Onko vielä ihmisä jotka eivät usko ilmastonmuutokseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Luitko viimeistä kappaletta? Kasvihuonekaasujen määrän aiheuttama muutos on todella nopeaa normaaliin verrattuna.

(Nopeampiakin muutoksia on toki esihistorian aikana ollut, mutta ne ovat tiettävästi aiheuttaneet massasukupuuttoja.)

Luin koko tekstisi. Se sopeutuminen tarkoittaa sitä, että eliölajeja muuttaa muuttuvan ilmaston mukaan. Mallinnusten perusteella meille on tulossa Tanskan tai Puolan nykyinen ilmasto. Se tarkoittaa, että siellä jo nyt eläviä eliölajeja siirtyy enemmässä määrin tänne. Ei siihen mitään satoja vuosia tarvita, kuten Suomen keskiajan kasvikuntakin osoittaa. Siihen aikaan mm. tammi ja pähkinäpensas olivat paljon yleisempiä kuin nykyään. Jatkossa ne tulevat taas yleistymään.

Luonto ja ihminen osaavat kyllä sopeutua 2-10 asteen nousuun. Onhan maapallolla jo nyt valtavasti eri ilmastovyöhykkeitä, joilla kaikilla asuu ihmisiä. Ilmastonmuutoksen myötä ne ilmastovyöhykkeet lajeineen siirtyvät pohjoisemmaksi ja etelämmäksi.

Kasvihuonekaasuista aiheutuva lämpötilan muutos on suurempi kuin ero keskiajan ja nykyhetken välillä.

Ja kyllä, luonto kestää 2-10 asteen lämpötilan nousun, mutta avaintekijä on muutoksen nopeus. Ehkä eläimet pääsevät liikkumaan suhteellisen nopeasti, mutta sademetsät ja koralliriutat eivät pääse. Liikkuvathan nekin, mutta nykyisessä muutoksessa niiden pitäisi liikkua parissasadassa vuodessa saman verran kuin ennen siinä n. 5 miljoonassa vuodessa. Eivätkä siirtyneet eläimetkään pärjää, jos ympäristö on lämpötilaa lukuunottamatta aivan erilainen kuin mihin ne ovat sopeutuneet.

Tuon viisi miljoonaa vuotta olet tempaissut ihan hatustasi. Mitä sen luvun on tarkoitus kertoa. Kaikki jääkaudet loppuvat nopeasti ja syntyvät hitaasti, se kuuluu niiden olemukseen. Jääkausia on tullut ja mennyt viiden miljoonan vuoden aikana lukuisia. Aina luonto on sopeutunut. Se, että me olemme täällä jo kertoo että olet katastrofipornosi kanssa väärässä.

Luitko viestiketjua, kun et tiedä, mistä se viisi miljoonaa vuotta tuli? Pointti oli se, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä muuttuu nopeammin, joten myös sopeutumisen olisi tapahduttava nopeammin.

Viisi miljoonaa vuotta absoluuttisena lukuna ei sinänsä ole pääasia vaan suurien linjojen hahmottelemista, voisi se luku olla 500 000 vuottakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan. Ilmasto ei ole pysyvä, vaan on aina muuttunut ja muuttuu hitaasti. Tätä ei taida kukaan kieltää.

Media puhuu ilmastonmuutoksesta, kun  se tarkoittaa vähäpäästöisen länsimaisen teollisuuden ja elintavan alasajoa ja rahavirtojen suuntaamista epämääräisiin kohteisiin. Termin alla ovat iloisesti sekaisin ilmaston hidas muuttuminen, ympäristön saastuttaminen, haitalliset päästöt, hiilidioksidi, jne ja niiden avulla luodaan jotain tulevan katastrofin uhkakuvia. Syyllinen on aina vaaleaihoinen länsimaalainen, vaikka piittaamattominnin saatuttamiseen suhtaudutaan Aasiassa ja eteläisellä pallonpuoliskolla.

Tuomitsen ympäristön turmelemisen ja saastuttamisen. Meillä tilanne on melko hyvässä mallissa, mutta parannettavaakin on. Intiassa, Kiinassa ja muissa kehitysmaissa tilanne on katastrofaalinen ja olisi syytä painostaa heitä tekemään edes jotain asian hyväksi. Katsokaa vaikka kuvia Ganges-virrasta.

Ilmaston parin asteen lämpeneminen ei muuta juuri mitään, toisin kuin höyrypäät uhkailevat. Vaikutus on minimaalinen ja tasaa hieman nykyistä epäoikeudenmukaisuutta kun esimerkiksi me suomalaiset asumme elinkelvottamassa, liian kylmässä ilmastossa. En ole huolissani ilmastonmuutoksesta vaan tervehdin sitä ilolla, ikävää että muutos on niin hidas etten ehdi siitä nauttia ennen kuolemaani.

Tässä hyvä kirjoitus! Juuri näinhän se on. Kehitysmaissa elintaso nousee, saastuttaminen on pääsemässä vasta vauhtiin ja meidän pitäisi täällä sulkea puhdas teollisuus ja antaa saastuttajien valmistaa meidän tuotteet. Kysymys on jostain käsittämättömästä itseinhosta, joka on täällä päässyt eliitillä valtaan tai sitten ne on vaan hyödyllisiä idiootteja, käsikassaroita niille, jotka käärii tästä rahat.

