Lue keskustelun säännöt.
Olen aidosti kokematon 40-vuotias mies, enkä Iltapäivälehden keksimä. Kysy tai hauku.
09.12.2018 |
Tämä on tilaisuutesi keskustella aidon outouden kanssa. Eikä maksa mitään.
Kommentit (414)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten ne jutut ovat edenneet, kun olet osoittanut olevasi kiinnostunut jostakusta naisesta? Ehkä vika onkin siinä, ettet osoita kiinnostustasi riittävän selvästi. Vihjailu tai pitkät katseet eivät riitä, pitää sanoa aika suoraan. Tuntemattomat naiset taas saattavat luulla, ettet ole sinkku tai hetero, jos et yhtään flirttaa tai ota kontaktia. Loppujen lopuksi seuranhaussa pätee muutama sääntö: ole kiinnostava, ole kiinnostunut, ole saatavilla. Jos näitä noudatat, varmaan joskus tärppää. Sinulla on koko loppuelämä aikaa olla suhteessa, jos niin haluat.
Olen yli 40-vuotias mies, jolla on poikuus tallella. Eivät ne siis ole hirveästi edenneet. Kuten sanoin en osaa myöskään flirtata. Aivoni on rakennettu niin, että viehättyminen vaatii tuntemisen. Tämä on este monelle normaalille tutustumisreitille varsinkin näin varttuneemmalla iällä, kun ei oikein enää ole paikkoja, joissa sinkkuihmiset kokoontuvat vain pitämään hauskaa ja tutustumaan toisiinsa.
ap
No mikseivät jutut ole edenneet? Oletko saanut aina suoraan pakit? Avaa nyt vähän enemmän niitä tilanteita, ei voida muuten auttaa. Kuulostaa jotenkin siltä, että olet vain tyytynyt osaasi etkä edes yritä mitään. Onko sinulla kavereita? Ovatko ihmissuhteet noin yleisesti ottaen sinulle jotenkin vaikeita?
Harvoin kukaan sanoo suoraan. Enemmän mun pitää päätellä eleistä ja tulkita sanojen välistä. Tiedostan että en osaa toimia kaikissa tilanteissa niin kuin aikuiselta mieheltä odotetaan enkä osaa ohjata tilannetta oikeaan suuntaan. Usein myös epäröin, kun pitäisi olla itsevarma. Joskus taas pohdin, kun pitäisi toimia.
Ja kyllä, viime aikoina en ole yrittänyt vaan tyytynyt. En koe itseäni ihmiseksi, jota kukaan voisi haluta. Ei koska kaverisuhteet olisivat vaikeita vaan, koska kaverisuhteen vieminen uudelle tasolle on vaikeaa.
ap
Onko kukaan nainen koskaan osoittanut mielenkiintoa sinua kohtaan? Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Huomaatko, jos sinusta ollaan kiinnostuneita? Entä milloin olet päätellyt, ettei nainen ole kiinnostunut sinusta? Jos olet ulkonäöltäsi ja muutenkin suht normaali, ehkä vika on siinä, ettet osaa tulkita naisia. Vai oletko naisten kanssa tekemisissä ylipäätään? Joka tapauksessa parisuhteen saaminen vaatii työtä, ei siihen päädy mitenkään vahingossa. Ensin pitää löytää se kiva, kiinnostava ja miellyttävä ihminen, joka pitää saada myös kiinnostumaan ja ihastumaan. Sitten pitää olla rohkea ja tehdä aloite, kysyä toiselta, voisiko tästä syntyä jotain. Siitä sitten vähitellen kehkeytyy suhde, josta joko tulee jotain tai sitten ei. Se vaatii puhumista, itsensä likoon laittamista ja kykyä sietää pettymyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kerran osaat kirjoittaa hyvin, saat netistä treffipalstoilta naisystävän.
Kannattanee kertoa, ettei libidosi ole kovin korkea. Varmaan löytyy niitäkin, joille se on ok.
Löysin oman miesystäväni todella sattuman kaupalla eräältä foorumilta. Kirjoiteltiin yksi ilta ja se oli siinä. Meille tosin seksi on erittäin tärkeää. Se ei sulje pois silmiin katsomista, kädestä pitämistä, juttelemista. Rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä intohimoja sinulla on, so. mitä teet tai harrastat intohimolla? Mistä haaveilet/mihin tähtäät/mitä aiot tehdä, mikä niihin liittyy?
