Miksi lentämisestä syyllistetään, vaikka sen päästöt ovat 1-2% ?

Maan alle piilottamisen lisäksi erilaisia muita loppusijoitusratkaisuja11 tutkitaan eri maissa, mutta yleisesti suunnitelmat eivät ole edes yhtä yksityiskohtaisella tasolla kuin ruotsalaissuomalaisessa mallissa. Joissain maissa on tarkasteltu mahdollisuutta prosessoida jätettä teollisesti niin, että osa siitä voitaisiin käyttää uudelleen ydinopolttoaineena. Toistaiseksi kokeilut eivät kuitenkaan ole onnistuneet synnyttämään prosessia, joka olisi taloudellisesti kannattava tai vähentäisi jäljelle jäävän ydinjätteen määrää oleellisesti.

Jos "huvilentäminen" kielletään, niin mitä tapahtuu maailman suurille toimialoille, palveluille ja matkailulle? Mitä tapahtuu kaikille niille ihmisille, jotka aloilla työskentelevät? Kaikille tyhjilleen jääneille rakennuksille/hotelleille ym.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.

Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.

Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.

On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.

Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.

Lisäisin vielä resurssipulan. Erilaisia raaka-aineita ei ole ehtymättömän paljon.

Ja tähänkin auttaisi sama kuin hiilidioksi (yms) päästöihin. Jokainen valtio säännöstelisi väestönsä sen suuruiseksi, että valtion tuottamat resurssit ja päästöjen sitomiskyky riittäisi sille porukalle. Ongelma on vaan nämä roistovaltiot jotka antavat väestönsä kasvaa hallitsemattomasti.

Miksi kuvittelet, että väestömäärän säännöstely auttaisi yhtään mitään? Eihän väestöä säännöstelemällä saada merkityksellisiä muutoksia aikaiseksi kuin vain erittäin pitkän ajanjakson tähtäimellä. Ilmastonmuutos vaatii toimia nyt ja seuraavien parin kymmenen vuoden aikana, eikä vasta vuosisadan lopussa.

Jos nopeita ja tehokkaita muutoksia halutaan, niin fossiiliset polttoaineet korvattaisiin vähäpäästöisillä tuotantomuodoilla.

Ongelmana ei lisäksi edes ole mitkään hallitsemattoman väestönkasvun maat, vaan ihan perinteiset teollisuusmaat. Mene katsomaan, mistä maista ne päästöt syntyvät.

Niiden maiden tietysti pitää eniten tehdä näissä talkoissa jotka päästävät päästöjä yli oman sitomiskyvyn ja myös käyttävät resursseja yli oman resurssien tuotannon.

Vieläkö sulle on epäselvää, että mitään vähennystalkoita ei todellakaan haluta, koska ne ovat täydellisen turhia ja toimimattomia?

Päästöjen vähennystalkoot toimimattomia ilmastonmuutoksen hillinnässä? Kertoisitko lisää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko maailman väestön voisi laittaa samalle viivalle ja määritellä mitä jokainen voi omistaa, miten liikkua jne jotta maapallon kantokyky riittää. Käytännössä tietenkin mahdotonta, mutta se olisi se tapa, jolla puututaan kokonaispäästöihin.

Ei tuossa määrittelyssäsi ole mitään järkeä. Ilmasto ei kärsi siitä, että joku omistaa jotain tai ylipäätänsä liikkuu. Ilmasto kärsii siitä, että poltetaan päästellään hiilidioksidia ilmakehään fossiilisia polttoaineita polttamalla.

Jos kokonaispäästöistä halutaan eroon, niin yksilön ei tarvitse tehdä ainuttakaan muutosta elämäänsä, vaan päättäjien täytyy yksinkertaisesti vapauttaa ydinvoiman rakentaminen (koska hiilivoima ja maakaasu ovat yhteisvastuussa 55 % hiilidioksidipäästöjä) ja verottaa fossiilisia polttoaineita enemmän (öljy on vastuussa 30 %:sta, josta valtaosa menee liikenteeseen, tilalle sähköautoja ja biopolttoaineita). Ei ole mitään merkitystä sillä, vaikka nykymääräinen omistaminen ja liikkuminen kymmenkertaistuisi jatkossa, kunhan tuotanto puhdistettaisiin.

