Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi lentämisestä syyllistetään, vaikka sen päästöt ovat 1-2% ?

Vierailija
16.01.2019 |

Voisiko joku selittää? Miksi ei kiinnitetä huomiota muihin päästölähteisiin, kuten maa- ja metsätalous (yhteensä 26%) tai energiasektoriin (64%)?

Kommentit (230)

Vierailija
101/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oliskohan ihan siksi että maa- ja metsätalous on välttämättömiä samoin kuin energiasektori. Ei me voida esim. ruoan tai lämmön tuotannosta oikein tinkiä ilman valtavaa kärsimystä ihmisille. 

Lisäksi valitettavasti lentämisen päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen enemmän kuin pelkkien päästöjen prosentuaalinen määrä kertoo. Arvioiden mukaan lentoliikenne lämmittää ilmastoa ehkä jopa viisi kertaa enemmän kuin vastaavat hiilidioksidipäästöt maan pinnalla. 

Lihatuotanto saastuttaa enemmän kuin lentoliikenne. Siispä kun jättää ne tehotuotetut makkarat ja lihat sinne kauppaan ja suosii kasviksia, niin siinä on kunnon ekotekoa. Maataloudessa karjatuotanto ei ole välttämätöntä, liha voisi olla ylellisyys jota saa harvemmin, terveyskin kiittäisi. Lihansyönnin vähentäminen, lentojen vähentäminen, autoilun vähentäminen ja taloudellinen asuminen (järkevä lämmitys, ei turhia neliöitä, kierrätys jne),  kiinaroinan ostamisen vähentäminen, siinä on jo monta juttua jota jokainen voisi tehdä halutessaan.

Vierailija
102/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska haluamme yhä leikkiä, että ilmastonmuutos on ongelma, joka ratkeaa sillä, että jokainen yksittäinen ihminen alkaa elää ilmastoystävällisesti mutta ilman, että kapitalistisen talousjärjestelmän tarvitsisi muuttua.

Koska emme halua puhua ongelmien juurisyistä, esim. siitä, miksi lentämisestä ylipäätään on tullut normaalia, vaikka jo kauan on tiedetty, miten paljon se saastuttaa.

Koska oikeasti ilmasto-ongelman ratkaisemiseen ei ole poliittista tahtoa. Ongelman ratkaiseminen vaatisi liiaan syvällisiä muutoksia esim. taloususkontoon. Ei käy länsimaille, eikä kyllä käy kehitysmaillekaan.

Kehitysmaiden väestönkasvusta paasaaminen taas on ihan yhtä tyhjän kanssa. Maapallolla riittää resursseja elättää 11 miljardia ihmistä, jos kerskakulutusta ei harrasteta. Maapallolla riittää resursseja kerskakulutukseen, jos lisääntymistä vähennetään. Ei ole mitään "tieteellistä faktaa", joka kertoisi, että jälkimmäinen on oikein ja ensimmäinen väärin. Vielä vähemmän on tieteellistä faktaa sen tueksi, että jälkimmäinen on oikein ja niiksi vähäisiksi kuluttajiksi pitää valita juuri ne ihmiset, jotka tähän mennessä ovat onnistuneet rikastumaan ja kahmimaan itselleen leijonanosan maapallon resursseista.

Oleellista kantokyvylle on, että me joilla on huikea elintaso, olemme valmiit siitä tinkimään selkeästi.

Eikä ole, vaan että ne jotka sitä CO2:sta ilmakehään eniten tuuttaa tekevät jotain asialle. Suomen päästöt ovat pienemmät kuin maamme metsien kyky sitoa CO2:sta. Me voimme jatkaa aivan rauhassa nykymenoa.

Olet kyllä taitava ummistamaan silmäsi siltä, että elämme täysin etuoikeutetussa asemassa maailmassa ja me olemme ne, joiden on helppo tehdä asioille jotain.

Tiesitkös että miljardi rikkainta ihmistä tuottaa noin 50% kaikista päästöistä? Merkityksetöntä?

Ei ole itsekkyydellä kyllä rajoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen kokonaiskuormitus olisi vielä aika paljon suurempi, ellei Suomi olisi ulkoistanut kaikkea tuotantoaan halvempiin maihin.

Vierailija
104/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska suomalaisten automaattinen reaktio on kieltää. Muita tapoja (esim. vähentämimen, optimointi tai tehostaminen) ei osata edes kuvitella.

