Joulu tulee: lahjaksi odotettavissa taas kaikenmaailman krääsää ja muuta sopimatonta tavaraa!
Ehkä provosoiva otsikko, mutta... Olen hyvin vaatimattomista oloista lähtöisin ja oppinut olemaan kiitollinen siitä mitä ikinä saankaan. Mutta näin nelikymppisenä hyvätuloisena (=ihmisenä, joka voi itse ostaa mitä tarvitsee) en oikein enää jaksaisi sitä turhaa krääsää, jolle ei oikeastaan ole mitään käyttöä, ja jonka hävittämisestä tulee vain vaivaa ja huono omatunto (niin lahjanantajaa kohtaan, kuin ekologisessakin mielessä).
Olemme ystävällisesti ja melko suoraankin yrittäneet sanoa asiasta sukulaisille, mutta silti ongelma vain toistuu. Olemme siis sanoneet, että meille ei tarvitse OIKEASTI ostaa mitään ja kertoneet mm., että teinikin on hyvin tarkka käyttämistään vaatteista, että ei kannata enää meidän vanhempienkaan hänelle mitään vaatetta ostaa kysymättä, kun käyttämättä jää. Olen vedonnut siihen, että yritämme vähentää kulutusta, meillä on jo liikaa tavaraa muutenkin, mutta ei auta.
Silti odotettavissa on taas mitä sopimattomampia lahjoja. Luokkaa muki hupitekstillä (sopii tosi kivasti noiden Arabia-astioiden sekaan), teinille säästötalosta ostettu 7-kymppisen mummin mielestä kivan näköinen asukokonaisuus ja halpisihonhoitotuotteita, joita ei pysty kukaan meillä käyttämään hirveän hajun ja iho-oireiden takia. Lapsen ollessa pienempi saimme kiinakrääsää ja vaatteita, joissa oli oikeasti jo ihan turvallisuusriskikin.
Ei kai taas auta muu, kun ottaa lahjat hymyillen vastaan. Harmittaa vaan lahjanantajan puolesta, kun rahat menee hukkaan ja se, että itselle tulee vaivaa tavaroiden hävittämisestä, eikä tosiaan tunnu kovin kivalta ekologisessakaan mielessä.
Kommentit (251)
Suomalaisia on 5 000 000. Jos jokainen saa 5 krääsälahjaa, se tarkoittaa 25 000 000 turhaketta, joihin on työnnetty luonnonvaroja ja lisätty ilmastonmuutosta. Ensi vuonna sama uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän myös ahdistaa tuleva joulu ja lahjakrääsrumba. Itse en välitä lahjoa ketään tai saada lahjoja. Viettäisin mielelläni hyvin pelkistettyä joulua ilman lahjoja ja muuta hössötystä. Oman pienen sukuni kanssa tämä onnistuukin, mutta miehen suuressa suvussa on tapana lahjoa toinen toisiaan. Rahaa palaa ja lahjaksi tulee pörrösukkaa, kynttilänjalkaa, tuikkukuppia ym. krääsää, jolla en tee yhtään mitään. Entisetkin pullistelee pienen asuntomme nurkissa. Mutta yritäpä olla vastarannankiiskena yksin montaa lahjamyönteistä vastaan, huoh.
Sapettaa vielä sekin, kun itse aloitan opiskelut ja miehelle iskee lomautukset, eli rahatilanne tulee alkuvuodesta heikkenemään paljon, mutta silti ne lahjat on kuulemma ostettava, kun itsekin saadaan. Niin saadaan sitä krääsäpaskaa, jonka saamisesta tulee vaan huono olo - niin ekologisessa mielessä kuin siinäkin, että mikä kiittämätön paska sitä onkaan, kun ei osaa nauttia lahjasta.
Itse, jos kehtaisin, pyytäisin miestä sanomaan, että ainakin minun lahjaosuuden toivon lahjoitettavan minulle tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen, mutta ennakkoon jo tiedän, että eihän se käy. Varsinkin appiukko vihaa sitä, jonka minä koen tärkeäksi.
Omat sukulaiseni ovat samanlaisia. Heille on tärkeää antaa ja saada lahjoja. Hyväntekeväisyyslahjoihin ei periaatteesta suostuta. Toimimattomasta perheestä olen minäkin. Ilmeisesti tavaran koetaan tuovan turvallisuutta.