Miksi mielestäsi kyseinen kirjoitus on "hyvä"? Siinähän lässytetään saastuttamisesta ylipäätänsä, kun ketjun aiheena on kasvihuonekaasuista johtuva ilmastonmuutos. Ja siihen syypäinä eivät suinkaan ole kehitysmaalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Kaikista suurivaikutuksisin kasvihuonekaasu on vesihöyry. Se on monta kertaluokkaa voimakkampi vaikutukseltaan kuin mikään muu kaasu. Miten sen määrään ajattelit vaikuttaa?

Miksikäs luulet, että sen määrään pitäisi edes vaikuttaa?

Jotenkin sitä ajattelisi, että jos ihmisellä on sydäntauti ja sisäänkasvava varpaankynsi, niin jotain huomiota saisi se sydäntautikin. Mutta sinusta siis ei?

Koska vesihöyry ei ole mikään sydäntauti. Emme me ole muuttaneet vesihöyryn määriä mitenkään ihmeellisesti, vaan hiilidioksidin. Eivät kasvihuonekaasut ole mikään ongelma, vaan niiden liiallinen määrä. Muutos perustilaan on se ongelma. Vesihöyryn määrässä ei ole muutosta, vaan hiilidioksidin.

Jos kuumassa lähteessä on varsin miellyttävää 40 asteista vettä (313 Kelviniä yli absoluuttisen nollapisteen), jonka lämpötila johtuu käytännössä lähes täysin vulkaanisesta toiminnasta, ja joku sankari perustaa terässulattamon lähistölle ja käyttää vesistöä lämpökaivonaan, jolloin kuuman lähteen veden lämpötila nousee varsin epämukavaan 55 asteeseen (327 Kelviniä), niin kyllä silloin puhutaan nimenomaan siitä terässulattamosta ongelman aiheuttajana, eikä vulkaanisesta lämmöstä.

Jos sulla on jokin ratkaisu, jolla saadaan vulkaanisen toiminnan tuottamaan lämpöä vähennettyä samassa suhteessa kuin mitä se terässulattamo lisäsi, niin kerro ihmeessä.

Vesihöyryn määrä on vaihdellut esihistoriassa rajusti. Tämä planeettamme on väliin ollit kasvihuone, väliin jääpallo. Ymmärrät varmaan, että vesihöyryn määrä ei ole mitenkään vakio.

Ymmärrän toki, ettet halua tuoda vesihöyryä mukaan keskusteluun, koska se saa kaikkiin muihin kaasuihin puuttumisen näyttämään näpertelyltä. Mieluummin suljet voimakkaimman tekijän pois, koska et sille mitään osaa tehdä ja se saa kaiken muun tekemisen näyttämään hyödyttömältä.

Älä jookos lässytä joutavuuksia. Sillä ei ole nykyisen tilanteemme kanssa yhtään mitään tekemistä, että vesihöyryn määrä on aiemmin ollut jotain muuta kuin nyt.

Jos sulla on esittää dataa siitä, että nykyinen lämpeneminen johtuu vesihöyryn määrän muutoksesta, eikä hiilidioksidipitoisuudesta, niin ole hyvä vain ja laita linkit esille.

Vesihöyry suljetaan pois sen takia, ettei se ole se ongelma. Emmekä me muutenkaan sille mitään kovin kummoista voisi tehdäkään.

Miksi puhut paskaa siitä, miten vesihöyry mukamas saa kaiken muun tekemisen näyttämään hyödyttömältä? Eihän se saa. Vesihöyryn määrä ei ole kasvanut eikä kasvamassa. Jos se olisi vastuussa nykyisestä ilmastonmuutoksesta, niin tietenkin sille pitäisi jotain tehdä, mutta kun se ei ole.

Eikö sinun mallissasi vesihöyryn määrä kasva ilmaston lämmetessä ja juuri se on se tekijä joka räjäyttää ilmastonmuutoksen hallitsemattomaksi? Vai jätettiinkö se lässytyksenä pois mallistasi, jotta näyttäisi siltä että ilmastonmuutosta voisi edes yrittää hillitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan. Ilmasto ei ole pysyvä, vaan on aina muuttunut ja muuttuu hitaasti. Tätä ei taida kukaan kieltää.

Media puhuu ilmastonmuutoksesta, kun  se tarkoittaa vähäpäästöisen länsimaisen teollisuuden ja elintavan alasajoa ja rahavirtojen suuntaamista epämääräisiin kohteisiin. Termin alla ovat iloisesti sekaisin ilmaston hidas muuttuminen, ympäristön saastuttaminen, haitalliset päästöt, hiilidioksidi, jne ja niiden avulla luodaan jotain tulevan katastrofin uhkakuvia. Syyllinen on aina vaaleaihoinen länsimaalainen, vaikka piittaamattominnin saatuttamiseen suhtaudutaan Aasiassa ja eteläisellä pallonpuoliskolla.

Tuomitsen ympäristön turmelemisen ja saastuttamisen. Meillä tilanne on melko hyvässä mallissa, mutta parannettavaakin on. Intiassa, Kiinassa ja muissa kehitysmaissa tilanne on katastrofaalinen ja olisi syytä painostaa heitä tekemään edes jotain asian hyväksi. Katsokaa vaikka kuvia Ganges-virrasta.

Ilmaston parin asteen lämpeneminen ei muuta juuri mitään, toisin kuin höyrypäät uhkailevat. Vaikutus on minimaalinen ja tasaa hieman nykyistä epäoikeudenmukaisuutta kun esimerkiksi me suomalaiset asumme elinkelvottamassa, liian kylmässä ilmastossa. En ole huolissani ilmastonmuutoksesta vaan tervehdin sitä ilolla, ikävää että muutos on niin hidas etten ehdi siitä nauttia ennen kuolemaani.

