Lue keskustelun säännöt.
minä ja kaverit on tultu helposti raskaaksi nelikymppisinä
09.11.2018 |
Tätä ihmettelen, tunnen ihan todella monta aika helposti nelikymppisenä (plus miinus kaksi vuotta) raskaaksi tullut naista, toki muutaman hedelmöityshoitoihin turvautuneenkin. Eli mitähän hittoa taas, onko se puppua se myytti hedelmällisyyden laskusta 35-vuotiaana? Olemme toki perusterveitä, suht terveet elämäntavat omaavia keskiluokkaisia ihmisiä, ehkä se on yksi tekijä asiassa, mutta en usko että selittää koko asian. Ja muuten, tätini, isoäitini ja isoisoäitini ovat muuten myös saaneet lapsia +- 40-vuotiaana, eli on sitä ennenkin vähemmän terveillä elintavoilla (tai huonommalla terveydenhoidolla) onnistuttu.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaihdevuodet on edes vähänkään perinnöllisiä.. siis että menee suunnilleen samoin kun äidillä tai mummolla, niin mullakin jäisi kuukautiset vähän päälle 40v. pois. En tieten tahtoen halunnut ottaa sitä riskiä, että odottelisin muuten vaan nuoruuden ohi ja jäisinkin ilman lapsia. Sitä kun ei omalta kohdalta tiedä etukäteen, että milloin on myöhäistä.
Nyt siis tarkoitan niin, että jos on valmis ja mahdollisuus vanhemmaksi, mutta lykkäisi silti lasten "hankintaa". Minun mielestäni lapset saadaan.
Mulle taas lapset ei koskaan ole ollut asia, jonka olisin kokenut "must have "- jutuksi. Mutta kun sopiva suhde 4-kymppisenä osui kohdalle ja toinen tahtoi yrittää, ajattelin, että miksipä ei.
Oma äitini saanut lapset 36:n, 40:n ja 45:n iässä. Vaihdevuodet 55:n vuoden iässä. Pisteenä Iin päällä älyttömän helpot synnytykset.
Nuo geenit on lottovoitto. Poikkeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkäisin kovasti että saisin vammaisen lapsen, serkkuni sai esikoisensa 39-vuotiaana ja lapsella on downin syndrooma ja siihen liittyviä sairauksia. Nuorempikin voi saada kehitysvammaisen lapsen toki mutta kyllä ne riskit iän myötä kasvavat kun munasolut vanhenevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaihdevuodet on edes vähänkään perinnöllisiä.. siis että menee suunnilleen samoin kun äidillä tai mummolla, niin mullakin jäisi kuukautiset vähän päälle 40v. pois. En tieten tahtoen halunnut ottaa sitä riskiä, että odottelisin muuten vaan nuoruuden ohi ja jäisinkin ilman lapsia. Sitä kun ei omalta kohdalta tiedä etukäteen, että milloin on myöhäistä.
Nyt siis tarkoitan niin, että jos on valmis ja mahdollisuus vanhemmaksi, mutta lykkäisi silti lasten "hankintaa". Minun mielestäni lapset saadaan.
Mulle taas lapset ei koskaan ole ollut asia, jonka olisin kokenut "must have "- jutuksi. Mutta kun sopiva suhde 4-kymppisenä osui kohdalle ja toinen tahtoi yrittää, ajattelin, että miksipä ei.
Oma äitini saanut lapset 36:n, 40:n ja 45:n iässä. Vaihdevuodet 55:n vuoden iässä. Pisteenä Iin päällä älyttömän helpot synnytykset.
Nuo geenit on lottovoitto.
Ei kovin nuorena päässyt isoäidiksi sitten
Kun saa nuorena lapsia, on mahdollisuus monen sukupolven yhtäaikaa elämiseen. Olin 10v ja minulla oli elossa 3 isoisovanhempaa. Oli kuin aikamatkustusta , kun käytiin kesäisin mummola reissulla myös isäni mummolassa.
