Miksi lääkärit ei nykyään halua hoitaa yhtään mitään? Kysyn ihan tosissani, ihan normaalina ihmisenä jolla ei ole aikaisemmin ollut mitään lääkäreitä vastaan

Heidän työtään on menty sörkkimään niin pahasti:

- ilmoitusvelvollisuuksia oletetuista rikoksista ja esim. ajokorttiasioista

- tarkkailua mm. lääkkeiden kirjoittamisesta

- potilaat luulevat tietävänsä vähintään sen jonka lääkärikin

Lääkäri oli aikoinaan se, jonka sanaan luotettiin ja se päti.

Lääkärin etiikkaan luotettiin kuin vuoreen.

Vierailija kirjoitti:

Heidän työtään on menty sörkkimään niin pahasti:

- potilaat luulevat tietävänsä vähintään sen jonka lääkärikin

Lääkäri oli aikoinaan se, jonka sanaan luotettiin ja se päti.

Lääkärin etiikkaan luotettiin kuin vuoreen.

Ja ratkaisu tähän on googlata oireita kun potilas on vastaanotolla, eli sama minkä potilas on itsekin tehnyt sekä huonontaa hoitoa?

Kaikenmaailman potilaita vain on liikaa itkemässä ilmaista hoitoa. Toivottavasti Sote tekee lopun tästä.

Vierailija kirjoitti:

Jännittää mennä lääkärille edes silloin, kun oireet on selkeät. Esimerkki heti tältä viikolta :

Soitin ma aamuna terveyskeskukseen HETI kahdeksalta. Kun sain takaisinsoiton ennen yhdeksää, kaikki lääkäriajat olivat jo menneet tai "menneet" joten sh-aika iltapäivälle. Sairaanhoitaja katsoo kurkkuun ja toteaa (tutuksi tulleella ihmettyneellä äänellä kun potilaalla ON puhelimessa kuvailtu vaiva) että kyllä on selvästi ärtynyt. Kysyy oireista ja punnitsee, kannattaisiko pikastreptoa teettää. Pikastrepto on positiivinen, kutsuu lääkärin, lääkäri määrää lääkkeet. Kotona lieväoireisempana odottava lapsi on myös testattava, mutta labra-ajan saa vasta seuraavalle päivälle. Lapsi ei saa pikastreptoa vaan laajan testin, jonka tulokset on valmiina vasta torstaina. Lopputuloksena lieväoireinen lapsi koko viikon pois koulusta, kun lääkityksen olisi voinut aloittaa jo ma niin olisi päässyt kouluun keskiviikkona. Ja tähän on kulunut vaivaa sen verran että aikuisen lääkäri ja apteekkikäynti maanantaina, lapsen labratesti tiistaina, lasta varten apteekkikäynti torstaina ja lääkekuurit perheessä loppuvat 3 päivän erotuksella.

Ovatko alapeukut sadelleet siksi, että kyse oli helposti hoidettavasta vaivasta, johon saimme kuitenkin oikean hoidon?

Verrataan kuitenkin, miten homma olisi toiminut ideaalitilanteessa: Oireiden ollessa selvästi rajut angiinalta kuulostavat oireet vastaanottoajan olisin saanut lääkärille aamupäivällä. Iltapäivälle olisi ennättänyt saada lapsenkin laboratoriokokeen, pika- ja laaja testi. Molemmille oltaisiin saatu lääkitys heti maanantaina, jolloin poissaolopäiviä olisi viiden sijasta kaksi tai kolme.

Kävin useita kertoja saman vaivan takia lääkärissä, olin nöyrä ja kohtelias.  Lopulta meni hermot ja huusin ,että onko nyt helvetti soikoon mahdoton päästä niihin tarkempiin kokeisiin ?! 

Tuntuu, että kuten muutenkin elämässä myöskään terveysongelmissa ei kiltteydellä pitkälle pötkitä.

Sinä jonka sisar kuoli migreeninä hoidettuun aivo verenvuotoon, tiedätkö saiko sisaresi migreenilääkettä ja oliko sen jälkeen tarkkailussa?  Ensimmäisen migreenin, tai migreeniepäillyn kohdalla kun on tärkeää seurata auttaako lääke ja jos ei, niin sitten pitäisi kyllä tutkia tarkemmin.  Ja samoin jos on  migreenihistoriaa, mutta niin paha kohtaus ettei sitä saa määrätyillä lääkkeillä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä näillä, jotka rutkuttavat koko ajan, etteivät lääkärit tutki/halua tutkia, on itsellä jotain pielessä. Olen aina mennyt asiasta lääkäriin ja saanut asianmukaisen hoidon, en mene tietäjänä kauppalistan kanssa shoppailemaan omalla puutteellisella tietämyksellä (+google siihen päälle vielä) ja sanelemaan vaatimuksia, vaan luottamaan ammattitaitoon, joskaan en siihenkään luota sinisilmäisesti, JOS on aihetta epäillä sitä.