Vierailija
105/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lentämisen suhteen voi syyllistää pientä ihmistä.Kun ihmisellä menee aika oman hiilijalanjäljen tarkkailuun niin se suuri kuvio katoo näkyvistä.

Vierailija
106/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliskohan ihan siksi että maa- ja metsätalous on välttämättömiä samoin kuin energiasektori. Ei me voida esim. ruoan tai lämmön tuotannosta oikein tinkiä ilman valtavaa kärsimystä ihmisille. 

Lisäksi valitettavasti lentämisen päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen enemmän kuin pelkkien päästöjen prosentuaalinen määrä kertoo. Arvioiden mukaan lentoliikenne lämmittää ilmastoa ehkä jopa viisi kertaa enemmän kuin vastaavat hiilidioksidipäästöt maan pinnalla. 

Kuvitellaan että lentomatkustamisen päästöt ovat 10%, ja se kielletään kokonaan. Jäljelle jää edelleen 90%, eihän se riitä ilmastonmuutoksen torjumiseen? Koko länsimainen elämäntyyli on se ongelma, ei lentomatkustaminen.

Ei, kun ongelma on tiettyjen maiden ylikansoittuminen ja päästöjen tupruttaminen tehtaan piipuista taivaalle ilman hiilidioksidin poistoa tai kompensointia. Jos asukastiheys olisi kaikkialla Suomen tasolla niin sekä ilmasto että maapallo resurssit voisivat hyvin.

Miksi sitten ylikansoittuneiden maiden kulutus on kaikkein pienintä?

No ei ole, vaan suurinta.

Perustelisitko?

Tunnen jo myötähäpeää, mutta yritä toki.

Intian, Kiinan, Pakistanin ym. yhteenlasketut CO2 päästöt ovat maailman kärjessä.

Voi apua, voiko noin ääliö olla.. mieti nyt vielä mitä näppikseltäsi päästelet.

Voit toki osoittaa helposti väitteeni vääräksi esittämällä tilaston maapallon CO2 päästöistä maittain.

Kun se on täysin epäolennaista. Ainoa merkitsevä on päästöt per henkilö. Et voi vaatia, etteikö köyhemmissä maissa ihmiset saisi pitää vaikkapa jääkaappeja (mikä on jo koko maailman mittakaavassa ihan luksustuote), vain siksi että ko maassa asuu enemmän ihmisiä pinta-alalle suhteutettuna.

Lisäksi huomioi toki, että ne kamalat tehtaat siellä kamalissa saastuttavissa maissa palvelevat pitkälti rikkaiden maiden kulutusta. Ja ovat monikansallisten yhtiöiden omistuksessa, ei heidän omiaan.

Päästöt per henkilö on täysin fiktiivinen luku jolla ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Ne on edelleen ne kokonaispäästöt jotka ilmakehään vaikuttaa, ei mikään teoreettinen laskutoimitus. Äälıö.

Minä voin vaatia vaikka että köyhien maiden väestö annihiloidaan kokonaan. Älä sinä ala paukuttamaan päätäsi siinä yhtään siitä mitä minä voin vaatia ja mitä en.

Ei globaalia ongelmaa voi ratkoa omasta kuplastaan ja vaatia muita muuttumaan.

Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kokonaisuudessa yksittäisen ihmisen puuhastelu on aika vähän. Kannatan kyllä kulutuksen karsimista, ihan jo jäteongelmankin takia, mutta suuret linjat ovat silti muualla.

Puhtaampaa energiaa, fuusioteknologiaa toivottavasti saadaan käyttöön. Tuuli, aurinko, vesivoima. Ydinvoimaa harkiten, siinä on muita ongelmia.

Vaaditaan päästökiintiöt teollisuudelle joka puolella maailmaa. Kansainvälistä yhteistyötä, jotta saadaan erilaisia suodattimia käyttöön joka puolella.

Logistiikka. Kaluston uusiminen, sanktioita pitkille kuljetusketjuille.

Lihatuotannon karsiminen.

Tässä muutamia keinoja, joilla olisi merkitystä aidosti.

Vierailija
108/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.

Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.

Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.

Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.

Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.

On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.

Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.

Vierailija
110/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.

Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.

Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.

On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.

Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.

