Lue keskustelun säännöt.
Oma MeToo -kokemuksesi.
17.12.2018 |
Kerro oma MeToo -kategorian alle mahtuva oikeasti ahdistava häirintätapaus, jossa valta-asetelma on ollut epäsymmetrinen, etkä ole voinut asiaa mielestäsi kuuluttaa kylillä, pelossa siitä että urasi vaarantuisi siitä.
Minulla on muutamakin, mutta kerron vasta kohta...
Kommentit (336)
Tuntuu vaikealta uskoa että kukaan olisi niin urpo että menee yhdestä treffiehdotuksesta pomolle valittamaan. Mutta ehkä sellaisiakin on. Lehdessä oli juttu yhdestä naisettomuuttaan valittavasta ikisinkusta joka oli pyytänyt useita kertoja samaa työkaveria ulos ja muotoili asian lähes niillä sanoilla ettei nainen ymmärrä omaa parastaan. Itse ei nähnyt mitään ongelmaa toiminnassaan. Jos en väärin muista sanoi että pyytää vielä kerran ja kai se on sitten uskottava ettei nainen ymmärrä omaa parastaan. Tms. Tällaisessa tapauksessa ymmärrän paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
raha puhuu kirjoitti:
Minusta metoo on ollut vapauttavaa.
Koska jo naisen katsominen tai naiselle puhuminen koetaan nykyään ahdisteluksi, olen vapauttanut itseni kaikista menneisyyden "ritarillisuussäännöistä", nehän vasta naista vähätteleviä ovatkin olleet. Tasa-arvo on vapauttavaa.
En kaupoissa asioidessani tervehdi, katso silmiin, vastaa kysymyksiin enkä sano naispuoliselle myyjälle tai kassalle enää mitään. Laitan ostamani tavaran kassalle ja kortin maksupäätteeseen ja kävelen ulos. En avaa ovea, tarjoa istumapaikkaa tai auta lastenvaunujen kanssa, jokainen tasa-arvoisesti auttakoon itseään.
Hienoa uhriutumista! En enää edes tervehdi, koska enää ei saa tarrata ilman lupaa haaroihin ja tisseihin!
Onneksi kukaan ei jää kaipaamaan noin sairaan ihmisen tervehdyksiä.
Itse sain esimieheltä sanallisen huomautuksen kun pyysin työkaveriani illalliselle. Nainen ei pitänyt musta niin paljoa, vaikka jutellaankin päivittäin. En kourinut, flirttaillut, sanonut mitään kaksimielistä. Pyysin vain illalliselle. Tästä voi sitten nykyään valittaa esimiehelle. Olemme jopa saman ikäisiä joten tästäkään ei ole kyse. Hyvä ettei varoitusta tullut.
eriNo hohhoijakkaa, ettei vaan mene ihmisten tollouden piikkiin tuollainen. Minulle tuli kerran esimies huomauttamaan, että kun tietyt ihmiset ovat yhtä aikaa töissä niin tietystä aiheesta (yleinen vapaa-ajan harrastus) ei pitäisi jutella koska yhdellä työkavereista ei ole mitään puhuttavaa siitä aiheesta. Olin vähän että ookoo... ja pidin esimiehen toimintaa kummallisena työkaverin hyysäämisenä. Mutta ei juteltu siitä aiheesta enempää. Minusta tuo sinun esimiehen toiminta kuulostaa vähän samantyyppiseltä toiminnalta, että työnnetään nokka sinne minne se ei varsinaisesti kuulu (tässä vaiheessa voikin erikseen pohtia, että kuuluuko työpaikan kaikki asiat esimiehelle vai ei).
Nainen teki musta valituksen esimiehelle koska pyysin ulos. Ei mahdu mun käsitykseen tämä. Ja mukamas ihan perusteltua valittaa.
En itse ikimaailmassa kyllä menisi asiallisesta pyynnöstä valittamaan, mutta olisin kyllä salaa varmaan yhtä ärsyyntynyt kuin tämä joka meni. Ei työpaikka ole mikään senssipalsta. Lisäksi miehet tuppaa olemaan kiukkusia tai muuten ihmeellisiä, jos niille antaa pakit. Ahdistaa aina antaa pakit, oli kyseessä kuka vaan - saati sitten työkaveri.
Haluan mennä töihin ilman mitään henkistä kuormaa työhön liittymättömistä asioista.
Ainoa poikkeus tähän on se, että molemmat aistii molemminpuolisesti pidemmän aikaa, että ajatukselle deittailusta voisi olla suopeutta. Työpaikalla deittailu on aina riski ja siihen pitää olla hyvät sosiaaliset tuntosarvet.
Kertomastasi tulee mieleen, että sinulla ei ollut ko. tyypistä hajuakaan mutta aattelit pyytää häntä ulos ja saattaa hankalaan asemaan kolleganasi.
Korostan, että mikään valituksen paikka esimiehelle TÄMÄ EI OLE. Mutta miettimisen paikka.
Toki otin riskin. En uskonut sen nyt tosiaan valitukseen johtavan. Reilu vuosi samassa työssä, päivittäin tekemisissä. Hyvin tultiin juttuun ja molemmat sinkkuja ja saman ikäisiä. Kyllähän monet käyttäytyvät työpaikalla eri tavalla kuin vapaalla, joten päätin pyytää ulos ihan viattomasti josko siellä tutustuisi paremmin.
Nyt sitten eri yksikössä valituksen takia. Nainen tosin tervehtii käytävillä. Naurettava juttu mun ja muidenkin mielestä. Nykyään ei saa tehdä minkään näköistä aloitetta kuin netissä tai baarissa?
Ekassa pyynnössä tollasessa tilanteessa kannattaisi olla joku aasinsilta. Esim. että muistatko ku puhuttiin siitä leffasta mitä molemmat haluttiin nähä, nyt mulla on liput mutta kaveri peru - haluutko tulla mun kanssa?
Ootteko olleet yhdessä esim. kahdestaan lounailla, uponneet toistenne seuraan pikkujouluissa - toisin sanoen ootteko olleet työpaikan ulkopuolella ns. "työajalla" mitenkään toistenne seurassa?
Kun se, että nainen on sulle kiva töissä ja sinkku ei mitenkään itsessään tarkoita, että haluaisi että näkisit hänet seurustelukumppanina. Tässä voisi olla myös hyvä spin off -keskustelunaihe siihen, miksi yhtään nätimmän näköisen naisen ei kannata olla kiva tuntemattomille miehille - koska sitten joutuu tällaisiin tilanteisiin. Voihan olla että hänellä on joku trauma ahdistelevasta työkaverista, ja oli pitänyt sua kivana tyyppinä (ei ole synonyymi seksuaaliselle kiinnostukselle) ja sitten vähän "petit" hänet tuolla.
Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että naisen reaktio oli urpo potenssiin sata, ei sillä.
Molemmat puhuttiin paljon ruuasta ja molemmilla kiinnostusta aiheeseen. Työ ei liity mitemkään ruokaan. Käytiin välillä lounaalla muttei me ihan paita ja peppu oltu. Illallinen kuulosti musta ihan hyvältä idealta. Eikö nainen sun mielestä ylireagoinut? En minä mitään ikuista rakkautta vannonut, kunhan oltaisiin käyty syömässä (ravintola josta molemmat oli kiinnostuneita) ja puhuttu ilman työn taakkaa.
No eikö tuo vastaaja jo moneen otteeseen tätä korostanut, mm. "Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että naisen reaktio oli urpo potenssiin sata, ei sillä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
raha puhuu kirjoitti:
Minusta metoo on ollut vapauttavaa.
Koska jo naisen katsominen tai naiselle puhuminen koetaan nykyään ahdisteluksi, olen vapauttanut itseni kaikista menneisyyden "ritarillisuussäännöistä", nehän vasta naista vähätteleviä ovatkin olleet. Tasa-arvo on vapauttavaa.
En kaupoissa asioidessani tervehdi, katso silmiin, vastaa kysymyksiin enkä sano naispuoliselle myyjälle tai kassalle enää mitään. Laitan ostamani tavaran kassalle ja kortin maksupäätteeseen ja kävelen ulos. En avaa ovea, tarjoa istumapaikkaa tai auta lastenvaunujen kanssa, jokainen tasa-arvoisesti auttakoon itseään.