Ymmärrän myös resurssit, jotka sääntelevät toimintaa: ensimmäisestä päänsärystä ei voi lähettää kaikkia kalliisiin tutkimuksiin ja pitää oiretta lähtökohtaisesti aivokasvaimen indikaattorina. Joillakin se toki on sitä, mutta ei läheskään kaikilla, joten noin ei voida edetä.

Sama asiallinen kohtelu on ollut samoin toimivilla läheisillä ja tuttavilla. Valittajat ja omaa napaa tuijottavat ovat yleensä näitä uhreja sitten. Mutta niin ovat samaiset henkilöt yleensä uhreja muuallakin asioidessaan.

Tekee mieli sylkeä päällesi ! Pikkusiskoni kuoli parikymppisenä, kun lääkäreiden mielestä siskon oireita ei tarvinnut sen kummemmin tutkia. Kahdesti kävi terveyskeskuksessa kunnes lopulta ambulanssilla päivystykseen ja siellä diagnoosi, liian myöhään ;(

Tätä juuri tarkotin, juuri tällaisia epävakaita ihmisiä, jotka eivät osaa edes keskustella rakentavasti tai ajatella rationaalisesti, vaan käyttäydytään kuin elukat.

Jos kyseessä on hoitovirhe, siitä on varmaan erikseen tehty selvitys. Hoitovirheet ovat virheitä ja asia erikseen. Usein on kuitenkin kyse siitä, että on tutkittu täysin asianmukaisesti sen hetkisten tietojen mukaan ja silti potilas kuolee. Ikävää, että tällaista tapahtuu, mutta täytyy joku järki pitää mukana.

Sinuako ei suututtaisi?  En ole eläin vaan vihainen ja katkera ihminen ,jolta on viety rakas pois liian aikaisin. Ja ei, hoitovirhettä ei myönnetty vaan katsottiin lääkärien toimineen oikein kuin hoitivat siskon aivoverenvuotoa ensi migreeninä, sitten jännitysniskana !  

Ymmärrän sinua. Minun aktiivinen, leppoisa siskoni putosi omien jalkojensa väliin pihalla eikä pystynyt puhumaan. Hoidettiin paniikkihäiriönä!! Lähetettiin ulos sairaalan ovista ja kun mies ei saanut häntä kumartumaan autoon kaatumatta niin mentiin takas sisälle ja sanottiin että nyt ei kyllä, nyt ei vaan kaikki täsmää. Lopulta sitten löyty aivoverenvuotoja ja vielä useampi, hänellä oli autoimmuunitauti tuhonnut kilpirauhasen ja se oli vaikuttanut verenkiertoon niin että noin kävi. Mutta hän on meillä edelleenkin, ei kiitos niiden lääkärien jotka passittivat kotiin nukkumaan...

Isoäitini oli kuolla koska  on sitä sukupolvea, joka luottaa lääkäreiden ammattitaitoon ja jos lääkäri sanoo ettei mitään ole vialla, niin mitään ei ole.  Lääkäri määräsi närästyslääkettä ja toivotti hyvää päivänjatkoa, isoäiti olisi tyytynyt tähän mutta kuskina toiminut veljeni oli sitä mieltä ettei mummo näytä hyvältä ja huolimatta  isoäidin  vastustelusta vei sairaalan päivystykseen.   Sydänkohtaus  ! Jos veli olisi ajanut isoäitimme vain kotiin, sinne tämä olisi kuollut  :( 

Miten on mahdollista, ettei lääkäri erota närästystä sydäristä? 

Minä ainakin menen nykyään lääkäriin (toistaiseksi päänsisäisellä) asenteella, että jos ette tutki niin ensi alkuun kahlitsen itseni tähän ergonomiseen seisomapöytäänne ja nielaisen avaimen, kenties lääkärit ovat aistineet että minulle ei ryttyillä ja olen saanut parempaa hoitoa kuin silloin kun menin nöyränä ja kohteliaana valittamaan vaivojani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla elinsiirtopotilaana pitäisi olla hampaat kunnossa,

julkisen puolen hammaslääkäri kiukutteli että ei nää muovipaikat

kuitenkaan pysy ja irronneen paikan korjaamisen sijaan sain ohjeen käyttää

hammastahnaa joka auttaa vihloviin hampaisiin.

