Onko vielä ihmisä jotka eivät usko ilmastonmuutokseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan sellasia paljonkin. Yleensä ilmastonmuutokseen uskomattomuus korreloi vähäisen älykkyyden, nationalistisen ja konservatiivisen maailmankatsomuksen kanssa. Uskovaisuus kruunaa tämän kaltaisen paviaanin ajattelutavan oikein viimeisen päälle.

Sorry, mutta tutkimusten mukaan ilmastoskeptikot ovat keskimäärin ilmastouskovaisia sivistyneempiä.

Tuntemani ilmastoskeptikot ovat päälle viisikymppisiä ja kovia esittämään kysymyksiä mutta todella huonoja keksimään ratkaisuja. Eivät osaa kunnolla englantia että pystyisivät lukemaan tieteellistä kirjallisuutta tai edes BBC:n artikkeleita.

Tästä on kyllä ollut ihan oikea tutkimuskin, missä ihmisten yleistietoa ja asenteita ilmastonmuutosta kohtaan testatiin. Skeptisesti ilmastonmuutokseen suhtautuvilla oli parempi yleistieto. Nykyään se on valtavirran uskonto, poliittisesti hyväksyttävät mielipide, johon oletuksena uskovat ihmiset, joilla ei itsellään ole hyvää käsitystä ilmaston toimintamekanismeista.

Mitä ovat ne ilmaston toimintamekanismit, joista voidaan päätellä, ettei ilmastonmuutos johdu ihmisestä? Päinvastaista voi päätellä siitä, että kasvihuonekaasuilla on lämmittävä vaikutus ja ihmisen toiminta on lisännyt niiden määriä.

Ei tätä todistelua näin tehdä.

Korostamasi lauseen perässä on perusteltu sitä, että ilmastonmuutos johtuu ihmisestä. Eli keskilämpötilan nousun ja ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen määrän lisääntymisen välillä on selkeä ajallinen yhteys. Lisäksi kasvihuonekaasujen on todettu lisäävän kasvihuoneilmiötä eli lämmittävän ilmastoa. Mitä todisteita vielä tarvittaisiin, että sinäkin uskoisit?

Mutuilu ei ole tieteellistä todistamista.

Valitettavasti en voi todistaa tätä asiaa tieteellisesti, koska en ole ilmastotieteilijä. Enkä oikeastaan mitään muutakaan asiaa.

Oikeastaan yhtään mitään ei voi varmasti todistaa. Voihan vaikka olla, ettei havaitsemaamme maailmaa ole edes olemassa vaan se on pahan hengen hämäystä. Silti uskomme monien asioiden olevan totta.

Mutta olitko siis eri mieltä jostakin väitteestäni? Vai ajattelitko vain, että ne eivät riittävän hyvin todista ilmastonmuutosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Luitko viimeistä kappaletta? Kasvihuonekaasujen määrän aiheuttama muutos on todella nopeaa normaaliin verrattuna.

(Nopeampiakin muutoksia on toki esihistorian aikana ollut, mutta ne ovat tiettävästi aiheuttaneet massasukupuuttoja.)

Luin koko tekstisi. Se sopeutuminen tarkoittaa sitä, että eliölajeja muuttaa muuttuvan ilmaston mukaan. Mallinnusten perusteella meille on tulossa Tanskan tai Puolan nykyinen ilmasto. Se tarkoittaa, että siellä jo nyt eläviä eliölajeja siirtyy enemmässä määrin tänne. Ei siihen mitään satoja vuosia tarvita, kuten Suomen keskiajan kasvikuntakin osoittaa. Siihen aikaan mm. tammi ja pähkinäpensas olivat paljon yleisempiä kuin nykyään. Jatkossa ne tulevat taas yleistymään.

Luonto ja ihminen osaavat kyllä sopeutua 2-10 asteen nousuun. Onhan maapallolla jo nyt valtavasti eri ilmastovyöhykkeitä, joilla kaikilla asuu ihmisiä. Ilmastonmuutoksen myötä ne ilmastovyöhykkeet lajeineen siirtyvät pohjoisemmaksi ja etelämmäksi.

Kasvihuonekaasuista aiheutuva lämpötilan muutos on suurempi kuin ero keskiajan ja nykyhetken välillä.

Ja kyllä, luonto kestää 2-10 asteen lämpötilan nousun, mutta avaintekijä on muutoksen nopeus. Ehkä eläimet pääsevät liikkumaan suhteellisen nopeasti, mutta sademetsät ja koralliriutat eivät pääse. Liikkuvathan nekin, mutta nykyisessä muutoksessa niiden pitäisi liikkua parissasadassa vuodessa saman verran kuin ennen siinä n. 5 miljoonassa vuodessa. Eivätkä siirtyneet eläimetkään pärjää, jos ympäristö on lämpötilaa lukuunottamatta aivan erilainen kuin mihin ne ovat sopeutuneet.

Niinpä. Ja 2-10 asteeseen pystyy sopeutumaan Suomessa, mutta ei niissä maissa, missä jo nyt eletään rajoilla, saadaanko sateiden vähenemisestä johtuen satoa lainkaan. Ei tarvitse kuin vähäiben lämpötilan moydu lisää ja sateiden vähenemiben, niin suuret alueet muuttuvat täysin elinkelvottomiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Luitko viimeistä kappaletta? Kasvihuonekaasujen määrän aiheuttama muutos on todella nopeaa normaaliin verrattuna.

(Nopeampiakin muutoksia on toki esihistorian aikana ollut, mutta ne ovat tiettävästi aiheuttaneet massasukupuuttoja.)