Sitten kun vielä itse sain nuorena lapsia, oli meitä parin vuoden ajan viisi sukupolvea. Saipa siitä hienon kuvan. Se tietenkin vaatii myös vanhaksi elämistä, mutta suvussamme ei 100v ikä ole ihan tavatonta. Isäni täti kun täytti 100v, niin hän leipoi itse tarjottavia.
Koulussa vanhinta tytärtäni hieman kadehditaan , kun hänellä on niin nuoret vanhemmat. Ei me mitään teinejä oltu mutta 24v kumpikin kun esikoinen syntyi.
Miksi vanhojen ä m m i e n edes pitäisi tulla raskaaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme vihaketju tästäkin tullut... Ensinnäkin sanoin että tutut / kaverit ovat tulleet helposti raskaaksi plusmiinus nelikymppisinä, eli 38 - 42-vuotiaina. Eikä tuo "10 kaveria" ole mikään eksakti luku, ne ovat vain läheisiä ystäviä tai jotain vähemmän läheisiä, yksikin on tehnyt onnistuneesti ihan suurperhettä tässä neljänkympin kieppeillä.
Tarkoitin aiheeksi sitä että pitävätköhän hedelmällisyystilastot sittenkään paikkaansa (ja taitavatkin perustua niihin ikivanhoihin kirkonkirjoihin Ranskasta), enkä sitä että onko jonkun mielestä 40-vuotias liian vanha äidiksi. Eri asiat sopivat eri ihmisille. On tieteellisesti todistettu että vanhojen äitien lapset ovat tasapainoisempia kun äiditkin ovat iän myötä tasapainoisempia ja nykyäänhän nuo kromosomivirheet voidaan tutkia aika hyvin jo sikiöltä.
Olen itsekin seurannut aikoinaan parikymppisten äitien (20 - 27 v) tuskailua menetetyn nuoruutensa ja oman epäkypsyytensä kanssa! Ei se ehkä kaikkiin päde tämäkään, mutta tällaistakin on!
Ap
Joo kauhee stressi varmasti ennenvanhaa ollut kun ei pahemmin kortsujakaan saanut.Te jotka täällä kirjotatte näist isoisoäideistä,tädeistä jne.Onko teille selvinnyt oliko toivottuja ja tekemällä tehtyjä lapsia?
Munkin isoäiti sai viimisen 43 vuotiaana,luuli ensiksi että oli tullut mummoikään. Täti ei todellakaan ollut toivottu.
Modernin ihmisen pitää saada tehdä niin ku haluaa kaikissa asioissa.Hyvällä tai pahalla. Itse en olisi enään tuossa iässä halunnut äidiksi. Jos olisi vahinko käynyt niin olisi pistänyt mietityttään.Johtuu ehkä siintä että mulla jo aikuset lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun saa nuorena lapsia, on mahdollisuus monen sukupolven yhtäaikaa elämiseen. Olin 10v ja minulla oli elossa 3 isoisovanhempaa. Oli kuin aikamatkustusta , kun käytiin kesäisin mummola reissulla myös isäni mummolassa.
Sitten kun vielä itse sain nuorena lapsia, oli meitä parin vuoden ajan viisi sukupolvea. Saipa siitä hienon kuvan. Se tietenkin vaatii myös vanhaksi elämistä, mutta suvussamme ei 100v ikä ole ihan tavatonta. Isäni täti kun täytti 100v, niin hän leipoi itse tarjottavia.
Koulussa vanhinta tytärtäni hieman kadehditaan , kun hänellä on niin nuoret vanhemmat. Ei me mitään teinejä oltu mutta 24v kumpikin kun esikoinen syntyi.
Onneksi olkoon sinulle tästä, meidän riitaisassa suvussa tästä olisi lähinnä haittaa... Niin ovat erilaisia nämä elämät ja tilanteet!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Joo kauhee stressi varmasti ennenvanhaa ollut kun ei pahemmin kortsujakaan saanut.Te jotka täällä kirjotatte näist isoisoäideistä,tädeistä jne.Onko teille selvinnyt oliko toivottuja ja tekemällä tehtyjä lapsia?