Hienoa uhriutumista! En enää edes tervehdi, koska enää ei saa tarrata ilman lupaa haaroihin ja tisseihin!
Onneksi kukaan ei jää kaipaamaan noin sairaan ihmisen tervehdyksiä.
Itse sain esimieheltä sanallisen huomautuksen kun pyysin työkaveriani illalliselle. Nainen ei pitänyt musta niin paljoa, vaikka jutellaankin päivittäin. En kourinut, flirttaillut, sanonut mitään kaksimielistä. Pyysin vain illalliselle. Tästä voi sitten nykyään valittaa esimiehelle. Olemme jopa saman ikäisiä joten tästäkään ei ole kyse. Hyvä ettei varoitusta tullut.
eriNo hohhoijakkaa, ettei vaan mene ihmisten tollouden piikkiin tuollainen. Minulle tuli kerran esimies huomauttamaan, että kun tietyt ihmiset ovat yhtä aikaa töissä niin tietystä aiheesta (yleinen vapaa-ajan harrastus) ei pitäisi jutella koska yhdellä työkavereista ei ole mitään puhuttavaa siitä aiheesta. Olin vähän että ookoo... ja pidin esimiehen toimintaa kummallisena työkaverin hyysäämisenä. Mutta ei juteltu siitä aiheesta enempää. Minusta tuo sinun esimiehen toiminta kuulostaa vähän samantyyppiseltä toiminnalta, että työnnetään nokka sinne minne se ei varsinaisesti kuulu (tässä vaiheessa voikin erikseen pohtia, että kuuluuko työpaikan kaikki asiat esimiehelle vai ei).
Nainen teki musta valituksen esimiehelle koska pyysin ulos. Ei mahdu mun käsitykseen tämä. Ja mukamas ihan perusteltua valittaa.
En itse ikimaailmassa kyllä menisi asiallisesta pyynnöstä valittamaan, mutta olisin kyllä salaa varmaan yhtä ärsyyntynyt kuin tämä joka meni. Ei työpaikka ole mikään senssipalsta. Lisäksi miehet tuppaa olemaan kiukkusia tai muuten ihmeellisiä, jos niille antaa pakit. Ahdistaa aina antaa pakit, oli kyseessä kuka vaan - saati sitten työkaveri.
Haluan mennä töihin ilman mitään henkistä kuormaa työhön liittymättömistä asioista.
Ainoa poikkeus tähän on se, että molemmat aistii molemminpuolisesti pidemmän aikaa, että ajatukselle deittailusta voisi olla suopeutta. Työpaikalla deittailu on aina riski ja siihen pitää olla hyvät sosiaaliset tuntosarvet.
Kertomastasi tulee mieleen, että sinulla ei ollut ko. tyypistä hajuakaan mutta aattelit pyytää häntä ulos ja saattaa hankalaan asemaan kolleganasi.
Korostan, että mikään valituksen paikka esimiehelle TÄMÄ EI OLE. Mutta miettimisen paikka.
Minua on pyytänyt useampikin työkaveri ulos ja omasta mielestäni työpaikka, jossa ollaan päivittäin tekemisissä on nimenomaan yksi parhaista paikoista josta voi löytää kumppanin. Siinähän on tutustunut siihen toiseen henkilöön ihmisenä eikä vain pinnallisesti siihen miltä toinen näyttää jossain baarissa. Keinotekoiset Tinderit tai örvellys kännissä jossain yökerhossa on paljon huonompia vaihtoehtoja. Jos jollekin on oikeasti ongelma puhua asiasta ja sanoa ettei halua seurustella työkaverinsa kanssa kun toinen pyytää ulos, niin kyllä se ongelma on ihan siinä ahdistujassa eikä siinä joka pyytää. Kyllä aikuisten ihmisten pitää pystyä puhumaan asioista eikä ahdistua jokaisesta asiasta.
Oon täysin samaa mieltä! Koulu ja työ olisivat paras paikka löytää kumppani, ei olisi mitään netin luomia mielikuvia, ei ainakaan niin paljoa.
-huomautuksen saanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
raha puhuu kirjoitti:
Minusta metoo on ollut vapauttavaa.
Koska jo naisen katsominen tai naiselle puhuminen koetaan nykyään ahdisteluksi, olen vapauttanut itseni kaikista menneisyyden "ritarillisuussäännöistä", nehän vasta naista vähätteleviä ovatkin olleet. Tasa-arvo on vapauttavaa.
En kaupoissa asioidessani tervehdi, katso silmiin, vastaa kysymyksiin enkä sano naispuoliselle myyjälle tai kassalle enää mitään. Laitan ostamani tavaran kassalle ja kortin maksupäätteeseen ja kävelen ulos. En avaa ovea, tarjoa istumapaikkaa tai auta lastenvaunujen kanssa, jokainen tasa-arvoisesti auttakoon itseään.
Hienoa uhriutumista! En enää edes tervehdi, koska enää ei saa tarrata ilman lupaa haaroihin ja tisseihin!
Onneksi kukaan ei jää kaipaamaan noin sairaan ihmisen tervehdyksiä.
Itse sain esimieheltä sanallisen huomautuksen kun pyysin työkaveriani illalliselle. Nainen ei pitänyt musta niin paljoa, vaikka jutellaankin päivittäin. En kourinut, flirttaillut, sanonut mitään kaksimielistä. Pyysin vain illalliselle. Tästä voi sitten nykyään valittaa esimiehelle. Olemme jopa saman ikäisiä joten tästäkään ei ole kyse. Hyvä ettei varoitusta tullut.
eriNo hohhoijakkaa, ettei vaan mene ihmisten tollouden piikkiin tuollainen. Minulle tuli kerran esimies huomauttamaan, että kun tietyt ihmiset ovat yhtä aikaa töissä niin tietystä aiheesta (yleinen vapaa-ajan harrastus) ei pitäisi jutella koska yhdellä työkavereista ei ole mitään puhuttavaa siitä aiheesta. Olin vähän että ookoo... ja pidin esimiehen toimintaa kummallisena työkaverin hyysäämisenä. Mutta ei juteltu siitä aiheesta enempää. Minusta tuo sinun esimiehen toiminta kuulostaa vähän samantyyppiseltä toiminnalta, että työnnetään nokka sinne minne se ei varsinaisesti kuulu (tässä vaiheessa voikin erikseen pohtia, että kuuluuko työpaikan kaikki asiat esimiehelle vai ei).
Nainen teki musta valituksen esimiehelle koska pyysin ulos. Ei mahdu mun käsitykseen tämä. Ja mukamas ihan perusteltua valittaa.
En itse ikimaailmassa kyllä menisi asiallisesta pyynnöstä valittamaan, mutta olisin kyllä salaa varmaan yhtä ärsyyntynyt kuin tämä joka meni. Ei työpaikka ole mikään senssipalsta. Lisäksi miehet tuppaa olemaan kiukkusia tai muuten ihmeellisiä, jos niille antaa pakit. Ahdistaa aina antaa pakit, oli kyseessä kuka vaan - saati sitten työkaveri.
Haluan mennä töihin ilman mitään henkistä kuormaa työhön liittymättömistä asioista.
Ainoa poikkeus tähän on se, että molemmat aistii molemminpuolisesti pidemmän aikaa, että ajatukselle deittailusta voisi olla suopeutta. Työpaikalla deittailu on aina riski ja siihen pitää olla hyvät sosiaaliset tuntosarvet.
Kertomastasi tulee mieleen, että sinulla ei ollut ko. tyypistä hajuakaan mutta aattelit pyytää häntä ulos ja saattaa hankalaan asemaan kolleganasi.
Korostan, että mikään valituksen paikka esimiehelle TÄMÄ EI OLE. Mutta miettimisen paikka.
Toki otin riskin. En uskonut sen nyt tosiaan valitukseen johtavan. Reilu vuosi samassa työssä, päivittäin tekemisissä. Hyvin tultiin juttuun ja molemmat sinkkuja ja saman ikäisiä. Kyllähän monet käyttäytyvät työpaikalla eri tavalla kuin vapaalla, joten päätin pyytää ulos ihan viattomasti josko siellä tutustuisi paremmin.