Lisäisin vielä resurssipulan. Erilaisia raaka-aineita ei ole ehtymättömän paljon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ydinvoimaa harkiten, siinä on muita ongelmia.

Ydinvoiman ainoa oikea ongelma on se, että tietämättömät luulevat siinä olevan ongelmia.

Ydinvoima tappaa vähiten ihmisiä per tuotettu wattitunti, on edullisinta huomioiden piilokustannukset (kuten tuulivoiman ja aurinkovoiman vaatiman säätövoiman ja sähkön varastoinnin), on skaalautuvaa ja on käytännössä lähes täysin uusiutuvaa (vaikkei siitä sitä nimitystä käytetäkään, koska meriveden uraania riittää vielä senkin jälkeen kun Aurinko sammuu).

Joidenkin kammoksuma ydinjäte ei haittaa yhtään ketään lojuessaan kuopassa eikä se sieltä tule ulos itsekseen. Lisäksi jos vanhoilla reaktoreilla silloin tällöin sattuu onnettomuuksia (jotka ovat uusissa käytännössä täysin mahdottomia), niin antaa tulla vaan. Kukaan ei niihinkään käytännössä kuole ja saadaan puolipakollisia luonnonsuojelualueita.

Vaaditaan päästökiintiöt teollisuudelle joka puolella maailmaa. Kansainvälistä yhteistyötä, jotta saadaan erilaisia suodattimia käyttöön joka puolella.

Hiilidioksidia ei voida käytännössä suodattaa. Se pitäisi ottaa talteen ja varastoida erittäin kalliilla, hankalalla ja mahdollisesti skaalautumattomalla tavalla. Maailmalla ei ole siihen teknologiaan varaa vielä pitkään aikaan.

Logistiikka. Kaluston uusiminen, sanktioita pitkille kuljetusketjuille.

Kuljetusketjun pituus ei määritä sen ympäristöystävällisyyttä, vaan usein lyhin matka on se saastuttavin. Koko ehdotuksesi on siten täysin päinvastainen siihen, mitä tarvitaan. Vertaa huviksesi lähikaupan käyttämää rekkaa valtamerilaivaan tai junaa laivaan. Rekalla (lyhyt matka) päästöt ovat nelinkertaiset verrattuna laivaan ja junalla (keskipitkä matka) kaksinkertaiset verrattuna laivaan (erittäin pitkä matka). (Nämä luvut Saksasta, jossa sähkö on varsin likaista, joka saattaa tehdä junasta hitusen huonomman kuin mitä se Suomessa olisi)

Miksipä siis pitäisi keksimällä keksiä kiertosanktioita, eikä vaan yksinkertaisesti aseta sanktioita saastuttamiselle itselleen?

Tässä muutamia keinoja, joilla olisi merkitystä aidosti.

Ainoa asia, millä on merkitystä aidosti, on fossiilisten vaihtaminen ydinvoimaan.

Vierailija
112/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.

Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.

Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.

On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.

Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.

Mikä jäteongelma? Jäteongelma on lähinnä sitä, että ihmiset heittävät roskaa meriin. Sehän ei automaattisesti lisäänny sillä, että ihmiset omistavat enemmän ja liikkuvat enemmän.

Ei meillä mitään ongelmaa ole siinä, että tavaraa tuotetaan ja heitetään roskakoriin/kierrätykseen, koska se jäte osataan kyllä käsitellä pois olemasta. Tavarantuotantoa ei todellakaan pidä vähentää laisinkaan, vaan mielellään lisätä tuhatkertaiseksi, koska siitä on valtava pula. Pääasiallisesti kehitysmaiden roskaajien (ja kalastusalusten) takia toki materiaalit täytyisi vaihtaa pois muovipohjaisista.

Mikä jäteongelma ydinvoimassa muka on? Eihän se ole mikään ongelma, että laitetaan jätettä kuoppaan. Se olisi ongelma vain, jos se aiheuttaisi tosielämän ongelmia, joita se ei aiheuta.

Ydinvoimaloissa ei ole käytännön onnettomuusriskiä, jos ne rakentaa oikein. Nämä tapahtuneet onnettomuudet ovat olleet erittäin surkean suunnittelutyön ansiota, jotka olisi vältetty naurettavan yksinkertaisilla suunnittelumuutoksilla. Nämä suunnittelumuutokset ja tuhat muutakin (kuten sydänsiepparit) on uudempiin reaktorimalleihin päivitetty ajat sitten. Vaikka pahin mahdollinen onnettomuus tapahtuisikin, niin käytännön vaikutukset niillä ovat täydellisen mitättömiä, kuten Tserno ja Fukushima todistivat.

