Onko vielä ihmisä jotka eivät usko ilmastonmuutokseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Oliko nyt puhe näistä kahdesta kevyimmästä kaasusta, oliko? No ei ollut. Kun oli puhe hiilidioksidista. Kerrotko, millä tavalla se mukamas karkaa avaruuteen? Jännästi se kerääntyy ilmakehään, kuten mittauksetkin yksiselitteisesti kertovat. Samoin ne kerääntyvät vesistöihin, sekin voidaan mitata.

Itse asiassa, kun luet mihin kommentoin, niin puhe oli ylipäätään vain kaasuista. Kannattaa olla väitteissään tarkka.

Eihän ollut kyse ylipäätänsä vain kaasuista, vaan: "kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon".

Miksi sä pösilö kuvittelet, että nyt puhuttaisiin jostain vedystä ja heliumista muutenkaan?

Ilmastonmuutos on ollut jatkuvaa kuten hyvin jääkaudestakin tiedämme.

Lämpeneminen johtuu auringosta.

Tulivuoret, maan metaanipäästöt ja valtamerien haihduttaminen vaikuttavat ihmisen ohella.

Kasvihuoneilmiö voi olla myös lämpenemisen seuraus, ei syy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Luitko viimeistä kappaletta? Kasvihuonekaasujen määrän aiheuttama muutos on todella nopeaa normaaliin verrattuna.

(Nopeampiakin muutoksia on toki esihistorian aikana ollut, mutta ne ovat tiettävästi aiheuttaneet massasukupuuttoja.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Korjaan vähän. Kasvihuonekaasuja on enemmän kuin koskaan lyhyen mittaushistorian aikana. Menneisyydessä on kuitenkin ollut vuosimiljoonienkin mittaisia ajanjaksoja, jolloin niitä on ollut ilmakehässä enemmän.

Puutuin vedyllä ja heliumilla tuon yhden väitteeseen, että tuprutetut kaasut jäävät ilmakehään. Ei hän mitenkään erotellut kasvihuonekaasuja erikseen.

No ehkä tässä keskustelussa juuri ne kasvihuonekaasut ovat relevantteja. Kuten kirjoitin, kaasut jotka vaikuttavat ilmastoon. 100km ilmakehä on helppo pilata. Missä oltaisiinkaan ellei olisi tehty edes tätä mitä jo on tehty ilmaston eteen.

Tuskinpa oltaisiin yhtään missään sen kummemmassa kuin nytkään. Kasvihuonekaasuja on pyritty rajoittamaan niin vähän aikaa ja siinäkin on lähinnä epäonnistuttu, joten toimiemme vaikutus tuskin on suurta.

Itse en omista autoa, käytän julkisia ja syön paljon kotimaista ruokaa. Vältän ostamista, en ole ikinä tilannut mitään kiinakaupoista.

Niin kauan, kun kiinakrääsää voi tilaa halvalla, se ei lopu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Oliko nyt puhe näistä kahdesta kevyimmästä kaasusta, oliko? No ei ollut. Kun oli puhe hiilidioksidista. Kerrotko, millä tavalla se mukamas karkaa avaruuteen? Jännästi se kerääntyy ilmakehään, kuten mittauksetkin yksiselitteisesti kertovat. Samoin ne kerääntyvät vesistöihin, sekin voidaan mitata.

Itse asiassa, kun luet mihin kommentoin, niin puhe oli ylipäätään vain kaasuista. Kannattaa olla väitteissään tarkka.

Eihän ollut kyse ylipäätänsä vain kaasuista, vaan: "kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon".

Miksi sä pösilö kuvittelet, että nyt puhuttaisiin jostain vedystä ja heliumista muutenkaan?

Jokainen kaasu, joka vaikuttaa ilmakehän koostumukseen vaikuttaa ilmastoon. Jopa puhdas happikin sen tekee, vaikka sitä ei kasvihuonekaasuksi lukeudu. Olisi aika outoa ajatella toisin.

Älä kysy. On myös ihmisiä, jotka edelleen uskovat että maapallo on litteä. Siitä voi päätellä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Kaikista suurivaikutuksisin kasvihuonekaasu on vesihöyry. Se on monta kertaluokkaa voimakkampi vaikutukseltaan kuin mikään muu kaasu. Miten sen määrään ajattelit vaikuttaa?