Nyt sitten eri yksikössä valituksen takia. Nainen tosin tervehtii käytävillä. Naurettava juttu mun ja muidenkin mielestä. Nykyään ei saa tehdä minkään näköistä aloitetta kuin netissä tai baarissa?
Ekassa pyynnössä tollasessa tilanteessa kannattaisi olla joku aasinsilta. Esim. että muistatko ku puhuttiin siitä leffasta mitä molemmat haluttiin nähä, nyt mulla on liput mutta kaveri peru - haluutko tulla mun kanssa?
Ootteko olleet yhdessä esim. kahdestaan lounailla, uponneet toistenne seuraan pikkujouluissa - toisin sanoen ootteko olleet työpaikan ulkopuolella ns. "työajalla" mitenkään toistenne seurassa?
Kun se, että nainen on sulle kiva töissä ja sinkku ei mitenkään itsessään tarkoita, että haluaisi että näkisit hänet seurustelukumppanina. Tässä voisi olla myös hyvä spin off -keskustelunaihe siihen, miksi yhtään nätimmän näköisen naisen ei kannata olla kiva tuntemattomille miehille - koska sitten joutuu tällaisiin tilanteisiin. Voihan olla että hänellä on joku trauma ahdistelevasta työkaverista, ja oli pitänyt sua kivana tyyppinä (ei ole synonyymi seksuaaliselle kiinnostukselle) ja sitten vähän "petit" hänet tuolla.
Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että naisen reaktio oli urpo potenssiin sata, ei sillä.
Molemmat puhuttiin paljon ruuasta ja molemmilla kiinnostusta aiheeseen. Työ ei liity mitemkään ruokaan. Käytiin välillä lounaalla muttei me ihan paita ja peppu oltu. Illallinen kuulosti musta ihan hyvältä idealta. Eikö nainen sun mielestä ylireagoinut? En minä mitään ikuista rakkautta vannonut, kunhan oltaisiin käyty syömässä (ravintola josta molemmat oli kiinnostuneita) ja puhuttu ilman työn taakkaa.
No eikö tuo vastaaja jo moneen otteeseen tätä korostanut, mm. "Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että naisen reaktio oli urpo potenssiin sata, ei sillä."
Mutta samalla syyllistää, että työpaikka ei ole mikään senssipalsta. Siis senssipalstako on nykyisin ainoa hyväksyttävä paikka ottaa kontaktia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
raha puhuu kirjoitti:
Minusta metoo on ollut vapauttavaa.
Koska jo naisen katsominen tai naiselle puhuminen koetaan nykyään ahdisteluksi, olen vapauttanut itseni kaikista menneisyyden "ritarillisuussäännöistä", nehän vasta naista vähätteleviä ovatkin olleet. Tasa-arvo on vapauttavaa.
En kaupoissa asioidessani tervehdi, katso silmiin, vastaa kysymyksiin enkä sano naispuoliselle myyjälle tai kassalle enää mitään. Laitan ostamani tavaran kassalle ja kortin maksupäätteeseen ja kävelen ulos. En avaa ovea, tarjoa istumapaikkaa tai auta lastenvaunujen kanssa, jokainen tasa-arvoisesti auttakoon itseään.
Hienoa uhriutumista! En enää edes tervehdi, koska enää ei saa tarrata ilman lupaa haaroihin ja tisseihin!
Onneksi kukaan ei jää kaipaamaan noin sairaan ihmisen tervehdyksiä.
Itse sain esimieheltä sanallisen huomautuksen kun pyysin työkaveriani illalliselle. Nainen ei pitänyt musta niin paljoa, vaikka jutellaankin päivittäin. En kourinut, flirttaillut, sanonut mitään kaksimielistä. Pyysin vain illalliselle. Tästä voi sitten nykyään valittaa esimiehelle. Olemme jopa saman ikäisiä joten tästäkään ei ole kyse. Hyvä ettei varoitusta tullut.
eriNo hohhoijakkaa, ettei vaan mene ihmisten tollouden piikkiin tuollainen. Minulle tuli kerran esimies huomauttamaan, että kun tietyt ihmiset ovat yhtä aikaa töissä niin tietystä aiheesta (yleinen vapaa-ajan harrastus) ei pitäisi jutella koska yhdellä työkavereista ei ole mitään puhuttavaa siitä aiheesta. Olin vähän että ookoo... ja pidin esimiehen toimintaa kummallisena työkaverin hyysäämisenä. Mutta ei juteltu siitä aiheesta enempää. Minusta tuo sinun esimiehen toiminta kuulostaa vähän samantyyppiseltä toiminnalta, että työnnetään nokka sinne minne se ei varsinaisesti kuulu (tässä vaiheessa voikin erikseen pohtia, että kuuluuko työpaikan kaikki asiat esimiehelle vai ei).
Nainen teki musta valituksen esimiehelle koska pyysin ulos. Ei mahdu mun käsitykseen tämä. Ja mukamas ihan perusteltua valittaa.
En itse ikimaailmassa kyllä menisi asiallisesta pyynnöstä valittamaan, mutta olisin kyllä salaa varmaan yhtä ärsyyntynyt kuin tämä joka meni. Ei työpaikka ole mikään senssipalsta. Lisäksi miehet tuppaa olemaan kiukkusia tai muuten ihmeellisiä, jos niille antaa pakit. Ahdistaa aina antaa pakit, oli kyseessä kuka vaan - saati sitten työkaveri.
Haluan mennä töihin ilman mitään henkistä kuormaa työhön liittymättömistä asioista.
Ainoa poikkeus tähän on se, että molemmat aistii molemminpuolisesti pidemmän aikaa, että ajatukselle deittailusta voisi olla suopeutta. Työpaikalla deittailu on aina riski ja siihen pitää olla hyvät sosiaaliset tuntosarvet.
Kertomastasi tulee mieleen, että sinulla ei ollut ko. tyypistä hajuakaan mutta aattelit pyytää häntä ulos ja saattaa hankalaan asemaan kolleganasi.
Korostan, että mikään valituksen paikka esimiehelle TÄMÄ EI OLE. Mutta miettimisen paikka.
Toki otin riskin. En uskonut sen nyt tosiaan valitukseen johtavan. Reilu vuosi samassa työssä, päivittäin tekemisissä. Hyvin tultiin juttuun ja molemmat sinkkuja ja saman ikäisiä. Kyllähän monet käyttäytyvät työpaikalla eri tavalla kuin vapaalla, joten päätin pyytää ulos ihan viattomasti josko siellä tutustuisi paremmin.
Nyt sitten eri yksikössä valituksen takia. Nainen tosin tervehtii käytävillä. Naurettava juttu mun ja muidenkin mielestä. Nykyään ei saa tehdä minkään näköistä aloitetta kuin netissä tai baarissa?
Ekassa pyynnössä tollasessa tilanteessa kannattaisi olla joku aasinsilta. Esim. että muistatko ku puhuttiin siitä leffasta mitä molemmat haluttiin nähä, nyt mulla on liput mutta kaveri peru - haluutko tulla mun kanssa?
Ootteko olleet yhdessä esim. kahdestaan lounailla, uponneet toistenne seuraan pikkujouluissa - toisin sanoen ootteko olleet työpaikan ulkopuolella ns. "työajalla" mitenkään toistenne seurassa?
Kun se, että nainen on sulle kiva töissä ja sinkku ei mitenkään itsessään tarkoita, että haluaisi että näkisit hänet seurustelukumppanina. Tässä voisi olla myös hyvä spin off -keskustelunaihe siihen, miksi yhtään nätimmän näköisen naisen ei kannata olla kiva tuntemattomille miehille - koska sitten joutuu tällaisiin tilanteisiin. Voihan olla että hänellä on joku trauma ahdistelevasta työkaverista, ja oli pitänyt sua kivana tyyppinä (ei ole synonyymi seksuaaliselle kiinnostukselle) ja sitten vähän "petit" hänet tuolla.
Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että naisen reaktio oli urpo potenssiin sata, ei sillä.