Fuusio ei näillä näkymin ole tulemassa käyttöön pieneen ikuisuuteen. Ratkaisuja tarvitaan nyt, ja mielellään jo vuosikymmen sitten, eikä vasta kymmenien vuosien päästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.

Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.

Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.

On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.

Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.

Lisäisin vielä resurssipulan. Erilaisia raaka-aineita ei ole ehtymättömän paljon.

Mainitsepa muutamia tällaisia raaka-aineita. Fossiilisten loppuminenhan olisi lähinnä hyvä asia.

Vierailija
114/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliskohan ihan siksi että maa- ja metsätalous on välttämättömiä samoin kuin energiasektori. Ei me voida esim. ruoan tai lämmön tuotannosta oikein tinkiä ilman valtavaa kärsimystä ihmisille. 

Lisäksi valitettavasti lentämisen päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen enemmän kuin pelkkien päästöjen prosentuaalinen määrä kertoo. Arvioiden mukaan lentoliikenne lämmittää ilmastoa ehkä jopa viisi kertaa enemmän kuin vastaavat hiilidioksidipäästöt maan pinnalla. 

Kuvitellaan että lentomatkustamisen päästöt ovat 10%, ja se kielletään kokonaan. Jäljelle jää edelleen 90%, eihän se riitä ilmastonmuutoksen torjumiseen? Koko länsimainen elämäntyyli on se ongelma, ei lentomatkustaminen.

Ei, kun ongelma on tiettyjen maiden ylikansoittuminen ja päästöjen tupruttaminen tehtaan piipuista taivaalle ilman hiilidioksidin poistoa tai kompensointia. Jos asukastiheys olisi kaikkialla Suomen tasolla niin sekä ilmasto että maapallo resurssit voisivat hyvin.

Jos asukastiheys kaikkialla olisi Suomen tasolla, niin väestön määrähän lisääntyisi. Suomessa on 18 ihmistä per neliökilometri ja koko maailmassa 14,7 ihmistä per neliökilometri. Toki tässä laskettuna mukaan valtameret ja kaikki mahdolliset, siinä missä Suomenkin tapauksessa vesistöt. Ilmasto ei sillä paranisi, vaikka väki vähenisi, vaan ilmasto vaatii fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamisen vähäpäästöisillä tuotantomuodoilla. Mikään -50 % tiputus ei riitä, vaan niistä pitää lähes täysin luopua.

"Ylikansoittumisella" (joka ei edes tarkoita mitään) ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa, vaan YLIMÄÄRÄISEN HIILEN TUOMISELLA HIILIKIERTOON. Takaisin kouluun siitä.

Suomen väestötiheys on noin 16,3 ihmistä oer neliökilometri, mutta jos Lapin jättää laskelmista pois, väestötiheys kasvaa noin 26:een ihmiseen per neliökilometri.

Maapallon asumiskelpoinen pinta-ala on 64 500 000 neliökilometriä (vrt. kaikki maapinta-ala 150 000 000 neliökilometriä). Se tekee noin 116 ihmistä per neliökilometri.

Jos siis asuinkelpoinen maapinta-ala olisi yhtä harvaanasuttu kuin Suomi (poislukien Lappi), maapallon väkiluku olisi huomattavasti pienempi kuin nykyään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

päästöt kirjoitti:

Perheen Thaimaan reissun päästöillä autoilee siten jopa 170 000 kilometriä. Keskimääräisillä vuosittaisilla ajomäärillä tuohon kuluu yli 10 vuotta”.

Jos nyt vaan lopettaisit valehtelun? Samaa satua täällä jatkuvasti toistetaan, vaikka se on osoitettu täysin virheelliseksi.

Lento Thaimaaseen ja takaisin päästelee alle 959 kgCO2 modernilla lentokoneella (Kuten Finnairin A350). Tämä vastaa 7992 kilometrin matkaa uudella autolla. Mainitsemasi 170 000 kilometriä vastaisi yli 21 edestakaista lentoa Thaimaaseen. Kenen perheessä on 21 henkilöä?

joten mistään pienistä päästöistä ei ole kyse

2-4 % päästöistä ON pientä. Vertaa hiilivoiman 38 % osuuteen hiilidioksidipäästöistä.

