Lue keskustelun säännöt.
Olen aidosti kokematon 40-vuotias mies, enkä Iltapäivälehden keksimä. Kysy tai hauku.
09.12.2018 |
Tämä on tilaisuutesi keskustella aidon outouden kanssa. Eikä maksa mitään.
Kommentit (414)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et rehellisesti tee naimakauppaa jostain Thaimaasta. Nuori nainen länkkärille jostain kylästä, pääsee kasvattamaan lapset (lapsesi) paremmissa oloissa Suomessa ja sinä saat naisen ja perheen. Ei ole mitään hienovaraisia vihjeitä tai kaksoismerkityksiä tässä jutussa eikä tarvikaan.
Tämä sotii omaa luonnettani vastaan. En arvostele heitä jotka tällaiseen ratkaisuun päätyvät, mutta minulle elämä on muutakin kuin jollain tasolla kyynisen rationaalisia päätöksiä. Elämän pitäisi olla osa orgaanista tapahtumaketjua, joka tapahtuu luonnollisesti. En myöskään kykenene näkemään pidemmän päälle kannattavana päätöstä jonka kanssa on vaikea elää. Se ei olisi oikein minua eikä tuota ulkomaalaista vaimoa kohtaan.
ap
Miten niin ei olisi oikein sinua kohtaan? Ällistyttävä toteamus! Hieman etsimällä saat kauniin ja fiksun vaimon, joka vain on sattunut syntymään huonoihin oloihin, joista hän avullasi pääsee pois ja vakaaseen avioliittoon. Miten tässä kärsit vääryyttä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko.
Puhut itsesi pussiinkin: sanot, että hait ennen jotain syvällisempää (mitä? ja miten se sulkee seksin pois?) ja nyt sanot, että nuorena kiinnosti 80 % seksi, 20 % tunne.
Kyllä jos seksi olisi oikeasti kiinnostanut olisit sitä myös harrastanut. Teni-iän hormonihuuma jne.
Kirjoitat niin fiksusti, että saisit treffipalstojen naiset heti kiinnostumaan.
Joko olet 1) provo (vahva ääni tälle) tai 2) itse asiassa seksi ei ole sinulle tärkeää.
Itse asiassa seksi on ainakin itselleni niin tärkeää, etten halua kokea sitä kenen kanssa tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko.
Puhut itsesi pussiinkin: sanot, että hait ennen jotain syvällisempää (mitä? ja miten se sulkee seksin pois?) ja nyt sanot, että nuorena kiinnosti 80 % seksi, 20 % tunne.
Kyllä jos seksi olisi oikeasti kiinnostanut olisit sitä myös harrastanut. Teni-iän hormonihuuma jne.
Kirjoitat niin fiksusti, että saisit treffipalstojen naiset heti kiinnostumaan.
Joko olet 1) provo (vahva ääni tälle) tai 2) itse asiassa seksi ei ole sinulle tärkeää.
Mitä et usko?
80/20 saattoi olla mullakin nuorena hetkellisesti se tunne. En ole yli-ihminen. Hormoonit veivät minuakin. Siltikin muistan jo noilta vuosilta miten muut puhuivat tyttöjen kasvaneista muodoista, kun minä muistelin pimeässä huoneessani sen takapenkin tytön suuria vihreitä silmiä ja äänitin kasetilla hänelle mix-tapea, jossa kertoisin tunteistani musiikin avulla. Eikä mulla ollut teininä mitään piirejä missä seksiä harrastaisin. Olin outolintu, yksinäinen. Olin arka, pienikokoinen ja epäsuosittu.
Fiksu kirjoittaminen harvoin tässä maailmassa enää saa naisia kiinnostumaan. En ole mikään Tolstoi tai edes paikallislehden kolumnisti Nieminen. Enkä voi mennä niille paikoille joissa ihmiset pariutuvat ja jakaa kiinnostavan oloisille ihmisille katkelmia nettipalstateksteistäni.
ap
Kari Ketonen? Sori, mutta vaikutat raskaalta tyypiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et rehellisesti tee naimakauppaa jostain Thaimaasta. Nuori nainen länkkärille jostain kylästä, pääsee kasvattamaan lapset (lapsesi) paremmissa oloissa Suomessa ja sinä saat naisen ja perheen. Ei ole mitään hienovaraisia vihjeitä tai kaksoismerkityksiä tässä jutussa eikä tarvikaan.
Tämä sotii omaa luonnettani vastaan. En arvostele heitä jotka tällaiseen ratkaisuun päätyvät, mutta minulle elämä on muutakin kuin jollain tasolla kyynisen rationaalisia päätöksiä. Elämän pitäisi olla osa orgaanista tapahtumaketjua, joka tapahtuu luonnollisesti. En myöskään kykenene näkemään pidemmän päälle kannattavana päätöstä jonka kanssa on vaikea elää. Se ei olisi oikein minua eikä tuota ulkomaalaista vaimoa kohtaan.
ap
Miten niin ei olisi oikein sinua kohtaan? Ällistyttävä toteamus! Hieman etsimällä saat kauniin ja fiksun vaimon, joka vain on sattunut syntymään huonoihin oloihin, joista hän avullasi pääsee pois ja vakaaseen avioliittoon. Miten tässä kärsit vääryyttä!