Munkin isoäiti sai viimisen 43 vuotiaana,luuli ensiksi että oli tullut mummoikään. Täti ei todellakaan ollut toivottu.
Modernin ihmisen pitää saada tehdä niin ku haluaa kaikissa asioissa.Hyvällä tai pahalla. Itse en olisi enään tuossa iässä halunnut äidiksi. Jos olisi vahinko käynyt niin olisi pistänyt mietityttään.Johtuu ehkä siintä että mulla jo aikuset lapset.
Niin. Nykyään sekä nuorena että vanhana saadut lapset ovat toivottuja. Eikös se ole hieno asia? Ennen eivät välttämättä kummatkaan olleet. Moni meni naimisiin maha pystyssä pakon edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ja mun kaverit _eivät_ ole tulleet helposti raskaasti +/- nelikymppisinä. Otanta se sama reilu kymmenen. Joten melkoinen tilastointi.
Miksi aiheesta täytyy jankata niin kovasti. Tottakai yli 40-vuotias voi tulla raskaaksi ja saada täysin terveen lapsen. Tilastot on kuitenkin tehty faktojen perusteella, joten turha niistä on kitistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
40 v naisista, jotka lasta yrittävät kolmannes tulee raskaaksi vuoden sisällä. 30-34v noin 2/3 raskautuu samassa ajassa.
Sinulle ja kymmenelle kloonillesi Biletys 40v asti on ollut tärkeintä joten teidän kympikön kohdalla olisi aiempi perheenperustamisen tosiaan ollut mahdotonta. Joskin tuon perusteella minä olin jo 25v kypsempi ja aikuisempi kuin sinä nyt.
Vierailija kirjoitti:
Joo kauhee stressi varmasti ennenvanhaa ollut kun ei pahemmin kortsujakaan saanut.Te jotka täällä kirjotatte näist isoisoäideistä,tädeistä jne.Onko teille selvinnyt oliko toivottuja ja tekemällä tehtyjä lapsia?
Munkin isoäiti sai viimisen 43 vuotiaana,luuli ensiksi että oli tullut mummoikään. Täti ei todellakaan ollut toivottu.
Modernin ihmisen pitää saada tehdä niin ku haluaa kaikissa asioissa.Hyvällä tai pahalla. Itse en olisi enään tuossa iässä halunnut äidiksi. Jos olisi vahinko käynyt niin olisi pistänyt mietityttään.Johtuu ehkä siintä että mulla jo aikuset lapset.
Siimäpä oikein ultramoderni länsimainen ajattelu. "Minun pitää saada tehdä mitä itse haluan". Sinulle ei varmaan ole tarpeeksi oikeistolaista puoluetta Suomessa :D? Ei sillä oikealle minäkin olen kallellani, mutta kyllä kai ihmisellä vastuutakin on oltava , eikä vain oikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa nuorena lapsia, on mahdollisuus monen sukupolven yhtäaikaa elämiseen. Olin 10v ja minulla oli elossa 3 isoisovanhempaa. Oli kuin aikamatkustusta , kun käytiin kesäisin mummola reissulla myös isäni mummolassa.
Sitten kun vielä itse sain nuorena lapsia, oli meitä parin vuoden ajan viisi sukupolvea. Saipa siitä hienon kuvan. Se tietenkin vaatii myös vanhaksi elämistä, mutta suvussamme ei 100v ikä ole ihan tavatonta. Isäni täti kun täytti 100v, niin hän leipoi itse tarjottavia.
Koulussa vanhinta tytärtäni hieman kadehditaan , kun hänellä on niin nuoret vanhemmat. Ei me mitään teinejä oltu mutta 24v kumpikin kun esikoinen syntyi.
Onneksi olkoon sinulle tästä, meidän riitaisassa suvussa tästä olisi lähinnä haittaa... Niin ovat erilaisia nämä elämät ja tilanteet!