Miksikäs luulet, että sen määrään pitäisi edes vaikuttaa?

Jotenkin sitä ajattelisi, että jos ihmisellä on sydäntauti ja sisäänkasvava varpaankynsi, niin jotain huomiota saisi se sydäntautikin. Mutta sinusta siis ei?

Koska vesihöyry ei ole mikään sydäntauti. Emme me ole muuttaneet vesihöyryn määriä mitenkään ihmeellisesti, vaan hiilidioksidin. Eivät kasvihuonekaasut ole mikään ongelma, vaan niiden liiallinen määrä. Muutos perustilaan on se ongelma. Vesihöyryn määrässä ei ole muutosta, vaan hiilidioksidin.

Jos kuumassa lähteessä on varsin miellyttävää 40 asteista vettä (313 Kelviniä yli absoluuttisen nollapisteen), jonka lämpötila johtuu käytännössä lähes täysin vulkaanisesta toiminnasta, ja joku sankari perustaa terässulattamon lähistölle ja käyttää vesistöä lämpökaivonaan, jolloin kuuman lähteen veden lämpötila nousee varsin epämukavaan 55 asteeseen (327 Kelviniä), niin kyllä silloin puhutaan nimenomaan siitä terässulattamosta ongelman aiheuttajana, eikä vulkaanisesta lämmöstä.

Jos sulla on jokin ratkaisu, jolla saadaan vulkaanisen toiminnan tuottamaan lämpöä vähennettyä samassa suhteessa kuin mitä se terässulattamo lisäsi, niin kerro ihmeessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Luitko viimeistä kappaletta? Kasvihuonekaasujen määrän aiheuttama muutos on todella nopeaa normaaliin verrattuna.

(Nopeampiakin muutoksia on toki esihistorian aikana ollut, mutta ne ovat tiettävästi aiheuttaneet massasukupuuttoja.)

Luin koko tekstisi. Se sopeutuminen tarkoittaa sitä, että eliölajeja muuttaa muuttuvan ilmaston mukaan. Mallinnusten perusteella meille on tulossa Tanskan tai Puolan nykyinen ilmasto. Se tarkoittaa, että siellä jo nyt eläviä eliölajeja siirtyy enemmässä määrin tänne. Ei siihen mitään satoja vuosia tarvita, kuten Suomen keskiajan kasvikuntakin osoittaa. Siihen aikaan mm. tammi ja pähkinäpensas olivat paljon yleisempiä kuin nykyään. Jatkossa ne tulevat taas yleistymään.

Luonto ja ihminen osaavat kyllä sopeutua 2-10 asteen nousuun. Onhan maapallolla jo nyt valtavasti eri ilmastovyöhykkeitä, joilla kaikilla asuu ihmisiä. Ilmastonmuutoksen myötä ne ilmastovyöhykkeet lajeineen siirtyvät pohjoisemmaksi ja etelämmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Oliko nyt puhe näistä kahdesta kevyimmästä kaasusta, oliko? No ei ollut. Kun oli puhe hiilidioksidista. Kerrotko, millä tavalla se mukamas karkaa avaruuteen? Jännästi se kerääntyy ilmakehään, kuten mittauksetkin yksiselitteisesti kertovat. Samoin ne kerääntyvät vesistöihin, sekin voidaan mitata.

Itse asiassa, kun luet mihin kommentoin, niin puhe oli ylipäätään vain kaasuista. Kannattaa olla väitteissään tarkka.

Eihän ollut kyse ylipäätänsä vain kaasuista, vaan: "kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon".

Miksi sä pösilö kuvittelet, että nyt puhuttaisiin jostain vedystä ja heliumista muutenkaan?

Jokainen kaasu, joka vaikuttaa ilmakehän koostumukseen vaikuttaa ilmastoon. Jopa puhdas happikin sen tekee, vaikka sitä ei kasvihuonekaasuksi lukeudu. Olisi aika outoa ajatella toisin.

Ja kiinnostaako meitä nyt vedyn ja heliumin aiheuttamat 0,000000000000000000000000000000001 asteen muutokset? No ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Korjaan vähän. Kasvihuonekaasuja on enemmän kuin koskaan lyhyen mittaushistorian aikana. Menneisyydessä on kuitenkin ollut vuosimiljoonienkin mittaisia ajanjaksoja, jolloin niitä on ollut ilmakehässä enemmän.