Kärsin vääryyttä, jos koen toimineeni toista kohtaan väärin. Jos antaisin tälle huonoihin oloihin syntyneelle mahdollisuuden parempaan elämään se olisi tietenkin ok. Jos antaisin mahdollisuuden parempaan elämään, mutta vaatisin vastapalvelukseksi sitoutumista kumppanikseni niin se ei olisi ok. Tietenkin joskus myös näissä tapauksissa kyseessä on aito molemminpuolinen välittäminen ja silloin en tietenkään näe asiassa mitään väärää.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli mikä siis on sun suurin ongelma? Ilmeisesti olet yksin koska et ole löytänyt ketään kuka kiinnostaisi tai olisi kiinnostunut sinusta miesystävämateriaalina. Olet ilmeisesti jotenkin keskivertoa nirsompi tai sitten vain et ole kovin vahvasti seksuaalinen. Haluaisit löytää elämäsi rakkauden ja jonkun joka välittää. Minustakin se olisi kiva, mutta Se Oikea ei ole vielä tullut vastaan. Erotuksena meillä se, että vaikka en koskaan tosirakkautta löytäisikään, olen ainakin harrastanut loisteliasta seksiä niiden väärien mutta seksikkäiden kanssa.
Ehkä ongelmani on eläminen jonkinlaisessa limbossa. Tunne siitä, että elämässä on joku tyhjiä jonka haluaisi täyttää. Pelko siitä, että nyt on jo liian myöhäistä. Ikävänä pidän kuitenkin sitä, jos ajatellaan, että vähemmän seksuaalinen ihminen olisi jotenkin huonompi kumppani. Kyllä mä uskon olevani hyvinkin seksuaalinen, mutta ehkä en vain kykene osoittamaan sitä tavalla, joka on nykyään normaalia.
ap
Sä et siis edes tiedä mikä sun ongelma on. Ja anteeksi nyt vaan, mutta jos olisit todella voimakkaasti seksuaalinen ihminen, pyrkisit tosissasi hankkimaan sitä piparia torjutuksi tulemisen pelosta huolimatta ja vaikka niiltä vääriltä tyypeiltä. Etkä ilmeisesti edes kovin aktiivisesti ole pyrkinyt edes suhteisiin naisten kanssa. Eli kuulostaa että kyseessä on joku keski-iän kriisi kun pelkäät että kuolet ilman hypetettyä kokemusta. Vähän niin kuin velat jotka saattaa kipuilla lapsiajatuksen kanssa kun ei ole varma, että pitäisikö sitä lasta kuitenkin haluta.
Vai mitä sanoisit tyypille, joka väittäisi haluavansa lääkäriksi, mutta ei koskaan ole tosissaan lukenut pääsykokeisiin tai oikeastaan edes käynyt pääsykokeissa, mutta kuitenkin haaveilee siitä kuinka kivaa lääkärinä olisi. Sanoisit että et edes oikeasti halua kun et ole sen eteenkään mitään tehnyt.
Älä siis viitsi angastailla sen takia. Suurin osa suhteista on jonkinlainen kompromissi. Se Oikea löytyy lähinnä Disneyn piirretyissä ja suurimmalle osalle vaihtoehdot ovat joko olla yksin tai tyytyä. Ei se silti tarkoita että elämän pitäisi olla jotenkin huonoa. Maailma on täynnä mielenkiintoisia asioita ja nautinnon lähteitä. Pitää vain ajatella laajasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi helvata. Etsi nyt joku amatöörihutsu (joka tekee töiden ohessa keikkoja, normaaleja naisia, usein vain erittäin halukkaita ja tienaavat samalla), sellaisen kanssa käyt muutaman kerran opettelemassa. Sitten uskallat mennä oikeisiin naisiin. Kerrot etukäteen tilanteesi ettei tarvitse jännittää. Elämä on yksinkertaista.
En ole yksinkertainen ihminen. Jos olisin, olisi elämä ollut paljon helpompaa.
Lisäksi tässä vaiheessa mun ongelma ei ole kokemuksen puute. En etsi pelkkää seksiä tai kokemusta. En ole koskaan etsinyt ja ehkä se on ongelmani. Haluaisin jonkun, joka aidosti välittää. Jonkun joka pitää mua haluttavana. Seksi kokemuksena on toissijainen juttu.
ap
Tiedätkö, olen kaiken kokenut mies ja kun menen amatöörihutsun kanssa panemaan, tämä oikeasti haluaa. Saa ehkä orkun ja haluaa lisää. Näitä naisia on jotka nauttivat seksistä.