Selvyyden vuoksi oma esimerkkini: matkustaminen on minulle intohimo, samoin luonnossa liikkuminen ja haaveeni on jonakin päivänä vaeltaa koko Santiago de Compostelan reitti.
Vierastan hieman intohimoa sanana. Se on nykymaailmassa saanut merkityksen jatkuvana kehityksenä ja eteenpäinmenona. Mulle intohimo on nauttimista ja omaa huoletonta aikaa. Se ei kuitenkaan ole jatkuvaa eikä pakollista. Intohimoni voi siis olla hetkellinen pyrkimys parempaan ihmisyyteen tai parhaan mahdollisen kolmioleipäreseptin metsästäminen.
ap
Minusta et oikein vastannut kysymykseen. Tässä oli takana se, mistä asioista olet kiinnostunut, mitä tykkäät tehdä kun sinulla on sitä omaa huoletonta aikaa, mistä nautit?
Minulle on tärkeää että kumppanilla on ainakin osittain samanlaiset intohimot ja mielenkiinnon kohteet. Esimerkiksi, on ok että itse tykkään käydä lenkillä ja mies inhoaa sitä, eikä miehen tarvitse harrastaa valokuvausta, vaikka olisi kivaa että olisi taiteesta kiinnostunut. Sen sijaan juttu ei toimisi jos mies ei rakastaisi klassista musiikkia aivan täysillä, koska itselleni se on todellinen intohimo.
Kai sinulla on ap jotain kiinnostuksen kohteita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko.
Puhut itsesi pussiinkin: sanot, että hait ennen jotain syvällisempää (mitä? ja miten se sulkee seksin pois?) ja nyt sanot, että nuorena kiinnosti 80 % seksi, 20 % tunne.
Kyllä jos seksi olisi oikeasti kiinnostanut olisit sitä myös harrastanut. Teni-iän hormonihuuma jne.
Kirjoitat niin fiksusti, että saisit treffipalstojen naiset heti kiinnostumaan.
Joko olet 1) provo (vahva ääni tälle) tai 2) itse asiassa seksi ei ole sinulle tärkeää.
Sinä taidat olla sama trolli joka on aiemminkin tuputtanut tuota tuubaansa siitä, kuinka "kyllä sitä seksiä olisi jo harrastanut jos se kiinnostaisi" tjmp. Usko huviksesi että kaikki eivät ole hormoniensa orjia; joillakin on jopa itsekuria ja syvällisyyttä reflektoida. Eivät mitenkään sulje pois voimakastakin seksiviettiä.
En ole kirjoittanut tähän ketjuun aikaisemmin.
En myöskään ole trolli; olen aidosti sitä mieltä mitä kirjoitinkin.
Älä tule kertomaan minulle itsekurista! Olen ollut loppuun asti vain yhden miehen, puolisoni, kanssa. Ei ollut nuorena helppoa.
Totean vain, että mikäli ap nyt olisi aito, hänellä on selkeästi heikko libido. Ei teini-ikäisenä ja nuorena aikuisena pysty muutoin välttämään jonkin tasoisia seksikokeiluita.
JOS ap:tä nyt oikeasti kiinnostaisi suhde, niin selkeästi oikea foorumi olisi nettitreffipalstat. Liekö sellaisia erikseen korkeammin koulutetuille? Hän kirjoittaa niin hyvin, että erottuisi edukseen.
Kuulostaa vain, että kaikki ehdotukset tyrmätään. Ei onnistu, ei käy.
Jos hän viehättyy vasta kun tutustuu, täytyisi päästä tutustumaan. Käydä vaikka kahvilla netissä tapaamiensa naisten kanssa.
Jään kiinnostuksella odottamaan, paljastuuko tämä provoksi vai onko vastaus kaikkeen "Ei siitä kuitenkaan mitään tule".
Ap, onko nyt näin, ettet ole koskaan edes seurustellut? Suudellut tms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, onko nyt näin, ettet ole koskaan edes seurustellut? Suudellut tms?
Juu. Tai lapsena taisin naapurintyttöä pussata ja joskus humalassa suutelin kerran.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli mikä siis on sun suurin ongelma? Ilmeisesti olet yksin koska et ole löytänyt ketään kuka kiinnostaisi tai olisi kiinnostunut sinusta miesystävämateriaalina. Olet ilmeisesti jotenkin keskivertoa nirsompi tai sitten vain et ole kovin vahvasti seksuaalinen. Haluaisit löytää elämäsi rakkauden ja jonkun joka välittää. Minustakin se olisi kiva, mutta Se Oikea ei ole vielä tullut vastaan. Erotuksena meillä se, että vaikka en koskaan tosirakkautta löytäisikään, olen ainakin harrastanut loisteliasta seksiä niiden väärien mutta seksikkäiden kanssa.
