Mitä mielestänne pitäisi tehdä miesten ja poikien aseman parantamiseksi?
Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.
Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?
Kommentit (1077)
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhua enemmän ja sallivammin ja suvaitsevammin sukupuolista ja niiden eroista. Taas haukuttiin hesarissa miehet lyttyyn, kun kehtaavat lukea sotakirjoja.
Poistaa keinotekoinen tasa-arvo, kaikki kiintiöt (naiskiintiöt, isävapaat yms.) ja naisten suosimiset, antaa mennä omalla painollaan vaan enemmän. Mahdollisuuksien tasa-arvo.
Poistaa tulonsiirrot. Miehen pitää tehdä töitä, se on miehen elämän merkitys.
Purkaa kaikenlaista byrokratiaa, miehet pärjää liberaalissa systeemissä, jossa on paljon vapauksia.
Mitä teen omien poikieni kanssa. Opetan heille arvoja ja mikä on miehen tehtävä ja vastuu tässä maailmassa. Mieheni hoitaa esimerkkinä olemisen ja minä muistan saarnata sopivalla hetkellä. Arvostan ja ihailen poikiani saman verran kuin tyttäriäni, mutta en vertaile. Ennen kaikkea arvostan tietysti yksilöllisesti, mutta seuraavaksi eniten tulee varmasti huomioitu ja tuettua sukupuolista kasvua, lasten tapaa ilmentää omaa sukupuoltaan. Pahoin pelkään, että puheeni kuulostaa nykyaikaisten ihmisten korviin aivan vieraalta ja pelottavalta. Minun maailmassani on ihania tyttöjä ja ihania poikia. Edustetaan myös sukupuolta eikä aina vaan itseä etunimellä.
Koulussa annan jokaiselle tarpeeksi aikaa asioiden oppimiseen, mutta vaadin jatkuvaa harjoittelemista. Pojat hyötyvät minusta siitä, että on tiukat rajat, mutta psyykkinen vapaus. Tytöt tekevät paljon vain miellyttääkseen, mutta pojat kavahtavat painostamista. Psyykkisen kehityksen eritahtisuus on kai yleisestikin tunnustettua. Muuten näkemykseeni vaikuttaa oma kokemus ja halu antaa jokaiselle parhaat mahdolliset valmiudet, sekä tukea jokaista yksilöllisesti. Yksilöllisyydestä puhutaan toki paljon, mutta jos yksi tärkeimmistä määrittävistä tekijöistä eli sukupuoli sivuutetaan, niin ei ne tulokset kovin hyviä ole. Identiteetin kehittymisessä pitää tukea sukupuolista kasvua, jos ei edes tunnista sitä hukkaa paljon aikaa turhaan vaatimiseen tai vapauksiin.
Mikä siis on miehen tehtävä ja merkitys maailmassa, jota opetat pojille?
Tehdä työtä perheensä, yhteisönsä, isänmaansa eteen. Kantaa vastuuta ja tehdä tärkeitä päätöksiä. Taistella ja pitää omiensa puolta. Ihan tällaisia perinteisiä ihanteita.
Miten nuo eroavat naisten tehtävistä ja merkityksestä? Toisaalta en haluaisi, että omat poikani oppisivat elämän olevan vain toisten eteen työskentelemistä.
Mies, joka ei halua tehdä töitä, ei tee töitä-> syrjäytyy. Suomessa.
Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä ja miehet on viisaita. Ei miestä voikaan huijata, töihin vaan arvopuheilla. Siellä se miehen onni kuitenkin lymyää, siellä työnteon merkityksellisyydessä. Tämän on saaneet monet syrjäytyneet karvaasti kokea esim. masennuksena. Siksi kysymyksessä on koko paletti eikä vain irralliset neuvot. Minusta jokaisesta ruokakunnasta pitäisi ensin saada yksi työllistettyä. Jos töitä sitten riittää niin useampikin voi tehdä töitä. Jos siis haluttaisiin maksimaalista hyvinvointia. En silti lähtisi laeilla ohjailemaan asiaa, vaan pistäisin vaan tuet poikki ja hyväksyisin mitä siitä vapaudesta seuraa. "Hyvinvointivaltio" perustuu pelkuruudelle, joka yrittää hallita ja kahlita ihmisiä, rohkeutta on hyväksyä vapaus ja taistella hyvän puolesta, eikä mennä jonnekin piiloon ja teeskennellä hyvää.
En pysty näkemään naisia näin sankoin joukoin päättäjinä ja vastuunkantajina. Minusta siitä ei ole tullut kuin pahoinvointia kaikille. Hyvin harva nainen on yhtä viisas ja vastuullinen kuin miehet. Ei pitäisi kannustaa, jos ei sitä sisäistä paloa ole. Ylipäätään lastenkasvatuksessa pitäisi tukea sitä, mitä näkee eikä mitä on näkevinään.
Ei naiseus mitään ahdasta silti ole. Voi omistautua uralle tai perheelle. Molempien saaminen on hirveän epärealistista ja mielestäni ihan petos markkinoida sellaista.
Työnteko ei voi olla elämän tarkoitus maailmassa, jossa koneet tulevat viemään suurimman osan suorittavista töistä. Juuri ne ihmiset jäävät ilman töitä, joille sopii parhaiten käsillä tekeminen ja jotka eivät viihdy kirjojen parissa. Syrjäytyminen koskee enemmän miehiä siksi, että nainen voi vielä valita kotiäidin roolin. Koti-isyys on harvemmin vaihtoehto miehille. Joko yhteiskunnan on muututtava niin, että mielekästä tekemistä ja perustoimentulo löytyy ilman palkkatyötäkin tai sitten on ruvettava keksimään miten työllistetään ihmisiä, jotka koneet syrjäyttävät, mutta jotka eivät sovi pitkän opiskelun vaativiin töihin.
Outo ajatus, etteivät naiset olisi vastuunkantajia tai päättäjiä. Perheissä he nimenomaan ovat juuri sitä. Miesten pitäisi vain ottaa enemmän vastuuta kannettavakseen perheissä, jolloin naisten aikaa ja voimavaroja vapautuisi yhteiskunnalliseenkin päättämiseen. Nykyisin naiset helposti luopuvat oman perheen edun vuoksi suuremman mittakaavan osallistumisesta.
Tukien poistamisesta puhutaan aina silloin tällöin, mutta se on suora tie anarkiaan ja vahvimman oikeuden maailmaan. Kun ihmiset rupeavat todella taistelemaan elossa pysymisestä, rikollisuus räjähtää käsiin ja demokratia katoaa. Tuon suuntaisia yhteiskuntia on Etelä-Amerikan maissa, eikä siellä todellakaan mene hyvin.