Tutkijoiden mukaan 15 maailman eniten saastuttavan rahtialuksen päästöt

Lopeta se valehtelu. Nuo päästöt eivät liity mitenkään ilmastonmuutokseen, vaan noissa on kyse typen ja rikin oksideista.

Kun tiedetään että rahtilaivoja on meriliikenteessä huomattavasti enemmän kuin 15 rahtilaivaa joten mistään pienistä päästöistä ei ole kyse.

Noin 2,2 %. Eli kyllä on pienistä päästöistä kyse.

Vierailija
116/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ydinvoimaa harkiten, siinä on muita ongelmia.

Ydinvoiman ainoa oikea ongelma on se, että tietämättömät luulevat siinä olevan ongelmia.

Ydinvoima tappaa vähiten ihmisiä per tuotettu wattitunti, on edullisinta huomioiden piilokustannukset (kuten tuulivoiman ja aurinkovoiman vaatiman säätövoiman ja sähkön varastoinnin), on skaalautuvaa ja on käytännössä lähes täysin uusiutuvaa (vaikkei siitä sitä nimitystä käytetäkään, koska meriveden uraania riittää vielä senkin jälkeen kun Aurinko sammuu).

Joidenkin kammoksuma ydinjäte ei haittaa yhtään ketään lojuessaan kuopassa eikä se sieltä tule ulos itsekseen. Lisäksi jos vanhoilla reaktoreilla silloin tällöin sattuu onnettomuuksia (jotka ovat uusissa käytännössä täysin mahdottomia), niin antaa tulla vaan. Kukaan ei niihinkään käytännössä kuole ja saadaan puolipakollisia luonnonsuojelualueita.

Vaaditaan päästökiintiöt teollisuudelle joka puolella maailmaa. Kansainvälistä yhteistyötä, jotta saadaan erilaisia suodattimia käyttöön joka puolella.

Hiilidioksidia ei voida käytännössä suodattaa. Se pitäisi ottaa talteen ja varastoida erittäin kalliilla, hankalalla ja mahdollisesti skaalautumattomalla tavalla. Maailmalla ei ole siihen teknologiaan varaa vielä pitkään aikaan.

Logistiikka. Kaluston uusiminen, sanktioita pitkille kuljetusketjuille.

Kuljetusketjun pituus ei määritä sen ympäristöystävällisyyttä, vaan usein lyhin matka on se saastuttavin. Koko ehdotuksesi on siten täysin päinvastainen siihen, mitä tarvitaan. Vertaa huviksesi lähikaupan käyttämää rekkaa valtamerilaivaan tai junaa laivaan. Rekalla (lyhyt matka) päästöt ovat nelinkertaiset verrattuna laivaan ja junalla (keskipitkä matka) kaksinkertaiset verrattuna laivaan (erittäin pitkä matka). (Nämä luvut Saksasta, jossa sähkö on varsin likaista, joka saattaa tehdä junasta hitusen huonomman kuin mitä se Suomessa olisi)

Miksipä siis pitäisi keksimällä keksiä kiertosanktioita, eikä vaan yksinkertaisesti aseta sanktioita saastuttamiselle itselleen?

Tässä muutamia keinoja, joilla olisi merkitystä aidosti.

Ainoa asia, millä on merkitystä aidosti, on fossiilisten vaihtaminen ydinvoimaan.

Hmm, väität siis oikeasti, että lyhyt matka on pahempi. Se voi ehkä olla pahempi per kilometri, riippuen tietenkin välineestä, mutta eiköhän se kilometrien määrä lopulta ratkaise.

Jos Pekka Tampereen kupeessa hakee kaupasta Lopella tuotettua perunaa vs Brasiliassa tuotettuja avokadoja. Kumpikohan on pahempi?

Vierailija
117/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.

Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.

Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.

On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.

Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.

Lisäisin vielä resurssipulan. Erilaisia raaka-aineita ei ole ehtymättömän paljon.

Mainitsepa muutamia tällaisia raaka-aineita. Fossiilisten loppuminenhan olisi lähinnä hyvä asia.

Erilaiset metallit, esimerkiksi.