Molemmat puhuttiin paljon ruuasta ja molemmilla kiinnostusta aiheeseen. Työ ei liity mitemkään ruokaan. Käytiin välillä lounaalla muttei me ihan paita ja peppu oltu. Illallinen kuulosti musta ihan hyvältä idealta. Eikö nainen sun mielestä ylireagoinut? En minä mitään ikuista rakkautta vannonut, kunhan oltaisiin käyty syömässä (ravintola josta molemmat oli kiinnostuneita) ja puhuttu ilman työn taakkaa.
No eikö tuo vastaaja jo moneen otteeseen tätä korostanut, mm. "Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että naisen reaktio oli urpo potenssiin sata, ei sillä."
Joo sori en vikaa riviä lukenut, oon huono tekemään montaa asiaa yhtä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
raha puhuu kirjoitti:
Minusta metoo on ollut vapauttavaa.
Koska jo naisen katsominen tai naiselle puhuminen koetaan nykyään ahdisteluksi, olen vapauttanut itseni kaikista menneisyyden "ritarillisuussäännöistä", nehän vasta naista vähätteleviä ovatkin olleet. Tasa-arvo on vapauttavaa.
En kaupoissa asioidessani tervehdi, katso silmiin, vastaa kysymyksiin enkä sano naispuoliselle myyjälle tai kassalle enää mitään. Laitan ostamani tavaran kassalle ja kortin maksupäätteeseen ja kävelen ulos. En avaa ovea, tarjoa istumapaikkaa tai auta lastenvaunujen kanssa, jokainen tasa-arvoisesti auttakoon itseään.
Hienoa uhriutumista! En enää edes tervehdi, koska enää ei saa tarrata ilman lupaa haaroihin ja tisseihin!
Onneksi kukaan ei jää kaipaamaan noin sairaan ihmisen tervehdyksiä.
Itse sain esimieheltä sanallisen huomautuksen kun pyysin työkaveriani illalliselle. Nainen ei pitänyt musta niin paljoa, vaikka jutellaankin päivittäin. En kourinut, flirttaillut, sanonut mitään kaksimielistä. Pyysin vain illalliselle. Tästä voi sitten nykyään valittaa esimiehelle. Olemme jopa saman ikäisiä joten tästäkään ei ole kyse. Hyvä ettei varoitusta tullut.
eriNo hohhoijakkaa, ettei vaan mene ihmisten tollouden piikkiin tuollainen. Minulle tuli kerran esimies huomauttamaan, että kun tietyt ihmiset ovat yhtä aikaa töissä niin tietystä aiheesta (yleinen vapaa-ajan harrastus) ei pitäisi jutella koska yhdellä työkavereista ei ole mitään puhuttavaa siitä aiheesta. Olin vähän että ookoo... ja pidin esimiehen toimintaa kummallisena työkaverin hyysäämisenä. Mutta ei juteltu siitä aiheesta enempää. Minusta tuo sinun esimiehen toiminta kuulostaa vähän samantyyppiseltä toiminnalta, että työnnetään nokka sinne minne se ei varsinaisesti kuulu (tässä vaiheessa voikin erikseen pohtia, että kuuluuko työpaikan kaikki asiat esimiehelle vai ei).
Nainen teki musta valituksen esimiehelle koska pyysin ulos. Ei mahdu mun käsitykseen tämä. Ja mukamas ihan perusteltua valittaa.
En itse ikimaailmassa kyllä menisi asiallisesta pyynnöstä valittamaan, mutta olisin kyllä salaa varmaan yhtä ärsyyntynyt kuin tämä joka meni. Ei työpaikka ole mikään senssipalsta. Lisäksi miehet tuppaa olemaan kiukkusia tai muuten ihmeellisiä, jos niille antaa pakit. Ahdistaa aina antaa pakit, oli kyseessä kuka vaan - saati sitten työkaveri.
Haluan mennä töihin ilman mitään henkistä kuormaa työhön liittymättömistä asioista.
Ainoa poikkeus tähän on se, että molemmat aistii molemminpuolisesti pidemmän aikaa, että ajatukselle deittailusta voisi olla suopeutta. Työpaikalla deittailu on aina riski ja siihen pitää olla hyvät sosiaaliset tuntosarvet.
Kertomastasi tulee mieleen, että sinulla ei ollut ko. tyypistä hajuakaan mutta aattelit pyytää häntä ulos ja saattaa hankalaan asemaan kolleganasi.
Korostan, että mikään valituksen paikka esimiehelle TÄMÄ EI OLE. Mutta miettimisen paikka.
Minua on pyytänyt useampikin työkaveri ulos ja omasta mielestäni työpaikka, jossa ollaan päivittäin tekemisissä on nimenomaan yksi parhaista paikoista josta voi löytää kumppanin. Siinähän on tutustunut siihen toiseen henkilöön ihmisenä eikä vain pinnallisesti siihen miltä toinen näyttää jossain baarissa. Keinotekoiset Tinderit tai örvellys kännissä jossain yökerhossa on paljon huonompia vaihtoehtoja. Jos jollekin on oikeasti ongelma puhua asiasta ja sanoa ettei halua seurustella työkaverinsa kanssa kun toinen pyytää ulos, niin kyllä se ongelma on ihan siinä ahdistujassa eikä siinä joka pyytää. Kyllä aikuisten ihmisten pitää pystyä puhumaan asioista eikä ahdistua jokaisesta asiasta.
Oon täysin samaa mieltä! Koulu ja työ olisivat paras paikka löytää kumppani, ei olisi mitään netin luomia mielikuvia, ei ainakaan niin paljoa.
-huomautuksen saanut
Aivan eri mieltä. Sitten jos/kun ero tulee, niin tilanne muuttuu parhaimmillaan kiusalliseksi pahimmillaan mahdottomaksi.
Työminä on myös monella aika eri, kun ihmisten kanssa toimeen tuleminen on ensimmäinen arvo, jota korostaa persoonallisuuden yli. Esimerkiksi esimieheni varmaan ihan oikeasti luulee, että pidän hänestä ja olen hänestä kiinnostunut. En viettäisi hetkeäkään hänen kanssaan vapaa-ajalla, en todellakaan. Mutta näen, että molempien kannalta on hyvä, kun tullaan toimeen. Mutta minä kannan siitä isompaa taakkaa, sillä hän on asiaton ja lapsellinen, ja minä siedän ja esitän ettei juurikaan haittaa. Ja paljon miespuolisia henkilöitä erityisesti, joita en jaksaisi työn ulkopuolella, mutta ihan hymyilen ja juttelen - heissä ei ole mitään sinänsä vikaa mutta en tosiaan koe mitään työn ulkopuolistä yhteyttä heihin. Mutta en halua tietenkään olla töykeä tai hapan.
Että kyllä niitä mielikuvia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
raha puhuu kirjoitti:
Minusta metoo on ollut vapauttavaa.
Koska jo naisen katsominen tai naiselle puhuminen koetaan nykyään ahdisteluksi, olen vapauttanut itseni kaikista menneisyyden "ritarillisuussäännöistä", nehän vasta naista vähätteleviä ovatkin olleet. Tasa-arvo on vapauttavaa.
En kaupoissa asioidessani tervehdi, katso silmiin, vastaa kysymyksiin enkä sano naispuoliselle myyjälle tai kassalle enää mitään. Laitan ostamani tavaran kassalle ja kortin maksupäätteeseen ja kävelen ulos. En avaa ovea, tarjoa istumapaikkaa tai auta lastenvaunujen kanssa, jokainen tasa-arvoisesti auttakoon itseään.
Hienoa uhriutumista! En enää edes tervehdi, koska enää ei saa tarrata ilman lupaa haaroihin ja tisseihin!
Onneksi kukaan ei jää kaipaamaan noin sairaan ihmisen tervehdyksiä.