Lähitulevaisuudessa miesten työttömyys tulee räjähtämään käsiin. Seuraava iso teknologinen askel on kuljettajien korvaaminen roboteilla.
Naiset työllistyvät yhä hoiva-aloille ja jäljelle jääville palvelualoille. mm. aiemmin mainitun keskimääräisen luonne-eron (sovinnollisuus/epäsovinnollisuus) takia miehet soveltuvat heikommin näihin tehtäviin.
Mainitsemasi uusi rooli parisuhteessa ei ole ratkaisu, koska naiset ovat yhä parinvalinnassa konservatiivisia. Alisuorittajanaiset suosivat menestyviä miehiä, menestyneet naiset ainoastaan vähintään yhtä menestyneitä miehiä.Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen mies ja jokainen nainen on yksilö. Ystäväni poika on lastentarhanopettaja ja tuntuu olevan mitä suurimmassa määrin "aviomiesmatskua" ikäistensä korkeasti koulutettujen naisten keskuudessa.
Valitettavasti tämä ei poista sitä faktaa, että naiset kuitenkin hakevat niitä suorittajamiehiä ensisijaisesti. Siis suorittajamiehiä, jotka ovat myös aviomiesmatskua. Jaa muuten, naisten vaatimukset tässä suhteessa kovenevat vain koska naiset vertaavat miehiä itseensä ja hakevat itseään parempaa...
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Kyllä, kaikki tämä mitä sanoit, ja varsinkin lisäksi se, että ne miehet ottaisivat isomman roolin kotona lastensa kasvatuksessa ja etenkin sen huolehtimisessa, että lapset suhtautuvat koulunkäyntiinsä vakavasti. Etenkin poikien kohdalla.
Totta, mutta tämä ei poista siltikään muiden vastuuta. Jos on yksinhuoltaja olet vastuussa lapsistasi, kenenkään sukupuoleen katsomatta. Tähän pitää myös lisätä, että mikäköhän on syynä isiän pitkään työpäivään. Tähän voi naiset vaikuttaa tyytymällä pienempään elintasoon. Niin monta kertaa nähty kuvio. Minä tuoreena isänä tein pitkää päivää kun vaimoni halusi omakotitalon. En ollut tarpeeksi kotona. Vaimosta tuli ex ja lapset vaimolle, sekä puolet rahoista. Tein siis niin kuin nainen halusi. Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia?
Siten, että keskustelet vaimosi kanssa ennen lasten tekoa tuollaisista asioista kuten talous ja sen vaikutukset mm. lasten elämään (sinun poissaolosi). Pohditte miten voitte asiat parhaiten järjestää ja mikä on parasta, mitä lapsillenne pysytte tarjoamaan. Ehkäpä tämmöisen keskustelun lopputuloksena vaimosi olisi valinnut ennemmin rivariasumisen ja menestyneet poikalapset kuin omakotitalon ja poissaolevan miehen? Tai sitten olisitte siinä vaiheessa jo huomanneet, että ette mitenkään voi kasvattaa lapsia samoin ajatuksin, koska periaatteet elämästä ovat toisistaan liian poikkeavat. Tässä tapauksessa ei kannata jatkaa yhdessä eikä varsinkaan tehdä lapsia, koska ero on varma.
Ei se "tyhjän jauhaminen" kuitenkaan ihan tyhjän jauhamista ole.
Ja keskustelun tulos oli talo. Mitä luulet? Niin kuitenkin mieli muuttui ja lasku jäi minun maksettavaksi. Itse ehdotin rivitaloa, mutta omakotitalo vie yllättäen voiton.
No miksi et pitänyt pintaasi? Olisit kieltäytynyt. Aikuinen mies tekee niin.
Aikuisen miehen pitäisi voida luottaa lastensa äitiin myös, varsinkin jos tämä saa tahtomansa talon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miesten itselleen säätämä asepalvelus on tuolla listalla?
Miksi sillä olisi jotain merkitystä kuka/milloin joku laki on säädetty siihen onko se eettisesti oikein? Ne on kaksi täysin toisistaan irrallista asiaa. Tuo on sama kuin perustelisi jotain maailman vääryytta sanomalla "näin me ollaan aina tehty".
Niinpä. Saahan orjia pitää! Miksi ei saisi kun ennenki sai!!
Huom. Mies on naisten ja yhteiskunnan orja sen ajan kun asepalveluksessa on. Onko naisille vastaavaa orjuutusta olemassa?
.
Ehdotan naisille asepalvelusta. Onhan nuita tehtäviä erilaisia armeijassakin. Israelin armeijassa naiset tekevät ns. Lotta-tyylisiä tehtäviä. Intti saisi naisetkin kyseenalaistamaan monikulttuurisuutta ja suojelemaan ennemmin omaa kansaansa kuin vieraita.
MIKSI naisten pitäisi kyseenalaistaa monikulttuurisuutta ja suojella omaa kansaansa? Eiväthän naiset saa sinun mielestäsi kyseenalaistaa miesten hyysäämistä, ja suojella omaa sukupuoltaan. Naisten pitäisi mielestäsi hyysätä ja suojella miehiä.
Armeija vain lisäisi naisten miesvihaa, ja lisäisi monikulttuurisuuden kannattamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Kyllä, kaikki tämä mitä sanoit, ja varsinkin lisäksi se, että ne miehet ottaisivat isomman roolin kotona lastensa kasvatuksessa ja etenkin sen huolehtimisessa, että lapset suhtautuvat koulunkäyntiinsä vakavasti. Etenkin poikien kohdalla.
Totta, mutta tämä ei poista siltikään muiden vastuuta. Jos on yksinhuoltaja olet vastuussa lapsistasi, kenenkään sukupuoleen katsomatta. Tähän pitää myös lisätä, että mikäköhän on syynä isiän pitkään työpäivään. Tähän voi naiset vaikuttaa tyytymällä pienempään elintasoon. Niin monta kertaa nähty kuvio. Minä tuoreena isänä tein pitkää päivää kun vaimoni halusi omakotitalon. En ollut tarpeeksi kotona. Vaimosta tuli ex ja lapset vaimolle, sekä puolet rahoista. Tein siis niin kuin nainen halusi. Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia?