On muitakin ympäristöongelmia kuin ilmasto. Esimerkiksi jäteongelmat. Siksi tavaran tuottamisen karsiminen on myös erittäin tärkeää, tuotannon puhdistamisen ohella.

Ydinvoimassa on sama ongelma. Se voi olla melko päästötöntä sinänsä, mutta jäteongelma ja onnettomuusriskit ovat asioita, joiden takia kannattaa keskittyä fuusioteknologian voimakkaaseen kehittämiseen. Näin saadaan aidosti lähes ongelmattomia polttoaineita käyttöön.

Lisäisin vielä resurssipulan. Erilaisia raaka-aineita ei ole ehtymättömän paljon.

Ja tähänkin auttaisi sama kuin hiilidioksi (yms) päästöihin. Jokainen valtio säännöstelisi väestönsä sen suuruiseksi, että valtion tuottamat resurssit ja päästöjen sitomiskyky riittäisi sille porukalle. Ongelma on vaan nämä roistovaltiot jotka antavat väestönsä kasvaa hallitsemattomasti.

Miksi kuvittelet, että väestömäärän säännöstely auttaisi yhtään mitään? Eihän väestöä säännöstelemällä saada merkityksellisiä muutoksia aikaiseksi kuin vain erittäin pitkän ajanjakson tähtäimellä. Ilmastonmuutos vaatii toimia nyt ja seuraavien parin kymmenen vuoden aikana, eikä vasta vuosisadan lopussa.

Jos nopeita ja tehokkaita muutoksia halutaan, niin fossiiliset polttoaineet korvattaisiin vähäpäästöisillä tuotantomuodoilla.

Ongelmana ei lisäksi edes ole mitkään hallitsemattoman väestönkasvun maat, vaan ihan perinteiset teollisuusmaat. Mene katsomaan, mistä maista ne päästöt syntyvät.

Niiden maiden tietysti pitää eniten tehdä näissä talkoissa jotka päästävät päästöjä yli oman sitomiskyvyn ja myös käyttävät resursseja yli oman resurssien tuotannon.

Vieläkö sulle on epäselvää, että mitään vähennystalkoita ei todellakaan haluta, koska ne ovat täydellisen turhia ja toimimattomia?

Päästöjen vähennystalkoot toimimattomia ilmastonmuutoksen hillinnässä? Kertoisitko lisää?

Ei päästöjen, vaan ihmisten/kulutuksen vähennystalkoot. Vähentämällä näitä ei ilmastonmuutosta estetä, vaan fossiiliset polttoaineet täytyy korvata tuotannon puolella vähäpäästöisillä, täysin riippumatta mistään vähennyksistä tai kasvuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ydinvoimaa harkiten, siinä on muita ongelmia.

Ydinvoiman ainoa oikea ongelma on se, että tietämättömät luulevat siinä olevan ongelmia.

Ydinvoima tappaa vähiten ihmisiä per tuotettu wattitunti, on edullisinta huomioiden piilokustannukset (kuten tuulivoiman ja aurinkovoiman vaatiman säätövoiman ja sähkön varastoinnin), on skaalautuvaa ja on käytännössä lähes täysin uusiutuvaa (vaikkei siitä sitä nimitystä käytetäkään, koska meriveden uraania riittää vielä senkin jälkeen kun Aurinko sammuu).

Joidenkin kammoksuma ydinjäte ei haittaa yhtään ketään lojuessaan kuopassa eikä se sieltä tule ulos itsekseen. Lisäksi jos vanhoilla reaktoreilla silloin tällöin sattuu onnettomuuksia (jotka ovat uusissa käytännössä täysin mahdottomia), niin antaa tulla vaan. Kukaan ei niihinkään käytännössä kuole ja saadaan puolipakollisia luonnonsuojelualueita.

Vaaditaan päästökiintiöt teollisuudelle joka puolella maailmaa. Kansainvälistä yhteistyötä, jotta saadaan erilaisia suodattimia käyttöön joka puolella.

