Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Sisareni suuttui raskaudestani koska hänen mielestään ensin olisi pitänyt hänen lisääntyä. Sisareni on lähes neljä vuotta minua vanhempi ja hän saa kilpailun aivan mistä tahansa. Myöhemmin olin sitten jo toista kertaa raskaana ennen kuin hän ensimmäistä niin olikin jo veljellemme esimerkiksi haukkunut minut huo.aksi jne. Olin parisuhteessa kuitenkin. Toisaalta lapsena kun minä olin ikäerosta huolimatta parempi hiihtäjä niin vannoi tappavansa minut jos en jatkossa ole häntä huonompi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olimme exäni ja hänen kaverinsa kanssa reissussa. Ajoin autoa ja huomasin olevani väärällä kaistalla. Vaihdoin kaistaa, jolloin exäni alkoi suuttui minulle, koska en kuulemma osaa ajaa autoa ja minun pitäisi mennä uudelleen autokouluun. Hänellä itsellään ei edes ollut ajokorttia. :D

Exäni alkoi siis huutaa minulle, hieman meni mulla taas sanat sekaisin. :D

Lopputulos on mainio. Huomasit vaihtaa kaistan eikä ehtinyt sattumaan sen kummempaa ja se että huutava henkilö on nyt Exä :)

Hyvähyvä!!

Vierailija kirjoitti:

Minä hoidan  lapsia ja tällä kyseisellä perheellä olin käynyt noin vuoden verran silloin tällöin. Tähän kuului pianon ja saksan opettaminen. No kerran kun menin niin heillä oli mikro hajonnut, olivat hommanneet uuden, mutta eivät osanneet käyttää sitä. No  sattui että olin ostanut meille saman laitteen kuukautta aikaisemmin joten asensin kellot ja näytin miten se toimii.

Tämä nainen sitten raivostui siitä että minulla, alamaisella, oli myös varaa 500€:n mikroon. Syytteli varkaaksi ja vaikka mitä. He maksoivat minulle 60€/h mutta ilmeisesti se ajatus että palkollisella oli varaa samaan mikroon katkaisi aasin selän. 

Enkä edes tee tuolla mikrolla muuta kuin poppareita pari kertaa kuussa.

Minulle tuli mieleen tästä kun omistin aikoinaan kotisiivousfirman jonka olin aloittanut joskus opiskelu-ikäisenä. Tämän tapahtuman aikoihin minulla oli useita kymmeniä työntekijöitä mutta heitin itsekin keikkaa jos en löytänyt heti sopivaa työntekijää/jollain oli lomia/sairaslomatapauksissa jne.

Yksi asiakas jota oli hoitanut useampia kuukausia halusi lyhyellä varoitusajalla siivouksen ajalle jolloin he olivat poissa pidemmän aikaa ja ehdotti että hän voisi tuoda minulle varmuuslukon avaimen kotiini mikä oli minulle ok. Kun tämä rouva sitten ajoi pihallemme hän alkoi jo autosta astuessaan huutaa minulle miten olin esittänyt köyhää ja minun pitäisi hävetä ja kuinka hän jatkossa veisi bisneksensä "oikeaan firmaan eikä k* settajille". Ilmeisesti otti vähän koville että meillä oli iso ok hyvällä alueella ja heillä kerrostalokolmio.

Näin face-kirppiksellä ihanan korun ja klikkasin siihen sydämen, eli tykkäsin korusta tosi paljon, mutta ei ollut varaa ajatellakaan sen ostamista. Myyjä laittoi mulle yv:n ja kysyi olenko ostamassa kun reagoin kuvaan. Kerroin että ihastuin siihen kyllä, mutta minulla ei ole nyt mahdollisuutta ostaa sitä. Sain karmeat haukut ja myyjä plokkasi minut ja myöhemmin ryhmän YP laittoi viestiä ja kysyi mistä oli kyse. Onneksi olin säästänyt haukku viestit!

Hello

Kaverin luon on kannu jolla laitetaan vesi kahvinkeittimeen. Keitin kahvit, ja latoin vesikannun takaisin kuivauskaappiin ja kaverin naisystävä veti pultit kun en pessyt kannua saippualla käytön jälkeen.

Lumisateet toivat mieleen tapauksen: Naapurini oli loukannut polvensa ja lumityöt olivat tekemättä, joten kylään perheineen tullut vävypoika tarttui kolaan ja putsasi pihan. Hän sai soiton peräänsä ja haukut kun ei ollut kolannut pihaa täsmällisin viivasuorin reitein ja johonkin oli jopa jäänyt lumipaakku. Olin sattumalta paikalla ja en voinut kuin puistella päätäni. Seuraavaksi valitettiin kun kukaan ei halunnut tehdä lumitöitä potilaan puolesta...

