Miksi lääkärit ei nykyään halua hoitaa yhtään mitään? Kysyn ihan tosissani, ihan normaalina ihmisenä jolla ei ole aikaisemmin ollut mitään lääkäreitä vastaan

Minulle aikoinaan uskovainen naislääkäri ei suostunut kirjoittamaan aborttilähetettä sosiaalisin indikaatioin. Menin sitten seuraavalle lääkärille joka kirjoitti lähetteen.

Kiire. Kiire kiire ja kiire.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä näillä, jotka rutkuttavat koko ajan, etteivät lääkärit tutki/halua tutkia, on itsellä jotain pielessä. Olen aina mennyt asiasta lääkäriin ja saanut asianmukaisen hoidon, en mene tietäjänä kauppalistan kanssa shoppailemaan omalla puutteellisella tietämyksellä (+google siihen päälle vielä) ja sanelemaan vaatimuksia, vaan luottamaan ammattitaitoon, joskaan en siihenkään luota sinisilmäisesti, JOS on aihetta epäillä sitä.

Ymmärrän myös resurssit, jotka sääntelevät toimintaa: ensimmäisestä päänsärystä ei voi lähettää kaikkia kalliisiin tutkimuksiin ja pitää oiretta lähtökohtaisesti aivokasvaimen indikaattorina. Joillakin se toki on sitä, mutta ei läheskään kaikilla, joten noin ei voida edetä.

Sama asiallinen kohtelu on ollut samoin toimivilla läheisillä ja tuttavilla. Valittajat ja omaa napaa tuijottavat ovat yleensä näitä uhreja sitten. Mutta niin ovat samaiset henkilöt yleensä uhreja muuallakin asioidessaan.

Tekee mieli sylkeä päällesi ! Pikkusiskoni kuoli parikymppisenä, kun lääkäreiden mielestä siskon oireita ei tarvinnut sen kummemmin tutkia. Kahdesti kävi terveyskeskuksessa kunnes lopulta ambulanssilla päivystykseen ja siellä diagnoosi, liian myöhään ;(

Tätä juuri tarkotin, juuri tällaisia epävakaita ihmisiä, jotka eivät osaa edes keskustella rakentavasti tai ajatella rationaalisesti, vaan käyttäydytään kuin elukat.

Jos kyseessä on hoitovirhe, siitä on varmaan erikseen tehty selvitys. Hoitovirheet ovat virheitä ja asia erikseen. Usein on kuitenkin kyse siitä, että on tutkittu täysin asianmukaisesti sen hetkisten tietojen mukaan ja silti potilas kuolee. Ikävää, että tällaista tapahtuu, mutta täytyy joku järki pitää mukana.

Sinuako ei suututtaisi?  En ole eläin vaan vihainen ja katkera ihminen ,jolta on viety rakas pois liian aikaisin. Ja ei, hoitovirhettä ei myönnetty vaan katsottiin lääkärien toimineen oikein kuin hoitivat siskon aivoverenvuotoa ensi migreeninä, sitten jännitysniskana !  

En minäkään myöntäsi, jos ei ole myönnettävää. Oletko edes ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että virhettä ei objektiivisesti tarkasteltuna todella tehty?? Kai ymmärrät, että hoitovirheen tutkiminen on muusta kiinni kuin lääkärin myöntämisestä/kiistämisestä?

Minullakin on ollut aivoverenvuotohäiriö ja tiedän kyllä mitä silloin tapahtuu. Voitko kertoa tarkemmin siskosi oireet ja miten edettiin?

Olen ollut vihainen ja turhautunut itsekin. Osaan silti olla sylkemättä ihmisten päälle tai uhkailematta niin alhaisella toiminnalla.

Ai lääkärien harjoittama systemaattinen valehtelu, kaasuvalottaminen ja hoidotta jättäminen ei ole alhaista ollenkaan? Tai em. toiminnan puolustelu, mitä sinä täällä hyvin alhaisesti ja provosoivasti koko ajan teet? GTFO. Tai minäkin tulen kohta sylkemään päällesi. : ) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma englantilainen mieheni ja tämän suku oli lentää perseelleen kun kuuli että suomessa pitää maksaa terveydenhuollosta ja lääkkeistä. Varsinkin synnytyksen hinta ja se että maksat esim 5 minuutista täyden päivän jos menet 23.55 synnärille oli täysin käsittämätön idea. Samoin se että täällä pääsee hankalasti kunnon hoitoon. Myös se että tässä kaupungissa joudut jonottamaan ensin vuoronumerolla flunssa jne sairaiden keskellä pitkäaikaisvaivoissa sairaanhoitajalle joka sitten antaa ajan lääkärille oli suuri ihme. En tiedä kuka siinä voittaa että pitkäaikaissairauden kanssa menee nappaamaan kaikki kiertävät pöpöt jonottaessa.