Tosin olen jo vanha 63v joten minuun ei kannata enää sijoittaa.

Et ole hirveän vanha vielä.

  Mutta nykyisen tuottavuusyhteiskunnan silmissä on vanha. Vain valtiolle veroja muniva on tärkeä tässä yhteiskunnassa.

Mulla ei päällisin puolin kyllä ole valittamista. Toki tympeitä lääkäreitä on tullut vastaan, mutta vaivat on aina hoidettu enkä koe, että tuntemuksia olisi ikinä vähätelty.

Voin kertoa esimerkinkin onnistuneesta hoitojaksosta: polvivaivaa puolisen vuotta, menen opiskeluterveydenhuoltoon terveydenhoitajalle, joka antaa lähetteen yleislääkärille. Lääkäri tutkiskelee polvia ja laittaa röntgentutkimukseen. Rtg-kuvissa ei näy poikkeavaa, mutta lääkärin mielestä kivun syy on hyvä selvittää etenkin kun kyseessä nuori ihminen (olen 24), ja saan lähetteen magneettikuvaukseen, ortopedille ja fysioterapeutille. Magneettikuvasta selviää, että polvessa ei onneksi ole rakenteellista vikaa vaan vaivat johtuvat polven väärästä linjauksesta, jonka saa jumppaamalla hoidettua. Fyssari tutkii perusteellisesti ja antaa jumppaohjeita sekä kontrollikäynnin reilun kuukauden päähän.

Ulkomailla asuva kaverini ihmettelee tätä Suomen toimintaa, siellä päin tosiaan luullaan että Suomessa saa maailman parasta hoitoa, koulutusta jne. ja että tämä kaikki olisi _ilmaista_. Ei todellakaan meinannut uskoa kun sanoin että täällä lääkäriin meneminen on ison kynnyksen takana juurikin sen takia että sua pidetään automaattisesti luulotautisena tai määrätään jotain buranaa, vaikka menisit pää kainalossa vastaanotolle. Lisäksi hämmästyi että ajan joutuu edelleen varaamaan puhelimitse jonottamalla tai soittopyynnöllä (tuli puheeksi koska kammoan puheluita ja ihmetteli että miksi joudun soittamaan), siellä onnistuu puhelinsovelluksella eikä tarvitse asioida kenenkään elämäänsä kyllästyneen kanssa puhelimessa. Yksityisillä voi sentään jo netin kautta varata ajan mutta harvoin on varaa niihin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei päällisin puolin kyllä ole valittamista. Toki tympeitä lääkäreitä on tullut vastaan, mutta vaivat on aina hoidettu enkä koe, että tuntemuksia olisi ikinä vähätelty.

Voin kertoa esimerkinkin onnistuneesta hoitojaksosta: polvivaivaa puolisen vuotta, menen opiskeluterveydenhuoltoon terveydenhoitajalle, joka antaa lähetteen yleislääkärille. Lääkäri tutkiskelee polvia ja laittaa röntgentutkimukseen. Rtg-kuvissa ei näy poikkeavaa, mutta lääkärin mielestä kivun syy on hyvä selvittää etenkin kun kyseessä nuori ihminen (olen 24), ja saan lähetteen magneettikuvaukseen, ortopedille ja fysioterapeutille. Magneettikuvasta selviää, että polvessa ei onneksi ole rakenteellista vikaa vaan vaivat johtuvat polven väärästä linjauksesta, jonka saa jumppaamalla hoidettua. Fyssari tutkii perusteellisesti ja antaa jumppaohjeita sekä kontrollikäynnin reilun kuukauden päähän.

Kiva. Mulla (29v) hoidettiin polvea 6 kk kipulääkkeillä jotka ei auttaneet yhtään. Polvea en ollut satuttanut eikä polvi koskaan aikaisemmin ollut ollut kipeä. Lääkärit määräili vaan vuoroin tulehdukseen vuoroin kipuun lääkettä, eikä mikään annos vienyt kipua pois. En uskaltanut urheilla kun oli niin kipeä.