Puutuin vedyllä ja heliumilla tuon yhden väitteeseen, että tuprutetut kaasut jäävät ilmakehään. Ei hän mitenkään erotellut kasvihuonekaasuja erikseen.

No ehkä tässä keskustelussa juuri ne kasvihuonekaasut ovat relevantteja. Kuten kirjoitin, kaasut jotka vaikuttavat ilmastoon. 100km ilmakehä on helppo pilata. Missä oltaisiinkaan ellei olisi tehty edes tätä mitä jo on tehty ilmaston eteen.

Tuskinpa oltaisiin yhtään missään sen kummemmassa kuin nytkään. Kasvihuonekaasuja on pyritty rajoittamaan niin vähän aikaa ja siinäkin on lähinnä epäonnistuttu, joten toimiemme vaikutus tuskin on suurta.

No kuvittele nyt vaikka se, että Eurooppa lämpiäisi hiilellä. Ja että täällä kaikki valmustava teollisuus pyörisi hiilivoimalla. Eurooppa olisi aika erinnäköinen. Tai että ei oltaisi kehitetty sellaista suodatusteknologiaa kuin mitä on laajasti maailmalla käytössä. Ja jos koko maailma olisi toiminut näin kymmeniä ja kymmeniä vuosia sen sijaan kuin miten on toimittu.

Luulet että kasvihuonekaasuja on hillitty vasta vähän aikaa? Miten vähän aikaa tarkoitat? Mediassa on ehkä jauhettu vasta vähän aikaa, mutta kyllä esim ilmastoystävällistä teknologiaa on kehitetty ja otettu käytyöön jo vuosikymmenten ajan! Puhumattakaan energiantuotannon kehityksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Oliko nyt puhe näistä kahdesta kevyimmästä kaasusta, oliko? No ei ollut. Kun oli puhe hiilidioksidista. Kerrotko, millä tavalla se mukamas karkaa avaruuteen? Jännästi se kerääntyy ilmakehään, kuten mittauksetkin yksiselitteisesti kertovat. Samoin ne kerääntyvät vesistöihin, sekin voidaan mitata.

Itse asiassa, kun luet mihin kommentoin, niin puhe oli ylipäätään vain kaasuista. Kannattaa olla väitteissään tarkka.

Eihän ollut kyse ylipäätänsä vain kaasuista, vaan: "kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon".

Miksi sä pösilö kuvittelet, että nyt puhuttaisiin jostain vedystä ja heliumista muutenkaan?

Jokainen kaasu, joka vaikuttaa ilmakehän koostumukseen vaikuttaa ilmastoon. Jopa puhdas happikin sen tekee, vaikka sitä ei kasvihuonekaasuksi lukeudu. Olisi aika outoa ajatella toisin.

Luulisi, että kaasuja on karannut maapallolta avaruuteen aina suunnilleen saman verran, joten tämänhetkinen ilmastonmuutos ei johdu siitä.

Uskonnot eivät ole kovin hyvä asia ihmisen tulevaisuuden kannalta, koska ne jättävät kaikki isot asiat "herran haltuun". Vaikka 100km ilmakehä ei ole ollenkaan vaikea pilata. Ja ihminen se vain porskuttaa laput silmillä, että kun "en mää USKO ilmastonmuutokseen".

Vierailija kirjoitti:

Itse en omista autoa, käytän julkisia ja syön paljon kotimaista ruokaa. Vältän ostamista, en ole ikinä tilannut mitään kiinakaupoista.

Niin kauan, kun kiinakrääsää voi tilaa halvalla, se ei lopu.

Ei sun piipertämiselläsi ole mitään merkitystä. Sun pitää muuttaa äänestyskäyttäytymistäsi, jos haluat saada aikaan todellisia vaikutuksia.

Kotimainen ruoka on helposti suurempi päästöiltään kuin ulkomainen. Tämä johtuu siitä, että logistiikka on erittäin tehokasta laivojen tapauksessa, joten ruoan tuotannon muut osa-alueet määrittävät lähes täysin ilmastovaikutuksen.

Se, että ostat kotimaisesta kaupasta lisää päästöjä. Se kauppa kun joka tapauksessa myy Kiinassa valmistettua tavaraa ja on nyt vain ylimääräinen välikäsi, jonka toiminnasta aiheutuu päästöjä.