Siten, että keskustelet vaimosi kanssa ennen lasten tekoa tuollaisista asioista kuten talous ja sen vaikutukset mm. lasten elämään (sinun poissaolosi). Pohditte miten voitte asiat parhaiten järjestää ja mikä on parasta, mitä lapsillenne pysytte tarjoamaan. Ehkäpä tämmöisen keskustelun lopputuloksena vaimosi olisi valinnut ennemmin rivariasumisen ja menestyneet poikalapset kuin omakotitalon ja poissaolevan miehen? Tai sitten olisitte siinä vaiheessa jo huomanneet, että ette mitenkään voi kasvattaa lapsia samoin ajatuksin, koska periaatteet elämästä ovat toisistaan liian poikkeavat. Tässä tapauksessa ei kannata jatkaa yhdessä eikä varsinkaan tehdä lapsia, koska ero on varma.
Ei se "tyhjän jauhaminen" kuitenkaan ihan tyhjän jauhamista ole.
Ja keskustelun tulos oli talo. Mitä luulet? Niin kuitenkin mieli muuttui ja lasku jäi minun maksettavaksi. Itse ehdotin rivitaloa, mutta omakotitalo vie yllättäen voiton.
Lisään vielä kuulostaako tasa-arvoiselta että nainen saa kaikista puolet plus lapset?
Jos nainen on tehnyt sen normaalin eli omistanut talosta ja avioliiton aikana hankitusta omaisuudesta puolet sekä hoitanut jatkuvasti leijonanosan lasten asioista, kyllä.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhua enemmän ja sallivammin ja suvaitsevammin sukupuolista ja niiden eroista. Taas haukuttiin hesarissa miehet lyttyyn, kun kehtaavat lukea sotakirjoja.
Poistaa keinotekoinen tasa-arvo, kaikki kiintiöt (naiskiintiöt, isävapaat yms.) ja naisten suosimiset, antaa mennä omalla painollaan vaan enemmän. Mahdollisuuksien tasa-arvo.
Poistaa tulonsiirrot. Miehen pitää tehdä töitä, se on miehen elämän merkitys.
Purkaa kaikenlaista byrokratiaa, miehet pärjää liberaalissa systeemissä, jossa on paljon vapauksia.
Mitä teen omien poikieni kanssa. Opetan heille arvoja ja mikä on miehen tehtävä ja vastuu tässä maailmassa. Mieheni hoitaa esimerkkinä olemisen ja minä muistan saarnata sopivalla hetkellä. Arvostan ja ihailen poikiani saman verran kuin tyttäriäni, mutta en vertaile. Ennen kaikkea arvostan tietysti yksilöllisesti, mutta seuraavaksi eniten tulee varmasti huomioitu ja tuettua sukupuolista kasvua, lasten tapaa ilmentää omaa sukupuoltaan. Pahoin pelkään, että puheeni kuulostaa nykyaikaisten ihmisten korviin aivan vieraalta ja pelottavalta. Minun maailmassani on ihania tyttöjä ja ihania poikia. Edustetaan myös sukupuolta eikä aina vaan itseä etunimellä.
Koulussa annan jokaiselle tarpeeksi aikaa asioiden oppimiseen, mutta vaadin jatkuvaa harjoittelemista. Pojat hyötyvät minusta siitä, että on tiukat rajat, mutta psyykkinen vapaus. Tytöt tekevät paljon vain miellyttääkseen, mutta pojat kavahtavat painostamista. Psyykkisen kehityksen eritahtisuus on kai yleisestikin tunnustettua. Muuten näkemykseeni vaikuttaa oma kokemus ja halu antaa jokaiselle parhaat mahdolliset valmiudet, sekä tukea jokaista yksilöllisesti. Yksilöllisyydestä puhutaan toki paljon, mutta jos yksi tärkeimmistä määrittävistä tekijöistä eli sukupuoli sivuutetaan, niin ei ne tulokset kovin hyviä ole. Identiteetin kehittymisessä pitää tukea sukupuolista kasvua, jos ei edes tunnista sitä hukkaa paljon aikaa turhaan vaatimiseen tai vapauksiin.
Mikä siis on miehen tehtävä ja merkitys maailmassa, jota opetat pojille?
Tehdä työtä perheensä, yhteisönsä, isänmaansa eteen. Kantaa vastuuta ja tehdä tärkeitä päätöksiä. Taistella ja pitää omiensa puolta. Ihan tällaisia perinteisiä ihanteita.
Miten nuo eroavat naisten tehtävistä ja merkityksestä? Toisaalta en haluaisi, että omat poikani oppisivat elämän olevan vain toisten eteen työskentelemistä.
Mies, joka ei halua tehdä töitä, ei tee töitä-> syrjäytyy. Suomessa.
Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä ja miehet on viisaita. Ei miestä voikaan huijata, töihin vaan arvopuheilla. Siellä se miehen onni kuitenkin lymyää, siellä työnteon merkityksellisyydessä. Tämän on saaneet monet syrjäytyneet karvaasti kokea esim. masennuksena. Siksi kysymyksessä on koko paletti eikä vain irralliset neuvot. Minusta jokaisesta ruokakunnasta pitäisi ensin saada yksi työllistettyä. Jos töitä sitten riittää niin useampikin voi tehdä töitä. Jos siis haluttaisiin maksimaalista hyvinvointia. En silti lähtisi laeilla ohjailemaan asiaa, vaan pistäisin vaan tuet poikki ja hyväksyisin mitä siitä vapaudesta seuraa. "Hyvinvointivaltio" perustuu pelkuruudelle, joka yrittää hallita ja kahlita ihmisiä, rohkeutta on hyväksyä vapaus ja taistella hyvän puolesta, eikä mennä jonnekin piiloon ja teeskennellä hyvää.
En pysty näkemään naisia näin sankoin joukoin päättäjinä ja vastuunkantajina. Minusta siitä ei ole tullut kuin pahoinvointia kaikille. Hyvin harva nainen on yhtä viisas ja vastuullinen kuin miehet. Ei pitäisi kannustaa, jos ei sitä sisäistä paloa ole. Ylipäätään lastenkasvatuksessa pitäisi tukea sitä, mitä näkee eikä mitä on näkevinään.
Ei naiseus mitään ahdasta silti ole. Voi omistautua uralle tai perheelle. Molempien saaminen on hirveän epärealistista ja mielestäni ihan petos markkinoida sellaista.