Mä en nyt ymmärrä, miten se tekee ihmisen huonoksi jos tykkää antaa ja saada lahjoja? Krääsästä en tykkää minäkään, mutta kyllähän se nyt ilahduttaa jos saa lahjaksi jotain TARPEELLISTA ja itselle mieluista jota ei ehkä ole raaskinut itselleen ostaa? Aikamoisessa hyvätuloisten kuplassa elätte jos luulette että kaikilla on jo kaikkea, ei ole. Esim.köyhillä opiskelijoilla,työttömillä jne.
Juu no, mä tarvitsisin tietokoneen (liian kallis pyytää keneltäkään) ja aamutakin. Mieluummin ostan tuon jälkimmäisenkin itse, että saan mieleisen ja oikeankokoisen. Joku mummo tai anoppi osaa edes oikeaa kokoa katsoa, vaikka suoraan sanoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän myös ahdistaa tuleva joulu ja lahjakrääsrumba. Itse en välitä lahjoa ketään tai saada lahjoja. Viettäisin mielelläni hyvin pelkistettyä joulua ilman lahjoja ja muuta hössötystä. Oman pienen sukuni kanssa tämä onnistuukin, mutta miehen suuressa suvussa on tapana lahjoa toinen toisiaan. Rahaa palaa ja lahjaksi tulee pörrösukkaa, kynttilänjalkaa, tuikkukuppia ym. krääsää, jolla en tee yhtään mitään. Entisetkin pullistelee pienen asuntomme nurkissa. Mutta yritäpä olla vastarannankiiskena yksin montaa lahjamyönteistä vastaan, huoh.
Sapettaa vielä sekin, kun itse aloitan opiskelut ja miehelle iskee lomautukset, eli rahatilanne tulee alkuvuodesta heikkenemään paljon, mutta silti ne lahjat on kuulemma ostettava, kun itsekin saadaan. Niin saadaan sitä krääsäpaskaa, jonka saamisesta tulee vaan huono olo - niin ekologisessa mielessä kuin siinäkin, että mikä kiittämätön paska sitä onkaan, kun ei osaa nauttia lahjasta.
Itse, jos kehtaisin, pyytäisin miestä sanomaan, että ainakin minun lahjaosuuden toivon lahjoitettavan minulle tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen, mutta ennakkoon jo tiedän, että eihän se käy. Varsinkin appiukko vihaa sitä, jonka minä koen tärkeäksi.
No helpota sitä heikkenevää rahatilannetta ja myy kaikki pois.
No huh huh, mikä neuvo! Luuletko tosissasi, että kynttiläkipot ja pörrösukat menevät kaupaksi ja vielä niin hyvään hintaan, että niillä makselee muutaman seuraavan kuun vuokrat tai ruuat?
Suurin neuvo taloudenpitoon on se, että pienistä tuloista kertyy suuri meri. Ja kyllä, kaikki menee kaupaksi kun laittaa hinnaksi vaikka 5 kippoa / 10 senttiä tai 3 paria / 10 senttiä. Ja kyllä. 10 senttiä on rahaa.
Voi perkele nyt sentään näiden sun ohjeitten kanssa! Pärjätään kyllä pienemmilläkin tuloilla, kun ei ostella mitään turhakkeita = sukulaisten joulu- ja synttärilahjat ym. Toisekseen, mitä sä tuolla 10 sentillä luulet kaupasta saavas? Kirppispöydän vuokratkin on usein jopa 30e/viikko, niin takkiin siinä vaan tulee, kun myyt jotain 10 sentin tuikkukuppeja, varsinkin kun eivät edes mene kaupaksi.
Kuule on mullakin sulle yksi vinkki: osta itsellesi tuikkukippoja ja pörrösukkia joululahjasi, jos kerran niistä niin kovasti pidät.
En pidä niistä erityisesti. En myöskään osta kenellekään joululahjoja. Olen minimalisti. Mutta olen myynyt tavaroitani kirppispöydällä tuollaisilla hinnoilla ja hyvin menivät kaupaksi, ja sain myös voittoa. Toisen roska on toisen aarre.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän myös ahdistaa tuleva joulu ja lahjakrääsrumba. Itse en välitä lahjoa ketään tai saada lahjoja. Viettäisin mielelläni hyvin pelkistettyä joulua ilman lahjoja ja muuta hössötystä. Oman pienen sukuni kanssa tämä onnistuukin, mutta miehen suuressa suvussa on tapana lahjoa toinen toisiaan. Rahaa palaa ja lahjaksi tulee pörrösukkaa, kynttilänjalkaa, tuikkukuppia ym. krääsää, jolla en tee yhtään mitään. Entisetkin pullistelee pienen asuntomme nurkissa. Mutta yritäpä olla vastarannankiiskena yksin montaa lahjamyönteistä vastaan, huoh.