Ap
En oikein osaa nähdä itseäni riitelemässä vaikkapa isäni mummon kanssa. Kyllä sen ikäisen riidanhalut on vähissä:D siinä iässä jos pää pelaa on ihmisessä uskomatonta tyyneyttä ja viisautta.
Liikuttavaa oli nähdä kun 75v mummoni lähti äitiään ja isäänsä katsomaan. Isäni oli 56v minä 25v ja lapseni 1v. Siinä sukupuu ja juuret konkretisoituu.
Haluaisitko sinä tulla isoäidiksi sitten vasta 80v vai mielummin esim 60v. Minkä ikäisiä omat vanhempasi ovat?
Vierailija kirjoitti:
Kun saa nuorena lapsia, on mahdollisuus monen sukupolven yhtäaikaa elämiseen. Olin 10v ja minulla oli elossa 3 isoisovanhempaa. Oli kuin aikamatkustusta , kun käytiin kesäisin mummola reissulla myös isäni mummolassa.
Sitten kun vielä itse sain nuorena lapsia, oli meitä parin vuoden ajan viisi sukupolvea. Saipa siitä hienon kuvan. Se tietenkin vaatii myös vanhaksi elämistä, mutta suvussamme ei 100v ikä ole ihan tavatonta. Isäni täti kun täytti 100v, niin hän leipoi itse tarjottavia.
Koulussa vanhinta tytärtäni hieman kadehditaan , kun hänellä on niin nuoret vanhemmat. Ei me mitään teinejä oltu mutta 24v kumpikin kun esikoinen syntyi.
Nuo on makukysymyksiä. Mulla on ollut iäkkäät vanhemmat ja koskaan en kadehtinut kavereita, joiden vanhemmat oli nuoria. Päinvastoin tykkäsin siitä, että vanhempien kautta peritty muisti ulottui mulla paljon kaukaisempaan aikaan kuin kavereilla. Vanhempien vanhemmat oli myös iäkkäitä joten isovanhempani olivat syntyneet 1800-luvulla ja on ollut huikeaa kuulla siitä ajasta kertovia tarinoita sukuperintönä. Elämän rikkaus voi tulla niin monesta asiasta...joku on tyytyväinen nuoriin vanhempiin, toinen vanhoihin. Ja omat vanhat vanhemmat on eläneet pidempään kuin joidenkin paljon nuoremmat...itse asiassa lapsuudenkavereistani se, jonka vanhemmat oli nuorimmat, menetti meistä ensimmäisenä isänsä. Ja mun isäni ja hänen isänsä ikäero oli yli 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa nuorena lapsia, on mahdollisuus monen sukupolven yhtäaikaa elämiseen. Olin 10v ja minulla oli elossa 3 isoisovanhempaa. Oli kuin aikamatkustusta , kun käytiin kesäisin mummola reissulla myös isäni mummolassa.
Sitten kun vielä itse sain nuorena lapsia, oli meitä parin vuoden ajan viisi sukupolvea. Saipa siitä hienon kuvan. Se tietenkin vaatii myös vanhaksi elämistä, mutta suvussamme ei 100v ikä ole ihan tavatonta. Isäni täti kun täytti 100v, niin hän leipoi itse tarjottavia.
Koulussa vanhinta tytärtäni hieman kadehditaan , kun hänellä on niin nuoret vanhemmat. Ei me mitään teinejä oltu mutta 24v kumpikin kun esikoinen syntyi.
Onneksi olkoon sinulle tästä, meidän riitaisassa suvussa tästä olisi lähinnä haittaa... Niin ovat erilaisia nämä elämät ja tilanteet!
Ap
En oikein osaa nähdä itseäni riitelemässä vaikkapa isäni mummon kanssa. Kyllä sen ikäisen riidanhalut on vähissä:D siinä iässä jos pää pelaa on ihmisessä uskomatonta tyyneyttä ja viisautta.
Liikuttavaa oli nähdä kun 75v mummoni lähti äitiään ja isäänsä katsomaan. Isäni oli 56v minä 25v ja lapseni 1v. Siinä sukupuu ja juuret konkretisoituu.