Tässä hyvä kirjoitus! Juuri näinhän se on. Kehitysmaissa elintaso nousee, saastuttaminen on pääsemässä vasta vauhtiin ja meidän pitäisi täällä sulkea puhdas teollisuus ja antaa saastuttajien valmistaa meidän tuotteet. Kysymys on jostain käsittämättömästä itseinhosta, joka on täällä päässyt eliitillä valtaan tai sitten ne on vaan hyödyllisiä idiootteja, käsikassaroita niille, jotka käärii tästä rahat.

Miksi mielestäsi kyseinen kirjoitus on "hyvä"? Siinähän lässytetään saastuttamisesta ylipäätänsä, kun ketjun aiheena on kasvihuonekaasuista johtuva ilmastonmuutos. Ja siihen syypäinä eivät suinkaan ole kehitysmaalaiset.

Tämä kiukkuinen ilmastohörhö on helppo tunnistaa verbin lässyttää käytöstä, joka toimii hänellä paineenpurkuventtiilinä silloin kun ei asiapohjalta enää osaa kritisoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Luitko viimeistä kappaletta? Kasvihuonekaasujen määrän aiheuttama muutos on todella nopeaa normaaliin verrattuna.

(Nopeampiakin muutoksia on toki esihistorian aikana ollut, mutta ne ovat tiettävästi aiheuttaneet massasukupuuttoja.)

Luin koko tekstisi. Se sopeutuminen tarkoittaa sitä, että eliölajeja muuttaa muuttuvan ilmaston mukaan. Mallinnusten perusteella meille on tulossa Tanskan tai Puolan nykyinen ilmasto. Se tarkoittaa, että siellä jo nyt eläviä eliölajeja siirtyy enemmässä määrin tänne. Ei siihen mitään satoja vuosia tarvita, kuten Suomen keskiajan kasvikuntakin osoittaa. Siihen aikaan mm. tammi ja pähkinäpensas olivat paljon yleisempiä kuin nykyään. Jatkossa ne tulevat taas yleistymään.

Luonto ja ihminen osaavat kyllä sopeutua 2-10 asteen nousuun. Onhan maapallolla jo nyt valtavasti eri ilmastovyöhykkeitä, joilla kaikilla asuu ihmisiä. Ilmastonmuutoksen myötä ne ilmastovyöhykkeet lajeineen siirtyvät pohjoisemmaksi ja etelämmäksi.

Kasvihuonekaasuista aiheutuva lämpötilan muutos on suurempi kuin ero keskiajan ja nykyhetken välillä.

Ja kyllä, luonto kestää 2-10 asteen lämpötilan nousun, mutta avaintekijä on muutoksen nopeus. Ehkä eläimet pääsevät liikkumaan suhteellisen nopeasti, mutta sademetsät ja koralliriutat eivät pääse. Liikkuvathan nekin, mutta nykyisessä muutoksessa niiden pitäisi liikkua parissasadassa vuodessa saman verran kuin ennen siinä n. 5 miljoonassa vuodessa. Eivätkä siirtyneet eläimetkään pärjää, jos ympäristö on lämpötilaa lukuunottamatta aivan erilainen kuin mihin ne ovat sopeutuneet.

Tuon viisi miljoonaa vuotta olet tempaissut ihan hatustasi. Mitä sen luvun on tarkoitus kertoa. Kaikki jääkaudet loppuvat nopeasti ja syntyvät hitaasti, se kuuluu niiden olemukseen. Jääkausia on tullut ja mennyt viiden miljoonan vuoden aikana lukuisia. Aina luonto on sopeutunut. Se, että me olemme täällä jo kertoo että olet katastrofipornosi kanssa väärässä.

Luitko viestiketjua, kun et tiedä, mistä se viisi miljoonaa vuotta tuli? Pointti oli se, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä muuttuu nopeammin, joten myös sopeutumisen olisi tapahduttava nopeammin.

Viisi miljoonaa vuotta absoluuttisena lukuna ei sinänsä ole pääasia vaan suurien linjojen hahmottelemista, voisi se luku olla 500 000 vuottakin.

Ok, jos 5 miljoonaa voi olla yhtä hyvin 500 000, niin luku on hatusta kuten epäilinkin. Kumpikin luku ovat vääriä, kuten ilmastohistoriamme ihan vain tuhannelta vuodelta jo osoittaa. Tutustu siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EI ole sellaista ongelmaa, joka on millään järkevillä resurssikohdennuksilla korjattavissa.

Kerro lisää näistä resurssikohdennuksista, jolla korallit jäävät henkiin happamoituvan meren kanssa. Kerro lisää miten sä viet jokaiseen Afrikan savimajaankin hiilidioksidiscrubberin ja happilaitteet ihmisille sekä elukoille.

Sen sijaan on olemassa muutos, johon sopeutumiseen kannattaa käyttää resursseja.

Millaisella keinotekoisella valintamekanismilla meinaat parissa sukupolvessa saada esim. ihmisistä paremmin hiilidioksidipitoista ilmaa sietäviä? Vai osaatko muokata DNA:han oikeat muutokset geeniterapialla?

Jotenkin lutuisia nämä ilmastonmuutoslahopäät.

Nykyinen co2 pitoisuus on noin 390 ppm. Suositus sisäilman pitoisuudelle on alle 2000 ppm ja hengenvaarallinen on 60 000 ppm.

Nykyinen CO2 pitoisuus on kylläkin 406 ppm (vuodenaikavaihtelun vuoksi aiemmin tänä vuonna käytiin 411 ppm:ssä). Sisäilman pitoisuuden "suositus" ei kiinnosta yhtään ketään, vaan tosielämän vaikutukset. Ja todellisuus on se, että tutkimuksessa nähdään kognitiivisia ongelmia jo 1000 ppm pitoisuuksissa.