Sapettaa vielä sekin, kun itse aloitan opiskelut ja miehelle iskee lomautukset, eli rahatilanne tulee alkuvuodesta heikkenemään paljon, mutta silti ne lahjat on kuulemma ostettava, kun itsekin saadaan. Niin saadaan sitä krääsäpaskaa, jonka saamisesta tulee vaan huono olo - niin ekologisessa mielessä kuin siinäkin, että mikä kiittämätön paska sitä onkaan, kun ei osaa nauttia lahjasta.
Itse, jos kehtaisin, pyytäisin miestä sanomaan, että ainakin minun lahjaosuuden toivon lahjoitettavan minulle tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen, mutta ennakkoon jo tiedän, että eihän se käy. Varsinkin appiukko vihaa sitä, jonka minä koen tärkeäksi.
Omat sukulaiseni ovat samanlaisia. Heille on tärkeää antaa ja saada lahjoja. Hyväntekeväisyyslahjoihin ei periaatteesta suostuta. Toimimattomasta perheestä olen minäkin. Ilmeisesti tavaran koetaan tuovan turvallisuutta.
Mä en nyt ymmärrä, miten se tekee ihmisen huonoksi jos tykkää antaa ja saada lahjoja? Krääsästä en tykkää minäkään, mutta kyllähän se nyt ilahduttaa jos saa lahjaksi jotain TARPEELLISTA ja itselle mieluista jota ei ehkä ole raaskinut itselleen ostaa? Aikamoisessa hyvätuloisten kuplassa elätte jos luulette että kaikilla on jo kaikkea, ei ole. Esim.köyhillä opiskelijoilla,työttömillä jne.
Osta mulle silmälasit! Sellaiset tulevat todella tarpeeseen. Huom! Linsseissä pitää olla oikeat vahvuudet, tarkoituksenmukaiset hionnat ja pinnoitteet + kehysten sopia tyyliini ja kasvojeni malliin.
Vierailija kirjoitti:
Pörrösukkia voi pitää kumisaappaitten kanssa jos ei muuten halua.
Ja varpaat ui hiessä.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia on 5 000 000. Jos jokainen saa 5 krääsälahjaa, se tarkoittaa 25 000 000 turhaketta, joihin on työnnetty luonnonvaroja ja lisätty ilmastonmuutosta. Ensi vuonna sama uudestaan.
Ei ap:ta ilmastonmuutos häiritse, vaan se, että tavara on halpaa ja "halpahallista".
Pörrösukat on muovia. Ne maatuu ehkä 450 vuodessa, joten ne on oiva lahja myös tuleville sukupolville. Kestää äidiltä tyttärelle ja useita sukupolvia eteenpäin 😭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistan kirpputoriketjun ja on hupsua ajatella, että jollekin muulle kelpaa yksittäiset huumorimukit, haisevat kiinalaiset kosmetiikkasarjat tai muovikrääsä. Myös köyhät ovat nykyään valveutuneita.
Se, että kama on poissa omista silmistä ei tarkoita sitä, että joku muu on kovin kiinnostunut siitä romusta.
Romu ei ole muutenkaan maailmalle mikään ekologinen vaihtoehto, kun sitä ostetaan hulluna ja kuvitellaan, että suomessa jossain on joku köyhä jolle se kelpaa. Harva on niin köyhä, että ilahtuu yksittäisestä huumorimukista. Yleensä ne joutuu roskikseen kierrettyään vähän aikaa kirpparipöydässä.
Sama on kertakäyttömuodin kanssa. Suomessa päätyy yksityisiltä ihmisiltä huikeat yli 54 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä roskiin joka vuosi. Tästä osa poltetaan, mutta suuri osa menee kaatopaikoille.
Mitä hupsua siinä on?? Kaikkiko elää ja ajattelee sun mielestä samalla tavalla?
Minä asun yhdessä kaupunkimme kalleimmasta talosta ja juon aamukahvin usein huumorimukista, jonka olen saanut lahjaksi. Samoin mieheni, jolle ostin nuorena tyttönä lahjaksi huumorimukin, juo aina aamukahvinsa siitä. Se on vuosien saatossa kärsinyt, mutta se ei haittaa mitään.