Ehkä ongelmani on eläminen jonkinlaisessa limbossa. Tunne siitä, että elämässä on joku tyhjiä jonka haluaisi täyttää. Pelko siitä, että nyt on jo liian myöhäistä. Ikävänä pidän kuitenkin sitä, jos ajatellaan, että vähemmän seksuaalinen ihminen olisi jotenkin huonompi kumppani. Kyllä mä uskon olevani hyvinkin seksuaalinen, mutta ehkä en vain kykene osoittamaan sitä tavalla, joka on nykyään normaalia.
ap
Sä et siis edes tiedä mikä sun ongelma on. Ja anteeksi nyt vaan, mutta jos olisit todella voimakkaasti seksuaalinen ihminen, pyrkisit tosissasi hankkimaan sitä piparia torjutuksi tulemisen pelosta huolimatta ja vaikka niiltä vääriltä tyypeiltä. Etkä ilmeisesti edes kovin aktiivisesti ole pyrkinyt edes suhteisiin naisten kanssa. Eli kuulostaa että kyseessä on joku keski-iän kriisi kun pelkäät että kuolet ilman hypetettyä kokemusta. Vähän niin kuin velat jotka saattaa kipuilla lapsiajatuksen kanssa kun ei ole varma, että pitäisikö sitä lasta kuitenkin haluta.
Vai mitä sanoisit tyypille, joka väittäisi haluavansa lääkäriksi, mutta ei koskaan ole tosissaan lukenut pääsykokeisiin tai oikeastaan edes käynyt pääsykokeissa, mutta kuitenkin haaveilee siitä kuinka kivaa lääkärinä olisi. Sanoisit että et edes oikeasti halua kun et ole sen eteenkään mitään tehnyt.
Älä siis viitsi angastailla sen takia. Suurin osa suhteista on jonkinlainen kompromissi. Se Oikea löytyy lähinnä Disneyn piirretyissä ja suurimmalle osalle vaihtoehdot ovat joko olla yksin tai tyytyä. Ei se silti tarkoita että elämän pitäisi olla jotenkin huonoa. Maailma on täynnä mielenkiintoisia asioita ja nautinnon lähteitä. Pitää vain ajatella laajasti.En ole voimakkaasti seksuaalinen ihminen siinä mielessä kuin sen suurin osa ymmärtää. Ei se silti tee minusta eunukkia. Sä voit sanoa, että en ole yrittänyt tarpeeksi, mutta samaan voin todeta nähneeni ihmisiä jotka eivät ole yrittäneet ollenkaan ja ovat edenneet suhteesta toiseen. Mä olisin voinut toimia toisin, jos olisin nuorempi. Nyt en enää näe syytä kompromisseihin tai arvoistani luopumiseen, koska se ei ole se suunta, joka tuo minulle onnea. Yksinkertaistettuna: en halua seksiä, haluan seksiä oikean ihmisen kanssa.
ap
No en mä sua eunukiksi väittänytkään. Nymfomaanin ja frigidin välissä on paljon maastoa. Olen vain huomannut, että suurin osa ihmisistä pyrkii seksuaaliseen kanssakäymiseen jopa silloin kuin se ei olisi kovin järkevää. Väitän kuitenkin että et ole yrittänyt tarpeeksi. Jotkut ihmiset ovat luonnostaan matemaattisesti lahjakkaita, toisten valitettavasti täytyy nähdä enemmän vaivaa. Mikään reiluuskäsite ei tässä päde. Jos olet jossain huono, niin joudut tekemään ennemmän töitä kuin muut tai sitten vain hyväksyt epäonnistumisen. Niin yksinkertaista se on. Itsekin olen miettinyt, miksi muut päätyvät vakaviin suhteisiin ja menevät naimisiin, mutta minä vain rakastun sellaisiin jotka ei sovi minulle. Ei se ole muiden vika, eikä kohtalon tai edes universumin. Mulla on joku klikki päässä ja mä joko keksin tavan kiertää sen tai sitten en. Kenenkään muun vika se ei ole, paitsi minun.