Itse sain esimieheltä sanallisen huomautuksen kun pyysin työkaveriani illalliselle. Nainen ei pitänyt musta niin paljoa, vaikka jutellaankin päivittäin. En kourinut, flirttaillut, sanonut mitään kaksimielistä. Pyysin vain illalliselle. Tästä voi sitten nykyään valittaa esimiehelle. Olemme jopa saman ikäisiä joten tästäkään ei ole kyse. Hyvä ettei varoitusta tullut.
eriNo hohhoijakkaa, ettei vaan mene ihmisten tollouden piikkiin tuollainen. Minulle tuli kerran esimies huomauttamaan, että kun tietyt ihmiset ovat yhtä aikaa töissä niin tietystä aiheesta (yleinen vapaa-ajan harrastus) ei pitäisi jutella koska yhdellä työkavereista ei ole mitään puhuttavaa siitä aiheesta. Olin vähän että ookoo... ja pidin esimiehen toimintaa kummallisena työkaverin hyysäämisenä. Mutta ei juteltu siitä aiheesta enempää. Minusta tuo sinun esimiehen toiminta kuulostaa vähän samantyyppiseltä toiminnalta, että työnnetään nokka sinne minne se ei varsinaisesti kuulu (tässä vaiheessa voikin erikseen pohtia, että kuuluuko työpaikan kaikki asiat esimiehelle vai ei).
Nainen teki musta valituksen esimiehelle koska pyysin ulos. Ei mahdu mun käsitykseen tämä. Ja mukamas ihan perusteltua valittaa.
En itse ikimaailmassa kyllä menisi asiallisesta pyynnöstä valittamaan, mutta olisin kyllä salaa varmaan yhtä ärsyyntynyt kuin tämä joka meni. Ei työpaikka ole mikään senssipalsta. Lisäksi miehet tuppaa olemaan kiukkusia tai muuten ihmeellisiä, jos niille antaa pakit. Ahdistaa aina antaa pakit, oli kyseessä kuka vaan - saati sitten työkaveri.
Haluan mennä töihin ilman mitään henkistä kuormaa työhön liittymättömistä asioista.
Ainoa poikkeus tähän on se, että molemmat aistii molemminpuolisesti pidemmän aikaa, että ajatukselle deittailusta voisi olla suopeutta. Työpaikalla deittailu on aina riski ja siihen pitää olla hyvät sosiaaliset tuntosarvet.
Kertomastasi tulee mieleen, että sinulla ei ollut ko. tyypistä hajuakaan mutta aattelit pyytää häntä ulos ja saattaa hankalaan asemaan kolleganasi.
Korostan, että mikään valituksen paikka esimiehelle TÄMÄ EI OLE. Mutta miettimisen paikka.
Toki otin riskin. En uskonut sen nyt tosiaan valitukseen johtavan. Reilu vuosi samassa työssä, päivittäin tekemisissä. Hyvin tultiin juttuun ja molemmat sinkkuja ja saman ikäisiä. Kyllähän monet käyttäytyvät työpaikalla eri tavalla kuin vapaalla, joten päätin pyytää ulos ihan viattomasti josko siellä tutustuisi paremmin.
Nyt sitten eri yksikössä valituksen takia. Nainen tosin tervehtii käytävillä. Naurettava juttu mun ja muidenkin mielestä. Nykyään ei saa tehdä minkään näköistä aloitetta kuin netissä tai baarissa?
Ekassa pyynnössä tollasessa tilanteessa kannattaisi olla joku aasinsilta. Esim. että muistatko ku puhuttiin siitä leffasta mitä molemmat haluttiin nähä, nyt mulla on liput mutta kaveri peru - haluutko tulla mun kanssa?
Ootteko olleet yhdessä esim. kahdestaan lounailla, uponneet toistenne seuraan pikkujouluissa - toisin sanoen ootteko olleet työpaikan ulkopuolella ns. "työajalla" mitenkään toistenne seurassa?
Kun se, että nainen on sulle kiva töissä ja sinkku ei mitenkään itsessään tarkoita, että haluaisi että näkisit hänet seurustelukumppanina. Tässä voisi olla myös hyvä spin off -keskustelunaihe siihen, miksi yhtään nätimmän näköisen naisen ei kannata olla kiva tuntemattomille miehille - koska sitten joutuu tällaisiin tilanteisiin. Voihan olla että hänellä on joku trauma ahdistelevasta työkaverista, ja oli pitänyt sua kivana tyyppinä (ei ole synonyymi seksuaaliselle kiinnostukselle) ja sitten vähän "petit" hänet tuolla.
Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että naisen reaktio oli urpo potenssiin sata, ei sillä.
Molemmat puhuttiin paljon ruuasta ja molemmilla kiinnostusta aiheeseen. Työ ei liity mitemkään ruokaan. Käytiin välillä lounaalla muttei me ihan paita ja peppu oltu. Illallinen kuulosti musta ihan hyvältä idealta. Eikö nainen sun mielestä ylireagoinut? En minä mitään ikuista rakkautta vannonut, kunhan oltaisiin käyty syömässä (ravintola josta molemmat oli kiinnostuneita) ja puhuttu ilman työn taakkaa.
Ravintolaillallinen on aika intiimi juttu, ei ehkä se kevyin tunnusteluehdotus. Ehkä jotkut ruokamessut päiväsaikaan tai street food tapahtuma, mihin tulisi muitakin.
Monella naisella on kuitenkin kokemuksia siitä, että yhdetkin treffit voidaan ottaa todella raskaasti. Ehkä miehilläkin? Jos ei ole ihan virittäytynyt deitti-ideaan tai ahdistaa se tunnelma töissä mikä tulee, jos kaikki ei suju, niin ois helpompaa molemmille lähteä vähän kevyemmin liikkelle kuin ravintolaillallinen. Ois siinä vähän nurkkaan ahdistettu olo.
Sille tumpelonaiselle nää vinkit ei nyt ole, vaan omasta näkökulmastani (joka tuntee tiettyä sympatiaa työssä ulos pyydettyjä naisia kohtaan, sillä historiani miehistä on aika paljon sitä että ole mukava -> mies luulee että olet kiinnostunut -> käy ilmi ettet ole -> paskamyrsky) annettuja vinkkejä, joilla voit uskaltautua tekemään saman uudestaan toivottavasti paremmalla tuloksella.
Ruokamessut ja street food tapahtuma voidaan sitten valitustilanteessa tuoda validisti esiin "Mikä ihmeen ulospyyntö?" argumentilla. Ravintolaillallinen ei, jos kerran teidän työpaikalla joku esimieskin oli niin urpo että näki deittipyynnön raskauttavana...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
raha puhuu kirjoitti:
Minusta metoo on ollut vapauttavaa.
Koska jo naisen katsominen tai naiselle puhuminen koetaan nykyään ahdisteluksi, olen vapauttanut itseni kaikista menneisyyden "ritarillisuussäännöistä", nehän vasta naista vähätteleviä ovatkin olleet. Tasa-arvo on vapauttavaa.
En kaupoissa asioidessani tervehdi, katso silmiin, vastaa kysymyksiin enkä sano naispuoliselle myyjälle tai kassalle enää mitään. Laitan ostamani tavaran kassalle ja kortin maksupäätteeseen ja kävelen ulos. En avaa ovea, tarjoa istumapaikkaa tai auta lastenvaunujen kanssa, jokainen tasa-arvoisesti auttakoon itseään.
Hienoa uhriutumista! En enää edes tervehdi, koska enää ei saa tarrata ilman lupaa haaroihin ja tisseihin!
Onneksi kukaan ei jää kaipaamaan noin sairaan ihmisen tervehdyksiä.
Itse sain esimieheltä sanallisen huomautuksen kun pyysin työkaveriani illalliselle. Nainen ei pitänyt musta niin paljoa, vaikka jutellaankin päivittäin. En kourinut, flirttaillut, sanonut mitään kaksimielistä. Pyysin vain illalliselle. Tästä voi sitten nykyään valittaa esimiehelle. Olemme jopa saman ikäisiä joten tästäkään ei ole kyse. Hyvä ettei varoitusta tullut.
eriNo hohhoijakkaa, ettei vaan mene ihmisten tollouden piikkiin tuollainen. Minulle tuli kerran esimies huomauttamaan, että kun tietyt ihmiset ovat yhtä aikaa töissä niin tietystä aiheesta (yleinen vapaa-ajan harrastus) ei pitäisi jutella koska yhdellä työkavereista ei ole mitään puhuttavaa siitä aiheesta. Olin vähän että ookoo... ja pidin esimiehen toimintaa kummallisena työkaverin hyysäämisenä. Mutta ei juteltu siitä aiheesta enempää. Minusta tuo sinun esimiehen toiminta kuulostaa vähän samantyyppiseltä toiminnalta, että työnnetään nokka sinne minne se ei varsinaisesti kuulu (tässä vaiheessa voikin erikseen pohtia, että kuuluuko työpaikan kaikki asiat esimiehelle vai ei).