Mikä vika on huumorimukeissa? Ei minua haittaa yhtään.
Voi luoja. Mene nyt ostamaan sieltä kirpparilta muutama huumorimuki ja toisen ihmisen kanarialta roudaama matkamuisto, niin ymmärrät mistä puhutaan. Piti ennen tuon kirppariyrittäjän kommenttia tulla sanomaan että ne sekalaiset mukit ja tuopit ei liiku mihinkään edes ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Otetaan esimerkki. Tuikkukippo. Kaupassa ennen joulua kympin ja ehkä risat. Joulun jälkeen kirpparilla ehkä euro tai kaksi. Luultavasti ei mene lainkaan kaupaksi. Ennen seuraavaa joulua kirpparilla 2-5 euroa. Eikä silti mene välttämättömästi kaupaksi.
Ostaa laatua,esim.Iittalan Kivi tai Kastehelmi-tuikkukipot menee aivan varmasti kaupaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän myös ahdistaa tuleva joulu ja lahjakrääsrumba. Itse en välitä lahjoa ketään tai saada lahjoja. Viettäisin mielelläni hyvin pelkistettyä joulua ilman lahjoja ja muuta hössötystä. Oman pienen sukuni kanssa tämä onnistuukin, mutta miehen suuressa suvussa on tapana lahjoa toinen toisiaan. Rahaa palaa ja lahjaksi tulee pörrösukkaa, kynttilänjalkaa, tuikkukuppia ym. krääsää, jolla en tee yhtään mitään. Entisetkin pullistelee pienen asuntomme nurkissa. Mutta yritäpä olla vastarannankiiskena yksin montaa lahjamyönteistä vastaan, huoh.
Sapettaa vielä sekin, kun itse aloitan opiskelut ja miehelle iskee lomautukset, eli rahatilanne tulee alkuvuodesta heikkenemään paljon, mutta silti ne lahjat on kuulemma ostettava, kun itsekin saadaan. Niin saadaan sitä krääsäpaskaa, jonka saamisesta tulee vaan huono olo - niin ekologisessa mielessä kuin siinäkin, että mikä kiittämätön paska sitä onkaan, kun ei osaa nauttia lahjasta.
Itse, jos kehtaisin, pyytäisin miestä sanomaan, että ainakin minun lahjaosuuden toivon lahjoitettavan minulle tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen, mutta ennakkoon jo tiedän, että eihän se käy. Varsinkin appiukko vihaa sitä, jonka minä koen tärkeäksi.
Omat sukulaiseni ovat samanlaisia. Heille on tärkeää antaa ja saada lahjoja. Hyväntekeväisyyslahjoihin ei periaatteesta suostuta. Toimimattomasta perheestä olen minäkin. Ilmeisesti tavaran koetaan tuovan turvallisuutta.
Mä en nyt ymmärrä, miten se tekee ihmisen huonoksi jos tykkää antaa ja saada lahjoja? Krääsästä en tykkää minäkään, mutta kyllähän se nyt ilahduttaa jos saa lahjaksi jotain TARPEELLISTA ja itselle mieluista jota ei ehkä ole raaskinut itselleen ostaa? Aikamoisessa hyvätuloisten kuplassa elätte jos luulette että kaikilla on jo kaikkea, ei ole. Esim.köyhillä opiskelijoilla,työttömillä jne.
Osta mulle silmälasit! Sellaiset tulevat todella tarpeeseen. Huom! Linsseissä pitää olla oikeat vahvuudet, tarkoituksenmukaiset hionnat ja pinnoitteet + kehysten sopia tyyliini ja kasvojeni malliin.
Miksi mä sulle lasit ostaisin? Tarvitsen itsekin köyhänä uudet silmälasit ja itseasiassa juuri puhuin asiasta sukulaiseni kanssa joka halusi joululahjaksi maksaa osan laseistani. Näin saankin lasit jo joulukuussa eikä mene ensi vuoden puolelle,kiva juttu ja tarpeellinen,ilahduttava lahja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaan esimerkki. Tuikkukippo. Kaupassa ennen joulua kympin ja ehkä risat. Joulun jälkeen kirpparilla ehkä euro tai kaksi. Luultavasti ei mene lainkaan kaupaksi. Ennen seuraavaa joulua kirpparilla 2-5 euroa. Eikä silti mene välttämättömästi kaupaksi.