Hiilidioksidia ei voida käytännössä suodattaa. Se pitäisi ottaa talteen ja varastoida erittäin kalliilla, hankalalla ja mahdollisesti skaalautumattomalla tavalla. Maailmalla ei ole siihen teknologiaan varaa vielä pitkään aikaan.

Logistiikka. Kaluston uusiminen, sanktioita pitkille kuljetusketjuille.

Kuljetusketjun pituus ei määritä sen ympäristöystävällisyyttä, vaan usein lyhin matka on se saastuttavin. Koko ehdotuksesi on siten täysin päinvastainen siihen, mitä tarvitaan. Vertaa huviksesi lähikaupan käyttämää rekkaa valtamerilaivaan tai junaa laivaan. Rekalla (lyhyt matka) päästöt ovat nelinkertaiset verrattuna laivaan ja junalla (keskipitkä matka) kaksinkertaiset verrattuna laivaan (erittäin pitkä matka). (Nämä luvut Saksasta, jossa sähkö on varsin likaista, joka saattaa tehdä junasta hitusen huonomman kuin mitä se Suomessa olisi)

Miksipä siis pitäisi keksimällä keksiä kiertosanktioita, eikä vaan yksinkertaisesti aseta sanktioita saastuttamiselle itselleen?

Tässä muutamia keinoja, joilla olisi merkitystä aidosti.

Ainoa asia, millä on merkitystä aidosti, on fossiilisten vaihtaminen ydinvoimaan.

Hmm, väität siis oikeasti, että lyhyt matka on pahempi. Se voi ehkä olla pahempi per kilometri, riippuen tietenkin välineestä, mutta eiköhän se kilometrien määrä lopulta ratkaise.

Jos Pekka Tampereen kupeessa hakee kaupasta Lopella tuotettua perunaa vs Brasiliassa tuotettuja avokadoja. Kumpikohan on pahempi?

Kilometrien määrä EI ratkaise. 800 km laivalla saastuttaa vähemmän kuin 200 km rekalla. Kyse on yhtälöstä, joten yksittäinen parametri ei ratkaise.

Lisäksi tässä nimenomaisessa tapauksessa on erittäin tärkeää ymmärtää logistiikkaa suurempi kokonaisuus. Tuotantomuoto on yleensä järjettömän paljon merkityksellisempi päästölähde kuin logistiikka. Jos suomalainen tomaatti päästelee 5 kg hiilidioksidia tuotannon takia (kylmä ilmasto) ja 0,2 kg logistiikan takia, siinä missä espanjalainen tomaatti päästelee 1 kg tuotannon takia ja 0,5 kg logistiikan takia, niin olisi täysin älytöntä valita lähempänä oleva tuote tuijottamalla pelkkää logistiikkaa.

Miksi muutenkaan vertaat avokadoja perunaan? Nehän ovat kaksi aivan eri asiaa.

Laivaamisesta puhuvien kannattaisi joskus itse laskea laivaamisen päästöt per tuote. Moderni laiva kuskaa niin valtavan määrän tuotteita kerrallaan, ettei päästöt per tuote ole yhtään mitään. Johan se näkyisi tuotteiden hinnoissakin, jos tuotteen rahtaamiseen palaisi iso määrä polttoainetta, koska ei laivayhtiö sitä voi tyhjästä taikoa, eikä saastutus onnistu ilman sitä.

En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti.

Elintarvikkeet ovat vähän huono esimerkki, koska niissä olosuhteet vaikuttavat paljon tuotannon tehokkuuteen. Mutta monia aivan järjettömiä logistiikkaketjuja on, joissa tuotteen komponentteja rahdataan ympäri maailmaa pienen kustannussäästön nimissä, kun paljon järkevämpää ympäristön kannalta olisi tuottaa niitä alueellisesti keskitetysti.

Toinen asia mikä ontuu päättelyssäsi on, että harva tuote kulkee pelkällä laivalla tai junallakaan. Loppukuljetus on käytännössä useimmiten rekalla, ja jos riittävän läheltä haetaan, kyllä se vaan on ekologisempaa.