Liian vähäinen yrittäminen on helppo selitys, jos ihminen epäonnistuu jossakin. Se on helppo, koska se on mitä todennäköisimmin totta, mutta toisaalta myös äärimmäisen yksinkertainen. Suurin osa ihmisten epäonnistumisista tai saavuttamattomuuksista johtuvat tietenkin liian vähästä yrittämisestä. Suurimmalla osalla ihmisistä on myös joku raja, jonka jälkeen he tuntevat yrittäneensä tarpeeksi. Yleensä tämä raja muodostetaan vertaamalla itseään ns. keskiarvoihmiseen. Sinä voit sanoa, että tilanteeni johtuu liian vähästä yrittämisestä ja olet varmasti oikeassa. Minä taas voin sanoa, että asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia kuin miltä ne vaikuttavat.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten ne jutut ovat edenneet, kun olet osoittanut olevasi kiinnostunut jostakusta naisesta? Ehkä vika onkin siinä, ettet osoita kiinnostustasi riittävän selvästi. Vihjailu tai pitkät katseet eivät riitä, pitää sanoa aika suoraan. Tuntemattomat naiset taas saattavat luulla, ettet ole sinkku tai hetero, jos et yhtään flirttaa tai ota kontaktia. Loppujen lopuksi seuranhaussa pätee muutama sääntö: ole kiinnostava, ole kiinnostunut, ole saatavilla. Jos näitä noudatat, varmaan joskus tärppää. Sinulla on koko loppuelämä aikaa olla suhteessa, jos niin haluat.
Olen yli 40-vuotias mies, jolla on poikuus tallella. Eivät ne siis ole hirveästi edenneet. Kuten sanoin en osaa myöskään flirtata. Aivoni on rakennettu niin, että viehättyminen vaatii tuntemisen. Tämä on este monelle normaalille tutustumisreitille varsinkin näin varttuneemmalla iällä, kun ei oikein enää ole paikkoja, joissa sinkkuihmiset kokoontuvat vain pitämään hauskaa ja tutustumaan toisiinsa.
ap
No mikseivät jutut ole edenneet? Oletko saanut aina suoraan pakit? Avaa nyt vähän enemmän niitä tilanteita, ei voida muuten auttaa. Kuulostaa jotenkin siltä, että olet vain tyytynyt osaasi etkä edes yritä mitään. Onko sinulla kavereita? Ovatko ihmissuhteet noin yleisesti ottaen sinulle jotenkin vaikeita?
Harvoin kukaan sanoo suoraan. Enemmän mun pitää päätellä eleistä ja tulkita sanojen välistä. Tiedostan että en osaa toimia kaikissa tilanteissa niin kuin aikuiselta mieheltä odotetaan enkä osaa ohjata tilannetta oikeaan suuntaan. Usein myös epäröin, kun pitäisi olla itsevarma. Joskus taas pohdin, kun pitäisi toimia.
Ja kyllä, viime aikoina en ole yrittänyt vaan tyytynyt. En koe itseäni ihmiseksi, jota kukaan voisi haluta. Ei koska kaverisuhteet olisivat vaikeita vaan, koska kaverisuhteen vieminen uudelle tasolle on vaikeaa.
ap
Onko kukaan nainen koskaan osoittanut mielenkiintoa sinua kohtaan? Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Huomaatko, jos sinusta ollaan kiinnostuneita? Entä milloin olet päätellyt, ettei nainen ole kiinnostunut sinusta? Jos olet ulkonäöltäsi ja muutenkin suht normaali, ehkä vika on siinä, ettet osaa tulkita naisia. Vai oletko naisten kanssa tekemisissä ylipäätään? Joka tapauksessa parisuhteen saaminen vaatii työtä, ei siihen päädy mitenkään vahingossa. Ensin pitää löytää se kiva, kiinnostava ja miellyttävä ihminen, joka pitää saada myös kiinnostumaan ja ihastumaan. Sitten pitää olla rohkea ja tehdä aloite, kysyä toiselta, voisiko tästä syntyä jotain. Siitä sitten vähitellen kehkeytyy suhde, josta joko tulee jotain tai sitten ei. Se vaatii puhumista, itsensä likoon laittamista ja kykyä sietää pettymyksiä.
Ehkä osaan tulkita, ehkä en. Ehkä ennemminkin osaan tulkita, mutta en osaa reagoida oikein tulkitsemaani signaaliin. En osaa antaa sitä mitä toinen haluaa, enkä toimia kuten toinen odottaa.