Luin koko tekstisi. Se sopeutuminen tarkoittaa sitä, että eliölajeja muuttaa muuttuvan ilmaston mukaan. Mallinnusten perusteella meille on tulossa Tanskan tai Puolan nykyinen ilmasto. Se tarkoittaa, että siellä jo nyt eläviä eliölajeja siirtyy enemmässä määrin tänne. Ei siihen mitään satoja vuosia tarvita, kuten Suomen keskiajan kasvikuntakin osoittaa. Siihen aikaan mm. tammi ja pähkinäpensas olivat paljon yleisempiä kuin nykyään. Jatkossa ne tulevat taas yleistymään.

Luonto ja ihminen osaavat kyllä sopeutua 2-10 asteen nousuun. Onhan maapallolla jo nyt valtavasti eri ilmastovyöhykkeitä, joilla kaikilla asuu ihmisiä. Ilmastonmuutoksen myötä ne ilmastovyöhykkeet lajeineen siirtyvät pohjoisemmaksi ja etelämmäksi.

Kasvihuonekaasuista aiheutuva lämpötilan muutos on suurempi kuin ero keskiajan ja nykyhetken välillä.

Ja kyllä, luonto kestää 2-10 asteen lämpötilan nousun, mutta avaintekijä on muutoksen nopeus. Ehkä eläimet pääsevät liikkumaan suhteellisen nopeasti, mutta sademetsät ja koralliriutat eivät pääse. Liikkuvathan nekin, mutta nykyisessä muutoksessa niiden pitäisi liikkua parissasadassa vuodessa saman verran kuin ennen siinä n. 5 miljoonassa vuodessa. Eivätkä siirtyneet eläimetkään pärjää, jos ympäristö on lämpötilaa lukuunottamatta aivan erilainen kuin mihin ne ovat sopeutuneet.

Niinpä. Ja 2-10 asteeseen pystyy sopeutumaan Suomessa, mutta ei niissä maissa, missä jo nyt eletään rajoilla, saadaanko sateiden vähenemisestä johtuen satoa lainkaan. Ei tarvitse kuin vähäiben lämpötilan moydu lisää ja sateiden vähenemiben, niin suuret alueet muuttuvat täysin elinkelvottomiksi.

Tarkennan tähän vielä (ennen kuin kukaan tulee mitätöimään tätä viestiä tämän takia), että sateet eivät tosiaan kaikkialla vähene vaan joissain paikoissa myös lisääntyvät. Avainsana on kuitenkin muutos eli se, että sademäärät muuttuvat siitä, mihin ekosysteemi on sopeutunut.

-edellinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Luitko viimeistä kappaletta? Kasvihuonekaasujen määrän aiheuttama muutos on todella nopeaa normaaliin verrattuna.

(Nopeampiakin muutoksia on toki esihistorian aikana ollut, mutta ne ovat tiettävästi aiheuttaneet massasukupuuttoja.)

Luin koko tekstisi. Se sopeutuminen tarkoittaa sitä, että eliölajeja muuttaa muuttuvan ilmaston mukaan. Mallinnusten perusteella meille on tulossa Tanskan tai Puolan nykyinen ilmasto. Se tarkoittaa, että siellä jo nyt eläviä eliölajeja siirtyy enemmässä määrin tänne. Ei siihen mitään satoja vuosia tarvita, kuten Suomen keskiajan kasvikuntakin osoittaa. Siihen aikaan mm. tammi ja pähkinäpensas olivat paljon yleisempiä kuin nykyään. Jatkossa ne tulevat taas yleistymään.

Luonto ja ihminen osaavat kyllä sopeutua 2-10 asteen nousuun. Onhan maapallolla jo nyt valtavasti eri ilmastovyöhykkeitä, joilla kaikilla asuu ihmisiä. Ilmastonmuutoksen myötä ne ilmastovyöhykkeet lajeineen siirtyvät pohjoisemmaksi ja etelämmäksi.

Kasvihuonekaasuista aiheutuva lämpötilan muutos on suurempi kuin ero keskiajan ja nykyhetken välillä.

Ja kyllä, luonto kestää 2-10 asteen lämpötilan nousun, mutta avaintekijä on muutoksen nopeus. Ehkä eläimet pääsevät liikkumaan suhteellisen nopeasti, mutta sademetsät ja koralliriutat eivät pääse. Liikkuvathan nekin, mutta nykyisessä muutoksessa niiden pitäisi liikkua parissasadassa vuodessa saman verran kuin ennen siinä n. 5 miljoonassa vuodessa. Eivätkä siirtyneet eläimetkään pärjää, jos ympäristö on lämpötilaa lukuunottamatta aivan erilainen kuin mihin ne ovat sopeutuneet.

Niinpä. Ja 2-10 asteeseen pystyy sopeutumaan Suomessa, mutta ei niissä maissa, missä jo nyt eletään rajoilla, saadaanko sateiden vähenemisestä johtuen satoa lainkaan. Ei tarvitse kuin vähäiben lämpötilan moydu lisää ja sateiden vähenemiben, niin suuret alueet muuttuvat täysin elinkelvottomiksi.

Tarkennan tähän vielä (ennen kuin kukaan tulee mitätöimään tätä viestiä tämän takia), että sateet eivät tosiaan kaikkialla vähene vaan joissain paikoissa myös lisääntyvät. Avainsana on kuitenkin muutos eli se, että sademäärät muuttuvat siitä, mihin ekosysteemi on sopeutunut.

-edellinen

Totta! Hyvä tarkennus. Muualla taas kärsitään tulvista jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Keskiajaksi kai lasketaan suunnilleen vuodet 500-1500. Ainakin tämän kaavion mukaan keskiajalla maapallon keskilämpötila on ollut huomattavasti alhaisempi kuin nyt:

https://www.sciencealert.com/why-4-5-million-years-of-fluctuating-globa…

Keskiajan lämpimällä kaudella tarkoitetaan myöhempää keskiaikaa, ei sitä varhaista kylmenemisen jaksoa, joka lopullisesti nitisti antiikin kulttuurin. Kaiken tämän jääkiekkomaila-lämpenemisenkin jälkeen olemme aika lailla samassa tilanteessa kuin myöhäiskeskiajalla. Senhän näkee siitepölyjäämistäkin.

