lasketaan sitten, mitkä maat päästävät kokonaisuudessaan eniten.
Eivät ne tavalliset ihmiset aiheuta tuolla päin maailmaa juurikaan päästöjä.
Kiinan päästöistä vain 16 % johtuu Eurooppaan ja USA:han menevästä tuotannosta. Ja tästäkin lukemasta pitäisi vähentää tuontia jollain osuudella, joten aika pieniä prosentteja jäisi jäljelle. Intia tuokin sitten reilusti enemmän tavaraa ulkomailta kuin mitä se itse vie, joten se ei välttämättä edes ole päästöjen jemmauspaikka länsimaille.
Kyllä ne kehittyvät maat vaan päästävät jo aika paljon ihan itseäänkin varten. Lähes kaiken käytännössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
päästöt kirjoitti:
Perheen Thaimaan reissun päästöillä autoilee siten jopa 170 000 kilometriä. Keskimääräisillä vuosittaisilla ajomäärillä tuohon kuluu yli 10 vuotta”.
Jos nyt vaan lopettaisit valehtelun? Samaa satua täällä jatkuvasti toistetaan, vaikka se on osoitettu täysin virheelliseksi.
Lento Thaimaaseen ja takaisin päästelee alle 959 kgCO2 modernilla lentokoneella (Kuten Finnairin A350). Tämä vastaa 7992 kilometrin matkaa uudella autolla. Mainitsemasi 170 000 kilometriä vastaisi yli 21 edestakaista lentoa Thaimaaseen. Kenen perheessä on 21 henkilöä?
joten mistään pienistä päästöistä ei ole kyse
2-4 % päästöistä ON pientä. Vertaa hiilivoiman 38 % osuuteen hiilidioksidipäästöistä.
Tutkijoiden mukaan 15 maailman eniten saastuttavan rahtialuksen päästöt
Lopeta se valehtelu. Nuo päästöt eivät liity mitenkään ilmastonmuutokseen, vaan noissa on kyse typen ja rikin oksideista.
Kun tiedetään että rahtilaivoja on meriliikenteessä huomattavasti enemmän kuin 15 rahtilaivaa joten mistään pienistä päästöistä ei ole kyse.
Noin 2,2 %. Eli kyllä on pienistä päästöistä kyse.
Thaimaaseen? Kertonee kaiken juttujesi tasosta.
Henkilö, jolle vastasin, puhui Thaimaasta.
Kerrotko siis, mitä tämä toisen henkilön tekemä valinta kertoo juttujeni tasosta.
Kenelle ne jätteet sitä ydinvoimasta, eli ydinvoiman päästelyt jätetään? Mitä niille tehdään?