7000 ppm alkaa näkyä ihmisestä jo ulospäin ja 10000 ppm aiheuttaa hyperventilointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EI ole sellaista ongelmaa, joka on millään järkevillä resurssikohdennuksilla korjattavissa.

Kerro lisää näistä resurssikohdennuksista, jolla korallit jäävät henkiin happamoituvan meren kanssa. Kerro lisää miten sä viet jokaiseen Afrikan savimajaankin hiilidioksidiscrubberin ja happilaitteet ihmisille sekä elukoille.

Sen sijaan on olemassa muutos, johon sopeutumiseen kannattaa käyttää resursseja.

Millaisella keinotekoisella valintamekanismilla meinaat parissa sukupolvessa saada esim. ihmisistä paremmin hiilidioksidipitoista ilmaa sietäviä? Vai osaatko muokata DNA:han oikeat muutokset geeniterapialla?

Ei sellaisia resurssikohdennuksia mielestäni välttämättä ole. Suuret koralliriutat voivat hyvinkin olla menetettyjä siinä muodossa kuin ne nyt tunnemme. Mutta koska koralleja on ollut iät ja ajat, uskon että niitä on jossakin muodossa jatkossakin. Afrikka tuskin jää savimajojen tasolle koko vuosisataa, sillä mantereen taloushan kasvaa kohisten.

Jos ihmislajin täytyy kehittyä hiilidioksidia paremmin sietäväksi, niin se tapahtuu samalla tavalla kuin aina, eli evoluutiolla. Ihmisethän sietävät hiilidioksidia valtavan hyvin jo nyt, päätellen siitä kuinka paljon aikaa vietämme sisätiloissa missä voi olla viisikin kertaa korkeampi pitoisuus kuin ulkona. Elemme hiilidioksidia sietäisi, emme voisi asua taloissa.

Harmi vaan, että tuo "viisi kertaa korkeampi pitoisuus kuin ulkona" ei riitä. Jos mitään ei tehdä, kasvaa pitoisuus tuotakin suuremmaksi.

Huonon ilman raja kulkee 1000 ppm:ssä, joka saavutetaan vuosisadan loppuun mennessä (nyt 410 ppm), jos mitään ei tehdä. Nykyisistäkin ihmisistä yli miljardi on sellaisia, joiden loppuelämä voisi kulua noissa rasittavan korkeissa pitoisuuksissa. Tutkimuksissa tuo pitoisuus vaikuttaa jo ihmisten kognitiiviseen suorituskykyyn.

Puhumattakaan siitä, että millähän helkkarin teknologialla ja kustannuksilla jatkossa pidetään sisäilma järjellisissä rajoissa, jos korvausilman hiildioksidipitoisuus nousee nykyisestä.

Lisäksi "sietäminen" ei riitä. Kuka muka haluaa elää jatkuvassa päänsäryssä ja paskassa olossa?

Evoluutio ei meitä ehdi auttamaan, koska sukupolviväli on liian pitkä. Jatkuva buranan napostelu ja tyhmänä oleminen ei luonnonvalinnan kautta luo erityisen valtavaa valintapainetta nykyisenlaisissa yhteiskunnassa, joten tilanne ei evoluution myötä tule paranemaan.

Ei minulla ainakaan ole jatkuvaa päänsärkyä sisätiloissa ja pitoisuus on varmasti yli tion 1000. Ehkä se sitten menee niin, että te herkät ette lisäänny, mikä pudottaa väkilukua, mikä taas vähentää päästöjä. Silloinhan kaikki menee kuten pitääkin, päänsärkyiset vain poistuvat luonnollista tietä. Missä ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan. Ilmasto ei ole pysyvä, vaan on aina muuttunut ja muuttuu hitaasti. Tätä ei taida kukaan kieltää.

Media puhuu ilmastonmuutoksesta, kun  se tarkoittaa vähäpäästöisen länsimaisen teollisuuden ja elintavan alasajoa ja rahavirtojen suuntaamista epämääräisiin kohteisiin. Termin alla ovat iloisesti sekaisin ilmaston hidas muuttuminen, ympäristön saastuttaminen, haitalliset päästöt, hiilidioksidi, jne ja niiden avulla luodaan jotain tulevan katastrofin uhkakuvia. Syyllinen on aina vaaleaihoinen länsimaalainen, vaikka piittaamattominnin saatuttamiseen suhtaudutaan Aasiassa ja eteläisellä pallonpuoliskolla.

Tuomitsen ympäristön turmelemisen ja saastuttamisen. Meillä tilanne on melko hyvässä mallissa, mutta parannettavaakin on. Intiassa, Kiinassa ja muissa kehitysmaissa tilanne on katastrofaalinen ja olisi syytä painostaa heitä tekemään edes jotain asian hyväksi. Katsokaa vaikka kuvia Ganges-virrasta.

Ilmaston parin asteen lämpeneminen ei muuta juuri mitään, toisin kuin höyrypäät uhkailevat. Vaikutus on minimaalinen ja tasaa hieman nykyistä epäoikeudenmukaisuutta kun esimerkiksi me suomalaiset asumme elinkelvottamassa, liian kylmässä ilmastossa. En ole huolissani ilmastonmuutoksesta vaan tervehdin sitä ilolla, ikävää että muutos on niin hidas etten ehdi siitä nauttia ennen kuolemaani.