"Rahtilaivat tuottavat 2,2 % päästöistä. Miksi hemmetissä pitäisi piipertää niiden parissa?"

Suomi tuottaa 0,16% päästöistä. Miksi hemmetissä pitäisi pipertää suomalaisten päästöjen parissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, uskooko että ilmasto muuttuu. Ainahan se muuttuu, eikä koskaan ole aloillaan. Kyse on siitä uskooko sen muuttumisen olevan sillä tavalla huono asia, että siihen pitäisi upottaa mittaamattomasti resursseja. Vai olisiko järkevämpää käyttää resurssit sopeutumiseen, koska muutosta nyt aina kuitenkin tapahtuu eikä sitä estääkään voi.

On laskettu että päästöjen vähentäminen on paljon halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen.

Mutta kyse ei ole vain rahasta. Mitä tapahtuu, jos ruuantuotanto vähenee rajusti ilmastonmuutoksen seurauksena? Jossain on liian kuivaa, jossain liian kuumaa, jossain sataa liikaa. Seuraa nälänhätiä ja suuria pakolaismääriä.

Tuo ”on laskettu” on pakko olla väärin ja epäilen että arvaan miten tuollaiseen on päädytty. Ensinnäkin päästöjen vähentäminen on todella kallista, etenkin kun kerrannaisvaikutukset talouteen otetaan huomioon. Niitä ei varmaankaan ole laskelmassasi huomioitu. Vaikea sanoa, ellet laita linkkiä.

Toisekseen, mitään vahinkoja ei ole tarkoitus korjata vaan muutokseen on tarkoitus sopeutua. Tulokulma on aivan eri. Veikkaan, että laskelmissasi on ”korjaamiseen” sisällytetty sellaisia infran uusimisen kuluja, joita joka tapauksessa tehtäisiin koska infralla on tietty elinikä ja vuosisadan loppuun mennessä sitä kuitenkin uusitaan. Jos noin on laskelmissasi tehty, niin se on älyllistä epärehellisyyttä.

Ideahan on, että ilmastonmuutokseen sopeudutaan vuosikymmenten saatossa siten että uusi infra rakennetaan ilmastonmuutos jo huomioiden. Vanhasta infrasta luovutaan, kun sen käyttöikä tulee täyteen. Ei ole mitään estettä sille, että esim. kaupungit siirtisivät hiljalleen sisämaahan uuden rannikon rajaa seuraten. Niin on tehty ennenkin. Ei se maksa sen enempää, kuin infran rakentaminen muutenkin tulisi maksamaan.

Kun ilmasto lämpenee, lisääntyy ilman sitoma kosteus ja pilvisyys. Siksihän sitä juuri kasvihuonelimiöksi nimitetäänkin. Kun kosteus lisääntyy, lisääntyvät sateet. Ne ehkä tulevat eri paikkoihin kuin ennen, kun ilmavirtauksetkin muuttuvat, mutta ylisummaan ne lisääntyvät. Olot viljelykselle siis paranevat ilmaston lämmetessä, joten ruokatuotannon voi odottaa pysyvän ennallaan tai paranevan teknologian kehittyessä. Muutenkin vuosisadan mittaan odotetaan maapallon väkiluvun tasaantuvan,

Ihmisen (ja muidenkin eliöiden) sopeutumiskyky on valitettavan rajallinen. Nykyisellä ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään siihen, että ilmasto lämpenisi enintään kaksi astetta. Siinäkin on jo sopeutumista, ja voisimme varmaan sopeutua myös kolmen tai neljän asteen muutokseen, jos olisi pakko, mutta entä siitä eteenpäin? Ei ilmastonmuutos niin vain pysähdy vaan ilmasto voi lämmetä vaikka 5-10 astetta, jos mitään ei tehdä, ja siihen ei niin vain sopeuduta.

Eli ilmastonmuutosta on kuitenkin pakko hillitä, joten parempi aloittaa saman tien.

Ja ihmisen aiheuttama muutos ei ole mikään pikkujuttu. Fossiiliset polttoaineet syntyivät pääasiassa hiilikaudella, joka kesti n. 50 miljoonaa vuotta. Jos vaikka vain 10% silloin varastoituneesta hiilestä vapautetaan ilmakehään, samansuuruinen muutos hiilikaudella olisi kestänyt 5 miljoonaa vuotta. Siinä ehtii sopeutua, parissasadassa vuodessa ei.

Ensimmäinen virkkeesi on aivan päätön. Ihan kuin et olisi kullut eskimoista, beduiineista tai pygmeistä mitään. Ihminenhän elää jo nyt hyvin paljon poikkeavimmissa ilmasto-olosuhteissa kuin mitä ilmastonmuutoksen astelisäykset olisivat. Meitä elää arktisissa oloissa, sademetsissä, viidakoissa, vuoristoissa... Suurista eläinlajeista me olemme se kaikkein levittäytynein. Eliötkin ovat levittäytyneet jo nyt eri ilmastoihin maapallolle. Kun ilmasto muuttuu, niin jotkut eliöt väistyvät ja toiset muuttavat tilalle. Muutos tulee olemaan hidas. Joten älä pliis hupaja, ettei ihminen kestä viiden asteen nousua, koska jo nyt elämme paljon suurimissa aste-eroissa.