Kaikki tuo kirjoittamasi kuulostaa järkevältä, mutta moinen toiminta on mulle täyttä hepreaa, koska olen näissä asioissa kuin vauva, joka laitetaan auton rattiin olettaen hänen osaavan ajaa. Voin lukea teoriaa pariutumisen takana niin kauan, että sivut haurastuvat käsiin, mutta se ei ole mitään sen rinnalla, että minulta puuttuu lähes kaikki käytännön kokemus.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran osaat kirjoittaa hyvin, saat netistä treffipalstoilta naisystävän.
Kannattanee kertoa, ettei libidosi ole kovin korkea. Varmaan löytyy niitäkin, joille se on ok.
Löysin oman miesystäväni todella sattuman kaupalla eräältä foorumilta. Kirjoiteltiin yksi ilta ja se oli siinä. Meille tosin seksi on erittäin tärkeää. Se ei sulje pois silmiin katsomista, kädestä pitämistä, juttelemista. Rakkautta.
Ei mun libidossa ole mitään vikaa. Tämä on vain yleinen käsitys kokemattomista ihmisistä. Ei ole mahdollista monen mielestä elää ilman ainuttakaan seksikokemusta jollei ole ujo, outo, ruma, sosiaalisesti kyvytön tai vähemmän seksuaalinen. Stereotypiat elävät vahvoina näissä jutuissa, koska suurin osa ihmisistä elää median, eikä tosielämän luomien mielikuvien varassa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä intohimoja sinulla on, so. mitä teet tai harrastat intohimolla? Mistä haaveilet/mihin tähtäät/mitä aiot tehdä, mikä niihin liittyy?
Selvyyden vuoksi oma esimerkkini: matkustaminen on minulle intohimo, samoin luonnossa liikkuminen ja haaveeni on jonakin päivänä vaeltaa koko Santiago de Compostelan reitti.
Vierastan hieman intohimoa sanana. Se on nykymaailmassa saanut merkityksen jatkuvana kehityksenä ja eteenpäinmenona. Mulle intohimo on nauttimista ja omaa huoletonta aikaa. Se ei kuitenkaan ole jatkuvaa eikä pakollista. Intohimoni voi siis olla hetkellinen pyrkimys parempaan ihmisyyteen tai parhaan mahdollisen kolmioleipäreseptin metsästäminen.
ap
Minusta et oikein vastannut kysymykseen. Tässä oli takana se, mistä asioista olet kiinnostunut, mitä tykkäät tehdä kun sinulla on sitä omaa huoletonta aikaa, mistä nautit?
Minulle on tärkeää että kumppanilla on ainakin osittain samanlaiset intohimot ja mielenkiinnon kohteet. Esimerkiksi, on ok että itse tykkään käydä lenkillä ja mies inhoaa sitä, eikä miehen tarvitse harrastaa valokuvausta, vaikka olisi kivaa että olisi taiteesta kiinnostunut. Sen sijaan juttu ei toimisi jos mies ei rakastaisi klassista musiikkia aivan täysillä, koska itselleni se on todellinen intohimo.
Kai sinulla on ap jotain kiinnostuksen kohteita?
Tietenkin on, mutta en ole noin ehdoton. Itse tykkään esimerkiksi löytää uusia paikkoja kaupungistani tai etsiä hienoja luontonäköaloja. Olisi kiva, jos toinen ymmärtäisi ja olisi kiinnostunut jollain tasolla näistä jutuista, mutta en vaatisi tietenkään mitään ehdotonta sitoutumista toisen harrastuksiin tai mielenkiinnon kohteisiin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten ne jutut ovat edenneet, kun olet osoittanut olevasi kiinnostunut jostakusta naisesta? Ehkä vika onkin siinä, ettet osoita kiinnostustasi riittävän selvästi. Vihjailu tai pitkät katseet eivät riitä, pitää sanoa aika suoraan. Tuntemattomat naiset taas saattavat luulla, ettet ole sinkku tai hetero, jos et yhtään flirttaa tai ota kontaktia. Loppujen lopuksi seuranhaussa pätee muutama sääntö: ole kiinnostava, ole kiinnostunut, ole saatavilla. Jos näitä noudatat, varmaan joskus tärppää. Sinulla on koko loppuelämä aikaa olla suhteessa, jos niin haluat.