Työnteko ei voi olla elämän tarkoitus maailmassa, jossa koneet tulevat viemään suurimman osan suorittavista töistä. Juuri ne ihmiset jäävät ilman töitä, joille sopii parhaiten käsillä tekeminen ja jotka eivät viihdy kirjojen parissa. Syrjäytyminen koskee enemmän miehiä siksi, että nainen voi vielä valita kotiäidin roolin. Koti-isyys on harvemmin vaihtoehto miehille. Joko yhteiskunnan on muututtava niin, että mielekästä tekemistä ja perustoimentulo löytyy ilman palkkatyötäkin tai sitten on ruvettava keksimään miten työllistetään ihmisiä, jotka koneet syrjäyttävät, mutta jotka eivät sovi pitkän opiskelun vaativiin töihin.
Outo ajatus, etteivät naiset olisi vastuunkantajia tai päättäjiä. Perheissä he nimenomaan ovat juuri sitä. Miesten pitäisi vain ottaa enemmän vastuuta kannettavakseen perheissä, jolloin naisten aikaa ja voimavaroja vapautuisi yhteiskunnalliseenkin päättämiseen. Nykyisin naiset helposti luopuvat oman perheen edun vuoksi suuremman mittakaavan osallistumisesta.
Tukien poistamisesta puhutaan aina silloin tällöin, mutta se on suora tie anarkiaan ja vahvimman oikeuden maailmaan. Kun ihmiset rupeavat todella taistelemaan elossa pysymisestä, rikollisuus räjähtää käsiin ja demokratia katoaa. Tuon suuntaisia yhteiskuntia on Etelä-Amerikan maissa, eikä siellä todellakaan mene hyvin.
Lähitulevaisuudessa miesten työttömyys tulee räjähtämään käsiin. Seuraava iso teknologinen askel on kuljettajien korvaaminen roboteilla.
Naiset työllistyvät yhä hoiva-aloille ja jäljelle jääville palvelualoille. mm. aiemmin mainitun keskimääräisen luonne-eron (sovinnollisuus/epäsovinnollisuus) takia miehet soveltuvat heikommin näihin tehtäviin.
Mainitsemasi uusi rooli parisuhteessa ei ole ratkaisu, koska naiset ovat yhä parinvalinnassa konservatiivisia. Alisuorittajanaiset suosivat menestyviä miehiä, menestyneet naiset ainoastaan vähintään yhtä menestyneitä miehiä.Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen mies ja jokainen nainen on yksilö. Ystäväni poika on lastentarhanopettaja ja tuntuu olevan mitä suurimmassa määrin "aviomiesmatskua" ikäistensä korkeasti koulutettujen naisten keskuudessa.
Lastentarhanopettaja, eli korkeakoulutettu. Eikö?
Totta kai jokainen on yksilö. Mutta erot keskiarvoissa ovat huomattavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten saadaan pojat lukemaan. No minä sanon sen ainoan tavan jolla lukemisen tyttöpöpöjen saastuttamaksi noloksi jutuksi mieltävät pojat saadaan lukemaan. Poika menee ykkössamaistumiskohteensa eli isänsä kanssa kirjastoon, ja molemmille lainataan kirja. Ja tämä isän aloitteesta.
Ei se auta. Niin kauan kun on tarjolla muuta viihdettä, poikia ei kiinnosta lukeminen. Olemme molemmat lukeneet paljon lapsillemme heidän ollessaan pieniä. Kotona on paljon kirjoja ja käydään säännöllisesti kirjastossa. Lapset tietävät, että isä tykkää lukea myös, mutta kyllä pojat vaan siinä yläasteelle tultaessa ovat lopettaneet lukemisen täysin. Suurin ongelma mielestäni on, ettei heihin vetoavaa kirjallisuutta ole.
Voi lukea samoja kirjoja kuin edellinenkin polvi luki. Tai sitä edellinen. Kirjat ovat siitä hauskoja, että ne eivät vanhene. Sun mielikuvitus tekee tarinasta aina tuoreen.
Mutta pitääkö tarjota sitä "muuta viihdettä" jo pikkupenikasta asti?
Kyllä kirjat vanhenee. Ei sisältö tietysti, mutta mistäs niitä kirjoja saa. Ei kirjastosta ainakaan. Minä olen monta kertaa kädessä pidellyt sitä viimeistä kappaletta, jotain kivaa ja se on jo ollut hajoamassa. Vaarin kirjoja luetaan varovasti. Kyllä nauttivat vaikka Nopsajalasta, tytöt ja pojat.
Kirjoja onneksi kirjoitetaan uusia koko ajan, tänäkin vuonna. Kirjoja saa kirjastosta tekemällä varauksen, jos ei kyseinen kappale hyllystä löydy. Yleensä samassa kunnassa on monta kirjastoa ja näitä teoksia voi vapaasti tilata ristiin omaan lähikirjastoon lainattavaksi ja palauttaa ne myös siihen lähikirjastoon. Ja sitten tietysti ostamalla niitä lapsille lahjoiksi esim. uusien pleikkaripelien sijaan ja pyytämällä että muutkin antaisivat mieluiten kirjalahjoja. Ja jos oikein moderni on, niin ostaa e-lukulaitteen ja lataa niitä kirjoja lapselle sinne. Ei pitäisi olla ongelma tämän päivän Suomessa se, ettei kirjoja käsiinsä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Kyllä, kaikki tämä mitä sanoit, ja varsinkin lisäksi se, että ne miehet ottaisivat isomman roolin kotona lastensa kasvatuksessa ja etenkin sen huolehtimisessa, että lapset suhtautuvat koulunkäyntiinsä vakavasti. Etenkin poikien kohdalla.
Totta, mutta tämä ei poista siltikään muiden vastuuta. Jos on yksinhuoltaja olet vastuussa lapsistasi, kenenkään sukupuoleen katsomatta. Tähän pitää myös lisätä, että mikäköhän on syynä isiän pitkään työpäivään. Tähän voi naiset vaikuttaa tyytymällä pienempään elintasoon. Niin monta kertaa nähty kuvio. Minä tuoreena isänä tein pitkää päivää kun vaimoni halusi omakotitalon. En ollut tarpeeksi kotona. Vaimosta tuli ex ja lapset vaimolle, sekä puolet rahoista. Tein siis niin kuin nainen halusi. Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia?