Huomaa myös, että ilmastonmuutoksen pohja-arvoksi on valittu teollistumisen aikakauden alku, joka valitettavasti oli myös pikkujääkauden aikaa. Lämpötilat olisivat luultavimmin palautuneet muutenkin. Jos lähtöarvoksi oltaisiin valittu keskiaika, niin nykyinen ilmastonlämpeneminen olisi siihen verrattuna aika pientä. Se mihin koordinaatiston nollapisteen sijoittaa, vaikuttaa aika lailla johtopäätöksiin.

Luitko viimeistä kappaletta? Kasvihuonekaasujen määrän aiheuttama muutos on todella nopeaa normaaliin verrattuna.

(Nopeampiakin muutoksia on toki esihistorian aikana ollut, mutta ne ovat tiettävästi aiheuttaneet massasukupuuttoja.)

Luin koko tekstisi. Se sopeutuminen tarkoittaa sitä, että eliölajeja muuttaa muuttuvan ilmaston mukaan. Mallinnusten perusteella meille on tulossa Tanskan tai Puolan nykyinen ilmasto. Se tarkoittaa, että siellä jo nyt eläviä eliölajeja siirtyy enemmässä määrin tänne. Ei siihen mitään satoja vuosia tarvita, kuten Suomen keskiajan kasvikuntakin osoittaa. Siihen aikaan mm. tammi ja pähkinäpensas olivat paljon yleisempiä kuin nykyään. Jatkossa ne tulevat taas yleistymään.

Luonto ja ihminen osaavat kyllä sopeutua 2-10 asteen nousuun. Onhan maapallolla jo nyt valtavasti eri ilmastovyöhykkeitä, joilla kaikilla asuu ihmisiä. Ilmastonmuutoksen myötä ne ilmastovyöhykkeet lajeineen siirtyvät pohjoisemmaksi ja etelämmäksi.

Kasvihuonekaasuista aiheutuva lämpötilan muutos on suurempi kuin ero keskiajan ja nykyhetken välillä.

Ja kyllä, luonto kestää 2-10 asteen lämpötilan nousun, mutta avaintekijä on muutoksen nopeus. Ehkä eläimet pääsevät liikkumaan suhteellisen nopeasti, mutta sademetsät ja koralliriutat eivät pääse. Liikkuvathan nekin, mutta nykyisessä muutoksessa niiden pitäisi liikkua parissasadassa vuodessa saman verran kuin ennen siinä n. 5 miljoonassa vuodessa. Eivätkä siirtyneet eläimetkään pärjää, jos ympäristö on lämpötilaa lukuunottamatta aivan erilainen kuin mihin ne ovat sopeutuneet.

Tuon viisi miljoonaa vuotta olet tempaissut ihan hatustasi. Mitä sen luvun on tarkoitus kertoa. Kaikki jääkaudet loppuvat nopeasti ja syntyvät hitaasti, se kuuluu niiden olemukseen. Jääkausia on tullut ja mennyt viiden miljoonan vuoden aikana lukuisia. Aina luonto on sopeutunut. Se, että me olemme täällä jo kertoo että olet katastrofipornosi kanssa väärässä.

Vierailija kirjoitti:

"Rahtilaivat tuottavat 2,2 % päästöistä. Miksi hemmetissä pitäisi piipertää niiden parissa?"

Suomi tuottaa 0,16% päästöistä. Miksi hemmetissä pitäisi pipertää suomalaisten päästöjen parissa?

Koska jos kukaan ei tee mitään, niin ei ongelma myöskään korjaannu. Suomalaisilla ei ole mitään perustetta olla vähentämättä päästöjään muihin verrattuna. Eihän maailma piiperrä Suomen päästöjen parissa, vaan kaikkien maiden päästöjen parissa.

Se mua ihmetyttää, että miten sä et muka tajua tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Korjaan vähän. Kasvihuonekaasuja on enemmän kuin koskaan lyhyen mittaushistorian aikana. Menneisyydessä on kuitenkin ollut vuosimiljoonienkin mittaisia ajanjaksoja, jolloin niitä on ollut ilmakehässä enemmän.

Puutuin vedyllä ja heliumilla tuon yhden väitteeseen, että tuprutetut kaasut jäävät ilmakehään. Ei hän mitenkään erotellut kasvihuonekaasuja erikseen.

No ehkä tässä keskustelussa juuri ne kasvihuonekaasut ovat relevantteja. Kuten kirjoitin, kaasut jotka vaikuttavat ilmastoon. 100km ilmakehä on helppo pilata. Missä oltaisiinkaan ellei olisi tehty edes tätä mitä jo on tehty ilmaston eteen.

Tuskinpa oltaisiin yhtään missään sen kummemmassa kuin nytkään. Kasvihuonekaasuja on pyritty rajoittamaan niin vähän aikaa ja siinäkin on lähinnä epäonnistuttu, joten toimiemme vaikutus tuskin on suurta.

No kuvittele nyt vaikka se, että Eurooppa lämpiäisi hiilellä. Ja että täällä kaikki valmustava teollisuus pyörisi hiilivoimalla. Eurooppa olisi aika erinnäköinen. Tai että ei oltaisi kehitetty sellaista suodatusteknologiaa kuin mitä on laajasti maailmalla käytössä. Ja jos koko maailma olisi toiminut näin kymmeniä ja kymmeniä vuosia sen sijaan kuin miten on toimittu.

Luulet että kasvihuonekaasuja on hillitty vasta vähän aikaa? Miten vähän aikaa tarkoitat? Mediassa on ehkä jauhettu vasta vähän aikaa, mutta kyllä esim ilmastoystävällistä teknologiaa on kehitetty ja otettu käytyöön jo vuosikymmenten ajan! Puhumattakaan energiantuotannon kehityksestä.