Ja edelleenkään tuotteiden kuskaamiseen ympäri maailmaa ei pidä keskittyä, tehtiin se miten pienen kustannussäästön takia tahansa, vaan saastuttamiseen, eikä kilometreihin. Jos joku kuskaa nollapäästöillä flyygeliään miljoona kertaa planeetan ympäri, niin kuskatkoon. Se, että ylipäätänsä esimerkiksi lohta kannattaa kuskata Norjasta Kiinaan ja takaisin, pitäisi kertoa aika paljon siitä, ettei kyseinen toiminta saastuta lähes laisinkaan.

Ei sen lohen kuskaamisen tarvitse kertoa mitään siitä, miten vähän se saastuttaa. Se voi kertoa myös siitä, miten halpaa saastuttaminen on. Aika halpaa nykyisellään, ja Kiinassa halvempaa kuin Norjassa.

Jos saastuttaminen ja muut negatiiviset ympäristövaikutukset olisivat koko ajan olleet hinnaltaan suhteessa aiheuttamiinsa ongelmiin, niin ei meillä olisi ilmastonmuutoksen kaltaisia ympäristökriisejä. Mutta silloin talousjärjestelmä olisi perustavanlaatuisesti erilainen kuin nykyään. Nykyisellä systeemillä on helpompi kerätä voittoja. Perustuen siihen, että tuotannon haittoja voi ulkoistaa ilmaiseksi ns. ei kenellekään, eli lopulta meille kaikille.

Miksi ydinvoimatrolli yrittää saada keskustelun katomaan? Siksi koska hän ei hyväksy totuutta ydinvoiman vaarallisuudesta.

Köyhät kitisee kateellisena

Vierailija kirjoitti:

Ei sen lohen kuskaamisen tarvitse kertoa mitään siitä, miten vähän se saastuttaa. Se voi kertoa myös siitä, miten halpaa saastuttaminen on.

Saastuttamisen hintalapun näet käytännössä öljyn maailmanmarkkinahinnassa. Laivayhtiö kun ei polttoöljyään saa mistään ilmaiseksi.

Jos saastuttaminen ja muut negatiiviset ympäristövaikutukset olisivat koko ajan olleet hinnaltaan suhteessa aiheuttamiinsa ongelmiin, niin ei meillä olisi ilmastonmuutoksen kaltaisia ympäristökriisejä.

Eihän tuossa lauseessasi ole yhtään mitään järkeä.

Jos laivaaminen on edullista, niin silloin siihen edulliseen hintaan ei vain ole mahdollista saada isoa määrää polttoainetta, joka aiheuttaisi päästöjä. Jollain subventoinnilla toki, mutta minä vähän luulen laivayhtiöiden maksavat sitä samaa markkinahintaa polttoöljystään kuin muutkin.

Ihanaa kun live-love-laugh punavihertytöt joutuvat nyt vääntelehtimään tunnontuskissaan kun rankan aktivismin vastapainona olleet henkireikänä toimineet lentomatkat ovat joutuneet päästöjen mustalle listalle. Ei auta vaikka kuinka olisit vegaani-ituhippi! Bye, bye turhanpäiväinen matkustelu. :D

Saman toimittajan kaksi tekstiä. Tuolla lentämisen määrällä pystyy syömään lihaa satoja kiloa vuodessa.

"Lihansyöntiä ei voi perustella sillä, että tykkää siitä.

Autoille ovat päästörajoitukset, koska autot vaikuttavat ympäristöön. Ruoallakin pitäisi olla, kirjoittaa Ronja Salmi.

Ja ei, argumentiksi ei riitä ”mutta kun mä tykkään siitä.”"

https://www.hs.fi/nyt/art-2000002901012.html

"Suomessa ei pysy järjissään marraskuussa ilman lentämistä – ja se on meidän parikymppisten luonnonystävien tragedia

Olin marras­kuu­matkalla. Kaksi viikkoa aurinko­rannalla, jossa oli surffattavia aaltoja. Seuraavan kerran aion olla lomalla joulu­kuussa. Sitten pääsiäisenä, jonka jälkeen mennään kesä­lomiin asti. Olen hionut elämääni neljän vuosiloman rytmin, jonka mukaan sovin työasiani. "

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005899368.html