Jos menet tsekkitytölle joka on vain täällä tienaamassa, tämä antaa vain koska maksat. Älä mene.
Mutta ethän sinä pysty ymmärtää koska teet elämästäsi vaikeaa ja nautit siitä. AV palstalta löydät samanlaisia vänkääjiä. Löysit kotisi.
Vaikka kuvittelet meidät kokemattomat vähä-älyisiksi niin ymmärremme silti jotakin. Emme ehkä sitä miten naisten kanssa pitää toimia tai mikä on viiksien leveyden optimaalinen suhde, mutta ymmärrämme silti itseämme. Ymmärrämme tilanteemme ja sen mitä haemme elämältä. Se oli ehkä joskus nuorempana 80% seksiä ja 20% tunnetta. Nyt kun ikää ja yksinäisyyttä on enemmän takana ovat nuo prosentit jotain sellaista mitä ei maksullisella käymällä muuteta.
ap
Täyttä tekosyytä, nyt askel kerrallaan edes poikuudesta eroon. Jos seksin osuus ongelmasra on nyt 1% niin auttaahan se heti sen verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko.
Puhut itsesi pussiinkin: sanot, että hait ennen jotain syvällisempää (mitä? ja miten se sulkee seksin pois?) ja nyt sanot, että nuorena kiinnosti 80 % seksi, 20 % tunne.
Kyllä jos seksi olisi oikeasti kiinnostanut olisit sitä myös harrastanut. Teni-iän hormonihuuma jne.
Kirjoitat niin fiksusti, että saisit treffipalstojen naiset heti kiinnostumaan.
Joko olet 1) provo (vahva ääni tälle) tai 2) itse asiassa seksi ei ole sinulle tärkeää.
Mitä et usko?
80/20 saattoi olla mullakin nuorena hetkellisesti se tunne. En ole yli-ihminen. Hormoonit veivät minuakin. Siltikin muistan jo noilta vuosilta miten muut puhuivat tyttöjen kasvaneista muodoista, kun minä muistelin pimeässä huoneessani sen takapenkin tytön suuria vihreitä silmiä ja äänitin kasetilla hänelle mix-tapea, jossa kertoisin tunteistani musiikin avulla. Eikä mulla ollut teininä mitään piirejä missä seksiä harrastaisin. Olin outolintu, yksinäinen. Olin arka, pienikokoinen ja epäsuosittu.
Fiksu kirjoittaminen harvoin tässä maailmassa enää saa naisia kiinnostumaan. En ole mikään Tolstoi tai edes paikallislehden kolumnisti Nieminen. Enkä voi mennä niille paikoille joissa ihmiset pariutuvat ja jakaa kiinnostavan oloisille ihmisille katkelmia nettipalstateksteistäni.
ap
Kari Ketonen? Sori, mutta vaikutat raskaalta tyypiltä.
Olen viime aikoina kyllä, johtuen erinäisistä vaivoista, hieman lihonut, mutta en silti luonnehtisi itseäni sanalla raskas. Kiitos silti mielipiteestäsi. Ehkä siinä on totuus ja syy poikuuteeni vielä näin keski-iässäkin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et rehellisesti tee naimakauppaa jostain Thaimaasta. Nuori nainen länkkärille jostain kylästä, pääsee kasvattamaan lapset (lapsesi) paremmissa oloissa Suomessa ja sinä saat naisen ja perheen. Ei ole mitään hienovaraisia vihjeitä tai kaksoismerkityksiä tässä jutussa eikä tarvikaan.
Tämä sotii omaa luonnettani vastaan. En arvostele heitä jotka tällaiseen ratkaisuun päätyvät, mutta minulle elämä on muutakin kuin jollain tasolla kyynisen rationaalisia päätöksiä. Elämän pitäisi olla osa orgaanista tapahtumaketjua, joka tapahtuu luonnollisesti. En myöskään kykenene näkemään pidemmän päälle kannattavana päätöstä jonka kanssa on vaikea elää. Se ei olisi oikein minua eikä tuota ulkomaalaista vaimoa kohtaan.
ap
Miten niin ei olisi oikein sinua kohtaan? Ällistyttävä toteamus! Hieman etsimällä saat kauniin ja fiksun vaimon, joka vain on sattunut syntymään huonoihin oloihin, joista hän avullasi pääsee pois ja vakaaseen avioliittoon. Miten tässä kärsit vääryyttä!
Kärsin vääryyttä, jos koen toimineeni toista kohtaan väärin. Jos antaisin tälle huonoihin oloihin syntyneelle mahdollisuuden parempaan elämään se olisi tietenkin ok. Jos antaisin mahdollisuuden parempaan elämään, mutta vaatisin vastapalvelukseksi sitoutumista kumppanikseni niin se ei olisi ok. Tietenkin joskus myös näissä tapauksissa kyseessä on aito molemminpuolinen välittäminen ja silloin en tietenkään näe asiassa mitään väärää.
ap
*facepalm* no se nainen jää sitten sinne viidakkoon ja sinä runkkailet yksin oikeamielinen ilme kasvoillasi
Lyhyesti: muuta pk-seudulle ja opettele pitämään kulttuuririennoista ja keskustelemaan niistä, niin maalipaikkoja aukeaa melko varmasti.