Ostaa laatua,esim.Iittalan Kivi tai Kastehelmi-tuikkukipot menee aivan varmasti kaupaksi.
Hah hah haa sanonko mä suoraan anopille että ku kumminki ostelet niitä tuikkulyhtyjä ni osta ees laatua et saan ne myytyä eteenpäin??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän myös ahdistaa tuleva joulu ja lahjakrääsrumba. Itse en välitä lahjoa ketään tai saada lahjoja. Viettäisin mielelläni hyvin pelkistettyä joulua ilman lahjoja ja muuta hössötystä. Oman pienen sukuni kanssa tämä onnistuukin, mutta miehen suuressa suvussa on tapana lahjoa toinen toisiaan. Rahaa palaa ja lahjaksi tulee pörrösukkaa, kynttilänjalkaa, tuikkukuppia ym. krääsää, jolla en tee yhtään mitään. Entisetkin pullistelee pienen asuntomme nurkissa. Mutta yritäpä olla vastarannankiiskena yksin montaa lahjamyönteistä vastaan, huoh.
Sapettaa vielä sekin, kun itse aloitan opiskelut ja miehelle iskee lomautukset, eli rahatilanne tulee alkuvuodesta heikkenemään paljon, mutta silti ne lahjat on kuulemma ostettava, kun itsekin saadaan. Niin saadaan sitä krääsäpaskaa, jonka saamisesta tulee vaan huono olo - niin ekologisessa mielessä kuin siinäkin, että mikä kiittämätön paska sitä onkaan, kun ei osaa nauttia lahjasta.
Itse, jos kehtaisin, pyytäisin miestä sanomaan, että ainakin minun lahjaosuuden toivon lahjoitettavan minulle tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen, mutta ennakkoon jo tiedän, että eihän se käy. Varsinkin appiukko vihaa sitä, jonka minä koen tärkeäksi.
Omat sukulaiseni ovat samanlaisia. Heille on tärkeää antaa ja saada lahjoja. Hyväntekeväisyyslahjoihin ei periaatteesta suostuta. Toimimattomasta perheestä olen minäkin. Ilmeisesti tavaran koetaan tuovan turvallisuutta.
Mä en nyt ymmärrä, miten se tekee ihmisen huonoksi jos tykkää antaa ja saada lahjoja? Krääsästä en tykkää minäkään, mutta kyllähän se nyt ilahduttaa jos saa lahjaksi jotain TARPEELLISTA ja itselle mieluista jota ei ehkä ole raaskinut itselleen ostaa? Aikamoisessa hyvätuloisten kuplassa elätte jos luulette että kaikilla on jo kaikkea, ei ole. Esim.köyhillä opiskelijoilla,työttömillä jne.
Osta mulle silmälasit! Sellaiset tulevat todella tarpeeseen. Huom! Linsseissä pitää olla oikeat vahvuudet, tarkoituksenmukaiset hionnat ja pinnoitteet + kehysten sopia tyyliini ja kasvojeni malliin.
Miksi mä sulle lasit ostaisin? Tarvitsen itsekin köyhänä uudet silmälasit ja itseasiassa juuri puhuin asiasta sukulaiseni kanssa joka halusi joululahjaksi maksaa osan laseistani. Näin saankin lasit jo joulukuussa eikä mene ensi vuoden puolelle,kiva juttu ja tarpeellinen,ilahduttava lahja.
Sarkastinen esimerkki siitä, millaisia lahjatoiveita ihmiset voivat saada, jos todelliseen tarpeeseen pyydetään ostamaan.
Hienoa, että sinulla on järkeviä sukulaisia. Omilleni en voi moista lahjatoivetta esittää. Uskon, etten olen ainoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otetaan esimerkki. Tuikkukippo. Kaupassa ennen joulua kympin ja ehkä risat. Joulun jälkeen kirpparilla ehkä euro tai kaksi. Luultavasti ei mene lainkaan kaupaksi. Ennen seuraavaa joulua kirpparilla 2-5 euroa. Eikä silti mene välttämättömästi kaupaksi.
Ostaa laatua,esim.Iittalan Kivi tai Kastehelmi-tuikkukipot menee aivan varmasti kaupaksi.