Tämä on ehkä enemmän loukkaantuminen, mutta tapahtui töissä. Pomo ehdotti postin lakon takia, että teemmekin työtehtävän x toisella tavalla. Kun kysyin tarkentavia kysymyksiä, että entä jos käy näin,niin mitä sitten, niin pomo loukkaantui. Seuraavalla kerralla syytti minua vielä joustamattomaksi.

Mnulle viimeksi on suuttunut kovasti työvoimavirkailija. Suuttui kovasti kun en antanut luovuttaa terveystietojani sosiaalitoimiston ja työvoimatoimiston käyttöön. Näin itse kovasti vaivaa selvittääkseni oikeudesta kieltäytyä tietojeni luovuttamista. Lopulta tein paperit sosiaalitoimistoon, jossa kielsin terveystietojeni luovuttamisen ja asia oli sillä selvä. Siinä ei ollut mitään lainvastaista. Työkkärissä ei tästä tykätty. Olisiko työvoimavirkailija itse valmis luovuttamaan omat terveystietonsa ulkopuolisten käyttöön? Tätä haluaisin kysyä työvoimavirkailijalta.

Eräs etäinen nuorempi serkkuni, jonka kanssa en oikeastaan koskaan ollut ollut tekemisissä, liittyi joitakin vuosia sitten someen ja alkoi seurailla minua kaikilla kanavilla. Tykkäili kaikista kuvistani ja kommentoi paljon, laittoi jopa viestiäkin että "hei, ajattelin että olis kiva olla edes tätä kautta tekemisissä". Olin samaa mieltä ja iloinen, että hän oli noin välittömänä ottanut minuun kontaktia. Tykkäilin ja kommentoin hänelle yhtä aktiivisesti takaisin. Tätä jatkui pari vuotta, kunnes aktiivisuus minun suuntaani loppui häneltä kuin seinään. Poisti minut yllättäen jopa Facebookista ja lakkasi seuraamasta minua muilla kanavilla.

Edelleen hän kuitenkin päivitti someaan aktiivisesti ja tykkäili/kommentoi ahkerasti muun muassa siskoni suuntaan. En tiedä suuttuiko hän ja jos suuttui, en kerta kaikkiaan keksi, mistä. Jälkikäteen mietittynä hänen "yhteydenpitonsa" päättyi heti yhden kommenttini jälkeen, kun laitoin hänen muuttoilmoitukseensa Facebookissa "No niin, onnea uuteen kotiin :)" tms. Ei aavistustakaan oliko tuo edes se syy, ja olisiko hän voinut tulkita kommenttini jotenkin väärin. Toivon, että jonain päivänä joku vielä kirjoittaa oppaan somekäyttäytymiseen, siellä on niin paljon sellaista mitä en ymmärrä.

Outoa on se että jotkut voivat suuttua jonkun täysin vieraan mitättömistä tekemisistä vuosikymmentenkin takaa. Mikä ihmisiä vaivaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähetin joulukortin, jonka kuvana oli lumiukko. Kortin saanut kysyi, seuraavan kerran minut nähdessään, että onko hän mielestäni pihalla kuin lumiukko. Eikä kysynyt hyvällä eikä huumorilla.

Haha, ei jestas mitä ylitulkintaa. :D Minkälaisen kortin tuollaiselle voisi lähettää. Jos siinä on tonttuja, hän luulee, että pidät häntä tonttuna. Jos siinä on pyylevä joulumuori, hän luulee, että pidät häntä lihavana. Jos siinä on pipareita ja muita jouluherkkuja, hän luulee, että ajattelet hänen olevan syöppö. Ehkä seuraavalla kerralla vain tekstari, jossa lukee "Hyvää joulua!" Ei mitään emojeita, ettei tule väärinkäsityksiä.

Hän luulee, että lähettäjä pitää häntä joulun vihaajana.

Keskiluokkainen, porvarillinen ystäväni suuttui, kun sanoin ettei hän omista olosuhteistaan käsin voi ymmärtää minun elämääni, joka on taloudellisesti niukkaa ja puitteiltaan muutenkin aivan erilaista kuin hänellä. En ollut vaatimassa häneltä mitään, odotin vain vähän empatiaa. Otti nokkiinsa niin, että katkaisi välit.

Näitähän riittää! Olen joku ihmeellisten suuttujien magneetti, enkä mielestäni itse ole edes vaikea ihminen tai suutu helposti. Ehkä juuri siksi minulle on helppo suuttua. Jätän kyllä tällaiset ihmiset hyvin pian parin suuttumuksen jälkeen omaan arvoonsa, enkä välttämättä ole heihin enää missään tekemisissä, koska en jaksa lapsellista kiukuttelu. Mainittakoon vielä, että olen yli kolmekymppinen ja kaikki suuttujat ovat olleet minua vanhempia.