Tässä hyvä kirjoitus! Juuri näinhän se on. Kehitysmaissa elintaso nousee, saastuttaminen on pääsemässä vasta vauhtiin ja meidän pitäisi täällä sulkea puhdas teollisuus ja antaa saastuttajien valmistaa meidän tuotteet. Kysymys on jostain käsittämättömästä itseinhosta, joka on täällä päässyt eliitillä valtaan tai sitten ne on vaan hyödyllisiä idiootteja, käsikassaroita niille, jotka käärii tästä rahat.

Miksi mielestäsi kyseinen kirjoitus on "hyvä"? Siinähän lässytetään saastuttamisesta ylipäätänsä, kun ketjun aiheena on kasvihuonekaasuista johtuva ilmastonmuutos. Ja siihen syypäinä eivät suinkaan ole kehitysmaalaiset.

Tämä kiukkuinen ilmastohörhö on helppo tunnistaa verbin lässyttää käytöstä, joka toimii hänellä paineenpurkuventtiilinä silloin kun ei asiapohjalta enää osaa kritisoida.

Siinä tapauksessa sulla on esitettävissä viestejäni, joissa asiapohja on jäänyt pois, eikö niin?

Ja koska tuollaisia viestejä ei ole, niin miksi päätit ryhtyä valehtelijaksi?

Jos ongelma on ilmakehän liiallinen hiilidioksidi, niin mikä mekanismi estää kasveja hyödyntämästä tätä? Muistaakseni joskus ala-asteella puhuttiin yhteyttämisestä. Kerrottiin, että hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa sadot kasvavat. Nythän on jo huomattu metsien kasvavan paremmin ja Saharassakin tapahtuu vihertymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EI ole sellaista ongelmaa, joka on millään järkevillä resurssikohdennuksilla korjattavissa.

Kerro lisää näistä resurssikohdennuksista, jolla korallit jäävät henkiin happamoituvan meren kanssa. Kerro lisää miten sä viet jokaiseen Afrikan savimajaankin hiilidioksidiscrubberin ja happilaitteet ihmisille sekä elukoille.

Sen sijaan on olemassa muutos, johon sopeutumiseen kannattaa käyttää resursseja.

Millaisella keinotekoisella valintamekanismilla meinaat parissa sukupolvessa saada esim. ihmisistä paremmin hiilidioksidipitoista ilmaa sietäviä? Vai osaatko muokata DNA:han oikeat muutokset geeniterapialla?

Ei sellaisia resurssikohdennuksia mielestäni välttämättä ole. Suuret koralliriutat voivat hyvinkin olla menetettyjä siinä muodossa kuin ne nyt tunnemme. Mutta koska koralleja on ollut iät ja ajat, uskon että niitä on jossakin muodossa jatkossakin. Afrikka tuskin jää savimajojen tasolle koko vuosisataa, sillä mantereen taloushan kasvaa kohisten.

Jos ihmislajin täytyy kehittyä hiilidioksidia paremmin sietäväksi, niin se tapahtuu samalla tavalla kuin aina, eli evoluutiolla. Ihmisethän sietävät hiilidioksidia valtavan hyvin jo nyt, päätellen siitä kuinka paljon aikaa vietämme sisätiloissa missä voi olla viisikin kertaa korkeampi pitoisuus kuin ulkona. Elemme hiilidioksidia sietäisi, emme voisi asua taloissa.

Harmi vaan, että tuo "viisi kertaa korkeampi pitoisuus kuin ulkona" ei riitä. Jos mitään ei tehdä, kasvaa pitoisuus tuotakin suuremmaksi.

Huonon ilman raja kulkee 1000 ppm:ssä, joka saavutetaan vuosisadan loppuun mennessä (nyt 410 ppm), jos mitään ei tehdä. Nykyisistäkin ihmisistä yli miljardi on sellaisia, joiden loppuelämä voisi kulua noissa rasittavan korkeissa pitoisuuksissa. Tutkimuksissa tuo pitoisuus vaikuttaa jo ihmisten kognitiiviseen suorituskykyyn.

Puhumattakaan siitä, että millähän helkkarin teknologialla ja kustannuksilla jatkossa pidetään sisäilma järjellisissä rajoissa, jos korvausilman hiildioksidipitoisuus nousee nykyisestä.

Lisäksi "sietäminen" ei riitä. Kuka muka haluaa elää jatkuvassa päänsäryssä ja paskassa olossa?

Evoluutio ei meitä ehdi auttamaan, koska sukupolviväli on liian pitkä. Jatkuva buranan napostelu ja tyhmänä oleminen ei luonnonvalinnan kautta luo erityisen valtavaa valintapainetta nykyisenlaisissa yhteiskunnassa, joten tilanne ei evoluution myötä tule paranemaan.

Ei minulla ainakaan ole jatkuvaa päänsärkyä sisätiloissa ja pitoisuus on varmasti yli tion 1000. Ehkä se sitten menee niin, että te herkät ette lisäänny, mikä pudottaa väkilukua, mikä taas vähentää päästöjä. Silloinhan kaikki menee kuten pitääkin, päänsärkyiset vain poistuvat luonnollista tietä. Missä ongelma?

Millähän mittarilla olet mitannut sen 1000 ppm pitoisuuden? Miksi meitä myöskään kiinnostaisi se, mitä sulle tapahtuu, sen sijaan, että kiinnostaisi se, mitä miljardeille ihmisille tapahtuu?