Joo, olin vuoden vaihdossa Briteissä ja minulla oli omalääkäri, tutkimukset ja lääkkeet ilmaisia, käsittämätöntä!

Brittien terveydenhuollossa on jo vuosia ollut kuitenkin ongelmia pitää homma pystyssä. Resurssipula on kauhea. 

Jos kärsit nukahtamisvaikeuksista tai yöllisestä heräilystä, määrätään masennuslääkkettä. Jos kärsit masennuksesta, voit saada nukahtamislääkettä. Jos sinulla on kutinaa, saat väsyttävää antihistamiinia (joka olisi sopinut nukahtamisvaikeuksiin). Pääasia on, ettet saa varsinaiseen vaivaan kehiteltyä lääkettä, koska siihen voi tulla riippuvuus, mikä on pahempi asia kuin se, että vaiva saataisiin hoidettua.

Lisäksi kaikkeen vakiovastaus on, ettei ole mitään taikapilleriä, jonka voisi ottaa, vaan flunssat menee ohi sairastamalla ja muut vaivat elämäntapoja muuttamalla. Niinpä joskus pitkittyneisiin jälkitauteihin tuntuu olevan mahdotonta saada simppeliä antibioottikuuria. Saikutetaan sitten viikkotolkulla, mikä tulee työnantajalle ja kansantaloudelle kalliiksi. Pääasia, ettei määrätä lääkettä.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni surkeitä kokemuksia julkisesta hammashoidosta. Kun siirryin yksityiseen hammashoitoon, he kertoivat että paikat oli tehty huonosti ja jätetty liian mataliksi. Sain myös apua ien-ongelmaani ja se korjattiin, vaikka kunnallisella olin saanut siihen vadyauksrn ettei näille voi tehdä mitään.

Ikävää jos sinulla on huonoja kokemuksia, mutta pakko kommentoida tähän, kun monet tuntuvat niin suosivan yksityistä hammashoitoa. Saman koulutuksen sekä julkisella että yksityisellä työskentelevät ovat saaneet, joten taitojen pitäisi olla yhtä hyvät. Yksityisellä vaan yritetään tehdä mahdollisimman paljon voittoa, joten tottakai he mielellään tekevät vaikka mitä. Itsellä jäänyt vähän rahastuksen maku, kun on ehdotettu toimenpiteitä, joiden tarpeellisuudesta en ollut ihan vakuuttunut. Nyt alan opiskelijana osaa itse potilaana suhtautua kriittisemmin siihen, mitä hoidoksi ehdotetaan.

Kuten missä tahansa ammattikunnassa, tekijöitä on monenlaisia. Osa julkisen puolen hammaslääkäreistä ja suuhygienisteistä on todella ammattitaitoisia ja pidettyjä, osalla työmoraali on heikompi. Ja sama yksityisellä. Mutta oletus siitä, että yksityinen on automaattisesti parempi, on väärä. Kunnissa on toki eroja vastoonottoaikojen ja jonojen pituuksissa.

Mä tiedän kaksi ihmistä, joiden oireita ja kipuja lääkärit vähättelivät eivätkä tehneet kunnon tutkimuksia. Molemmat menehtyivät vuoden sisään agressiivisesti levinneeseen syöpään. Taudit löydettiin molemmilla lopulta, mutta silloin ei enää ollut mitään tehtävissä. Toinen sai jonkun verran hoitoja ennen saattohoitoa, toisen kanssa niitä ei kannattanut enää aloittaa, kun ennuste olisi ollut huono. Molemmat olivat keski-ikäisiä, joten olisi voinut luulla että joku lääkäri olisi syöpää epäillyt.

Pelottava ajatella, jos itse joskus sairastuu, niin kuolee siksi kun lääkärit eivät suostu tutkimaan :(

Tässä on toimittu aivan oikein! On niillä hoitajilla ohjeet kuinka näissä tilanteissa toimitaan.