Pidemmästi, stadissa on naisylivoima ja siellä ei kukaan tiedä oletko maannut kenen kanssa tai ei kenenkään kanssa. Siellä vaan pitää kyetä seurustelemaan ja juttelemaan, vähän viihdyttämään niin ei meitä aikuisia heteronaisia niin hirveästi tarvi punkkaan houkutella.
En kertoisi kokemattomuudesta ennen kuin ollaan aika hyvin jo tutustuttu, ettei tule naiselle(kin) jännitystä tai muuten turhaa pohtimista kun fokuksen pitäisi olla ihan sorvaamisessa. Ei selittelyjä jos pitää kysellä onko joku ok, aina se on hakemista ekaa kertaa uuden ihmisen kanssa.
Häntä pystyyn vaan ja keula kohti stadia, siellä ne Hesan naiset jo odottelee :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et rehellisesti tee naimakauppaa jostain Thaimaasta. Nuori nainen länkkärille jostain kylästä, pääsee kasvattamaan lapset (lapsesi) paremmissa oloissa Suomessa ja sinä saat naisen ja perheen. Ei ole mitään hienovaraisia vihjeitä tai kaksoismerkityksiä tässä jutussa eikä tarvikaan.
Tämä sotii omaa luonnettani vastaan. En arvostele heitä jotka tällaiseen ratkaisuun päätyvät, mutta minulle elämä on muutakin kuin jollain tasolla kyynisen rationaalisia päätöksiä. Elämän pitäisi olla osa orgaanista tapahtumaketjua, joka tapahtuu luonnollisesti. En myöskään kykenene näkemään pidemmän päälle kannattavana päätöstä jonka kanssa on vaikea elää. Se ei olisi oikein minua eikä tuota ulkomaalaista vaimoa kohtaan.
ap
Miten niin ei olisi oikein sinua kohtaan? Ällistyttävä toteamus! Hieman etsimällä saat kauniin ja fiksun vaimon, joka vain on sattunut syntymään huonoihin oloihin, joista hän avullasi pääsee pois ja vakaaseen avioliittoon. Miten tässä kärsit vääryyttä!
Kärsin vääryyttä, jos koen toimineeni toista kohtaan väärin. Jos antaisin tälle huonoihin oloihin syntyneelle mahdollisuuden parempaan elämään se olisi tietenkin ok. Jos antaisin mahdollisuuden parempaan elämään, mutta vaatisin vastapalvelukseksi sitoutumista kumppanikseni niin se ei olisi ok. Tietenkin joskus myös näissä tapauksissa kyseessä on aito molemminpuolinen välittäminen ja silloin en tietenkään näe asiassa mitään väärää.
ap
*facepalm* no se nainen jää sitten sinne viidakkoon ja sinä runkkailet yksin oikeamielinen ilme kasvoillasi
Hei, lähde. Sinunkaltaisesi pilaavat tämän palstan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten ne jutut ovat edenneet, kun olet osoittanut olevasi kiinnostunut jostakusta naisesta? Ehkä vika onkin siinä, ettet osoita kiinnostustasi riittävän selvästi. Vihjailu tai pitkät katseet eivät riitä, pitää sanoa aika suoraan. Tuntemattomat naiset taas saattavat luulla, ettet ole sinkku tai hetero, jos et yhtään flirttaa tai ota kontaktia. Loppujen lopuksi seuranhaussa pätee muutama sääntö: ole kiinnostava, ole kiinnostunut, ole saatavilla. Jos näitä noudatat, varmaan joskus tärppää. Sinulla on koko loppuelämä aikaa olla suhteessa, jos niin haluat.
Olen yli 40-vuotias mies, jolla on poikuus tallella. Eivät ne siis ole hirveästi edenneet. Kuten sanoin en osaa myöskään flirtata. Aivoni on rakennettu niin, että viehättyminen vaatii tuntemisen. Tämä on este monelle normaalille tutustumisreitille varsinkin näin varttuneemmalla iällä, kun ei oikein enää ole paikkoja, joissa sinkkuihmiset kokoontuvat vain pitämään hauskaa ja tutustumaan toisiinsa.
ap
No mikseivät jutut ole edenneet? Oletko saanut aina suoraan pakit? Avaa nyt vähän enemmän niitä tilanteita, ei voida muuten auttaa. Kuulostaa jotenkin siltä, että olet vain tyytynyt osaasi etkä edes yritä mitään. Onko sinulla kavereita? Ovatko ihmissuhteet noin yleisesti ottaen sinulle jotenkin vaikeita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli mikä siis on sun suurin ongelma? Ilmeisesti olet yksin koska et ole löytänyt ketään kuka kiinnostaisi tai olisi kiinnostunut sinusta miesystävämateriaalina. Olet ilmeisesti jotenkin keskivertoa nirsompi tai sitten vain et ole kovin vahvasti seksuaalinen. Haluaisit löytää elämäsi rakkauden ja jonkun joka välittää. Minustakin se olisi kiva, mutta Se Oikea ei ole vielä tullut vastaan. Erotuksena meillä se, että vaikka en koskaan tosirakkautta löytäisikään, olen ainakin harrastanut loisteliasta seksiä niiden väärien mutta seksikkäiden kanssa.