Haluaisitko sinä tulla isoäidiksi sitten vasta 80v vai mielummin esim 60v. Minkä ikäisiä omat vanhempasi ovat?
Onko sinulla ymmärryksessä vikaa, ei meillä ole tuollaista lämmintä meininkiä kuin teillä on. Eli ei siitä olisi minulle ollut iloa että lapseni olisi saanut "nauttia" omien isoäitieni seurasta kauemmin kuin saa. Ja missään nimessä en haluaisi itse isoäidiksi 60-vuotiaana kun lapseni on parikymppinen, toivoisin että hän odottaisi pidempään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa nuorena lapsia, on mahdollisuus monen sukupolven yhtäaikaa elämiseen. Olin 10v ja minulla oli elossa 3 isoisovanhempaa. Oli kuin aikamatkustusta , kun käytiin kesäisin mummola reissulla myös isäni mummolassa.
Sitten kun vielä itse sain nuorena lapsia, oli meitä parin vuoden ajan viisi sukupolvea. Saipa siitä hienon kuvan. Se tietenkin vaatii myös vanhaksi elämistä, mutta suvussamme ei 100v ikä ole ihan tavatonta. Isäni täti kun täytti 100v, niin hän leipoi itse tarjottavia.
Koulussa vanhinta tytärtäni hieman kadehditaan , kun hänellä on niin nuoret vanhemmat. Ei me mitään teinejä oltu mutta 24v kumpikin kun esikoinen syntyi.
Onneksi olkoon sinulle tästä, meidän riitaisassa suvussa tästä olisi lähinnä haittaa... Niin ovat erilaisia nämä elämät ja tilanteet!
Ap
En oikein osaa nähdä itseäni riitelemässä vaikkapa isäni mummon kanssa. Kyllä sen ikäisen riidanhalut on vähissä:D siinä iässä jos pää pelaa on ihmisessä uskomatonta tyyneyttä ja viisautta.
Liikuttavaa oli nähdä kun 75v mummoni lähti äitiään ja isäänsä katsomaan. Isäni oli 56v minä 25v ja lapseni 1v. Siinä sukupuu ja juuret konkretisoituu.
Haluaisitko sinä tulla isoäidiksi sitten vasta 80v vai mielummin esim 60v. Minkä ikäisiä omat vanhempasi ovat?
Onko sinulla ymmärryksessä vikaa, ei meillä ole tuollaista lämmintä meininkiä kuin teillä on. Eli ei siitä olisi minulle ollut iloa että lapseni olisi saanut "nauttia" omien isoäitieni seurasta kauemmin kuin saa. Ja missään nimessä en haluaisi itse isoäidiksi 60-vuotiaana kun lapseni on parikymppinen, toivoisin että hän odottaisi pidempään.
Ap
Niin onko teillä sitten kykyä välittämiseen lainkaan, kun se tuntuu olevan kovin nihkeää se välittäminen ja taitaa kohdistua vain itseensä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa nuorena lapsia, on mahdollisuus monen sukupolven yhtäaikaa elämiseen. Olin 10v ja minulla oli elossa 3 isoisovanhempaa. Oli kuin aikamatkustusta , kun käytiin kesäisin mummola reissulla myös isäni mummolassa.
Sitten kun vielä itse sain nuorena lapsia, oli meitä parin vuoden ajan viisi sukupolvea. Saipa siitä hienon kuvan. Se tietenkin vaatii myös vanhaksi elämistä, mutta suvussamme ei 100v ikä ole ihan tavatonta. Isäni täti kun täytti 100v, niin hän leipoi itse tarjottavia.
Koulussa vanhinta tytärtäni hieman kadehditaan , kun hänellä on niin nuoret vanhemmat. Ei me mitään teinejä oltu mutta 24v kumpikin kun esikoinen syntyi.