Olen yli 40-vuotias mies, jolla on poikuus tallella. Eivät ne siis ole hirveästi edenneet. Kuten sanoin en osaa myöskään flirtata. Aivoni on rakennettu niin, että viehättyminen vaatii tuntemisen. Tämä on este monelle normaalille tutustumisreitille varsinkin näin varttuneemmalla iällä, kun ei oikein enää ole paikkoja, joissa sinkkuihmiset kokoontuvat vain pitämään hauskaa ja tutustumaan toisiinsa.
ap
No mikseivät jutut ole edenneet? Oletko saanut aina suoraan pakit? Avaa nyt vähän enemmän niitä tilanteita, ei voida muuten auttaa. Kuulostaa jotenkin siltä, että olet vain tyytynyt osaasi etkä edes yritä mitään. Onko sinulla kavereita? Ovatko ihmissuhteet noin yleisesti ottaen sinulle jotenkin vaikeita?
Harvoin kukaan sanoo suoraan. Enemmän mun pitää päätellä eleistä ja tulkita sanojen välistä. Tiedostan että en osaa toimia kaikissa tilanteissa niin kuin aikuiselta mieheltä odotetaan enkä osaa ohjata tilannetta oikeaan suuntaan. Usein myös epäröin, kun pitäisi olla itsevarma. Joskus taas pohdin, kun pitäisi toimia.
Ja kyllä, viime aikoina en ole yrittänyt vaan tyytynyt. En koe itseäni ihmiseksi, jota kukaan voisi haluta. Ei koska kaverisuhteet olisivat vaikeita vaan, koska kaverisuhteen vieminen uudelle tasolle on vaikeaa.
ap
Onko kukaan nainen koskaan osoittanut mielenkiintoa sinua kohtaan? Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Huomaatko, jos sinusta ollaan kiinnostuneita? Entä milloin olet päätellyt, ettei nainen ole kiinnostunut sinusta? Jos olet ulkonäöltäsi ja muutenkin suht normaali, ehkä vika on siinä, ettet osaa tulkita naisia. Vai oletko naisten kanssa tekemisissä ylipäätään? Joka tapauksessa parisuhteen saaminen vaatii työtä, ei siihen päädy mitenkään vahingossa. Ensin pitää löytää se kiva, kiinnostava ja miellyttävä ihminen, joka pitää saada myös kiinnostumaan ja ihastumaan. Sitten pitää olla rohkea ja tehdä aloite, kysyä toiselta, voisiko tästä syntyä jotain. Siitä sitten vähitellen kehkeytyy suhde, josta joko tulee jotain tai sitten ei. Se vaatii puhumista, itsensä likoon laittamista ja kykyä sietää pettymyksiä.
Naisilta ilmeisesti aivan liikaa vaadittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko.
Puhut itsesi pussiinkin: sanot, että hait ennen jotain syvällisempää (mitä? ja miten se sulkee seksin pois?) ja nyt sanot, että nuorena kiinnosti 80 % seksi, 20 % tunne.
Kyllä jos seksi olisi oikeasti kiinnostanut olisit sitä myös harrastanut. Teni-iän hormonihuuma jne.
Kirjoitat niin fiksusti, että saisit treffipalstojen naiset heti kiinnostumaan.
Joko olet 1) provo (vahva ääni tälle) tai 2) itse asiassa seksi ei ole sinulle tärkeää.
Sinä taidat olla sama trolli joka on aiemminkin tuputtanut tuota tuubaansa siitä, kuinka "kyllä sitä seksiä olisi jo harrastanut jos se kiinnostaisi" tjmp. Usko huviksesi että kaikki eivät ole hormoniensa orjia; joillakin on jopa itsekuria ja syvällisyyttä reflektoida. Eivät mitenkään sulje pois voimakastakin seksiviettiä.
En ole kirjoittanut tähän ketjuun aikaisemmin.
En myöskään ole trolli; olen aidosti sitä mieltä mitä kirjoitinkin.Älä tule kertomaan minulle itsekurista! Olen ollut loppuun asti vain yhden miehen, puolisoni, kanssa. Ei ollut nuorena helppoa.
Totean vain, että mikäli ap nyt olisi aito, hänellä on selkeästi heikko libido. Ei teini-ikäisenä ja nuorena aikuisena pysty muutoin välttämään jonkin tasoisia seksikokeiluita.JOS ap:tä nyt oikeasti kiinnostaisi suhde, niin selkeästi oikea foorumi olisi nettitreffipalstat. Liekö sellaisia erikseen korkeammin koulutetuille? Hän kirjoittaa niin hyvin, että erottuisi edukseen.