Nainen teki musta valituksen esimiehelle koska pyysin ulos. Ei mahdu mun käsitykseen tämä. Ja mukamas ihan perusteltua valittaa.
En itse ikimaailmassa kyllä menisi asiallisesta pyynnöstä valittamaan, mutta olisin kyllä salaa varmaan yhtä ärsyyntynyt kuin tämä joka meni. Ei työpaikka ole mikään senssipalsta. Lisäksi miehet tuppaa olemaan kiukkusia tai muuten ihmeellisiä, jos niille antaa pakit. Ahdistaa aina antaa pakit, oli kyseessä kuka vaan - saati sitten työkaveri.
Haluan mennä töihin ilman mitään henkistä kuormaa työhön liittymättömistä asioista.
Ainoa poikkeus tähän on se, että molemmat aistii molemminpuolisesti pidemmän aikaa, että ajatukselle deittailusta voisi olla suopeutta. Työpaikalla deittailu on aina riski ja siihen pitää olla hyvät sosiaaliset tuntosarvet.
Kertomastasi tulee mieleen, että sinulla ei ollut ko. tyypistä hajuakaan mutta aattelit pyytää häntä ulos ja saattaa hankalaan asemaan kolleganasi.
Korostan, että mikään valituksen paikka esimiehelle TÄMÄ EI OLE. Mutta miettimisen paikka.
Toki otin riskin. En uskonut sen nyt tosiaan valitukseen johtavan. Reilu vuosi samassa työssä, päivittäin tekemisissä. Hyvin tultiin juttuun ja molemmat sinkkuja ja saman ikäisiä. Kyllähän monet käyttäytyvät työpaikalla eri tavalla kuin vapaalla, joten päätin pyytää ulos ihan viattomasti josko siellä tutustuisi paremmin.
Nyt sitten eri yksikössä valituksen takia. Nainen tosin tervehtii käytävillä. Naurettava juttu mun ja muidenkin mielestä. Nykyään ei saa tehdä minkään näköistä aloitetta kuin netissä tai baarissa?
Ekassa pyynnössä tollasessa tilanteessa kannattaisi olla joku aasinsilta. Esim. että muistatko ku puhuttiin siitä leffasta mitä molemmat haluttiin nähä, nyt mulla on liput mutta kaveri peru - haluutko tulla mun kanssa?
Ootteko olleet yhdessä esim. kahdestaan lounailla, uponneet toistenne seuraan pikkujouluissa - toisin sanoen ootteko olleet työpaikan ulkopuolella ns. "työajalla" mitenkään toistenne seurassa?
Kun se, että nainen on sulle kiva töissä ja sinkku ei mitenkään itsessään tarkoita, että haluaisi että näkisit hänet seurustelukumppanina. Tässä voisi olla myös hyvä spin off -keskustelunaihe siihen, miksi yhtään nätimmän näköisen naisen ei kannata olla kiva tuntemattomille miehille - koska sitten joutuu tällaisiin tilanteisiin. Voihan olla että hänellä on joku trauma ahdistelevasta työkaverista, ja oli pitänyt sua kivana tyyppinä (ei ole synonyymi seksuaaliselle kiinnostukselle) ja sitten vähän "petit" hänet tuolla.
Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että naisen reaktio oli urpo potenssiin sata, ei sillä.
Molemmat puhuttiin paljon ruuasta ja molemmilla kiinnostusta aiheeseen. Työ ei liity mitemkään ruokaan. Käytiin välillä lounaalla muttei me ihan paita ja peppu oltu. Illallinen kuulosti musta ihan hyvältä idealta. Eikö nainen sun mielestä ylireagoinut? En minä mitään ikuista rakkautta vannonut, kunhan oltaisiin käyty syömässä (ravintola josta molemmat oli kiinnostuneita) ja puhuttu ilman työn taakkaa.
No eikö tuo vastaaja jo moneen otteeseen tätä korostanut, mm. "Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että naisen reaktio oli urpo potenssiin sata, ei sillä."
Ehkä tässä on se syy naisen tekemään valitukseen? Ei tainnut tuo päivälliselle pyytäjä ymmärtää niitä ensimmäistä yhdeksää eitä. Uskoi vasta kun pomo sanoi kymmenennen pyynnön jälkeen sen ein naisen puolesta ja antoi varoituksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
raha puhuu kirjoitti:
Minusta metoo on ollut vapauttavaa.
Koska jo naisen katsominen tai naiselle puhuminen koetaan nykyään ahdisteluksi, olen vapauttanut itseni kaikista menneisyyden "ritarillisuussäännöistä", nehän vasta naista vähätteleviä ovatkin olleet. Tasa-arvo on vapauttavaa.
En kaupoissa asioidessani tervehdi, katso silmiin, vastaa kysymyksiin enkä sano naispuoliselle myyjälle tai kassalle enää mitään. Laitan ostamani tavaran kassalle ja kortin maksupäätteeseen ja kävelen ulos. En avaa ovea, tarjoa istumapaikkaa tai auta lastenvaunujen kanssa, jokainen tasa-arvoisesti auttakoon itseään.
Hienoa uhriutumista! En enää edes tervehdi, koska enää ei saa tarrata ilman lupaa haaroihin ja tisseihin!
Onneksi kukaan ei jää kaipaamaan noin sairaan ihmisen tervehdyksiä.
Itse sain esimieheltä sanallisen huomautuksen kun pyysin työkaveriani illalliselle. Nainen ei pitänyt musta niin paljoa, vaikka jutellaankin päivittäin. En kourinut, flirttaillut, sanonut mitään kaksimielistä. Pyysin vain illalliselle. Tästä voi sitten nykyään valittaa esimiehelle. Olemme jopa saman ikäisiä joten tästäkään ei ole kyse. Hyvä ettei varoitusta tullut.
eriNo hohhoijakkaa, ettei vaan mene ihmisten tollouden piikkiin tuollainen. Minulle tuli kerran esimies huomauttamaan, että kun tietyt ihmiset ovat yhtä aikaa töissä niin tietystä aiheesta (yleinen vapaa-ajan harrastus) ei pitäisi jutella koska yhdellä työkavereista ei ole mitään puhuttavaa siitä aiheesta. Olin vähän että ookoo... ja pidin esimiehen toimintaa kummallisena työkaverin hyysäämisenä. Mutta ei juteltu siitä aiheesta enempää. Minusta tuo sinun esimiehen toiminta kuulostaa vähän samantyyppiseltä toiminnalta, että työnnetään nokka sinne minne se ei varsinaisesti kuulu (tässä vaiheessa voikin erikseen pohtia, että kuuluuko työpaikan kaikki asiat esimiehelle vai ei).
Nainen teki musta valituksen esimiehelle koska pyysin ulos. Ei mahdu mun käsitykseen tämä. Ja mukamas ihan perusteltua valittaa.
En itse ikimaailmassa kyllä menisi asiallisesta pyynnöstä valittamaan, mutta olisin kyllä salaa varmaan yhtä ärsyyntynyt kuin tämä joka meni. Ei työpaikka ole mikään senssipalsta. Lisäksi miehet tuppaa olemaan kiukkusia tai muuten ihmeellisiä, jos niille antaa pakit. Ahdistaa aina antaa pakit, oli kyseessä kuka vaan - saati sitten työkaveri.
Haluan mennä töihin ilman mitään henkistä kuormaa työhön liittymättömistä asioista.
Ainoa poikkeus tähän on se, että molemmat aistii molemminpuolisesti pidemmän aikaa, että ajatukselle deittailusta voisi olla suopeutta. Työpaikalla deittailu on aina riski ja siihen pitää olla hyvät sosiaaliset tuntosarvet.