Näitäkin alkaa olla todella monella reilusti yli oman tarpeen. Eräs tuttu antaa näitä esimerkiksi hyvitelläkseen huonoa ihmissuhteiden ylläpitoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän myös ahdistaa tuleva joulu ja lahjakrääsrumba. Itse en välitä lahjoa ketään tai saada lahjoja. Viettäisin mielelläni hyvin pelkistettyä joulua ilman lahjoja ja muuta hössötystä. Oman pienen sukuni kanssa tämä onnistuukin, mutta miehen suuressa suvussa on tapana lahjoa toinen toisiaan. Rahaa palaa ja lahjaksi tulee pörrösukkaa, kynttilänjalkaa, tuikkukuppia ym. krääsää, jolla en tee yhtään mitään. Entisetkin pullistelee pienen asuntomme nurkissa. Mutta yritäpä olla vastarannankiiskena yksin montaa lahjamyönteistä vastaan, huoh.
Sapettaa vielä sekin, kun itse aloitan opiskelut ja miehelle iskee lomautukset, eli rahatilanne tulee alkuvuodesta heikkenemään paljon, mutta silti ne lahjat on kuulemma ostettava, kun itsekin saadaan. Niin saadaan sitä krääsäpaskaa, jonka saamisesta tulee vaan huono olo - niin ekologisessa mielessä kuin siinäkin, että mikä kiittämätön paska sitä onkaan, kun ei osaa nauttia lahjasta.
Itse, jos kehtaisin, pyytäisin miestä sanomaan, että ainakin minun lahjaosuuden toivon lahjoitettavan minulle tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen, mutta ennakkoon jo tiedän, että eihän se käy. Varsinkin appiukko vihaa sitä, jonka minä koen tärkeäksi.
Omat sukulaiseni ovat samanlaisia. Heille on tärkeää antaa ja saada lahjoja. Hyväntekeväisyyslahjoihin ei periaatteesta suostuta. Toimimattomasta perheestä olen minäkin. Ilmeisesti tavaran koetaan tuovan turvallisuutta.
Mä en nyt ymmärrä, miten se tekee ihmisen huonoksi jos tykkää antaa ja saada lahjoja? Krääsästä en tykkää minäkään, mutta kyllähän se nyt ilahduttaa jos saa lahjaksi jotain TARPEELLISTA ja itselle mieluista jota ei ehkä ole raaskinut itselleen ostaa? Aikamoisessa hyvätuloisten kuplassa elätte jos luulette että kaikilla on jo kaikkea, ei ole. Esim.köyhillä opiskelijoilla,työttömillä jne.
Osta mulle silmälasit! Sellaiset tulevat todella tarpeeseen. Huom! Linsseissä pitää olla oikeat vahvuudet, tarkoituksenmukaiset hionnat ja pinnoitteet + kehysten sopia tyyliini ja kasvojeni malliin.
Miksi mä sulle lasit ostaisin? Tarvitsen itsekin köyhänä uudet silmälasit ja itseasiassa juuri puhuin asiasta sukulaiseni kanssa joka halusi joululahjaksi maksaa osan laseistani. Näin saankin lasit jo joulukuussa eikä mene ensi vuoden puolelle,kiva juttu ja tarpeellinen,ilahduttava lahja.
Jätä köyhänä lahjojen antaminen välistä. Kukaan ei halua halpaa pikkusälää nurkkiin pyörimään.
Kivi tuikkujakaan ei ehkä voi ostaa tästä ikuisuuteen. Joka tapauksessa joululahjoilla ansaitseminen on vähän noloa.
Vierailija kirjoitti:
Kivi tuikkujakaan ei ehkä voi ostaa tästä ikuisuuteen. Joka tapauksessa joululahjoilla ansaitseminen on vähän noloa.
Vähemmän noloa silti kuin tavaroiden heittäminen suoraan roskikseen paketista avaamisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vähän myös ahdistaa tuleva joulu ja lahjakrääsrumba. Itse en välitä lahjoa ketään tai saada lahjoja. Viettäisin mielelläni hyvin pelkistettyä joulua ilman lahjoja ja muuta hössötystä. Oman pienen sukuni kanssa tämä onnistuukin, mutta miehen suuressa suvussa on tapana lahjoa toinen toisiaan. Rahaa palaa ja lahjaksi tulee pörrösukkaa, kynttilänjalkaa, tuikkukuppia ym. krääsää, jolla en tee yhtään mitään. Entisetkin pullistelee pienen asuntomme nurkissa. Mutta yritäpä olla vastarannankiiskena yksin montaa lahjamyönteistä vastaan, huoh.