Missäkö olisi ongelma, että ihmisiä kuolisi? Mitäs imbesilli luulet. Aloita nyt väestövähennykset toki itsestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Jos ongelma on ilmakehän liiallinen hiilidioksidi, niin mikä mekanismi estää kasveja hyödyntämästä tätä? Muistaakseni joskus ala-asteella puhuttiin yhteyttämisestä. Kerrottiin, että hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa sadot kasvavat. Nythän on jo huomattu metsien kasvavan paremmin ja Saharassakin tapahtuu vihertymistä.

Se mekanismi on päästöjen liian suuri kasvuvauhti suhteessa kasvaneeseen kykyyn hyödyntää hiilidioksidipitoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EI ole sellaista ongelmaa, joka on millään järkevillä resurssikohdennuksilla korjattavissa.

Kerro lisää näistä resurssikohdennuksista, jolla korallit jäävät henkiin happamoituvan meren kanssa. Kerro lisää miten sä viet jokaiseen Afrikan savimajaankin hiilidioksidiscrubberin ja happilaitteet ihmisille sekä elukoille.

Sen sijaan on olemassa muutos, johon sopeutumiseen kannattaa käyttää resursseja.

Millaisella keinotekoisella valintamekanismilla meinaat parissa sukupolvessa saada esim. ihmisistä paremmin hiilidioksidipitoista ilmaa sietäviä? Vai osaatko muokata DNA:han oikeat muutokset geeniterapialla?

Jotenkin lutuisia nämä ilmastonmuutoslahopäät.

Nykyinen co2 pitoisuus on noin 390 ppm. Suositus sisäilman pitoisuudelle on alle 2000 ppm ja hengenvaarallinen on 60 000 ppm.

Nykyinen CO2 pitoisuus on kylläkin 406 ppm (vuodenaikavaihtelun vuoksi aiemmin tänä vuonna käytiin 411 ppm:ssä). Sisäilman pitoisuuden "suositus" ei kiinnosta yhtään ketään, vaan tosielämän vaikutukset. Ja todellisuus on se, että tutkimuksessa nähdään kognitiivisia ongelmia jo 1000 ppm pitoisuuksissa.

7000 ppm alkaa näkyä ihmisestä jo ulospäin ja 10000 ppm aiheuttaa hyperventilointia.

Missä vaiheessa tuo 7000 sinun mallissasi saavutetaan? Eikö tuo jo itsessään vähennä syntyvyyttä, mikä on hyvä asia? Tuskinpa hyperventiloivat viitsivät lisätä hyperventilaatiota rakastelemalla. Sinunhan luulisi olevan tyytyväinen, kun väkiluku vähenee pehmeällä tavalla. Samalla kasvillisuus kukoistaa.

Vierailija kirjoitti:

Onhan sellasia paljonkin. Yleensä ilmastonmuutokseen uskomattomuus korreloi vähäisen älykkyyden, nationalistisen ja konservatiivisen maailmankatsomuksen kanssa. Uskovaisuus kruunaa tämän kaltaisen paviaanin ajattelutavan oikein viimeisen päälle.

Muistan hyvin ajan jolloin käyttämiäsi attribuutteja yhdistettiin 'neuvostovastaisuuteen' - sen ajan synneistä pahimpaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ongelma on ilmakehän liiallinen hiilidioksidi, niin mikä mekanismi estää kasveja hyödyntämästä tätä? Muistaakseni joskus ala-asteella puhuttiin yhteyttämisestä. Kerrottiin, että hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa sadot kasvavat. Nythän on jo huomattu metsien kasvavan paremmin ja Saharassakin tapahtuu vihertymistä.

Se mekanismi on päästöjen liian suuri kasvuvauhti suhteessa kasvaneeseen kykyyn hyödyntää hiilidioksidipitoisuutta.

Mistä tiedät, että luonto ei mukaudu hyödyntämään hiilidioksidipitoisuutta? Sehän on kasvien niin maalla kuin meressäkin parasta ravintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Kaikista suurivaikutuksisin kasvihuonekaasu on vesihöyry. Se on monta kertaluokkaa voimakkampi vaikutukseltaan kuin mikään muu kaasu. Miten sen määrään ajattelit vaikuttaa?

Miksikäs luulet, että sen määrään pitäisi edes vaikuttaa?

Jotenkin sitä ajattelisi, että jos ihmisellä on sydäntauti ja sisäänkasvava varpaankynsi, niin jotain huomiota saisi se sydäntautikin. Mutta sinusta siis ei?

Koska vesihöyry ei ole mikään sydäntauti. Emme me ole muuttaneet vesihöyryn määriä mitenkään ihmeellisesti, vaan hiilidioksidin. Eivät kasvihuonekaasut ole mikään ongelma, vaan niiden liiallinen määrä. Muutos perustilaan on se ongelma. Vesihöyryn määrässä ei ole muutosta, vaan hiilidioksidin.

Jos kuumassa lähteessä on varsin miellyttävää 40 asteista vettä (313 Kelviniä yli absoluuttisen nollapisteen), jonka lämpötila johtuu käytännössä lähes täysin vulkaanisesta toiminnasta, ja joku sankari perustaa terässulattamon lähistölle ja käyttää vesistöä lämpökaivonaan, jolloin kuuman lähteen veden lämpötila nousee varsin epämukavaan 55 asteeseen (327 Kelviniä), niin kyllä silloin puhutaan nimenomaan siitä terässulattamosta ongelman aiheuttajana, eikä vulkaanisesta lämmöstä.

Jos sulla on jokin ratkaisu, jolla saadaan vulkaanisen toiminnan tuottamaan lämpöä vähennettyä samassa suhteessa kuin mitä se terässulattamo lisäsi, niin kerro ihmeessä.