Kertomastasi tulee mieleen, että sinulla ei ollut ko. tyypistä hajuakaan mutta aattelit pyytää häntä ulos ja saattaa hankalaan asemaan kolleganasi.
Korostan, että mikään valituksen paikka esimiehelle TÄMÄ EI OLE. Mutta miettimisen paikka.
Toki otin riskin. En uskonut sen nyt tosiaan valitukseen johtavan. Reilu vuosi samassa työssä, päivittäin tekemisissä. Hyvin tultiin juttuun ja molemmat sinkkuja ja saman ikäisiä. Kyllähän monet käyttäytyvät työpaikalla eri tavalla kuin vapaalla, joten päätin pyytää ulos ihan viattomasti josko siellä tutustuisi paremmin.
Nyt sitten eri yksikössä valituksen takia. Nainen tosin tervehtii käytävillä. Naurettava juttu mun ja muidenkin mielestä. Nykyään ei saa tehdä minkään näköistä aloitetta kuin netissä tai baarissa?
Ekassa pyynnössä tollasessa tilanteessa kannattaisi olla joku aasinsilta. Esim. että muistatko ku puhuttiin siitä leffasta mitä molemmat haluttiin nähä, nyt mulla on liput mutta kaveri peru - haluutko tulla mun kanssa?
Ootteko olleet yhdessä esim. kahdestaan lounailla, uponneet toistenne seuraan pikkujouluissa - toisin sanoen ootteko olleet työpaikan ulkopuolella ns. "työajalla" mitenkään toistenne seurassa?
Kun se, että nainen on sulle kiva töissä ja sinkku ei mitenkään itsessään tarkoita, että haluaisi että näkisit hänet seurustelukumppanina. Tässä voisi olla myös hyvä spin off -keskustelunaihe siihen, miksi yhtään nätimmän näköisen naisen ei kannata olla kiva tuntemattomille miehille - koska sitten joutuu tällaisiin tilanteisiin. Voihan olla että hänellä on joku trauma ahdistelevasta työkaverista, ja oli pitänyt sua kivana tyyppinä (ei ole synonyymi seksuaaliselle kiinnostukselle) ja sitten vähän "petit" hänet tuolla.
Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että naisen reaktio oli urpo potenssiin sata, ei sillä.
Molemmat puhuttiin paljon ruuasta ja molemmilla kiinnostusta aiheeseen. Työ ei liity mitemkään ruokaan. Käytiin välillä lounaalla muttei me ihan paita ja peppu oltu. Illallinen kuulosti musta ihan hyvältä idealta. Eikö nainen sun mielestä ylireagoinut? En minä mitään ikuista rakkautta vannonut, kunhan oltaisiin käyty syömässä (ravintola josta molemmat oli kiinnostuneita) ja puhuttu ilman työn taakkaa.
No eikö tuo vastaaja jo moneen otteeseen tätä korostanut, mm. "Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä että naisen reaktio oli urpo potenssiin sata, ei sillä."
Mutta samalla syyllistää, että työpaikka ei ole mikään senssipalsta. Siis senssipalstako on nykyisin ainoa hyväksyttävä paikka ottaa kontaktia?
Senssipaikka on kontaktin ottamiseen tarkoitettu paikka. Se on sen funktio tässä maailmassa. Työpaikka ei.
Tämä on oikeasti merkittävää ymmärtää. Vaikka sinulle olisi helt okei olla deittailemassa töissä, niin työkaverisi voi ihan oikeutetusti olla sitä mieltä että hell no, ei ikinä ja mitä sä oikein kuvittelet.
Mikä siinä on sitten merkittävää? Se että osaat suhteuttaa oman käytöksesi deittailuhaluisena töissä. Ole tahdikas, mieti etukäteen, älä ihmettele jos joku ei ole kiinnostunut ja voi jopa ylireagoida. Älä saata kollegoitasi kiusalliseen tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kesätyöpaikassa naispuolinen vakityöntekijä joka maanantai aamu "leikkimielisesti" kyeli listan kanssa, että "montako kertaa sait viikonloppuna".
Mies
Surullisen paljon jotkut ovat joutuneet ahdistelua kokemaan. Itse olen päässyt ehkä poikkeuksellisen vähällä. En muista yhtäkään kertaa lapsuudesta tai nuoruudesta, että minua olisi kourittu tai muuten kosketeltu sopimattomasti, enkä oikein muista rivoja kommenttejakaan. Osaksi voi johtua siitä, että vapaa-ajalla vietän niin paljon aikaa kotona ja käyn todella harvoin yökerhoissa ym. paikoissa, joissa on suurempi riski joutua ahdistelun kohteeksi. Kesätyöpaikassa olen saanut paljon treffipyyntöjä, ja osa pyynnöistä on ollut vastenmielisiä ison ikäeron takia, mutta yksikään mies ei ole oikeasti ahdistellut.
Kerran tapailin ulkomaalaista miestä, jonka olin ensin treffannut muutaman kerran julkisella paikalla, kunnes kysyin häntä kylään asunnolleni. En millään tapaa vihjannut, että tulisimme harrastamaan seksiä. Joimme kahvit, katsoimme telkkaria ja juttelimme. Jossain vaiheessa mies kävi kimppuuni, suuteli ja tuli makaamaan päälleni sohvalla, yritti työntää kätensä housujeni sisään. Yritin vetää kättä pois ja kielsin häntä, johon hän vastasi vähän vihaisella äänellä "don't touch my hand". Jatkoin vastustelua ja lopulta mies uskoi ja lopetti.
Jostain syystä olin niin typerä, että tapasin hänet vielä pari kertaa julkisella paikalla. Yhdellä kertaa mies alkoi baarin terassilla humalassa hiplaamaan ja kuiskaamaan rivoja, ja silloin todella ymmärsin, mikä ääliö hän oli, ja se oli viimeinen kerta kun näimme. Vielä tämän jälkeen mies lähetteli viestejä, kuinka olen hänen unelmiensa nainen ja hän tietää kuinka hyviä olisimme yhdessä. Juu ei.
N24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naispuolinen toistuvasti jättänyt toistuvasti suklaasydämiä työpöydälleni "hyvää työpäivää" viestin kera.
Ihana :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on useamman kerran naisten toimesta puristeltu perseestä, munista, huudeltu kadulla perään "Hyvän näkönen, Herkku!"
On raiskattukin kaksi kertaa: olen herännyt siihen kun nainen oli peniksessä kiinni.
Että näin. Pitäisikö jo pillahtaa itkuun ja uhriutua? Vai kannanko nämä kamalat kokemukset mukanani niin kuin vain toksinen mies vain voi?
Summa summarum: herätkää jo pellet.
Tämähän on todellisuudesta se toinen puoli, mistä nämä marxisti-feministit luonnollisesti vaikenevat, toisen puolen totuudesta vaientavat. Propagandaan ei koskaan sovi koko totuus.
Yhtä naisen kokemaa (oikeaa) seksuaalista häirintätapausta kohden on vähintään yhtä monta miehen kokemaa. Nainen vieläpä tuppaa pääsemään kopeloinneistaan kuin narttukoira veräjästä. Mies kun ei valita eikä saa valittaa.
No valittakaa ihmeessä. Kyllä te saatte pahoittaa mielenne ja puhua asiasta. Sanokaa vaikka, että nyt loppuu kaikkien ihmisten ahdistelu s*atana.
T: marxisti-feministi
Et taida olla marxisti-feministi, vaan tasa-arvon kannattaja - hienoa!
Sanotaan se toki yhdessä jo ääneen: tosiasiassa miehet ja naiset molemmat kokevat yhtä paljon seksuaalista ahdistelua, seksuaalinen ahdistelu on todellisuudessa marginaalinen ongelma, ja siitä koitetaan tehdä ideologistien toimesta vain naisia koskeva asia, ja isompi ilmiö kuin se todellisuudessa on.
Kävitkö hipelöimässä idolisi Jordan Petersonin sukukalleuksia, kun kävi suomessa? Istuitko saarnatilaisuudessa puku päällä, itku kurkussa, arkaaisten viisauksien iskiessä ressukkamiehen sydämeen?
"Ideologistien".