Ehkä ongelmani on eläminen jonkinlaisessa limbossa. Tunne siitä, että elämässä on joku tyhjiä jonka haluaisi täyttää. Pelko siitä, että nyt on jo liian myöhäistä. Ikävänä pidän kuitenkin sitä, jos ajatellaan, että vähemmän seksuaalinen ihminen olisi jotenkin huonompi kumppani. Kyllä mä uskon olevani hyvinkin seksuaalinen, mutta ehkä en vain kykene osoittamaan sitä tavalla, joka on nykyään normaalia.
ap
Sä et siis edes tiedä mikä sun ongelma on. Ja anteeksi nyt vaan, mutta jos olisit todella voimakkaasti seksuaalinen ihminen, pyrkisit tosissasi hankkimaan sitä piparia torjutuksi tulemisen pelosta huolimatta ja vaikka niiltä vääriltä tyypeiltä. Etkä ilmeisesti edes kovin aktiivisesti ole pyrkinyt edes suhteisiin naisten kanssa. Eli kuulostaa että kyseessä on joku keski-iän kriisi kun pelkäät että kuolet ilman hypetettyä kokemusta. Vähän niin kuin velat jotka saattaa kipuilla lapsiajatuksen kanssa kun ei ole varma, että pitäisikö sitä lasta kuitenkin haluta.
Vai mitä sanoisit tyypille, joka väittäisi haluavansa lääkäriksi, mutta ei koskaan ole tosissaan lukenut pääsykokeisiin tai oikeastaan edes käynyt pääsykokeissa, mutta kuitenkin haaveilee siitä kuinka kivaa lääkärinä olisi. Sanoisit että et edes oikeasti halua kun et ole sen eteenkään mitään tehnyt.
Älä siis viitsi angastailla sen takia. Suurin osa suhteista on jonkinlainen kompromissi. Se Oikea löytyy lähinnä Disneyn piirretyissä ja suurimmalle osalle vaihtoehdot ovat joko olla yksin tai tyytyä. Ei se silti tarkoita että elämän pitäisi olla jotenkin huonoa. Maailma on täynnä mielenkiintoisia asioita ja nautinnon lähteitä. Pitää vain ajatella laajasti.
En ole voimakkaasti seksuaalinen ihminen siinä mielessä kuin sen suurin osa ymmärtää. Ei se silti tee minusta eunukkia. Sä voit sanoa, että en ole yrittänyt tarpeeksi, mutta samaan voin todeta nähneeni ihmisiä jotka eivät ole yrittäneet ollenkaan ja ovat edenneet suhteesta toiseen. Mä olisin voinut toimia toisin, jos olisin nuorempi. Nyt en enää näe syytä kompromisseihin tai arvoistani luopumiseen, koska se ei ole se suunta, joka tuo minulle onnea. Yksinkertaistettuna: en halua seksiä, haluan seksiä oikean ihmisen kanssa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli mikä siis on sun suurin ongelma? Ilmeisesti olet yksin koska et ole löytänyt ketään kuka kiinnostaisi tai olisi kiinnostunut sinusta miesystävämateriaalina. Olet ilmeisesti jotenkin keskivertoa nirsompi tai sitten vain et ole kovin vahvasti seksuaalinen. Haluaisit löytää elämäsi rakkauden ja jonkun joka välittää. Minustakin se olisi kiva, mutta Se Oikea ei ole vielä tullut vastaan. Erotuksena meillä se, että vaikka en koskaan tosirakkautta löytäisikään, olen ainakin harrastanut loisteliasta seksiä niiden väärien mutta seksikkäiden kanssa.
Ehkä ongelmani on eläminen jonkinlaisessa limbossa. Tunne siitä, että elämässä on joku tyhjiä jonka haluaisi täyttää. Pelko siitä, että nyt on jo liian myöhäistä. Ikävänä pidän kuitenkin sitä, jos ajatellaan, että vähemmän seksuaalinen ihminen olisi jotenkin huonompi kumppani. Kyllä mä uskon olevani hyvinkin seksuaalinen, mutta ehkä en vain kykene osoittamaan sitä tavalla, joka on nykyään normaalia.
ap
Sä et siis edes tiedä mikä sun ongelma on. Ja anteeksi nyt vaan, mutta jos olisit todella voimakkaasti seksuaalinen ihminen, pyrkisit tosissasi hankkimaan sitä piparia torjutuksi tulemisen pelosta huolimatta ja vaikka niiltä vääriltä tyypeiltä. Etkä ilmeisesti edes kovin aktiivisesti ole pyrkinyt edes suhteisiin naisten kanssa. Eli kuulostaa että kyseessä on joku keski-iän kriisi kun pelkäät että kuolet ilman hypetettyä kokemusta. Vähän niin kuin velat jotka saattaa kipuilla lapsiajatuksen kanssa kun ei ole varma, että pitäisikö sitä lasta kuitenkin haluta.