Vesihöyryn määrä on vaihdellut esihistoriassa rajusti. Tämä planeettamme on väliin ollit kasvihuone, väliin jääpallo. Ymmärrät varmaan, että vesihöyryn määrä ei ole mitenkään vakio.

Ymmärrän toki, ettet halua tuoda vesihöyryä mukaan keskusteluun, koska se saa kaikkiin muihin kaasuihin puuttumisen näyttämään näpertelyltä. Mieluummin suljet voimakkaimman tekijän pois, koska et sille mitään osaa tehdä ja se saa kaiken muun tekemisen näyttämään hyödyttömältä.

Älä jookos lässytä joutavuuksia. Sillä ei ole nykyisen tilanteemme kanssa yhtään mitään tekemistä, että vesihöyryn määrä on aiemmin ollut jotain muuta kuin nyt.

Jos sulla on esittää dataa siitä, että nykyinen lämpeneminen johtuu vesihöyryn määrän muutoksesta, eikä hiilidioksidipitoisuudesta, niin ole hyvä vain ja laita linkit esille.

Vesihöyry suljetaan pois sen takia, ettei se ole se ongelma. Emmekä me muutenkaan sille mitään kovin kummoista voisi tehdäkään.

Miksi puhut paskaa siitä, miten vesihöyry mukamas saa kaiken muun tekemisen näyttämään hyödyttömältä? Eihän se saa. Vesihöyryn määrä ei ole kasvanut eikä kasvamassa. Jos se olisi vastuussa nykyisestä ilmastonmuutoksesta, niin tietenkin sille pitäisi jotain tehdä, mutta kun se ei ole.

Eikö sinun mallissasi vesihöyryn määrä kasva ilmaston lämmetessä ja juuri se on se tekijä joka räjäyttää ilmastonmuutoksen hallitsemattomaksi? Vai jätettiinkö se lässytyksenä pois mallistasi, jotta näyttäisi siltä että ilmastonmuutosta voisi edes yrittää hillitä?

Miksi kuvittelet, että mulla olisi jokin malli?

Täysin riippumatta siitä, lisääntyykö vesihöyryn määrä hiilidioksidin vuoksi, on edelleenkin ongelman perussyynä nimenomaan hiilidioksidi.

Edelleenkin, onko sulla esittää jotain korjaustoimenpidettä vesihöyryn vähentämiselle vai eikö ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ongelma on ilmakehän liiallinen hiilidioksidi, niin mikä mekanismi estää kasveja hyödyntämästä tätä? Muistaakseni joskus ala-asteella puhuttiin yhteyttämisestä. Kerrottiin, että hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa sadot kasvavat. Nythän on jo huomattu metsien kasvavan paremmin ja Saharassakin tapahtuu vihertymistä.

Se mekanismi on päästöjen liian suuri kasvuvauhti suhteessa kasvaneeseen kykyyn hyödyntää hiilidioksidipitoisuutta.

Mistä tiedät, että luonto ei mukaudu hyödyntämään hiilidioksidipitoisuutta? Sehän on kasvien niin maalla kuin meressäkin parasta ravintoa.

Koska hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä nousee jatkuvasti, kuten mittarista näemme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EI ole sellaista ongelmaa, joka on millään järkevillä resurssikohdennuksilla korjattavissa.

Kerro lisää näistä resurssikohdennuksista, jolla korallit jäävät henkiin happamoituvan meren kanssa. Kerro lisää miten sä viet jokaiseen Afrikan savimajaankin hiilidioksidiscrubberin ja happilaitteet ihmisille sekä elukoille.

Sen sijaan on olemassa muutos, johon sopeutumiseen kannattaa käyttää resursseja.

Millaisella keinotekoisella valintamekanismilla meinaat parissa sukupolvessa saada esim. ihmisistä paremmin hiilidioksidipitoista ilmaa sietäviä? Vai osaatko muokata DNA:han oikeat muutokset geeniterapialla?

Ei sellaisia resurssikohdennuksia mielestäni välttämättä ole. Suuret koralliriutat voivat hyvinkin olla menetettyjä siinä muodossa kuin ne nyt tunnemme. Mutta koska koralleja on ollut iät ja ajat, uskon että niitä on jossakin muodossa jatkossakin. Afrikka tuskin jää savimajojen tasolle koko vuosisataa, sillä mantereen taloushan kasvaa kohisten.

Jos ihmislajin täytyy kehittyä hiilidioksidia paremmin sietäväksi, niin se tapahtuu samalla tavalla kuin aina, eli evoluutiolla. Ihmisethän sietävät hiilidioksidia valtavan hyvin jo nyt, päätellen siitä kuinka paljon aikaa vietämme sisätiloissa missä voi olla viisikin kertaa korkeampi pitoisuus kuin ulkona. Elemme hiilidioksidia sietäisi, emme voisi asua taloissa.

Harmi vaan, että tuo "viisi kertaa korkeampi pitoisuus kuin ulkona" ei riitä. Jos mitään ei tehdä, kasvaa pitoisuus tuotakin suuremmaksi.

Huonon ilman raja kulkee 1000 ppm:ssä, joka saavutetaan vuosisadan loppuun mennessä (nyt 410 ppm), jos mitään ei tehdä. Nykyisistäkin ihmisistä yli miljardi on sellaisia, joiden loppuelämä voisi kulua noissa rasittavan korkeissa pitoisuuksissa. Tutkimuksissa tuo pitoisuus vaikuttaa jo ihmisten kognitiiviseen suorituskykyyn.

Puhumattakaan siitä, että millähän helkkarin teknologialla ja kustannuksilla jatkossa pidetään sisäilma järjellisissä rajoissa, jos korvausilman hiildioksidipitoisuus nousee nykyisestä.