Kun alkoi tulla vatsaoireita kipulääkkeistä niin kyllästyin ja aloin seikkailla netissä. Löysin vähän samantyyppisestä vaivasta jenkkiartikkelin, jossa neuvottiin tiettyjä vähän epäintuitiivisia ja hankalia venytyksiä. Tein, ja jo ekan kerran jälkeen auttoi saman verran kuin kaikki lääkepurkit yhteensä. Ilmeisesti joku kenkä ehkä tai muuten askellus muuttunut että vaikuttanut johonkin pieniin lihaksiin. Kipu oli vaan niin huumaava siellä polven sisällä että ei tosiaan tuntunut miltään venyttelyllä paranevalta ongelmalta. Vaiva oli lopullisesti poissa parissa päivässä.

Ottakaa ihmiset buranaa ja mobilaattia, niin kyllä se siitä.

Poliitikoilta tulee ukaasit, että ei "turhia" tutkimuksia, pitää säästäää!!!

Mitä oon joskus päässyt seuraamaan sote-alan ihmisten juttuja "kulissien takana", niin tuntuu, että monet ovat tosi kyynisiä. Lähtökohtaisesti otetaan se asenne, että potilaat valehtelevat ja liioittelevat eikä mitään oikeaa vikaa ole. Varmaan tällaisiakin ihmisiä on, mutta luulen että tulisi parempaa jälkeä ja olisi itselläkin kivampaa, jos lähtökohtaisesti ajateltaisiin ihmisistä hyvää.

mies28mies kirjoitti:

En ymmärrä. en tiedä onko tässä jotain naiset vs miehet juttua mutta:

Naisystäväni, jonka kanssa olen seurustellut 2 vuotta, valittaa aina joka kerta missä tahansa lääkärissä käydessään sitä kuinka "ammattitaidottomia" he ovat, eivätkä osaa hoitaa häntä ja hän ei saa haluamaansa.

Minä käyn harvoin lääkärissä mutta aina kun olen käynyt olen saanut tasan tarkkaan sen hoidon minkä olen tarvinnut/odottanut saavani. 

Minusta tuntuu että tyttöystäväni on asennoitunut jotenkin huonosti lääkäreitä tai hoitohenkilökuntaa vastaan. Ja kuten naiset yleensä ei osaa kertoa kunnolla ja selkäesti omista kivuistaan ja haluistaan. itse olen aina lääkäriin mennessä kertonut selkeästi mikä minua vaivaa ja kuinka paljon sattuu ja ym ym. se että jos menee lääkäriin ja sanoo toispuoleisia toiveita ja oireita tekkee hoidon suorittamisesta hyvin vaikeaa uskoisin. 

Olenko väärässä? 

Olet väärässä sen suhteen, että naiset eivät osaisi puhua suoraan oireistaan ja toiveistaan. Se on omaa tulkintaasi: todennäköisesti olet ihminen, jonka kanssa naiset kiertelevät jotta et saa raivareita tms.

Oikeassa olet taas sen suhteen, että kyseessä on naiset vs. miehet -juttu. Ihan tutkimusten mukaan naisia vähätellään terveydenhuollossa, heidän oireitaan ja sanomisiaan ei oteta vakavasti ja he saavat vähemmän hoitoa.

Todennäköisesti syynä on keskiaikainen stereotypia naisten "hysteerisyydestä", sama johon sinäkin lankesit väittäessäsi että naisystäväsi valittaa turhasta :)

Kiva kuitenkin että huomasit, että sukupuolia kohdellaan eri tavalla. Jatkossa opit ehkä myös näkemään syitä sille kauempaa kuin oletuksista.

Itselläni surkeitä kokemuksia julkisesta hammashoidosta. Kun siirryin yksityiseen hammashoitoon, he kertoivat että paikat oli tehty huonosti ja jätetty liian mataliksi. Sain myös apua ien-ongelmaani ja se korjattiin, vaikka kunnallisella olin saanut siihen vadyauksrn ettei näille voi tehdä mitään.

Vierailija kirjoitti:

mies28mies kirjoitti:

En ymmärrä. en tiedä onko tässä jotain naiset vs miehet juttua mutta:

Naisystäväni, jonka kanssa olen seurustellut 2 vuotta, valittaa aina joka kerta missä tahansa lääkärissä käydessään sitä kuinka "ammattitaidottomia" he ovat, eivätkä osaa hoitaa häntä ja hän ei saa haluamaansa.

Minä käyn harvoin lääkärissä mutta aina kun olen käynyt olen saanut tasan tarkkaan sen hoidon minkä olen tarvinnut/odottanut saavani. 