Sinulla on vähän skitsofreninen positio tässä keskustelussa, koska joudut samanaikaisesti argumentoimaan nopeaa maailmantuhoa, jollei ilmastonmuutosta pysäytetä. Samanaikaisesti joudut kuitenkin argumentoimaan, että kannattaa pistää paukut hillitsemiseen eikä sopeutumiseen, koska nykyisetkin toimet ovat osoittautuneet kerrassaan tehokkaiksi.

Perusteluna käytät mielikuvitus-Eurooppaa, joka lämpeää vain hiilellä. Sellaista Eurooppaa ei ole ollut sähkön keksimisen jälkeen, eikä varsinkaan ydinvoiman jälkeen.

Nuo mainitsemasi vuosikymmenet ovat mielestäni maailman ilmastohistorian mitassa häviävän pieni silmänräpäys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Kaikista suurivaikutuksisin kasvihuonekaasu on vesihöyry. Se on monta kertaluokkaa voimakkampi vaikutukseltaan kuin mikään muu kaasu. Miten sen määrään ajattelit vaikuttaa?

Miksikäs luulet, että sen määrään pitäisi edes vaikuttaa?

Jotenkin sitä ajattelisi, että jos ihmisellä on sydäntauti ja sisäänkasvava varpaankynsi, niin jotain huomiota saisi se sydäntautikin. Mutta sinusta siis ei?

Koska vesihöyry ei ole mikään sydäntauti. Emme me ole muuttaneet vesihöyryn määriä mitenkään ihmeellisesti, vaan hiilidioksidin. Eivät kasvihuonekaasut ole mikään ongelma, vaan niiden liiallinen määrä. Muutos perustilaan on se ongelma. Vesihöyryn määrässä ei ole muutosta, vaan hiilidioksidin.

Jos kuumassa lähteessä on varsin miellyttävää 40 asteista vettä (313 Kelviniä yli absoluuttisen nollapisteen), jonka lämpötila johtuu käytännössä lähes täysin vulkaanisesta toiminnasta, ja joku sankari perustaa terässulattamon lähistölle ja käyttää vesistöä lämpökaivonaan, jolloin kuuman lähteen veden lämpötila nousee varsin epämukavaan 55 asteeseen (327 Kelviniä), niin kyllä silloin puhutaan nimenomaan siitä terässulattamosta ongelman aiheuttajana, eikä vulkaanisesta lämmöstä.

Jos sulla on jokin ratkaisu, jolla saadaan vulkaanisen toiminnan tuottamaan lämpöä vähennettyä samassa suhteessa kuin mitä se terässulattamo lisäsi, niin kerro ihmeessä.

Vesihöyryn määrä on vaihdellut esihistoriassa rajusti. Tämä planeettamme on väliin ollit kasvihuone, väliin jääpallo. Ymmärrät varmaan, että vesihöyryn määrä ei ole mitenkään vakio.

Ymmärrän toki, ettet halua tuoda vesihöyryä mukaan keskusteluun, koska se saa kaikkiin muihin kaasuihin puuttumisen näyttämään näpertelyltä. Mieluummin suljet voimakkaimman tekijän pois, koska et sille mitään osaa tehdä ja se saa kaiken muun tekemisen näyttämään hyödyttömältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Rahtilaivat tuottavat 2,2 % päästöistä. Miksi hemmetissä pitäisi piipertää niiden parissa?"

Suomi tuottaa 0,16% päästöistä. Miksi hemmetissä pitäisi pipertää suomalaisten päästöjen parissa?

Koska jos kukaan ei tee mitään, niin ei ongelma myöskään korjaannu. Suomalaisilla ei ole mitään perustetta olla vähentämättä päästöjään muihin verrattuna. Eihän maailma piiperrä Suomen päästöjen parissa, vaan kaikkien maiden päästöjen parissa.

Se mua ihmetyttää, että miten sä et muka tajua tätä.

EI ole sellaista ongelmaa, joka on millään järkevillä resurssikohdennuksilla korjattavissa. Sen sijaan on olemassa muutos, johon sopeutumiseen kannattaa käyttää resursseja. Sopeutumista, ei hillitsemistä. Se on resurssienkäytön näkökulmasta järkevämpää. Sopeutumistoimet ovat pitkään olleet hillinnän varjossa, mutta Pariisin ilmastokonferenssissa kolme vuotta sitten ne vihdoinkin saivat yleistä tunnustusta. Uskon, että jatkossa pääpaino tulee olemaan sopeutumisessa eikä hillitsemisessä.

Vierailija kirjoitti:

EI ole sellaista ongelmaa, joka on millään järkevillä resurssikohdennuksilla korjattavissa.

Kerro lisää näistä resurssikohdennuksista, jolla korallit jäävät henkiin happamoituvan meren kanssa. Kerro lisää miten sä viet jokaiseen Afrikan savimajaankin hiilidioksidiscrubberin ja happilaitteet ihmisille sekä elukoille.

Sen sijaan on olemassa muutos, johon sopeutumiseen kannattaa käyttää resursseja.

Millaisella keinotekoisella valintamekanismilla meinaat parissa sukupolvessa saada esim. ihmisistä paremmin hiilidioksidipitoista ilmaa sietäviä? Vai osaatko muokata DNA:han oikeat muutokset geeniterapialla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta eikö ilmastonmuutosuskovaisuudessa ole kyse siitä, että ihminen on aiheuttanut sen?

Ihminen, vaikka meitä on 7 miljardia, kuvittelee suuruudenhulluna pystyvänsä vaikuttamaan ilmastoon. 

Ilmakehä on vain 100km paksu. On hyvin helppoa tupruttaa se täyteen kaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon. Ei tarvitse olla ollenkaan suuruudenhullu, vaan tietää vain tuokin simppeli fakta.