Monet lääkärit ovat tulotasonsa takia aivan eri todellisuudessa kuin köyhät asiakkaansa. Olen kuunnellut kahden lääkärien keskustelua ja päivittelyä siitä, että miksi niitä reseptejä ei noudateta. Pitkän aikaan päivittelivät ja ihmettelivät sitä, että "miksi ihmeessä menevät puolittamaan annostuksensa ja syövät vain puolikkaan pillerin päivässä". Ei sitten tullut lääkärille mieleen se normi-ihmisille päivänselvä asia, että MUMMOLLA ON NIIN PIENI ELÄKE, ETTÄ EI OLE VARAA KAIKKIIN LÄÄKKEISIIN. Tuon keskustelun kuulemisen jälkeen olen alkanut uskoa, että osa lääkäreistä on varsin yksinkertaisia eivätkä todellakaan kuuluisi työhön missä on ihmiskonktakteja.

Ei kannata sairastua. Ja kannattaa lääkitä itseään kannabiksella.

Itsehän olen saanut veroni kuitattua jo 80-luvulla lapsena kahdessa eri tapauksessa, molemmissa minut hoidettiin erinomaisella asiantuntemuksella täysin kuntoon. Meno vissiin hieman erilaista tätä nykyä, joten päätin olla sairastumatta ja panostaa ennaltaehkäisyyn. Tapaturmiakaan ei ole sattunut.

Vierailija kirjoitti:

Mä tiedän kaksi ihmistä, joiden oireita ja kipuja lääkärit vähättelivät eivätkä tehneet kunnon tutkimuksia. Molemmat menehtyivät vuoden sisään agressiivisesti levinneeseen syöpään. Taudit löydettiin molemmilla lopulta, mutta silloin ei enää ollut mitään tehtävissä. Toinen sai jonkun verran hoitoja ennen saattohoitoa, toisen kanssa niitä ei kannattanut enää aloittaa, kun ennuste olisi ollut huono. Molemmat olivat keski-ikäisiä, joten olisi voinut luulla että joku lääkäri olisi syöpää epäillyt.

Pelottava ajatella, jos itse joskus sairastuu, niin kuolee siksi kun lääkärit eivät suostu tutkimaan :(

Itse ajattelin tehdä niin, et jos vaikka jotain pattia ei suostuta tutkimaan, joko kerron myös oksentelevani/olevani ruokahaluton/ jne jne tai sitten isken vastaanotolla jääpikin pattiin, eiköhän sitä parsittaessa nähdä onko se patti mahdollisesti paikattava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tiedän kaksi ihmistä, joiden oireita ja kipuja lääkärit vähättelivät eivätkä tehneet kunnon tutkimuksia. Molemmat menehtyivät vuoden sisään agressiivisesti levinneeseen syöpään. Taudit löydettiin molemmilla lopulta, mutta silloin ei enää ollut mitään tehtävissä. Toinen sai jonkun verran hoitoja ennen saattohoitoa, toisen kanssa niitä ei kannattanut enää aloittaa, kun ennuste olisi ollut huono. Molemmat olivat keski-ikäisiä, joten olisi voinut luulla että joku lääkäri olisi syöpää epäillyt.

Pelottava ajatella, jos itse joskus sairastuu, niin kuolee siksi kun lääkärit eivät suostu tutkimaan :(

Itse ajattelin tehdä niin, et jos vaikka jotain pattia ei suostuta tutkimaan, joko kerron myös oksentelevani/olevani ruokahaluton/ jne jne tai sitten isken vastaanotolla jääpikin pattiin, eiköhän sitä parsittaessa nähdä onko se patti mahdollisesti paikattava.

Siis, tappava.

Julkisella sektorilla tuo suuntaus on ollut jo pitkään. Kun olin terv.hoitajana ta:lla töissä, meillä oli lääkäreillä 12 minuuttia per potilas. Eli viisi tunnissa.

Kaikki maksaa, kaikesta säästetään.

Itse en käytä julkisia palveluita ollenkaan, en uskaltaisi. Olen nähnyt liikaa.

Eniten ärsyttää se, että joutuu maksamaan niistäkin käynneistä joilla lääkäri ei suostu reagoimaan vaivaan mitenkään.

Valitettavan tuttua. Lähipiirissä on ollut ihan uskomattoman paljon hoitovirheitä, vakaviakin. Jos listaisin ne kaikki tähän niin kuulostaisi varmaan ihan provolta. Erityisesti nuoria ei oteta tosissaan. Mm. tuttavani, parikymppinen mies kuoli sydänvikaan, kun ei suostuttu tutkimaan ajoissa. Sisko oli lähellä kuolla infektioon kun verikokeita ei suostuttu ottamaan. Oma suuri munasarjakysta kuitattiin jännitysvatsalla, kunnes repesi ja menetin toisen munasarjani kokonaan. Tässä muutamia mainitakseni. Suututtaa niin paljon ettei ole oikein sanoja.