Vai mitä sanoisit tyypille, joka väittäisi haluavansa lääkäriksi, mutta ei koskaan ole tosissaan lukenut pääsykokeisiin tai oikeastaan edes käynyt pääsykokeissa, mutta kuitenkin haaveilee siitä kuinka kivaa lääkärinä olisi. Sanoisit että et edes oikeasti halua kun et ole sen eteenkään mitään tehnyt.
Älä siis viitsi angastailla sen takia. Suurin osa suhteista on jonkinlainen kompromissi. Se Oikea löytyy lähinnä Disneyn piirretyissä ja suurimmalle osalle vaihtoehdot ovat joko olla yksin tai tyytyä. Ei se silti tarkoita että elämän pitäisi olla jotenkin huonoa. Maailma on täynnä mielenkiintoisia asioita ja nautinnon lähteitä. Pitää vain ajatella laajasti.En ole voimakkaasti seksuaalinen ihminen siinä mielessä kuin sen suurin osa ymmärtää. Ei se silti tee minusta eunukkia. Sä voit sanoa, että en ole yrittänyt tarpeeksi, mutta samaan voin todeta nähneeni ihmisiä jotka eivät ole yrittäneet ollenkaan ja ovat edenneet suhteesta toiseen. Mä olisin voinut toimia toisin, jos olisin nuorempi. Nyt en enää näe syytä kompromisseihin tai arvoistani luopumiseen, koska se ei ole se suunta, joka tuo minulle onnea. Yksinkertaistettuna: en halua seksiä, haluan seksiä oikean ihmisen kanssa.
ap
Ymmärrän mitä tarkoitat. Huonosta seksistä jää vain tyhjä olo. Haluan seksiä naisen kanssa joka todella haluaa minut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän teitä kokemattomia ole paljonkin. Seksistä vain puhutaan nykyään niin paljon että tulee tunne että kaikki sitä harrastavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut vain otsikon ja aloituksen, mutta onko sulla huono itsetunto? Miksi sä koet, et tuollaisen takia muut haluaisivat sua haukkua? Ja ennen kaikkea: miksi annat itse sellaiseen luvan? Et sinä ole mikään omituisuus tuon takia, etkä ansaitse pilkkaa tai muutakaan epämiellyttävää kohtelua. Olet ihan yhtä arvokas kuin kaikki muutkin.
Mulla on hyvä itsetunto niissä asioissa joissa olen hyvä tai kokenut. Huono se taas on niissä joissa olen osaamaton ja vähemmän kokenut. Tästä on siis helppo päätellä, että ketjun aiheessa itsetuntoni ei tavoittele edes paikallisen kukkulan huippua saati sitten Mount Everestia.
Olen kuullut tilanteestani pilkkaa, epäuskoa. Olen saanut osakseni hylkäämisiä ja vähätteleviä suhtautumisia. Yritän vakuutella itselleni olevani yhtä hyvä ja arvokas kuin kuka tahansa muukin, mutta välillä se on hankalaa.
ap
Minäkin ihmettelen tämäntyylisiä kommentteja. Kaiken a ja o tuntuu nykyisin olevan hyvä itsetunto ja se ei koskaan tunnu tarkoittavan sitä, että tuntee vaikka vahvuutensa ja on ylpeä niistä. Jos ei ole koskaan seksiä harrastanut, eikö ole melko selvää, että seksuaalinen itsetunto ei ole hyvä. En ole itsekään mikään seksihirmu, mutta pitääkö olla? En mene Idolsin koelauluihinkaan vain henkseleitä paukutellen ja huutaen, että tiedän olevani paras.
Sinä taidat nyt sekoittaa itsevarmuuden ja itsetunnon. Kokemus tuo varmuutta, joten siinä mielessä itsevarmuus jonkin tietyn asian suhteen lisääntyy, kun kokemusta karttuu, varsinkin silloin kun palaute on positiivista. Ja on luonnollista kokea epävarmuutta, jos tämä kokemus puuttuu.