Siten, että keskustelet vaimosi kanssa ennen lasten tekoa tuollaisista asioista kuten talous ja sen vaikutukset mm. lasten elämään (sinun poissaolosi). Pohditte miten voitte asiat parhaiten järjestää ja mikä on parasta, mitä lapsillenne pysytte tarjoamaan. Ehkäpä tämmöisen keskustelun lopputuloksena vaimosi olisi valinnut ennemmin rivariasumisen ja menestyneet poikalapset kuin omakotitalon ja poissaolevan miehen? Tai sitten olisitte siinä vaiheessa jo huomanneet, että ette mitenkään voi kasvattaa lapsia samoin ajatuksin, koska periaatteet elämästä ovat toisistaan liian poikkeavat. Tässä tapauksessa ei kannata jatkaa yhdessä eikä varsinkaan tehdä lapsia, koska ero on varma.
Ei se "tyhjän jauhaminen" kuitenkaan ihan tyhjän jauhamista ole.
Ja keskustelun tulos oli talo. Mitä luulet? Niin kuitenkin mieli muuttui ja lasku jäi minun maksettavaksi. Itse ehdotin rivitaloa, mutta omakotitalo vie yllättäen voiton.
Lisään vielä kuulostaako tasa-arvoiselta että nainen saa kaikista puolet plus lapset?
Kyllä kuulostaa tasa-arvoiselta että yhteinen elämä ja varallisuus pistetään eron tullen puoliksi. Miksi se ei sinusta ole tasa-arvoista..? Miehelle kaikki omaisuus ja vaimo ulos ilman mitään omaisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Kyllä, kaikki tämä mitä sanoit, ja varsinkin lisäksi se, että ne miehet ottaisivat isomman roolin kotona lastensa kasvatuksessa ja etenkin sen huolehtimisessa, että lapset suhtautuvat koulunkäyntiinsä vakavasti. Etenkin poikien kohdalla.
Totta, mutta tämä ei poista siltikään muiden vastuuta. Jos on yksinhuoltaja olet vastuussa lapsistasi, kenenkään sukupuoleen katsomatta. Tähän pitää myös lisätä, että mikäköhän on syynä isiän pitkään työpäivään. Tähän voi naiset vaikuttaa tyytymällä pienempään elintasoon. Niin monta kertaa nähty kuvio. Minä tuoreena isänä tein pitkää päivää kun vaimoni halusi omakotitalon. En ollut tarpeeksi kotona. Vaimosta tuli ex ja lapset vaimolle, sekä puolet rahoista. Tein siis niin kuin nainen halusi. Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia?
Siten, että keskustelet vaimosi kanssa ennen lasten tekoa tuollaisista asioista kuten talous ja sen vaikutukset mm. lasten elämään (sinun poissaolosi). Pohditte miten voitte asiat parhaiten järjestää ja mikä on parasta, mitä lapsillenne pysytte tarjoamaan. Ehkäpä tämmöisen keskustelun lopputuloksena vaimosi olisi valinnut ennemmin rivariasumisen ja menestyneet poikalapset kuin omakotitalon ja poissaolevan miehen? Tai sitten olisitte siinä vaiheessa jo huomanneet, että ette mitenkään voi kasvattaa lapsia samoin ajatuksin, koska periaatteet elämästä ovat toisistaan liian poikkeavat. Tässä tapauksessa ei kannata jatkaa yhdessä eikä varsinkaan tehdä lapsia, koska ero on varma.
Ei se "tyhjän jauhaminen" kuitenkaan ihan tyhjän jauhamista ole.
Ja keskustelun tulos oli talo. Mitä luulet? Niin kuitenkin mieli muuttui ja lasku jäi minun maksettavaksi. Itse ehdotin rivitaloa, mutta omakotitalo vie yllättäen voiton.
Lisään vielä kuulostaako tasa-arvoiselta että nainen saa kaikista puolet plus lapset?
Jos nainen on tehnyt sen normaalin eli omistanut talosta ja avioliiton aikana hankitusta omaisuudesta puolet sekä hoitanut jatkuvasti leijonanosan lasten asioista, kyllä.
Ja tähän päälle tietenkin elatusmaksut. Tottakai nainen on nämä ansainnut ja miehen olisi pitänyt olla kuuntelematta naista ja olla mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Kyllä, kaikki tämä mitä sanoit, ja varsinkin lisäksi se, että ne miehet ottaisivat isomman roolin kotona lastensa kasvatuksessa ja etenkin sen huolehtimisessa, että lapset suhtautuvat koulunkäyntiinsä vakavasti. Etenkin poikien kohdalla.
Totta, mutta tämä ei poista siltikään muiden vastuuta. Jos on yksinhuoltaja olet vastuussa lapsistasi, kenenkään sukupuoleen katsomatta. Tähän pitää myös lisätä, että mikäköhän on syynä isiän pitkään työpäivään. Tähän voi naiset vaikuttaa tyytymällä pienempään elintasoon. Niin monta kertaa nähty kuvio. Minä tuoreena isänä tein pitkää päivää kun vaimoni halusi omakotitalon. En ollut tarpeeksi kotona. Vaimosta tuli ex ja lapset vaimolle, sekä puolet rahoista. Tein siis niin kuin nainen halusi. Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia?
Siten, että keskustelet vaimosi kanssa ennen lasten tekoa tuollaisista asioista kuten talous ja sen vaikutukset mm. lasten elämään (sinun poissaolosi). Pohditte miten voitte asiat parhaiten järjestää ja mikä on parasta, mitä lapsillenne pysytte tarjoamaan. Ehkäpä tämmöisen keskustelun lopputuloksena vaimosi olisi valinnut ennemmin rivariasumisen ja menestyneet poikalapset kuin omakotitalon ja poissaolevan miehen? Tai sitten olisitte siinä vaiheessa jo huomanneet, että ette mitenkään voi kasvattaa lapsia samoin ajatuksin, koska periaatteet elämästä ovat toisistaan liian poikkeavat. Tässä tapauksessa ei kannata jatkaa yhdessä eikä varsinkaan tehdä lapsia, koska ero on varma.
Ei se "tyhjän jauhaminen" kuitenkaan ihan tyhjän jauhamista ole.
Ja keskustelun tulos oli talo. Mitä luulet? Niin kuitenkin mieli muuttui ja lasku jäi minun maksettavaksi. Itse ehdotin rivitaloa, mutta omakotitalo vie yllättäen voiton.
No miksi et pitänyt pintaasi? Olisit kieltäytynyt. Aikuinen mies tekee niin.
Aikuisen miehen pitäisi voida luottaa lastensa äitiin myös, varsinkin jos tämä saa tahtomansa talon.
Ei liity asiaan mitenkään. Aikuinen ihminen ei ole vässykkä tiskirätti. Aikuinen kantaa omista ratkaisuistaan vastuun itse, eikä suostu sellaiseen mihin ei halua suostua.