Itsellä ikävä kyllä sama kokemus.

Kuukautiset olivat epäsäännölliset vuosia, välillä ihan pois puolikin vuotta. Kivut kovia, kun menkat tulivat saattoivat kestää 2 kuukautta jne.

Kunnallisen kautta minulle sanottiin että olin vaan nuori ja kuukautiset tasaantuvat kyllä. Tutkimukset olivat tasoa sisätutkimus ja totesiva että kaikki on ok, vaikka kuinka pyytelin että asiaa tutkittaisiin minulle vain sanottiin että "Odotellaan nyt asiaa ennen kuin tutkitaan.". Muistan kun viimeisen kerran kävin kunnallisella ja lääkäri tiuskaisi että heillä olisi oikeitakin vaivoja hoidettavana.

Olin opiskelija ja rahaa ei ollut. Kun viimein keräsin kasaan sen verran että pääsin yksityiselle huippugynelle kesti noin tunti kun minulle oli diagnoosi (PCOS), lääkkeet ja toteamus siitä että olen "odotuttanut" asiaa liian kauan ja että lasten saaminen tulisi olemaan vaikeaa kun tilanne on päässyt näin pahaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää googlailevat potilaat jotka tietää paremmin kuin itse?

Lääkärithän itse googlettavat oireet jo siinä paikan päällä kun istut vastaanottohuoneessa. Ne samat vastaukset tulevat siihen kuvaruudulle kuin mitä olet jo kotona katsonut. Sitten arvuutellaan, että mitähän voisi olla

Vierailija kirjoitti:

Vastauksia?

Lääkäreitä lähellä ja vastaan:

kiire, vähäiset resurssit ja määräykset säästää kaikessa. Tutkimuksiin ei saa passittaa liian helposti, koska ne maksaa.

Oletuksena on, että varakkaampi porukka hakeutuu yksityiselle omalla rahallaan ja köyhät jäävät hoitojonoihin tai kuolevat pois vaivaamasta. Toki lääkäreitäkin motivoi hyvinkin se, että yksityisellä tienaa mukavammin. Moni pitää omaa vastaanottoaan julkisella työskentelyn lisäksi. Miksi hoitaa julkisella, siinähän menettää maksavan asiakkaan...?

Vierailija kirjoitti:

Mun on nyt pitänyt 3 kertaa 5 vuoden sisällä etsiä lääkäriä, joka haluaa tutkia vaivaani, kun ensimmäinen ei ole suostunut. Joka kerta on löytynyt hoitoa vaativa ongelma. Sen löytäminen on vaatinut muuta, kuin perusverenkuvan tai muita perustutkimuksia.

Lääkärit tuntuu jo ovella olevan asennoituneen, että turhasta valitat. Kiukkusia vastauksia, tyhmää nokittelua "no jos nyt noin huolissasi olet huoh ja puuh voi että, no kai se sitten pitää tämmöinenkin tutkia.." ja hoidon torppaamista.

Miksi? Mikä siellä on hätänä? Onko teillä joku työssä muuttunut, rahan määrä, potilaiden määrä? Tuntuu ihan kamalalta käydä nykyään lääkärissä, ei ennen näin ollut.

Stressin määrä, huomionhakuiset potilaat, jotka tulevat kerta toisensa jälkeen vain, koska ovat yksinäisiä, huumehörhöt jne.

Ei mikään ihme, että saattaa välillä olla vähän ennakkoluuloa matkassa, vaikkei tietysti saisi olla.

Ihmisten tyhmyys on pöyristyttävää, taas huomaa näitä kommentteja lukiessa.  Järkyttävää populistista paskaa.  Suomessa oikeasti on korkealaatuinen terveydenhoito ja huippututkimus, mutta suurin osa nyt ei  tiedä niistä  asioista yhtään mitään.  Joka paikassa haukutaan julkista sektoria, aina halutaan siihen toiseen kaupunkiin ja aina muualla on paremmin. Olen ollut myös yks. puolella työterv.huollossa töissä ja yhtä lailla siellä ihmiset on tyytymättömiä kaikkeen, jos ei saada mitä  itse halutaan tai  jos ei itse tarvitse niistä maksaa.  Yleensä kaikki on aina muiden vikaa, motivaatio itsenä hoitamiseen ja elämäntapamuutoksiin halutonta ( ainakin psyk.puolella) ja kas kummaa, syynä on paska terveydenhuolto tai se, ettei tehdä tutkimuksia tarpeeksi.