Ei se niin helppoa ole, kun kaasut myös karkaavat avaruuteen. Kuten esim. vety ja helium.

Kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, on mittauksissa todettu olevan ihan yksiselitteisesti enemmän kuin ennen. Eivät siis ole ainakaan kokonaan karanneet avaruuteen. Vety ja helium, jotka kevyimpinä varmaankin karkaavat helpoiten, eivät ole kasvihuonekaasuja.

Kaikista suurivaikutuksisin kasvihuonekaasu on vesihöyry. Se on monta kertaluokkaa voimakkampi vaikutukseltaan kuin mikään muu kaasu. Miten sen määrään ajattelit vaikuttaa?

Miksikäs luulet, että sen määrään pitäisi edes vaikuttaa?

Jotenkin sitä ajattelisi, että jos ihmisellä on sydäntauti ja sisäänkasvava varpaankynsi, niin jotain huomiota saisi se sydäntautikin. Mutta sinusta siis ei?

Koska vesihöyry ei ole mikään sydäntauti. Emme me ole muuttaneet vesihöyryn määriä mitenkään ihmeellisesti, vaan hiilidioksidin. Eivät kasvihuonekaasut ole mikään ongelma, vaan niiden liiallinen määrä. Muutos perustilaan on se ongelma. Vesihöyryn määrässä ei ole muutosta, vaan hiilidioksidin.

Jos kuumassa lähteessä on varsin miellyttävää 40 asteista vettä (313 Kelviniä yli absoluuttisen nollapisteen), jonka lämpötila johtuu käytännössä lähes täysin vulkaanisesta toiminnasta, ja joku sankari perustaa terässulattamon lähistölle ja käyttää vesistöä lämpökaivonaan, jolloin kuuman lähteen veden lämpötila nousee varsin epämukavaan 55 asteeseen (327 Kelviniä), niin kyllä silloin puhutaan nimenomaan siitä terässulattamosta ongelman aiheuttajana, eikä vulkaanisesta lämmöstä.

Jos sulla on jokin ratkaisu, jolla saadaan vulkaanisen toiminnan tuottamaan lämpöä vähennettyä samassa suhteessa kuin mitä se terässulattamo lisäsi, niin kerro ihmeessä.

Vesihöyryn määrä on vaihdellut esihistoriassa rajusti. Tämä planeettamme on väliin ollit kasvihuone, väliin jääpallo. Ymmärrät varmaan, että vesihöyryn määrä ei ole mitenkään vakio.

Ymmärrän toki, ettet halua tuoda vesihöyryä mukaan keskusteluun, koska se saa kaikkiin muihin kaasuihin puuttumisen näyttämään näpertelyltä. Mieluummin suljet voimakkaimman tekijän pois, koska et sille mitään osaa tehdä ja se saa kaiken muun tekemisen näyttämään hyödyttömältä.

Älä jookos lässytä joutavuuksia. Sillä ei ole nykyisen tilanteemme kanssa yhtään mitään tekemistä, että vesihöyryn määrä on aiemmin ollut jotain muuta kuin nyt.

Jos sulla on esittää dataa siitä, että nykyinen lämpeneminen johtuu vesihöyryn määrän muutoksesta, eikä hiilidioksidipitoisuudesta, niin ole hyvä vain ja laita linkit esille.

Vesihöyry suljetaan pois sen takia, ettei se ole se ongelma. Emmekä me muutenkaan sille mitään kovin kummoista voisi tehdäkään.

Miksi puhut paskaa siitä, miten vesihöyry mukamas saa kaiken muun tekemisen näyttämään hyödyttömältä? Eihän se saa. Vesihöyryn määrä ei ole kasvanut eikä kasvamassa. Jos se olisi vastuussa nykyisestä ilmastonmuutoksesta, niin tietenkin sille pitäisi jotain tehdä, mutta kun se ei ole.

Riippuu siitä mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan. Ilmasto ei ole pysyvä, vaan on aina muuttunut ja muuttuu hitaasti. Tätä ei taida kukaan kieltää.

Media puhuu ilmastonmuutoksesta, kun  se tarkoittaa vähäpäästöisen länsimaisen teollisuuden ja elintavan alasajoa ja rahavirtojen suuntaamista epämääräisiin kohteisiin. Termin alla ovat iloisesti sekaisin ilmaston hidas muuttuminen, ympäristön saastuttaminen, haitalliset päästöt, hiilidioksidi, jne ja niiden avulla luodaan jotain tulevan katastrofin uhkakuvia. Syyllinen on aina vaaleaihoinen länsimaalainen, vaikka piittaamattominnin saatuttamiseen suhtaudutaan Aasiassa ja eteläisellä pallonpuoliskolla.

Tuomitsen ympäristön turmelemisen ja saastuttamisen. Meillä tilanne on melko hyvässä mallissa, mutta parannettavaakin on. Intiassa, Kiinassa ja muissa kehitysmaissa tilanne on katastrofaalinen ja olisi syytä painostaa heitä tekemään edes jotain asian hyväksi. Katsokaa vaikka kuvia Ganges-virrasta.

Ilmaston parin asteen lämpeneminen ei muuta juuri mitään, toisin kuin höyrypäät uhkailevat. Vaikutus on minimaalinen ja tasaa hieman nykyistä epäoikeudenmukaisuutta kun esimerkiksi me suomalaiset asumme elinkelvottamassa, liian kylmässä ilmastossa. En ole huolissani ilmastonmuutoksesta vaan tervehdin sitä ilolla, ikävää että muutos on niin hidas etten ehdi siitä nauttia ennen kuolemaani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EI ole sellaista ongelmaa, joka on millään järkevillä resurssikohdennuksilla korjattavissa.