Minusta tuntuu että tyttöystäväni on asennoitunut jotenkin huonosti lääkäreitä tai hoitohenkilökuntaa vastaan. Ja kuten naiset yleensä ei osaa kertoa kunnolla ja selkäesti omista kivuistaan ja haluistaan. itse olen aina lääkäriin mennessä kertonut selkeästi mikä minua vaivaa ja kuinka paljon sattuu ja ym ym. se että jos menee lääkäriin ja sanoo toispuoleisia toiveita ja oireita tekkee hoidon suorittamisesta hyvin vaikeaa uskoisin. 

Olenko väärässä? 

Olet väärässä sen suhteen, että naiset eivät osaisi puhua suoraan oireistaan ja toiveistaan. Se on omaa tulkintaasi: todennäköisesti olet ihminen, jonka kanssa naiset kiertelevät jotta et saa raivareita tms.

Oikeassa olet taas sen suhteen, että kyseessä on naiset vs. miehet -juttu. Ihan tutkimusten mukaan naisia vähätellään terveydenhuollossa, heidän oireitaan ja sanomisiaan ei oteta vakavasti ja he saavat vähemmän hoitoa.

Todennäköisesti syynä on keskiaikainen stereotypia naisten "hysteerisyydestä", sama johon sinäkin lankesit väittäessäsi että naisystäväsi valittaa turhasta :)

Kiva kuitenkin että huomasit, että sukupuolia kohdellaan eri tavalla. Jatkossa opit ehkä myös näkemään syitä sille kauempaa kuin oletuksista.

Naisilta poisteltiin kohtuja aikoinaan jotta ”hysteerisyys” saataisiin pois , siitä johtuu hysterectomy eli kohdunpoiston nimi. Hysteerisyys leiman syyksi saattoi olla vaikka vain se, että oli seksuaalisesti aktiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mies28mies kirjoitti:

En ymmärrä. en tiedä onko tässä jotain naiset vs miehet juttua mutta:

Naisystäväni, jonka kanssa olen seurustellut 2 vuotta, valittaa aina joka kerta missä tahansa lääkärissä käydessään sitä kuinka "ammattitaidottomia" he ovat, eivätkä osaa hoitaa häntä ja hän ei saa haluamaansa.

Minä käyn harvoin lääkärissä mutta aina kun olen käynyt olen saanut tasan tarkkaan sen hoidon minkä olen tarvinnut/odottanut saavani. 

Minusta tuntuu että tyttöystäväni on asennoitunut jotenkin huonosti lääkäreitä tai hoitohenkilökuntaa vastaan. Ja kuten naiset yleensä ei osaa kertoa kunnolla ja selkäesti omista kivuistaan ja haluistaan. itse olen aina lääkäriin mennessä kertonut selkeästi mikä minua vaivaa ja kuinka paljon sattuu ja ym ym. se että jos menee lääkäriin ja sanoo toispuoleisia toiveita ja oireita tekkee hoidon suorittamisesta hyvin vaikeaa uskoisin. 

Olenko väärässä? 

Olet väärässä sen suhteen, että naiset eivät osaisi puhua suoraan oireistaan ja toiveistaan. Se on omaa tulkintaasi: todennäköisesti olet ihminen, jonka kanssa naiset kiertelevät jotta et saa raivareita tms.

Oikeassa olet taas sen suhteen, että kyseessä on naiset vs. miehet -juttu. Ihan tutkimusten mukaan naisia vähätellään terveydenhuollossa, heidän oireitaan ja sanomisiaan ei oteta vakavasti ja he saavat vähemmän hoitoa.

Todennäköisesti syynä on keskiaikainen stereotypia naisten "hysteerisyydestä", sama johon sinäkin lankesit väittäessäsi että naisystäväsi valittaa turhasta :)

Kiva kuitenkin että huomasit, että sukupuolia kohdellaan eri tavalla. Jatkossa opit ehkä myös näkemään syitä sille kauempaa kuin oletuksista.

Naisilta poisteltiin kohtuja aikoinaan jotta ”hysteerisyys” saataisiin pois , siitä johtuu hysterectomy eli kohdunpoiston nimi. Hysteerisyys leiman syyksi saattoi olla vaikka vain se, että oli seksuaalisesti aktiivinen.

Tai korjaan tietoni, hysteria sai nimensä kohdun kreikan kielestä. Ja hysteriahan vaivasi ennenmuinoin vain naisia, joten jokainen joka omisti kohdun tietysti pystyi silloisten puoskareiden mukaan sairastua hysteriaan. https://rationalwiki.org/wiki/Female_hysteria