Kuulostaa vain, että kaikki ehdotukset tyrmätään. Ei onnistu, ei käy.
Jos hän viehättyy vasta kun tutustuu, täytyisi päästä tutustumaan. Käydä vaikka kahvilla netissä tapaamiensa naisten kanssa.
Jään kiinnostuksella odottamaan, paljastuuko tämä provoksi vai onko vastaus kaikkeen "Ei siitä kuitenkaan mitään tule".
Osaatteko te naiset edes hävetä? Yhtään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten ne jutut ovat edenneet, kun olet osoittanut olevasi kiinnostunut jostakusta naisesta? Ehkä vika onkin siinä, ettet osoita kiinnostustasi riittävän selvästi. Vihjailu tai pitkät katseet eivät riitä, pitää sanoa aika suoraan. Tuntemattomat naiset taas saattavat luulla, ettet ole sinkku tai hetero, jos et yhtään flirttaa tai ota kontaktia. Loppujen lopuksi seuranhaussa pätee muutama sääntö: ole kiinnostava, ole kiinnostunut, ole saatavilla. Jos näitä noudatat, varmaan joskus tärppää. Sinulla on koko loppuelämä aikaa olla suhteessa, jos niin haluat.
Olen yli 40-vuotias mies, jolla on poikuus tallella. Eivät ne siis ole hirveästi edenneet. Kuten sanoin en osaa myöskään flirtata. Aivoni on rakennettu niin, että viehättyminen vaatii tuntemisen. Tämä on este monelle normaalille tutustumisreitille varsinkin näin varttuneemmalla iällä, kun ei oikein enää ole paikkoja, joissa sinkkuihmiset kokoontuvat vain pitämään hauskaa ja tutustumaan toisiinsa.
ap
No mikseivät jutut ole edenneet? Oletko saanut aina suoraan pakit? Avaa nyt vähän enemmän niitä tilanteita, ei voida muuten auttaa. Kuulostaa jotenkin siltä, että olet vain tyytynyt osaasi etkä edes yritä mitään. Onko sinulla kavereita? Ovatko ihmissuhteet noin yleisesti ottaen sinulle jotenkin vaikeita?
Harvoin kukaan sanoo suoraan. Enemmän mun pitää päätellä eleistä ja tulkita sanojen välistä. Tiedostan että en osaa toimia kaikissa tilanteissa niin kuin aikuiselta mieheltä odotetaan enkä osaa ohjata tilannetta oikeaan suuntaan. Usein myös epäröin, kun pitäisi olla itsevarma. Joskus taas pohdin, kun pitäisi toimia.
Ja kyllä, viime aikoina en ole yrittänyt vaan tyytynyt. En koe itseäni ihmiseksi, jota kukaan voisi haluta. Ei koska kaverisuhteet olisivat vaikeita vaan, koska kaverisuhteen vieminen uudelle tasolle on vaikeaa.
ap
Onko kukaan nainen koskaan osoittanut mielenkiintoa sinua kohtaan? Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Huomaatko, jos sinusta ollaan kiinnostuneita? Entä milloin olet päätellyt, ettei nainen ole kiinnostunut sinusta? Jos olet ulkonäöltäsi ja muutenkin suht normaali, ehkä vika on siinä, ettet osaa tulkita naisia. Vai oletko naisten kanssa tekemisissä ylipäätään? Joka tapauksessa parisuhteen saaminen vaatii työtä, ei siihen päädy mitenkään vahingossa. Ensin pitää löytää se kiva, kiinnostava ja miellyttävä ihminen, joka pitää saada myös kiinnostumaan ja ihastumaan. Sitten pitää olla rohkea ja tehdä aloite, kysyä toiselta, voisiko tästä syntyä jotain. Siitä sitten vähitellen kehkeytyy suhde, josta joko tulee jotain tai sitten ei. Se vaatii puhumista, itsensä likoon laittamista ja kykyä sietää pettymyksiä.
Naisilta ilmeisesti aivan liikaa vaadittu.