Itsetuntemus on eri asia. Esimerkkiäsi mukaillen: jos joku menee idolsiin henkseleitä paukutellen, hänellä on itsevarmuutta. Jos tällä samaisella tyypillä on myös hyvä itsetunto, hän kestää pettymyksen, mikäli tippuu koelauluissa. Luultavasti hyväksyy saamansa palautteen ja aikoo kehittää itseään lisää. Tai vaihtoehtoisesti esim. vaihtaa muuhun harrastukseen. Yhtä kaikki: hänen maailmansa ei tästä romahda. Jos taas tällä itsevarmalla on myös huono itsetunto, katastrofin ainekset ovat olemassa. Nämä ovat usein niitä pahimpia diivoja, jotka eivät kestä kritiikkiä eikä pettymyksiä. Se näkyy siinä, miten ulkopuolelta haetaan syyllisiä kaikkeen, eikä itsetutkiskelu onnistu.
Tästä syystä hyvä itsetunto on aina syystä arvostettava ominaisuus, eikä mitenkään yliarvostettua. Tosin hyvä uutinen on se, että itsetunto ei ole mikään kiveen hakattu syntymäominaisuus, joka säilyy vakiona läpi elämän. Sille voi tehdä paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten ne jutut ovat edenneet, kun olet osoittanut olevasi kiinnostunut jostakusta naisesta? Ehkä vika onkin siinä, ettet osoita kiinnostustasi riittävän selvästi. Vihjailu tai pitkät katseet eivät riitä, pitää sanoa aika suoraan. Tuntemattomat naiset taas saattavat luulla, ettet ole sinkku tai hetero, jos et yhtään flirttaa tai ota kontaktia. Loppujen lopuksi seuranhaussa pätee muutama sääntö: ole kiinnostava, ole kiinnostunut, ole saatavilla. Jos näitä noudatat, varmaan joskus tärppää. Sinulla on koko loppuelämä aikaa olla suhteessa, jos niin haluat.
Olen yli 40-vuotias mies, jolla on poikuus tallella. Eivät ne siis ole hirveästi edenneet. Kuten sanoin en osaa myöskään flirtata. Aivoni on rakennettu niin, että viehättyminen vaatii tuntemisen. Tämä on este monelle normaalille tutustumisreitille varsinkin näin varttuneemmalla iällä, kun ei oikein enää ole paikkoja, joissa sinkkuihmiset kokoontuvat vain pitämään hauskaa ja tutustumaan toisiinsa.
ap
No mikseivät jutut ole edenneet? Oletko saanut aina suoraan pakit? Avaa nyt vähän enemmän niitä tilanteita, ei voida muuten auttaa. Kuulostaa jotenkin siltä, että olet vain tyytynyt osaasi etkä edes yritä mitään. Onko sinulla kavereita? Ovatko ihmissuhteet noin yleisesti ottaen sinulle jotenkin vaikeita?
Harvoin kukaan sanoo suoraan. Enemmän mun pitää päätellä eleistä ja tulkita sanojen välistä. Tiedostan että en osaa toimia kaikissa tilanteissa niin kuin aikuiselta mieheltä odotetaan enkä osaa ohjata tilannetta oikeaan suuntaan. Usein myös epäröin, kun pitäisi olla itsevarma. Joskus taas pohdin, kun pitäisi toimia.
Ja kyllä, viime aikoina en ole yrittänyt vaan tyytynyt. En koe itseäni ihmiseksi, jota kukaan voisi haluta. Ei koska kaverisuhteet olisivat vaikeita vaan, koska kaverisuhteen vieminen uudelle tasolle on vaikeaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän teitä kokemattomia ole paljonkin. Seksistä vain puhutaan nykyään niin paljon että tulee tunne että kaikki sitä harrastavat.
Tutkin tätä mielenkiinnosta joskus ja tilastojen mukaan tämän ikäisistä kokemattomia on noin yksi prosentti.
ap
Ap taidat asettaa liian suuret vaatimukset ennen kuin voi seksiä harrastaa. Pitäs olla joku syvällinen yhteys, naisen pitää aidosti haluta, rakastaa sinua jne.
Tietkö seksi lisää kiintymystä toiseen. Joten mitä jos etsisit ihan rehellisesti seksiseuraa, ja katsoisit olisko siittä syvällisenpään suhteeseen.
Mistä edes tiedät millainen nainen olisi hyvä juuri sinulle, kun ei sinulla ole vertaus pohjaa. Minä ainakin olen entisistä suhteista oppinut millaisen miehen kanssa minä oikeasti viihdyn vaikka loppu elämän, ja taas niitä asioita mitkö alkaakin ärsyttää pitemmellä ajalla. Eli nyt rohkeasti kokeilemaan treffailua, ja suhteiden muodostamista, kaikki suhteethan alussa ovat kevyitä, ennen kuin niistä muodostuu pitkäaikaisia ja syvempiä. Pois lukien vuosien ystävyydestä alkavat suhteet.