Kiinasta ei osteta krääsää sellaisissa määrissä, että sillä olisi yhtään mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa.

Sun elämisesi mahdollistavat fossiiliset päästöt eivät ole mitenkään merkityksellisesti pienemmät kuin muiden. Keskivertosuomalaisella ne ovat 10 tonnia. Jos ei autoile, niin ne voivat olla 2-3 tonnia pienemmät. Jos käyttää julkisia, niin ei edes noin paljoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan sellasia paljonkin. Yleensä ilmastonmuutokseen uskomattomuus korreloi vähäisen älykkyyden, nationalistisen ja konservatiivisen maailmankatsomuksen kanssa. Uskovaisuus kruunaa tämän kaltaisen paviaanin ajattelutavan oikein viimeisen päälle.

Sorry, mutta tutkimusten mukaan ilmastoskeptikot ovat keskimäärin ilmastouskovaisia sivistyneempiä.

Tuntemani ilmastoskeptikot ovat päälle viisikymppisiä ja kovia esittämään kysymyksiä mutta todella huonoja keksimään ratkaisuja. Eivät osaa kunnolla englantia että pystyisivät lukemaan tieteellistä kirjallisuutta tai edes BBC:n artikkeleita.

Tästä on kyllä ollut ihan oikea tutkimuskin, missä ihmisten yleistietoa ja asenteita ilmastonmuutosta kohtaan testatiin. Skeptisesti ilmastonmuutokseen suhtautuvilla oli parempi yleistieto. Nykyään se on valtavirran uskonto, poliittisesti hyväksyttävät mielipide, johon oletuksena uskovat ihmiset, joilla ei itsellään ole hyvää käsitystä ilmaston toimintamekanismeista.

Tämä on omakin näkemykseni. Sinänsä uskon, että jotain lämpenemistä on käynnissä, mutta toisaalta 70-luvulla pelättiin jääkautta.  Toisaalta mikä on normaalia kausivaihtelua ja mikä on jotain fataalia muutosta johonkin suuntaan? Maapallon lämpötila on aina heitellyt kausittain ja mikä on ihmisen aiheuttamaa ja mikä ei. Eniten minua huolestuttaa, että esim. tiedelehdet ei enää suostu julkaisemaan artikkeleita, jotka tukisi sitä, ettei ihmisen aiheuttamat muutokset olisi merkittäviä. Se kertoo siitä, että asiassa on nyt joku perusdogmi, jota ei saa kyseenalaistaa ja piste.

Yleisellä tasolla sanoisin myös, että "follow the money". Huomaatteko, mikä raha näissä liikkuu ja joku Al Gorekin keräsi takavuosina miljoonia pitämällä puheitaan tästä asiasta?

En edelleenkään sano, ettei ihmisen pitäisi miettiä tekosiaan täällä. Esimerkiksi muoviroskaaminen on järkyttävää. Silti en ihan tähän ilmastohömpötykseen lähde, koska näen nyt tämän hysterian taas jollekin ryhmälle tapana kerätä rahaa ja en pidä siitä. Lisäksi hysteria on huvittavaa, kun meidän pitäisi suunnilleen lopettaa liikkuminen täällä, mutta samaan aikaan kukaan ei puutu todelliseen saastuttamiseen ja perusongelmiin. Vapaa kauppa: se palvelee vain suuria yrityksiä ja ylikansallista pääomaa. Se on ihan ok ostaa koko ajan alihintaista romua jostain Kiinasta ja kuljettaa sitä supersaastuttavilla rahtilaivoilla ympäri maailmaa. Miksei tuohon puututa vaan askarellaan lillukanvarsien kanssa täällä? Siksi, että kukaan ei uskalla iskeä rikkaiden bisneksiin vaan moraaliposeerataan täällä syömällä kylmää puuroa. Nähdäkseni yksi keino olisi hyväksyä elintason lasku. Ei joka asuntoon tarvi ostaa uutta halpissohvaa, joka kuljetetaan toiselta puolen maailmaa. Eikä sitä 10 vuotta vanhaa kylppäriä tarvi vielä repiä auki, koska ei sovi sisustukseen. Eikä tarvi heittää koko ajan roskiin tai kierrätykseen hyväkuntoisia vaatteita jne. Asiat voisi hyvin maksaa enemmän ja tavaroita kannattaisi korjatakin. Onhan se ympäristön kannalta perverssiä, että ennemmin kannattaa ostaa uusi sohva Ikeasta kuin verhoilla vanha uusiksi....