Joku katkera taas kommentoi. Olen nainen ja olin aktiivinen nykyisen parisuhteen saadakseni. Aika monta kertaa olen lähestynyt miehiä baarissa ja netissä. Joskus aktiivisuus on tuottanut tulosta, aika usein ei. Olen saanut pakkeja mm. siksi, että mies on pitänyt kaveriani paremmannäköisenä. En ole siitä kuitenkaan lannistunut enkä hauku täällä miehiä sen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä olet ajatellut tehdä ratkaistaksesi ongelmasi? Sille, ettei sinulla ole ollut seurustelusuhteita, et voi tehdä enää mitään. Sille, että saisit vielä joskus parisuhteen, voit tehdä jotain. Turha siis jumittua menneeseen. Nyt pitäisi miettiä keinoja, joiden avulla voisit muuttaa elämäsi - jos siis sitä oikeasti haluat. Avainkysymys on, haluatko. Mikä estää sinua tutustumasta naisiin? Oletko Tinderissä? Vastailetko naisten ilmoituksiin netissä? Onko sinulla kavereita tai harrastuksia, joiden kautta voisi tutustua naisiin? Oletko koskaan sanonut kenellekään naiselle, että olisi kiva tutustua paremmin? Entä onko sinulla naispuolisia kavereita?
No mikä ihme tuo on? Naiset vaan luulee että miehille mennään kotiin tyrkyttämään seksiä.Baarithan on aivan liian vastenmielisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä olet ajatellut tehdä ratkaistaksesi ongelmasi? Sille, ettei sinulla ole ollut seurustelusuhteita, et voi tehdä enää mitään. Sille, että saisit vielä joskus parisuhteen, voit tehdä jotain. Turha siis jumittua menneeseen. Nyt pitäisi miettiä keinoja, joiden avulla voisit muuttaa elämäsi - jos siis sitä oikeasti haluat. Avainkysymys on, haluatko. Mikä estää sinua tutustumasta naisiin? Oletko Tinderissä? Vastailetko naisten ilmoituksiin netissä? Onko sinulla kavereita tai harrastuksia, joiden kautta voisi tutustua naisiin? Oletko koskaan sanonut kenellekään naiselle, että olisi kiva tutustua paremmin? Entä onko sinulla naispuolisia kavereita?
En varmaan aio tehdä mitään. En pidä tätä ongelmana, joka pitäisi välttämättä ratkaista. En vastusta muutosta tilanteeseen, mutta en luultavasti enää tämän ikäisenä ala aktiivisesti etsimään ketään, enkä opettelemaan alusta alkaen juttuja, jotka olisi pitänyt opetella 25 vuotta sitten. Ei mulla ole sellaista itseluottamusta, jonka avulla voisin edetä muutakin kuin hitaasti ja epävarmasti. Jatkan elämääni ja jos jotain tapahtuu niin sitten tapahtuu ja olen siitä onnellinen.
ap
Olen lukenut koko tämän keskustelun. Vaikutat, ap, ihan fiksulta ja kirjoitat hyvin. Joku ongelma sinulla kuitenkin tuntuu olevan ihmissuhteiden solmimisessa. En halua loukata, mutta väkisinkin tulee mieleen, onko sinulla diagnosoitu jotain Aspergerin syndroomaa tms. Vai oletko vain vetäytyvä etkä ota kontaktia ihmisiin? Jos ihmisellä on normaalit sosiaaliset taidot, hän kykenee kyllä muodostamaan ihmissuhteita. Tuntuu, että sinulla ongelma on nimenomaan vuorovaikutuksessa. Et osaa lähestyä naisia, et tiedä mitä sanoa heille etkä ikäänkuin tunne sitä "käsikirjoitusta", joka näihin tutustumistilanteisiin ja ihmissuhteiden solmimiseen ylipäätään liittyy.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän tässä aloituksessa häiritsee valitettavan huono itsetuntosi; "Kysy tai hauku", "Tämä on tilaisuutesi keskustella aidon outouden kanssa".
AP, se, että olet kokematon, ei ole vika eikä edes hävettävä asia. Itse ottaisin mieluummin kokemattoman miehen kuin häntäheikin. Itsevarmuus on kuitenkin se ratkaisevin tekijä. Koeta suhtautua itseesi rennommin, olet varmasti hyvä tyyppi!
Mutta miesten olisi huolittava seksisirkusveteraani? Tietty kun muunlaisia ei enää olekaan.
En jaksa lukea kaikkia viestejä, mutta onko sulla ystäviä? Työpaikka? Mitä teet vapaa-ajalla?
Ja ps: mistä ihmeestä sä kuvittelet keksimäsi sen oikean ihmisen jos et edes kokeile tyyppejä? Joo jotkut harvat löytää sen ekan ja se on hyvä. Nämä tyypit ovat vaan aika harvassa, ja selkeästi sinä et ole yksi heistä.