Puiden hakkuu, vaikka onkin uusiutuva luonnonvara on ongelmallista. Siinä nyt jotain.

Vierailija
118/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehdotan, että halpamaihin siirretyn tuotannon päästöt kohdistetaan yhtiön kotimaan päästömääriin. Samoin näiden vaatima energiantuotanto. Lasketaan sitten, mitkä maat päästävät kokonaisuudessaan eniten.

Eivät ne tavalliset ihmiset aiheuta tuolla päin maailmaa juurikaan päästöjä.

Vierailija
119/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

päästöt kirjoitti:

Perheen Thaimaan reissun päästöillä autoilee siten jopa 170 000 kilometriä. Keskimääräisillä vuosittaisilla ajomäärillä tuohon kuluu yli 10 vuotta”.

Jos nyt vaan lopettaisit valehtelun? Samaa satua täällä jatkuvasti toistetaan, vaikka se on osoitettu täysin virheelliseksi.

Lento Thaimaaseen ja takaisin päästelee alle 959 kgCO2 modernilla lentokoneella (Kuten Finnairin A350). Tämä vastaa 7992 kilometrin matkaa uudella autolla. Mainitsemasi 170 000 kilometriä vastaisi yli 21 edestakaista lentoa Thaimaaseen. Kenen perheessä on 21 henkilöä?

joten mistään pienistä päästöistä ei ole kyse

2-4 % päästöistä ON pientä. Vertaa hiilivoiman 38 % osuuteen hiilidioksidipäästöistä.

Tutkijoiden mukaan 15 maailman eniten saastuttavan rahtialuksen päästöt

Lopeta se valehtelu. Nuo päästöt eivät liity mitenkään ilmastonmuutokseen, vaan noissa on kyse typen ja rikin oksideista.

Kun tiedetään että rahtilaivoja on meriliikenteessä huomattavasti enemmän kuin 15 rahtilaivaa joten mistään pienistä päästöistä ei ole kyse.

Noin 2,2 %. Eli kyllä on pienistä päästöistä kyse.

Thaimaaseen? Kertonee kaiken juttujesi tasosta.

Vierailija
120/230 |
17.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.

Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.

Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.

On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.

Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.

Mikä jäteongelma? Jäteongelma on lähinnä sitä, että ihmiset heittävät roskaa meriin. Sehän ei automaattisesti lisäänny sillä, että ihmiset omistavat enemmän ja liikkuvat enemmän.

Ei meillä mitään ongelmaa ole siinä, että tavaraa tuotetaan ja heitetään roskakoriin/kierrätykseen, koska se jäte osataan kyllä käsitellä pois olemasta. Tavarantuotantoa ei todellakaan pidä vähentää laisinkaan, vaan mielellään lisätä tuhatkertaiseksi, koska siitä on valtava pula. Pääasiallisesti kehitysmaiden roskaajien (ja kalastusalusten) takia toki materiaalit täytyisi vaihtaa pois muovipohjaisista.

Mikä jäteongelma ydinvoimassa muka on? Eihän se ole mikään ongelma, että laitetaan jätettä kuoppaan. Se olisi ongelma vain, jos se aiheuttaisi tosielämän ongelmia, joita se ei aiheuta.

Ydinvoimaloissa ei ole käytännön onnettomuusriskiä, jos ne rakentaa oikein. Nämä tapahtuneet onnettomuudet ovat olleet erittäin surkean suunnittelutyön ansiota, jotka olisi vältetty naurettavan yksinkertaisilla suunnittelumuutoksilla. Nämä suunnittelumuutokset ja tuhat muutakin (kuten sydänsiepparit) on uudempiin reaktorimalleihin päivitetty ajat sitten. Vaikka pahin mahdollinen onnettomuus tapahtuisikin, niin käytännön vaikutukset niillä ovat täydellisen mitättömiä, kuten Tserno ja Fukushima todistivat.

Fuusio ei näillä näkymin ole tulemassa käyttöön pieneen ikuisuuteen. Ratkaisuja tarvitaan nyt, ja mielellään jo vuosikymmen sitten, eikä vasta kymmenien vuosien päästä.

Tsernobylin vuoksi tietyissä elintarvikkeissa, mm joissain sienissä, mitataan Suomessa edelleen liian korkeita säteilypitoisuuksia. Aivan mitätön juu.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kuusi kaksi