1) Jalkakäytävällä vastaantullut vanhenpi mies alkoi ärhentelemään, kun olen väärällä puolella sitä jalkakäytävää. Ulkoilutin koiraani, joten seisoin sen kanssa mahdollisimman sivussa siinä penkereen puolella.

2) Entinen ystäväni pyysi minua soittamaan ravintolaan ja kun kysyin, voisiko hän tehdä sen, alkoi hän huutamaan ja haukkumaan minua köyhäksi ym. keskellä kaupunkia. Ja huusi muuten pitkään.

3) Entinen ystäväni suuttui hurjasti kun en saanut erästä appia ladattua puhelimeeni, kun siinä ei ollut tarpeeksi tallennustilaa.

4) Äitini suuttui verisesti kun mieheni osti uuden television.

5) Kaverini suuttui, kun en tykännyt hänen ig-julkaisuistaan kun olimme yhdessä reissussa niin heti siinä paikanpäällä kun ne oli julkaistu.

6) Sama kaveri pahoitti mielensä, kun onnittelin häntä syntymäpäivänään henkilökohtaisesti, enkä julkisesti somesseinällään.

Hoitolapseni suuttui kun en osannut piirtää hevosta tarpeeksi hyvin. Haki keittiöstä veitsen ja huusi tappavansa minut. Oltiin kahdestaan lapsen kotona.

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkainen, porvarillinen ystäväni suuttui, kun sanoin ettei hän omista olosuhteistaan käsin voi ymmärtää minun elämääni, joka on taloudellisesti niukkaa ja puitteiltaan muutenkin aivan erilaista kuin hänellä. En ollut vaatimassa häneltä mitään, odotin vain vähän empatiaa. Otti nokkiinsa niin, että katkaisi välit.

Kyllä muakin tuollainen ärsyttäisi, ei kukaan voi tietää miten ja mitä joku ymmärtää. Voihan keskiluokkainen olla entinen köyhä ja sitäpaitsi ongelmia talouden kanssa voi olla vaikka ulos se ei näkyisikään. En ylipäänsä oikeen tykkää näistä missä jotakuta syytetään, ettei voi ymmärtää ilman kokemusasiantuntijuutta.

Siitä että olen kipeänä.

Minulla on krooninen sairaus joka aiheuttaa kipuja.

Tämän tietää läheiset. Kuitenkin yksi heistä suuttuu kun en kykene hoitamaan lapsiaan.

Olen kipupäivinä sänkypotilas.

Läheinen syyttää ja saa raivarit jos en voikaan ottaa lapsia hoitoon. Olen kuulemma itsekäs. Hän muistuttaa usein syyllistäen miten peruin.

Sairaudesta, jolle en voi itse mitään.

En uskalla mitään tämän ihmisen kanssa enää sopia.

Ollessani 9. luokalla eräs luokkakaveri (tyttö hänkin), suuttui minulle ryhmätyötä tehdessämme, kun meidän piti saksan tunnilla selittää, mitä tykkäämme tehdä vapaa-ajalla. Heitin vitsillä "syödä ja sekstailla". Hän käski minun pitää turpani kiinni ja sanoi, etten minä tiedä seksistä mitään. "Jos sitä ei oo ikinä harrastanut, ei siitä oo oikeutta myöskään puhua mitään", hän sanoi. Hänellä itsellään oli lähes parikymppinen poikaystävä, millä hän ylpeilikin jatkuvasti. Vastasin hänelle, että onpas typerä logiikka. Väittelymme meni käsirysyksi, johon opettaja joutui puuttumaan. Tyttö vihoitteli minulle tapahtuneesta koko loppuvuoden, ja hänen kaverinsa, joka oli tuossa samassa ryhmätyössä, lähti myös siihen mukaan.

Teinit <3 Eipä kyllä ole kovin ikävä niitä aikoja.

Mulle kaveri (ylipainoinen) suuttui yläasteella, kun otin hänen mielestään ruokaa liian vähän. Ensin suuttui, ja siitä lähtien pilkkasi aina annoksiani, joihin otin yhtä paljon salaattia kuin muuta ruokaa. Kaverin mukaan minulla oli syömishäriö ja yritin turhaan laihduttaa. Olen kuitenkin aina ollut vain melko pieniruokainen.

Opiskeluaikoina eräs ystävä kehui jotain mekkoani ja kysyi, mistä se on. Kerroin liikkeen nimen ja sanoin, että siellä on aina tosi hyviä tarjouksia. Ystävä kysyi vihaisena että mitä sitten, pidänkö häntä jotenkin köyhänä. Yritin selittää että en tietenkään pidä, mutta olen vain itse tarjoushaukka, koska ainahan vaatteita on mukavampi ostaa pienellä alennuksella. Ystävä ei oikein uskonut selitystäni ja kiukutteli tuosta minulle jonkin aikaa.

Etten äänestänyt persuja