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on ollut jatkuvaa kuten hyvin jääkaudestakin tiedämme.

Miksi niin moni ilmastoskeptikko jankuttaa tätä samaa asiaa, että ilmasto on aina muuttunut? Kyllähän kaikki sen tietävät jo. Se ei vaan ole missään määrin merkityksellistä, vaikka selvästi skeptikko vihjailee, että mukamas olisi. No kun ei ole.

Lämpeneminen johtuu auringosta.

Missä se lähde oli?

Tulivuoret, maan metaanipäästöt ja valtamerien haihduttaminen vaikuttavat ihmisen ohella.

Mitä sitten? Näidenkö lämmitysvaikutus on ollut nousussa viimeiset sata vuotta? Onko vaiko eikö ole?

Kasvihuoneilmiö voi olla myös lämpenemisen seuraus, ei syy.

Kasvihuoneilmiö on aina olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan sellasia paljonkin. Yleensä ilmastonmuutokseen uskomattomuus korreloi vähäisen älykkyyden, nationalistisen ja konservatiivisen maailmankatsomuksen kanssa. Uskovaisuus kruunaa tämän kaltaisen paviaanin ajattelutavan oikein viimeisen päälle.

Sorry, mutta tutkimusten mukaan ilmastoskeptikot ovat keskimäärin ilmastouskovaisia sivistyneempiä.

Tuntemani ilmastoskeptikot ovat päälle viisikymppisiä ja kovia esittämään kysymyksiä mutta todella huonoja keksimään ratkaisuja. Eivät osaa kunnolla englantia että pystyisivät lukemaan tieteellistä kirjallisuutta tai edes BBC:n artikkeleita.

Tästä on kyllä ollut ihan oikea tutkimuskin, missä ihmisten yleistietoa ja asenteita ilmastonmuutosta kohtaan testatiin. Skeptisesti ilmastonmuutokseen suhtautuvilla oli parempi yleistieto. Nykyään se on valtavirran uskonto, poliittisesti hyväksyttävät mielipide, johon oletuksena uskovat ihmiset, joilla ei itsellään ole hyvää käsitystä ilmaston toimintamekanismeista.

Mitä ovat ne ilmaston toimintamekanismit, joista voidaan päätellä, ettei ilmastonmuutos johdu ihmisestä? Päinvastaista voi päätellä siitä, että kasvihuonekaasuilla on lämmittävä vaikutus ja ihmisen toiminta on lisännyt niiden määriä.

Ei tätä todistelua näin tehdä.

Korostamasi lauseen perässä on perusteltu sitä, että ilmastonmuutos johtuu ihmisestä. Eli keskilämpötilan nousun ja ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen määrän lisääntymisen välillä on selkeä ajallinen yhteys. Lisäksi kasvihuonekaasujen on todettu lisäävän kasvihuoneilmiötä eli lämmittävän ilmastoa. Mitä todisteita vielä tarvittaisiin, että sinäkin uskoisit?

Mutuilu ei ole tieteellistä todistamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Luitko viimeistä kappaletta? Kasvihuonekaasujen määrän aiheuttama muutos on todella nopeaa normaaliin verrattuna.

(Nopeampiakin muutoksia on toki esihistorian aikana ollut, mutta ne ovat tiettävästi aiheuttaneet massasukupuuttoja.)

Luin koko tekstisi. Se sopeutuminen tarkoittaa sitä, että eliölajeja muuttaa muuttuvan ilmaston mukaan. Mallinnusten perusteella meille on tulossa Tanskan tai Puolan nykyinen ilmasto. Se tarkoittaa, että siellä jo nyt eläviä eliölajeja siirtyy enemmässä määrin tänne. Ei siihen mitään satoja vuosia tarvita, kuten Suomen keskiajan kasvikuntakin osoittaa. Siihen aikaan mm. tammi ja pähkinäpensas olivat paljon yleisempiä kuin nykyään. Jatkossa ne tulevat taas yleistymään.