Ps. Olen löytänyt av:n kautta oikein hyvää seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli mikä siis on sun suurin ongelma? Ilmeisesti olet yksin koska et ole löytänyt ketään kuka kiinnostaisi tai olisi kiinnostunut sinusta miesystävämateriaalina. Olet ilmeisesti jotenkin keskivertoa nirsompi tai sitten vain et ole kovin vahvasti seksuaalinen. Haluaisit löytää elämäsi rakkauden ja jonkun joka välittää. Minustakin se olisi kiva, mutta Se Oikea ei ole vielä tullut vastaan. Erotuksena meillä se, että vaikka en koskaan tosirakkautta löytäisikään, olen ainakin harrastanut loisteliasta seksiä niiden väärien mutta seksikkäiden kanssa.
Ehkä ongelmani on eläminen jonkinlaisessa limbossa. Tunne siitä, että elämässä on joku tyhjiä jonka haluaisi täyttää. Pelko siitä, että nyt on jo liian myöhäistä. Ikävänä pidän kuitenkin sitä, jos ajatellaan, että vähemmän seksuaalinen ihminen olisi jotenkin huonompi kumppani. Kyllä mä uskon olevani hyvinkin seksuaalinen, mutta ehkä en vain kykene osoittamaan sitä tavalla, joka on nykyään normaalia.
ap
Sä et siis edes tiedä mikä sun ongelma on. Ja anteeksi nyt vaan, mutta jos olisit todella voimakkaasti seksuaalinen ihminen, pyrkisit tosissasi hankkimaan sitä piparia torjutuksi tulemisen pelosta huolimatta ja vaikka niiltä vääriltä tyypeiltä. Etkä ilmeisesti edes kovin aktiivisesti ole pyrkinyt edes suhteisiin naisten kanssa. Eli kuulostaa että kyseessä on joku keski-iän kriisi kun pelkäät että kuolet ilman hypetettyä kokemusta. Vähän niin kuin velat jotka saattaa kipuilla lapsiajatuksen kanssa kun ei ole varma, että pitäisikö sitä lasta kuitenkin haluta.
Vai mitä sanoisit tyypille, joka väittäisi haluavansa lääkäriksi, mutta ei koskaan ole tosissaan lukenut pääsykokeisiin tai oikeastaan edes käynyt pääsykokeissa, mutta kuitenkin haaveilee siitä kuinka kivaa lääkärinä olisi. Sanoisit että et edes oikeasti halua kun et ole sen eteenkään mitään tehnyt.
Älä siis viitsi angastailla sen takia. Suurin osa suhteista on jonkinlainen kompromissi. Se Oikea löytyy lähinnä Disneyn piirretyissä ja suurimmalle osalle vaihtoehdot ovat joko olla yksin tai tyytyä. Ei se silti tarkoita että elämän pitäisi olla jotenkin huonoa. Maailma on täynnä mielenkiintoisia asioita ja nautinnon lähteitä. Pitää vain ajatella laajasti.En ole voimakkaasti seksuaalinen ihminen siinä mielessä kuin sen suurin osa ymmärtää. Ei se silti tee minusta eunukkia. Sä voit sanoa, että en ole yrittänyt tarpeeksi, mutta samaan voin todeta nähneeni ihmisiä jotka eivät ole yrittäneet ollenkaan ja ovat edenneet suhteesta toiseen. Mä olisin voinut toimia toisin, jos olisin nuorempi. Nyt en enää näe syytä kompromisseihin tai arvoistani luopumiseen, koska se ei ole se suunta, joka tuo minulle onnea. Yksinkertaistettuna: en halua seksiä, haluan seksiä oikean ihmisen kanssa.
ap
No en mä sua eunukiksi väittänytkään. Nymfomaanin ja frigidin välissä on paljon maastoa. Olen vain huomannut, että suurin osa ihmisistä pyrkii seksuaaliseen kanssakäymiseen jopa silloin kuin se ei olisi kovin järkevää. Väitän kuitenkin että et ole yrittänyt tarpeeksi. Jotkut ihmiset ovat luonnostaan matemaattisesti lahjakkaita, toisten valitettavasti täytyy nähdä enemmän vaivaa. Mikään reiluuskäsite ei tässä päde. Jos olet jossain huono, niin joudut tekemään ennemmän töitä kuin muut tai sitten vain hyväksyt epäonnistumisen. Niin yksinkertaista se on. Itsekin olen miettinyt, miksi muut päätyvät vakaviin suhteisiin ja menevät naimisiin, mutta minä vain rakastun sellaisiin jotka ei sovi minulle. Ei se ole muiden vika, eikä kohtalon tai edes universumin. Mulla on joku klikki päässä ja mä joko keksin tavan kiertää sen tai sitten en. Kenenkään muun vika se ei ole, paitsi minun.
Sinä taidat olla sama trolli joka on aiemminkin tuputtanut tuota tuubaansa siitä, kuinka "kyllä sitä seksiä olisi jo harrastanut jos se kiinnostaisi" tjmp. Usko huviksesi että kaikki eivät ole hormoniensa orjia; joillakin on jopa itsekuria ja syvällisyyttä reflektoida. Eivät mitenkään sulje pois voimakastakin seksiviettiä.