Ketjusta on toki vaikea arvioida, mitkä kommentit ovat miesten kirjoittamia ja mitkä naisten. Mutta onko nyt niin, että miesten mielestä alkuperäistä ongelmaa voi ratkaista ainoastaan asevelvollisuuden poistamisella? Olisi ihan kiva kuulla miesten (joita pidetään yleensä loogisempina ja ratkaisukeskeisimpinä kuin naisia) ratkaisuehdotuksia. Ongelmathan tässä ketjussa on tullut jo moneen kertaan esille, mutta missä viipyvät ratkaisut? Ja se ratkaisu ei ole "hämähäkki väärinpäin", joten sen voi unohtaa samantien.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää niin monien naisten tapa ajatella tätä.
Meillä on oikeasti vaara että yhteiskunnassa syntyy isoja ongelmia. Katsokaa nyt maailmalle. Japanissa yli puolet 30v miehistä on seksuaalisesti täysin kokemattomia.
Luuletteko ihan tosiaan että se on vain miesten ongelma? Ettei niitä miehiä vastaan ole naisia jotka ehkä haluaisi perheen?
Jos miehet syrjäytyy ja istuu kotona, kenen luulette maksavan lystin? Ketkä hoitavat, kun masentuneet eivät jaksa liikkua tai syödä terveellisesti?
Ihan sama kuin maissa joissa naisia ei oteta työelämään. 50% työvoimareservistä pois. Köyhinä pysyvät.
Voi käydä niinkin että miehet löytävät gurunsa ja innostuvat. Ne gurut on sitten Trumppeja, R.oosh V:n kulttilaisia ja muita jotka haluaa palauttaa perinteiset roolit. "Turhaa u.lien uhoamista, kitiskööt rauhassa". No, katsokaa missä asemassa Trumpauttaja on. Sovinisti-Donald on maailman vaikutusvaltaisin ihminen tällä hetkellä. Think about it.
Kuinka paljon se oikeasti tuottaa iloa kun Iltiksen tilastossa naisilla menee paremmin kuin miehillä, jos ei löydy kumppania, joutuu maksamaan enemmän veroja, ja naapurin pojatkin sylkee päälle kun joku netin PUA-guru sanoi että yli 25v naiset on pelkkää roskaa?
Tässä sodassa häviää kaikki. Jos tää ei lopu pian, alan itsekin kannattamaan vanhaa mallia tämän marksistisen feminismin sijaan. ttu.
Nämä sopeutumattomat yksilöt jalostuvat pois väestöstä syrjäytymisellään, lähitulevaisuudessa määränsä saattaa kasvaa, sitä on hyvin vaikea ennakoida koska tämä on kiinni kustakin yksilöstä, mutta sitten määrä taas laskee siedettävälle tasolle. Kun eivät voi osoittaa mitään yhteiskunnallisia epäkohtia jotka miehiä syrjii ja syrjäytymistä aiheuttaa ei voida vain olettaa, että sellaisia on joten mitään ei silläkään saralla ainakaan toistaiseksi voida tehdä. Osahan heistä epätoivoisesti yrittää osoittaa sormella vaikka ketä ja tämä hyvin alleviivaa isoa osaa heidän ongelmastaan; kyvyttömyys tai haluttomuus ottaa vastuuta itsestään. Sopeutuminen ja paikkansa maailmassa löytäminen on jokaisen ihmisen omalla vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mielestänne pitäisi tehdä miesten ja poikien aseman parantamiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän elämänkokemusta karttuu sitä vähemmän arvostan miehiä.
Hyvinvoiva itsenäinen nainen ei miestä tarvitse.
Harva mies on kiinnostava, älykäs tai kunnioitusta herättävä.AP eiköhän tämä "keskustelu" ole ihan turhaa. Tässäkin avoimesti miehiä halveksuva viesti, joka mielipiteenä on ok, mutta niin kauan kuin kukaan ei alapeukuta ko. viestiä, niin keskustelu on todistetusti täysin turhaa.
Jos jäät odottamaan että koko ihmiskunta pitelee toisiaan harmonisesti käsistä kiinni, ennen kuin mitään muutoksia voi tehdä, niin aika kauan saat odotella. Kyllä toimia voi vaikka joku äpisee vastaankin, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos semmoiset.
Totta. Tarkoitin, että tällä palstalla ja että - keskustelu - asiasta saattaa olla ihan turhaa.
No elä nyt. Ainahan se on mahdollisuus että tämäkin keskustelu itää jotain hedelmää. Jos vaikka yksikin isä havahtuisi että tosiaan, mitähän sillä muksulla onkaan ollut läksynä tällä viikolla, oliko joku koekin tulossa. Tai joku nuori lukee tätä keskustelua ja on tyytyväinen, että nuoristosta ollaan huolissaan. Tai jotain muuta. Pessimisti ei tietystikään pety, mutta minusta kannattaa ennemmin olla realistinen optimisti.
Kuulostaa jotenkin tosi vieraalta. Niin ällöltä. Yäk. Naisen määrittelemää hyvää isyyttä. Onneksi sain miehen, jota ei pysty ohjailemaan.
Näin sanon, vaikka oma isäni laiminlöi kaiken läsnäolon ja valvomisen minun suhteeni. Kun taas mieheni on ottanut kontolleen, jopa tietyt kouluaineet, joiden opiskelua vahtii ja tukee.
Minusta tämän tason katkerille feministeille, kuin tässä ketjussa näkyy olevan, on ihan turha puhua mitään.
Naisten palkanmaksuhan teoreettisesti jo loppui tältä vuodelta, kun se naisen euro on edelleen 86 senttiä. Miehen on ihan koko euron. Eli miten niin poikien ja miesten asemaa pitäisi parantaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Kyllä, kaikki tämä mitä sanoit, ja varsinkin lisäksi se, että ne miehet ottaisivat isomman roolin kotona lastensa kasvatuksessa ja etenkin sen huolehtimisessa, että lapset suhtautuvat koulunkäyntiinsä vakavasti. Etenkin poikien kohdalla.
Totta, mutta tämä ei poista siltikään muiden vastuuta. Jos on yksinhuoltaja olet vastuussa lapsistasi, kenenkään sukupuoleen katsomatta. Tähän pitää myös lisätä, että mikäköhän on syynä isiän pitkään työpäivään. Tähän voi naiset vaikuttaa tyytymällä pienempään elintasoon. Niin monta kertaa nähty kuvio. Minä tuoreena isänä tein pitkää päivää kun vaimoni halusi omakotitalon. En ollut tarpeeksi kotona. Vaimosta tuli ex ja lapset vaimolle, sekä puolet rahoista. Tein siis niin kuin nainen halusi. Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia?