Kerro lisää näistä resurssikohdennuksista, jolla korallit jäävät henkiin happamoituvan meren kanssa. Kerro lisää miten sä viet jokaiseen Afrikan savimajaankin hiilidioksidiscrubberin ja happilaitteet ihmisille sekä elukoille.

Sen sijaan on olemassa muutos, johon sopeutumiseen kannattaa käyttää resursseja.

Millaisella keinotekoisella valintamekanismilla meinaat parissa sukupolvessa saada esim. ihmisistä paremmin hiilidioksidipitoista ilmaa sietäviä? Vai osaatko muokata DNA:han oikeat muutokset geeniterapialla?

Ei sellaisia resurssikohdennuksia mielestäni välttämättä ole. Suuret koralliriutat voivat hyvinkin olla menetettyjä siinä muodossa kuin ne nyt tunnemme. Mutta koska koralleja on ollut iät ja ajat, uskon että niitä on jossakin muodossa jatkossakin. Afrikka tuskin jää savimajojen tasolle koko vuosisataa, sillä mantereen taloushan kasvaa kohisten.

Jos ihmislajin täytyy kehittyä hiilidioksidia paremmin sietäväksi, niin se tapahtuu samalla tavalla kuin aina, eli evoluutiolla. Ihmisethän sietävät hiilidioksidia valtavan hyvin jo nyt, päätellen siitä kuinka paljon aikaa vietämme sisätiloissa missä voi olla viisikin kertaa korkeampi pitoisuus kuin ulkona. Elemme hiilidioksidia sietäisi, emme voisi asua taloissa.

Vierailija kirjoitti:

Päästöjen kanssa tällä nyt vaan ei ole paskan vertaa merkitystä.

Onhan. Kerskakulutus tämän saastemäärän aiheuttaa ainakin isolta osin.  Tehtaat tuottaa saastetta kehitysmaissa urakalla, kun sitä ei kukaan valvo ja sitten niitä kuljetetaan ympäriinsä kulutettavaksi. Kun koko ajan pitää kuluttaa tavalla tai toisella + väestö lisääntyy -> kaikenlaiset saasteet lisääntyy.  Kyllä tuo vapaa kauppa ja maailman avautuminen on täysin yksi syy tähän saastemäärään. Sanonpa vielä senkin, että on ympäristörikos tuoda tänne pohjoiseen lisää asukkaita, koska lämmittäminen on ykkössaastuttaja Suomessa. Kerskakulutukseen sisältyy myös liian isot asunnot, sekin saastuttaa. Okei, uudet talot on energiapihejä, mutta ne olisi vielä energiapihimpiä, jos olisivat pienempiä.

Ja kyllä, se on vain niin, että ilmastouskovaisuus on sen verran tiukka ismi, että turha yrittää tarjota mitään järkevää tutkimusta sen vastapainoksi. Sitä ei julkaista. Tottakai maailma on täynnä höpöhöpö-tutkimuksia, joita ei julkaista missään arvostetussa julkaisussa. Mutta kun sama voidaan tehdä arvostetulle tutkijaryhmälle, koska lopputulos ei miellytä... tästä on lukuisia esimerkkejä, miten käy tutkimusryhmän, joka uskaltaa päätyä "väärään tulokseen".  Tutkimusta ei saa koskaan arvioida lopputuloksen mukaan vaan sen mukaan, mitä menetelmiä siinä on käytetty ja millä perusteilla asiaa on tutkittu. Lopputulos sinällään ei voi olla väärä, metodiikkaa voidaan arvostella, ei lopputulosta. Jos teen tutkimuksen, että ruskeahiuksiset on matemaattisesti lahjattomampia kuin punapäät, niin et sinä voi kiljua, että tulos on väärä, koska se pilkkaa ruskeahiuksisia. Voit vain perehtyä niihin tapoihin, joilla tein tutkimuksen ja jos et pysty löytämään sieltä kestävästi kritisoitavaa, niin tulos on sitten oikea, vaikka se loukkasi sinua.

Ja sitten jos päästään siihen ydinkysymykseen: Etkö usko luonnon korjaavan tämänkin ilmiön? Tottakai meidän kannattaa suojella ihmiskuntaa, mutta loppujen lopuksi maapallo jatkaa kiertoaan täällä Auringon ympärillä. Miksi koet, että maailman tulisi jatkua jälkeesi, jos et saa saada edes lapsia, koska sekin saastuttaa? Loppujen lopuksi omat jälkeläiset on ainoa syy suojata tulevaisuutta ja ajatella elämää jatkossakin. Jos se vedetään jalkojen alta pois ja aletaan puhua, kuinka lastentekeminenkin on jo ympäristörikos, niin millä ajattelit motivoida ihmisiä ilmastotalkoisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EI ole sellaista ongelmaa, joka on millään järkevillä resurssikohdennuksilla korjattavissa.

Kerro lisää näistä resurssikohdennuksista, jolla korallit jäävät henkiin happamoituvan meren kanssa. Kerro lisää miten sä viet jokaiseen Afrikan savimajaankin hiilidioksidiscrubberin ja happilaitteet ihmisille sekä elukoille.

Sen sijaan on olemassa muutos, johon sopeutumiseen kannattaa käyttää resursseja.

Millaisella keinotekoisella valintamekanismilla meinaat parissa sukupolvessa saada esim. ihmisistä paremmin hiilidioksidipitoista ilmaa sietäviä? Vai osaatko muokata DNA:han oikeat muutokset geeniterapialla?

Jotenkin lutuisia nämä ilmastonmuutoslahopäät.

Nykyinen co2 pitoisuus on noin 390 ppm. Suositus sisäilman pitoisuudelle on alle 2000 ppm ja hengenvaarallinen on 60 000 ppm.