Luonto ja ihminen osaavat kyllä sopeutua 2-10 asteen nousuun. Onhan maapallolla jo nyt valtavasti eri ilmastovyöhykkeitä, joilla kaikilla asuu ihmisiä. Ilmastonmuutoksen myötä ne ilmastovyöhykkeet lajeineen siirtyvät pohjoisemmaksi ja etelämmäksi.

Kasvihuonekaasuista aiheutuva lämpötilan muutos on suurempi kuin ero keskiajan ja nykyhetken välillä.

Ja kyllä, luonto kestää 2-10 asteen lämpötilan nousun, mutta avaintekijä on muutoksen nopeus. Ehkä eläimet pääsevät liikkumaan suhteellisen nopeasti, mutta sademetsät ja koralliriutat eivät pääse. Liikkuvathan nekin, mutta nykyisessä muutoksessa niiden pitäisi liikkua parissasadassa vuodessa saman verran kuin ennen siinä n. 5 miljoonassa vuodessa. Eivätkä siirtyneet eläimetkään pärjää, jos ympäristö on lämpötilaa lukuunottamatta aivan erilainen kuin mihin ne ovat sopeutuneet.

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä uskon, että jotain lämpenemistä on käynnissä, mutta toisaalta 70-luvulla pelättiin jääkautta. 

Eikä pelätty.

https://www.skepticalscience.com/ice-age-predictions-in-1970s.htm

Toisaalta mikä on normaalia kausivaihtelua ja mikä on jotain fataalia muutosta johonkin suuntaan?

Hiilidioksidipitoisuuden nousu vuosisadassa ei ole normaalia vaihtelua. Täysin riippumatta mistään lämpenemisistä, täytyy hiilidioksidin nousulle saada stoppi. Muutoin ensi vuosisadalla joudutaan käyttämään hengityssuojaimia, koska liiallinen hiilidioksidipitoisuus on ihmisellekin myrkkyä. Vesistöjen happamoituminen ei ole hauskaa sekään.

Eniten minua huolestuttaa, että esim. tiedelehdet ei enää suostu julkaisemaan artikkeleita, jotka tukisi sitä, ettei ihmisen aiheuttamat muutokset olisi merkittäviä.

Onko jokin artikkeli sitten ollut sellainen, että se olisi ollut syytä julkaista? Höpöhöpölehdissä varmasti julkaistaan mitä tahansa. Arvostetut tiedelehdet sen sijaan eivät julkaise paskaa, edes minkään puolueettomuuden vuoksi.

Se on ihan ok ostaa koko ajan alihintaista romua jostain Kiinasta

Miksi ihmeessä ei olisi? Mikään "romu" ei ole ilmastonmuutoksen aiheuttaja, vaan fossiiliset polttoaineet.

ja kuljettaa sitä supersaastuttavilla rahtilaivoilla ympäri maailmaa.

Rahtilaivat eivät ole supersaastuttavia, vaan täysin päinvastoin, ne ovat erittäin puhtaita kun ilmastosta puhutaan. Sä varmaankin olet vain lukenut typpi- ja rikkipäästöistä, eivätkä ne meitä kiinnosta ilmastonmuutoksen osalta.

Lisäksi rahtilaivalla on tarkoituksensa. Päästöt räjähtävät taivaisiin, jos laivoja ruvetaan vähentämään, koska on erittäin paljon tehottomampaa kuskata tavaraa rekoilla tuhansista pienistä tuotantolaitoksista ympäriinsä verrattuna muutamaan suureen tuotantolaitokseen, joista tavarat kuskataan vähäpäästöisesti laivoilla.

Miksei tuohon puututa vaan askarellaan lillukanvarsien kanssa täällä?

Rahtilaivat tuottavat 2,2 % päästöistä. Miksi hemmetissä pitäisi piipertää niiden parissa?

Asiat voisi hyvin maksaa enemmän ja tavaroita kannattaisi korjatakin.

Päästöjen kanssa tällä nyt vaan ei ole paskan vertaa merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Keskiajaksi kai lasketaan suunnilleen vuodet 500-1500. Ainakin tämän kaavion mukaan keskiajalla maapallon keskilämpötila on ollut huomattavasti alhaisempi kuin nyt:

https://www.sciencealert.com/why-4-5-million-years-of-fluctuating-globa…