Siten, että keskustelet vaimosi kanssa ennen lasten tekoa tuollaisista asioista kuten talous ja sen vaikutukset mm. lasten elämään (sinun poissaolosi). Pohditte miten voitte asiat parhaiten järjestää ja mikä on parasta, mitä lapsillenne pysytte tarjoamaan. Ehkäpä tämmöisen keskustelun lopputuloksena vaimosi olisi valinnut ennemmin rivariasumisen ja menestyneet poikalapset kuin omakotitalon ja poissaolevan miehen? Tai sitten olisitte siinä vaiheessa jo huomanneet, että ette mitenkään voi kasvattaa lapsia samoin ajatuksin, koska periaatteet elämästä ovat toisistaan liian poikkeavat. Tässä tapauksessa ei kannata jatkaa yhdessä eikä varsinkaan tehdä lapsia, koska ero on varma.
Ei se "tyhjän jauhaminen" kuitenkaan ihan tyhjän jauhamista ole.
Ja keskustelun tulos oli talo. Mitä luulet? Niin kuitenkin mieli muuttui ja lasku jäi minun maksettavaksi. Itse ehdotin rivitaloa, mutta omakotitalo vie yllättäen voiton.
Harmi juttu, että ette sitten olleetkaan sopivia kumppaneita toisillenne. Niin siinä monesti käy, ja tosiaan sekin on ihan realismia että ihminen ja mielipiteetkin voi muuttua matkan varrella eikä olekaan samanlainen kuin aluksi vuosia sitten oli. Olet samassa tilanteessa kuin moni muukin pariskunta, että odotukset toisesta ei vastanneetkaan odotuksia.
Toinen juttu sitten on se, että suostuuko elämään yli varojensa tai muuten sillä tavoin, että se tuntuu itsestä pahalta tavalta elää. Ei sellaiseen pidä kenenkään suostua. Ja jos kuitenkin suostuu ja laittaa nimensä alle talopapereihin, niin - no, itsehän laittoi nimet talopapereihin. Älä laita nimeä alle mihinkään minkä takana et voi seisoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Kyllä, kaikki tämä mitä sanoit, ja varsinkin lisäksi se, että ne miehet ottaisivat isomman roolin kotona lastensa kasvatuksessa ja etenkin sen huolehtimisessa, että lapset suhtautuvat koulunkäyntiinsä vakavasti. Etenkin poikien kohdalla.
Totta, mutta tämä ei poista siltikään muiden vastuuta. Jos on yksinhuoltaja olet vastuussa lapsistasi, kenenkään sukupuoleen katsomatta. Tähän pitää myös lisätä, että mikäköhän on syynä isiän pitkään työpäivään. Tähän voi naiset vaikuttaa tyytymällä pienempään elintasoon. Niin monta kertaa nähty kuvio. Minä tuoreena isänä tein pitkää päivää kun vaimoni halusi omakotitalon. En ollut tarpeeksi kotona. Vaimosta tuli ex ja lapset vaimolle, sekä puolet rahoista. Tein siis niin kuin nainen halusi. Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia?
Siten, että keskustelet vaimosi kanssa ennen lasten tekoa tuollaisista asioista kuten talous ja sen vaikutukset mm. lasten elämään (sinun poissaolosi). Pohditte miten voitte asiat parhaiten järjestää ja mikä on parasta, mitä lapsillenne pysytte tarjoamaan. Ehkäpä tämmöisen keskustelun lopputuloksena vaimosi olisi valinnut ennemmin rivariasumisen ja menestyneet poikalapset kuin omakotitalon ja poissaolevan miehen? Tai sitten olisitte siinä vaiheessa jo huomanneet, että ette mitenkään voi kasvattaa lapsia samoin ajatuksin, koska periaatteet elämästä ovat toisistaan liian poikkeavat. Tässä tapauksessa ei kannata jatkaa yhdessä eikä varsinkaan tehdä lapsia, koska ero on varma.
Ei se "tyhjän jauhaminen" kuitenkaan ihan tyhjän jauhamista ole.
Ja keskustelun tulos oli talo. Mitä luulet? Niin kuitenkin mieli muuttui ja lasku jäi minun maksettavaksi. Itse ehdotin rivitaloa, mutta omakotitalo vie yllättäen voiton.
Lisään vielä kuulostaako tasa-arvoiselta että nainen saa kaikista puolet plus lapset?
Jos nainen on tehnyt sen normaalin eli omistanut talosta ja avioliiton aikana hankitusta omaisuudesta puolet sekä hoitanut jatkuvasti leijonanosan lasten asioista, kyllä.
Ja tähän päälle tietenkin elatusmaksut. Tottakai nainen on nämä ansainnut ja miehen olisi pitänyt olla kuuntelematta naista ja olla mies.
Totta kai ei raavas mies lapsistaan huolta pidä ja turvaa heidän elatustaan. Mieluiten vaan akka ulos ilman omaisuutta kerast mukanaan ja miehelle talo ja omaisuus, jotta on helpompi vokotella uutta naista.
Vierailija kirjoitti:
Tää oli yllättävän pitkään, sivun 10 tienoille, aika asiallainen ketju. Sitten ulijankkaaja löysi taas tiensä paikalle ja paskoi shakkilaudan.... :-/
Me hypitään kakkakikkareiden yli, eikä anneta niiden häiritä meidän puuhia. Sama pätee myös vihaisiin naisiin, ei tämä ketju ole sukupuolten välinen taistelu, tässä puhutaan aiheesta, menköön tappelunhaluiset muihin ketjuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikia voisi myös kannustaa naisvaltaisille aloille.
Toin eilisessäkin ketjussa esille, miksi en kannata tätä. Vanhempani kuuluivat nuorimpaan taistolaispolveen ja he kasvattivat minusta sosialistia ja feministiä. Kotoa saatujen vaikutusten seurauksena kävin sivarin ja päädyin naisvaltaiselle alalle, jolla olen nyt akateeminen työtön. Opiskelijatoverit suhtautuivat epäluuloisesti sukupuoleni takia ja verkostoituminen jäi tapahtumatta. Käytän nykyisin kokemuksiani ja osaamistani antifeminismin edistämiseen.