"Marxisti-feministit"Selvästi juuri ja juuri peruskoulu käyty, mutta self-help isän internet-luennoilta innokkaana uusien fraasien kanssa vauvapalstalla suupielet vaahdossa toitottamassa vastikään omaksuttua evankeliumia.
Oijoi! Taas jouduit hampaita kiristellen pistämään parastasi! Eli käytännössä prjojisoimaan omia ja viiteryhmäsi tunnelmia. Sinua kun kovin kiukuttaa napakasti kerrottu totuus, mihin et pysty argumetaatiotasolla mitenkään vastaamaan.
Näitä kiukkuisia feminismillä aivopestyjä reppana-naisia riittää, jotka älähtävät heti, kun heille osoitetaan mm. logiikan keinoin heidän paikkansa.
"napakasti kerrottu *totuus*"
"logiikan keinoin heidän paikkansa"Älä pese sitä pukua! Olisi tragedia, jos self-help isäsi vaahtoamisen tuloksena roiskunut saliva huuhtoutuisi pois reppanapojan rippipuvustasi.
Nämä lukion reputtaneet incelmiehet, jotka hädin tuskin ovat lukeneet 1,5 kirjaa elämässään, mutta jotka ovat hetki sitten löytäneet Kermit the Frog -isän "napakan" viisauspaketin ja "sivaltavan logiikan miekan", ovat kyllä jotain niin hellyyttävää...
Sä olet oikeasti tosi hellyyttävä. Kai ymmärrät sen, ressukka? : )
Mitä jos lukisit seuraavaksi "napakan" Wikipedia-artikkelin siitä, mitä Marxismi teoreettisena vyyhtinä työkaluna oikeasti pitää sisällään. Luulen että osoittautuu liian vaikeaksi sun pähkinän kokoiselle älykkyysosamäärälle... Jos se on jo sun internet-isälle ollut liian vaikeata sisäistää, niin god forbid...
"Kermit the Frog -isä" :D :D
Peterson todellakin kuulostaa Kermitiltä!
Marxismi on syöpä, joka aina vähänkin käytäntöön siirtyessään romahduttaa yhteiskunnan. Hauskinta on, että marxilaisuutta tuppaavat larppaamaan lähinnä varakkaiden perheiden pennut, joilla ei ole mitään käsitystä reaalimaailmasta ja vanhempien jättämää arvotyhjiötä yritetään epätoivoisesti täyttää vanhan maailman epäonnistuneilla teeseillä. Siitä ei tarvitse sen enempää tietää. Argumenttinnekin ovat tasoa: "Peterson kuulostaa Kermitiltä", joten ei liene lisättävää. Ei jatkoon, seuraava sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kymmenisen vuotta sitten eräässä työpaikassa oli nätti ja täysjärkisen oloinen nainen, johon sellainen todella yksinkertaisen oloinen korsto oli lääpällään. Hänen mielestään hyvä iskustrategia oli kertoa kuinka hän käy itä-blokin maissa ja thaikuissa painamassa lähes alaikäisiä naisia. Jutut oli too-much-info tasoisia ja ällöttävä limainen virne naamalla kerrottuja.
Ja aina jonkun joulu/-kesäloman jälkeen oli tällaisia juttuja odottamassa. Oon pari kertaa törmännyt nykyisellä asuinalueella tähän heppuun ja tuli mieleen koko juttu vasta nyt, ja mietityttänyt että miten helkkarin sairasta se oli ja vielä töissä. Onneksi nykyään varmasti joku ärähtäisi.
Vierailija kirjoitti:
Monella naisella on tapana kuiskatessaan joitain painaa tissinsä käsivartta vasten. En tiedä, onko sen tarkoitus olla seksuaalista, eikä se tunnu ikävältä, mutta kyllä se seksuaalisesti häiritsee keskittymistä, enemmän tai vähemmän!
joo tissi edellä painautumisia huomattu täälläkin. Ei haitannut yhtään. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella naisella on tapana kuiskatessaan joitain painaa tissinsä käsivartta vasten. En tiedä, onko sen tarkoitus olla seksuaalista, eikä se tunnu ikävältä, mutta kyllä se seksuaalisesti häiritsee keskittymistä, enemmän tai vähemmän!
joo tissi edellä painautumisia huomattu täälläkin. Ei haitannut yhtään. :)
Nainen, jolla on isot rinnat, ei voi valita, mikä osa ruumiista painautuu ensin. Eikä se ole tietoista toimintaa. Jos ylipäätään on lähellä, ne ovat rinnat, jotka ovat ensimmäisenä lähellä.
Näitä on useempia. Monet kerrat puristeltu pepusta, kerran rinnoista ja kerran kourastu alapäästä sekä yhen kerran reittä sivelty. Kaikki noi tuntemattoman toimesta ja useimmat baarissa Suomessa. Ulkomailla kadulla muutama tapaus ja toi reiden sively oli bussissa Suomessa. Silloin olin viä reilusti alaikäinen ja ehkä n.40-50v mies tuli istuin viereen ja välillä hipelöi. En uskaltanut sanoo mitään kun ois kuitenkin väittänyt että vahingossa ja muutenki olin nii nuori ja pelokas. Kerran näin ton saman miehen tän tapauksen jälkeen istumassa toisen nuoren tytön vieressä. Tytön ilmeestä päätellen mies teki samaa hänelle. Nykyään jos joku ahdistelisi niin siitä kuuluvasti sanoisin että kaikki ympärillä olijat kuulisi.
Vierailija kirjoitti:
Kävin lääkärillä, joka kuunteli keuhkot... rintojen kohdalta. Siis lähes pelkästään tisseistä. En osannut tilanteen ollessa päällä puuttua siihen mitenkään, koska se oli nopea ja hämmentävä. Ja sitä paitsi mieslääkäri voi koskea naispotilaan rintoihin ihan asiallisestikin, joten en oikein hahmottanut heti mistä on kysymys, tuntui vain oudolta. Jälkeenpäin tuntui jotenkin nololta ja likaiselta, kun tajusin, että eihän sen noin olisi pitänyt mennä. Tein jonkinlaisen valituksen ja sain siihen vastauksen, jossa ei myönnetty mitään. En sen jälkeen jaksanut viedä asiaa enää siitä eteenpäin, koska olisi ollut sana sanaa vastaan.
Tuo kuulostaa kyllä ihan normaalilta tutkimukselta, ettet nyt vaan lähtenyt vähän laukalle?
Varmaan häiritsevin kokemus oli lukiossa, kun samanikäinen poika sai jonkun ihme fetissin mua kohtaan. Se salakuvas mua taukoomatta ja jatkuvasti. Eikä se aina niin salaistakaan ollut. Mutta todella häiritsevää. Saattoi olla että tein tunnilla jotain tehtäviä ja yhtäkkiä huomaan että se tyyppi on mun takana kuvaamassa mun paljaita varpaita. Tai käytävällä että se kulkee metrin pari jäljessä, kännykkä alhaalla kuvaamassa mun takapuolta. Ei se niitä kuvia mihinkään julkaissut, mutta arvaan kyllä mitä käyttöä niille oli. Kuvottavaa!! Se loppui hyypilön ilmeisesti muutettua muualle. En kysellyt mihin katosi.
Ja kommentoijille: ei auttanut vaikka miten suoraan tästä sanoi ja kenelle.
Minua on pyytänyt useampikin työkaveri ulos ja omasta mielestäni työpaikka, jossa ollaan päivittäin tekemisissä on nimenomaan yksi parhaista paikoista josta voi löytää kumppanin. Siinähän on tutustunut siihen toiseen henkilöön ihmisenä eikä vain pinnallisesti siihen miltä toinen näyttää jossain baarissa. Keinotekoiset Tinderit tai örvellys kännissä jossain yökerhossa on paljon huonompia vaihtoehtoja. Jos jollekin on oikeasti ongelma puhua asiasta ja sanoa ettei halua seurustella työkaverinsa kanssa kun toinen pyytää ulos, niin kyllä se ongelma on ihan siinä ahdistujassa eikä siinä joka pyytää. Kyllä aikuisten ihmisten pitää pystyä puhumaan asioista eikä ahdistua jokaisesta asiasta.