No ilmasto on muuttunut aina, on ollut kylmempiä ja lämpimämpiä kausia. Nyt ilmasto lämpenee ihan normaalisti, ihminen tätä suuntaa ei ole aiheuttanut. Nopeuttanut kyllä. Hyvä niin, toivottavasti näen monta lämmintä kesää ja leutoa talvea vielä eläessäni.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä mitä ilmastonmuutoksella tarkoitetaan. Ilmasto ei ole pysyvä, vaan on aina muuttunut ja muuttuu hitaasti. Tätä ei taida kukaan kieltää.

Media puhuu ilmastonmuutoksesta, kun  se tarkoittaa vähäpäästöisen länsimaisen teollisuuden ja elintavan alasajoa ja rahavirtojen suuntaamista epämääräisiin kohteisiin. Termin alla ovat iloisesti sekaisin ilmaston hidas muuttuminen, ympäristön saastuttaminen, haitalliset päästöt, hiilidioksidi, jne ja niiden avulla luodaan jotain tulevan katastrofin uhkakuvia. Syyllinen on aina vaaleaihoinen länsimaalainen, vaikka piittaamattominnin saatuttamiseen suhtaudutaan Aasiassa ja eteläisellä pallonpuoliskolla.

Tuomitsen ympäristön turmelemisen ja saastuttamisen. Meillä tilanne on melko hyvässä mallissa, mutta parannettavaakin on. Intiassa, Kiinassa ja muissa kehitysmaissa tilanne on katastrofaalinen ja olisi syytä painostaa heitä tekemään edes jotain asian hyväksi. Katsokaa vaikka kuvia Ganges-virrasta.

Ilmaston parin asteen lämpeneminen ei muuta juuri mitään, toisin kuin höyrypäät uhkailevat. Vaikutus on minimaalinen ja tasaa hieman nykyistä epäoikeudenmukaisuutta kun esimerkiksi me suomalaiset asumme elinkelvottamassa, liian kylmässä ilmastossa. En ole huolissani ilmastonmuutoksesta vaan tervehdin sitä ilolla, ikävää että muutos on niin hidas etten ehdi siitä nauttia ennen kuolemaani.

Tässä hyvä kirjoitus! Juuri näinhän se on. Kehitysmaissa elintaso nousee, saastuttaminen on pääsemässä vasta vauhtiin ja meidän pitäisi täällä sulkea puhdas teollisuus ja antaa saastuttajien valmistaa meidän tuotteet. Kysymys on jostain käsittämättömästä itseinhosta, joka on täällä päässyt eliitillä valtaan tai sitten ne on vaan hyödyllisiä idiootteja, käsikassaroita niille, jotka käärii tästä rahat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EI ole sellaista ongelmaa, joka on millään järkevillä resurssikohdennuksilla korjattavissa.

Kerro lisää näistä resurssikohdennuksista, jolla korallit jäävät henkiin happamoituvan meren kanssa. Kerro lisää miten sä viet jokaiseen Afrikan savimajaankin hiilidioksidiscrubberin ja happilaitteet ihmisille sekä elukoille.

Sen sijaan on olemassa muutos, johon sopeutumiseen kannattaa käyttää resursseja.

Millaisella keinotekoisella valintamekanismilla meinaat parissa sukupolvessa saada esim. ihmisistä paremmin hiilidioksidipitoista ilmaa sietäviä? Vai osaatko muokata DNA:han oikeat muutokset geeniterapialla?

Ei sellaisia resurssikohdennuksia mielestäni välttämättä ole. Suuret koralliriutat voivat hyvinkin olla menetettyjä siinä muodossa kuin ne nyt tunnemme. Mutta koska koralleja on ollut iät ja ajat, uskon että niitä on jossakin muodossa jatkossakin. Afrikka tuskin jää savimajojen tasolle koko vuosisataa, sillä mantereen taloushan kasvaa kohisten.

Jos ihmislajin täytyy kehittyä hiilidioksidia paremmin sietäväksi, niin se tapahtuu samalla tavalla kuin aina, eli evoluutiolla. Ihmisethän sietävät hiilidioksidia valtavan hyvin jo nyt, päätellen siitä kuinka paljon aikaa vietämme sisätiloissa missä voi olla viisikin kertaa korkeampi pitoisuus kuin ulkona. Elemme hiilidioksidia sietäisi, emme voisi asua taloissa.

Harmi vaan, että tuo "viisi kertaa korkeampi pitoisuus kuin ulkona" ei riitä. Jos mitään ei tehdä, kasvaa pitoisuus tuotakin suuremmaksi.

Huonon ilman raja kulkee 1000 ppm:ssä, joka saavutetaan vuosisadan loppuun mennessä (nyt 410 ppm), jos mitään ei tehdä. Nykyisistäkin ihmisistä yli miljardi on sellaisia, joiden loppuelämä voisi kulua noissa rasittavan korkeissa pitoisuuksissa. Tutkimuksissa tuo pitoisuus vaikuttaa jo ihmisten kognitiiviseen suorituskykyyn.

Puhumattakaan siitä, että millähän helkkarin teknologialla ja kustannuksilla jatkossa pidetään sisäilma järjellisissä rajoissa, jos korvausilman hiildioksidipitoisuus nousee nykyisestä.

Lisäksi "sietäminen" ei riitä. Kuka muka haluaa elää jatkuvassa päänsäryssä ja paskassa olossa?

Evoluutio ei meitä ehdi auttamaan, koska sukupolviväli on liian pitkä. Jatkuva buranan napostelu ja tyhmänä oleminen ei luonnonvalinnan kautta luo erityisen valtavaa valintapainetta nykyisenlaisissa yhteiskunnassa, joten tilanne ei evoluution myötä tule paranemaan.