Joo, ja mun tietämä nainen meni johon sähköasentajakoulutukseen tms., ja huomasi ettei siitä tule yhtään mitään, kouluttautui sen jälkeen akateemiseen ammattiin ja on nykyään johtavassa tehtävässä. Satasesta vetoa ettei käytä kokemuksiaan ja osaamistaan antifemismin edistämiseen. Sinä olet niitä ihmisiä joilla on lasi puoliksi tyhjä, ja tämä nainen on niitä joilla lasi on puoliksi täynnä.
Ja tähän siis tarkennus, ettei naisen sähköasentajan urasta tullut mitään alalla olevien asenteiden takia.
Niinkö? Oma kokemukseni on, että naiset sopii sähköasentajan hommiin todella huonosti. Homma on nimittäin oikeasti aika raskasta.
On puutarhurin hommatkin raskaita ja ihan samalla lailla se lapio nousee naisellakin. Ahkeramminkin, usein.
t. puutarhuriNo mulla on aika aitiopaikka tässä asiassa nyt. Pari vuosikymmentä on kokemusta ja yhtään naista ei vielä ole tullut vastaan, joka olisi jaksanut, ehkä jossain tietyillä sektoreilla tai ryhmän osana voisi toimia. Mutta miksi tarvitsisi? Kai sitä voi muutakin keksiä?
Sivumennen sanoen oma alakouluikäinen tyttärenikin aikoo sähkömieheksi, että ei tässä nyt hengitetä mitään ideologiaa. Eiköhän se mieli muutu, kun näkee muutakin maailmaa.
Juu, sulla on aitiopaikka sähkärin hommista, mulla puutarhurin hommista. Molemmilla erilaiset kokemukset. Varmaan yhtä pätevää vetää kummankaan subjektiivisista kokemuksista yleistyksiä.
Nii, mutta ei tässä puhuttukaan puutarhureista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.
Kyllä, kaikki tämä mitä sanoit, ja varsinkin lisäksi se, että ne miehet ottaisivat isomman roolin kotona lastensa kasvatuksessa ja etenkin sen huolehtimisessa, että lapset suhtautuvat koulunkäyntiinsä vakavasti. Etenkin poikien kohdalla.
Totta, mutta tämä ei poista siltikään muiden vastuuta. Jos on yksinhuoltaja olet vastuussa lapsistasi, kenenkään sukupuoleen katsomatta. Tähän pitää myös lisätä, että mikäköhän on syynä isiän pitkään työpäivään. Tähän voi naiset vaikuttaa tyytymällä pienempään elintasoon. Niin monta kertaa nähty kuvio. Minä tuoreena isänä tein pitkää päivää kun vaimoni halusi omakotitalon. En ollut tarpeeksi kotona. Vaimosta tuli ex ja lapset vaimolle, sekä puolet rahoista. Tein siis niin kuin nainen halusi. Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia?
Siten, että keskustelet vaimosi kanssa ennen lasten tekoa tuollaisista asioista kuten talous ja sen vaikutukset mm. lasten elämään (sinun poissaolosi). Pohditte miten voitte asiat parhaiten järjestää ja mikä on parasta, mitä lapsillenne pysytte tarjoamaan. Ehkäpä tämmöisen keskustelun lopputuloksena vaimosi olisi valinnut ennemmin rivariasumisen ja menestyneet poikalapset kuin omakotitalon ja poissaolevan miehen? Tai sitten olisitte siinä vaiheessa jo huomanneet, että ette mitenkään voi kasvattaa lapsia samoin ajatuksin, koska periaatteet elämästä ovat toisistaan liian poikkeavat. Tässä tapauksessa ei kannata jatkaa yhdessä eikä varsinkaan tehdä lapsia, koska ero on varma.
Ei se "tyhjän jauhaminen" kuitenkaan ihan tyhjän jauhamista ole.
Ja keskustelun tulos oli talo. Mitä luulet? Niin kuitenkin mieli muuttui ja lasku jäi minun maksettavaksi. Itse ehdotin rivitaloa, mutta omakotitalo vie yllättäen voiton.
Lisään vielä kuulostaako tasa-arvoiselta että nainen saa kaikista puolet plus lapset?
Se että nainen saa kaikesta puolet perustuu vissiin avioliittolakiin, joten kuulostaa reilulta. Korjaa jos olen väärässä.
Se, että saa lapset, riippu pitkälti siitä mitä lasten elämässä oli tapahtunut ennen sitä. Olitko vanhempainvapaalla yhtä paljon kuin lasten äiti? Osallistuitko päivittäisessä arkielämässä kaikkeen lasten elämän tapahtumiin ja otit saman vastuun kaikesta kuin lasten äitikin? Jos kyllä, niin silloin (tuntematta teidän tapausta enempää) lasten pitäisi eron jälkeen mennä ns. puoliksi. Jos et lapsia saanut, herää kysymys että kuinka paljon panostit läsnäolollasi ja ohjauksellasi heihin ennen eroa?
Vierailija kirjoitti:
Siis miten se että henkilö löytää itsensä väärältä alalta ja sen seurauksena uudelleenkouluttautuu on joku maailman ihmeellisin tilanne? Sehän on ihan arkipäivää, omassa lähipiirissäkin on siitä useita esimerkkejä. Anteeksi nyt mutta tuo tilanne josta löysit itsesi johtaa tolkun ihmisellä siihen järkeilyyn, että tasa-arvoa ja kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia työpaikoilla pitää lisätä. Mutta sinä oikein omistat sen jälkeen elämäsi epätasa-arvon lietsomiselle? Tämä ajatuskulku tuo kyllä ihan väistämättä mieleen, että työllistyminen olisi voinut olla sinulle hankalaa ihan millä alalla tahansa.
Jos sillä väärällä alalla on yrittänyt sinnitellä ja aikaa on kulunut, niin mahdollisuudet uusille urille ovat vähissä. En vastusta mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan feminismiä. Ne eivät ole sama asia, minkä ns. alan ihmisenä tiedän hyvin. Pointtini oli, että miehiä ei tulisi kannustaa naisvaltaisille aloille. Vaikka joidenkin ketjussa esille nostama utopia joskus toteutuisi ja naiset alkaisivat vähitellen muuttamaan mieskriteerejään, niin feministien emaskuloimat vässykkämiehet joutuvat toistaiseksi elämään todellisuudessa, joissa heitä eivät kunnioita sen enempää naiset kuin miehetkään. Ei kenenkään kannata pyrkiä tällaiseen asemaan.
Tää oli yllättävän pitkään, sivun 10 tienoille, aika asiallainen ketju. Sitten ulijankkaaja löysi taas tiensä paikalle ja paskoi shakkilaudan.... :-/