Sapettaa vielä sekin, kun itse aloitan opiskelut ja miehelle iskee lomautukset, eli rahatilanne tulee alkuvuodesta heikkenemään paljon, mutta silti ne lahjat on kuulemma ostettava, kun itsekin saadaan. Niin saadaan sitä krääsäpaskaa, jonka saamisesta tulee vaan huono olo - niin ekologisessa mielessä kuin siinäkin, että mikä kiittämätön paska sitä onkaan, kun ei osaa nauttia lahjasta.
Itse, jos kehtaisin, pyytäisin miestä sanomaan, että ainakin minun lahjaosuuden toivon lahjoitettavan minulle tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen, mutta ennakkoon jo tiedän, että eihän se käy. Varsinkin appiukko vihaa sitä, jonka minä koen tärkeäksi.
Omat sukulaiseni ovat samanlaisia. Heille on tärkeää antaa ja saada lahjoja. Hyväntekeväisyyslahjoihin ei periaatteesta suostuta. Toimimattomasta perheestä olen minäkin. Ilmeisesti tavaran koetaan tuovan turvallisuutta.
Mä en nyt ymmärrä, miten se tekee ihmisen huonoksi jos tykkää antaa ja saada lahjoja? Krääsästä en tykkää minäkään, mutta kyllähän se nyt ilahduttaa jos saa lahjaksi jotain TARPEELLISTA ja itselle mieluista jota ei ehkä ole raaskinut itselleen ostaa? Aikamoisessa hyvätuloisten kuplassa elätte jos luulette että kaikilla on jo kaikkea, ei ole. Esim.köyhillä opiskelijoilla,työttömillä jne.
Tässähän ei puhuta siitä, vaan vain niistä joilla on jo kaikkea ja jotka saavat kaikkea turhaa. Olen itse saman ongelman äärellä. Lukuisia kertoja olemme puolison kanssa sanoneet, että me emme halua mitään kun kaikkea on ihan riittämiin. Silti jotkut haluavat ehdottomasti antaa tavaraa eikä vaikka syötävää, juotavaa tai palveluja, jos nyt jotain on pakko antaa. Viime joulun satoa esim pörrökylpytakit, aterimia, ottimia, huivi, paita, maljakko jne. Ongelma on se, että ennen joulua suoraan sanottu jotenkin unohtuu jouluksi, enkä halua itse ainakaan jouluna ruveta asiasta riitelemään. En kyllä pysty läheisen ojentaessa pakettia sanomaan että en ota, pidä itse ja hyvää joulua vain. Yleisellä tasolla ollaan joulunakin käynnistetty keskustelua aiheesta kun mitään ei viisikymppinen tarvitse, mutta liukuu kuin vesi hanhen selästä, koska " mä niin tykkään antaa lahjoja".
Meillä on suvussa mun isovanhemmat ja miehen vanhemmat uusine puolisoineen. Heillä kuusi lasta ja 12 lastenlasta. Melkein jokainen ostaa jokaiselle. Koska suku on iso, lahjat on halpoja. Vanhuksilla on jäätävän huono maku, joten turhaa romua heitetään kirpparille ja roskiin jätesäkeittäin. Itkettää joka vuosi moinen tuhlaus. Kaikilla on jo kaikkea enemmän kuin tarpeeksi!!!
Mulla on 12 mariskoolia ja dementikkoäiti. Saan tänäkin vuonna varmaan uuden. Ei voi myydä, koska se kaipaa niitä joulupöytään tuikkukipoiksi ja tarjoiluastioiksi. Kun äidistä aika jättää, ne lähtee välittömästi mäkeen.
Voi perkele nyt sentään näiden sun ohjeitten kanssa! Pärjätään kyllä pienemmilläkin tuloilla, kun ei ostella mitään turhakkeita = sukulaisten joulu- ja synttärilahjat ym. Toisekseen, mitä sä tuolla 10 sentillä luulet kaupasta saavas? Kirppispöydän vuokratkin on usein jopa 30e/viikko, niin takkiin siinä vaan tulee, kun myyt jotain 10 sentin tuikkukuppeja, varsinkin kun eivät edes mene kaupaksi.
Kuule on mullakin sulle yksi vinkki: osta itsellesi tuikkukippoja ja pörrösukkia joululahjasi, jos kerran niistä niin kovasti pidät.