Nuo on makukysymyksiä. Mulla on ollut iäkkäät vanhemmat ja koskaan en kadehtinut kavereita, joiden vanhemmat oli nuoria. Päinvastoin tykkäsin siitä, että vanhempien kautta peritty muisti ulottui mulla paljon kaukaisempaan aikaan kuin kavereilla. Vanhempien vanhemmat oli myös iäkkäitä joten isovanhempani olivat syntyneet 1800-luvulla ja on ollut huikeaa kuulla siitä ajasta kertovia tarinoita sukuperintönä. Elämän rikkaus voi tulla niin monesta asiasta...joku on tyytyväinen nuoriin vanhempiin, toinen vanhoihin. Ja omat vanhat vanhemmat on eläneet pidempään kuin joidenkin paljon nuoremmat...itse asiassa lapsuudenkavereistani se, jonka vanhemmat oli nuorimmat, menetti meistä ensimmäisenä isänsä. Ja mun isäni ja hänen isänsä ikäero oli yli 20 vuotta.
No sama tilanne mitä tulee suvunhistoriaan, mutta jakautuneena useamman sukupolven tarinoihin ja kertojiin. Isäni äitin äiti niin ikään syntynyt 1800-luvun puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa nuorena lapsia, on mahdollisuus monen sukupolven yhtäaikaa elämiseen. Olin 10v ja minulla oli elossa 3 isoisovanhempaa. Oli kuin aikamatkustusta , kun käytiin kesäisin mummola reissulla myös isäni mummolassa.
Sitten kun vielä itse sain nuorena lapsia, oli meitä parin vuoden ajan viisi sukupolvea. Saipa siitä hienon kuvan. Se tietenkin vaatii myös vanhaksi elämistä, mutta suvussamme ei 100v ikä ole ihan tavatonta. Isäni täti kun täytti 100v, niin hän leipoi itse tarjottavia.
Koulussa vanhinta tytärtäni hieman kadehditaan , kun hänellä on niin nuoret vanhemmat. Ei me mitään teinejä oltu mutta 24v kumpikin kun esikoinen syntyi.
Onneksi olkoon sinulle tästä, meidän riitaisassa suvussa tästä olisi lähinnä haittaa... Niin ovat erilaisia nämä elämät ja tilanteet!
Ap
En oikein osaa nähdä itseäni riitelemässä vaikkapa isäni mummon kanssa. Kyllä sen ikäisen riidanhalut on vähissä:D siinä iässä jos pää pelaa on ihmisessä uskomatonta tyyneyttä ja viisautta.
Liikuttavaa oli nähdä kun 75v mummoni lähti äitiään ja isäänsä katsomaan. Isäni oli 56v minä 25v ja lapseni 1v. Siinä sukupuu ja juuret konkretisoituu.
Haluaisitko sinä tulla isoäidiksi sitten vasta 80v vai mielummin esim 60v. Minkä ikäisiä omat vanhempasi ovat?
Onko sinulla ymmärryksessä vikaa, ei meillä ole tuollaista lämmintä meininkiä kuin teillä on. Eli ei siitä olisi minulle ollut iloa että lapseni olisi saanut "nauttia" omien isoäitieni seurasta kauemmin kuin saa. Ja missään nimessä en haluaisi itse isoäidiksi 60-vuotiaana kun lapseni on parikymppinen, toivoisin että hän odottaisi pidempään.
Ap
Niin onko teillä sitten kykyä välittämiseen lainkaan, kun se tuntuu olevan kovin nihkeää se välittäminen ja taitaa kohdistua vain itseensä?
Ihme hyökkäämistä ap:ta kohtaan. Joillain vain lapsuus ei ole ollut ruusuista aikaa ja silloin on vain hyvä, että lisääntyy vasta kyselemällä iällä kun on löytänyt tasapainon eikä siirrä sukunsa taakkoja lapsilleen.
Tuota oonkin miettinyt että jos hedelmällisyys on yksilötasolla jotenkin tosi jyrkästi jakautunut. Eli joillain hedelmällisyys alkas laskea jo tosi nuorena ja he tavallaan "rumentaa" tilastoa.