Lisäksi "sietäminen" ei riitä. Kuka muka haluaa elää jatkuvassa päänsäryssä ja paskassa olossa?

Evoluutio ei meitä ehdi auttamaan, koska sukupolviväli on liian pitkä. Jatkuva buranan napostelu ja tyhmänä oleminen ei luonnonvalinnan kautta luo erityisen valtavaa valintapainetta nykyisenlaisissa yhteiskunnassa, joten tilanne ei evoluution myötä tule paranemaan.

Ei minulla ainakaan ole jatkuvaa päänsärkyä sisätiloissa ja pitoisuus on varmasti yli tion 1000. Ehkä se sitten menee niin, että te herkät ette lisäänny, mikä pudottaa väkilukua, mikä taas vähentää päästöjä. Silloinhan kaikki menee kuten pitääkin, päänsärkyiset vain poistuvat luonnollista tietä. Missä ongelma?

Millähän mittarilla olet mitannut sen 1000 ppm pitoisuuden? Miksi meitä myöskään kiinnostaisi se, mitä sulle tapahtuu, sen sijaan, että kiinnostaisi se, mitä miljardeille ihmisille tapahtuu?

Missäkö olisi ongelma, että ihmisiä kuolisi? Mitäs imbesilli luulet. Aloita nyt väestövähennykset toki itsestäsi.

Minulla on Netatmon mittari. Ei välttämättä tieteellisen tarkka, mutta ihan riittävä tuohon. Jos sinua ei kiinnosta mitä minulle tapahtuu, niin miten kummassa kuvittelet että kuuntelisin sinua? Miksi välittäisin jostakusta, joka noin avoimesti halveksii minua?

Kun kirjoitan, että väestä pienenee luonnollista tietä eli pienentyneenä syntyvyytenä hiilidioksidista johtuvan päänsäryn takia, niin mistä kummasta vetäiset miljardien kuoleman? Anna kun arvaan, siitä katastrofipornosta johon uskot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EI ole sellaista ongelmaa, joka on millään järkevillä resurssikohdennuksilla korjattavissa.

Kerro lisää näistä resurssikohdennuksista, jolla korallit jäävät henkiin happamoituvan meren kanssa. Kerro lisää miten sä viet jokaiseen Afrikan savimajaankin hiilidioksidiscrubberin ja happilaitteet ihmisille sekä elukoille.

Sen sijaan on olemassa muutos, johon sopeutumiseen kannattaa käyttää resursseja.

Millaisella keinotekoisella valintamekanismilla meinaat parissa sukupolvessa saada esim. ihmisistä paremmin hiilidioksidipitoista ilmaa sietäviä? Vai osaatko muokata DNA:han oikeat muutokset geeniterapialla?

Jotenkin lutuisia nämä ilmastonmuutoslahopäät.

Nykyinen co2 pitoisuus on noin 390 ppm. Suositus sisäilman pitoisuudelle on alle 2000 ppm ja hengenvaarallinen on 60 000 ppm.

Nykyinen CO2 pitoisuus on kylläkin 406 ppm (vuodenaikavaihtelun vuoksi aiemmin tänä vuonna käytiin 411 ppm:ssä). Sisäilman pitoisuuden "suositus" ei kiinnosta yhtään ketään, vaan tosielämän vaikutukset. Ja todellisuus on se, että tutkimuksessa nähdään kognitiivisia ongelmia jo 1000 ppm pitoisuuksissa.

7000 ppm alkaa näkyä ihmisestä jo ulospäin ja 10000 ppm aiheuttaa hyperventilointia.

Missä vaiheessa tuo 7000 sinun mallissasi saavutetaan? Eikö tuo jo itsessään vähennä syntyvyyttä, mikä on hyvä asia? Tuskinpa hyperventiloivat viitsivät lisätä hyperventilaatiota rakastelemalla. Sinunhan luulisi olevan tyytyväinen, kun väkiluku vähenee pehmeällä tavalla. Samalla kasvillisuus kukoistaa.

Mistähän mallista jatkuvasti puhut? Ja mitä ihmeen merkitystä sillä on, milloin 7000 saavutetaan? Ei sitä kannata saavuttaa, oli se sitten vuonna 2500 tai 3000.

Miksi hiilidioksidipitoisuuden kasvu vähentäisi syntyvyyttä? Miksi luulet, että syntyvyyden vähentyminen olisi jotenkin erityisen hyvä asia? Syntyvyys on vähentymässä alle uusiutuvuuden tason tällä vuosisadalla jo muutenkin.

Liian hiilidioksidin mahdollisesta myrkyllisyydestä tai myrkyttömyydestä jankkaajille: liian suuret hiilidioksidipitoisuudet ovat toki myrkyllisiä, mutta ajankohtaisempi ongelma on se hiilidioksidin aiheuttama ilmaston lämpeneminen, joka on liian nopeaa, että siihen ehdittäisiin sopeutua.

Vierailija kirjoitti:

Liian hiilidioksidin mahdollisesta myrkyllisyydestä tai myrkyttömyydestä jankkaajille: liian suuret hiilidioksidipitoisuudet ovat toki myrkyllisiä, mutta ajankohtaisempi ongelma on se hiilidioksidin aiheuttama ilmaston lämpeneminen, joka on liian nopeaa, että siihen ehdittäisiin sopeutua.

Se on liian nopeaa, jotta luonto ehtisi siihen riittävästi sopeutua. Ihminen kyllä ehtii sopeutua lämpötilan muutokseen.