Mitä mielestänne pitäisi tehdä miesten ja poikien aseman parantamiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mielestänne pitäisi tehdä miesten ja poikien aseman parantamiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän elämänkokemusta karttuu sitä vähemmän arvostan miehiä.

Hyvinvoiva itsenäinen nainen ei miestä tarvitse.

Harva mies on kiinnostava, älykäs tai kunnioitusta herättävä.

AP eiköhän tämä "keskustelu" ole ihan turhaa. Tässäkin avoimesti miehiä halveksuva viesti, joka mielipiteenä  on ok, mutta niin kauan kuin kukaan ei alapeukuta ko. viestiä, niin keskustelu on todistetusti täysin turhaa.

Jos jäät odottamaan että koko ihmiskunta pitelee toisiaan harmonisesti käsistä kiinni, ennen kuin mitään muutoksia voi tehdä, niin aika kauan saat odotella. Kyllä toimia voi vaikka joku äpisee vastaankin, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos semmoiset.

Totta. Tarkoitin, että tällä palstalla ja että - keskustelu - asiasta saattaa olla ihan turhaa.

Omalta osaltani aion pitää huolen, että jokainen tapaamani isä tietää oman vastuunsa lapsen kasvattamisessa. Minähän en voi muiden lapsia kasvattaa.

Ja jos oma puolisoni muuttuisi yhtäkkiä toksista maskuliinisuutta huokuvaksi myrkkytynnyriksi, niin ottaisin eron ja pelastaisin näin lapset kaikilta vaikutteilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miesten itselleen säätämä asepalvelus on tuolla listalla?

En minä ole säätänyt itselleni asepalvelusta. Silti olisin joutunut vankilaan, jos en olisi sitä suorittanut. t: mies

Et ole kuullut että nykyään voi valita sivarin? Ei yllätä.

Ellei sinun nuoruudessasi voinut, niin rakenna ihmeessä aikakone.

Naiset käyvät sivarin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kautta historian on höösätty miehiä, ja taas pitäisi höösätä?

Eikö ne perkeleet pärjää yhtään omillaan?

No, eikös huomattava osa naisista ole nimenomaan höösäämistaipuvaisia multitasking-persoonia, eli eiköhän auttajia löydy.

Itse keskityn muihin juttuihin, ei ole oikein intressejä eikä energiaa mihinkään länsimaalaisen miehen murrosvaiheen kriiseilyyn.

PS. Isät, isät, isät, isoisät, isät, ISÄT!!!!!

Mitä, eikö sulla riitäkään empatiaa, vaikka olet nainen? Tsot tsot.

Onkos tämä sitten vuorostaan toksista feminiinisyyttä, että kaikkien naisten pitäisi olla empaattisia?

Ei, vaan sarkasmia, joka avautuu, jos olet lukenut koko ketjun. Yksi vakkarimiesasiamiehistä aina muistaa peräänkuuluttaa naisten olematonta empatiakykyä. Myös startup-yritykset on mainittu ja parinvalinnasta keskusteltu. Eiköhän tuikkukuppidudekin kohta lehahda paikalle. Hyvää viihdettä kyllä.

Jos et halua näitä aiheita ketjuun, älä tuo niitä siihen... Minä ainakin lukisin mieluummin asiallista keskustelua. Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheväkivallassa kohteen ollessa mies on hänellä huomattavasti huonompi asema verrattuna samassa tilanteessa olevaan naiseen. Ja kyllä. Sitä ihan oikeasti tapahtuu.

Näistä pitää aina puhua isoon ääneen vaikka kuinka nololta tuntuisi. Muuten ei tule muutosta.

Tämä! Miksi miehet vaikenevat väkivallan kokemuksistaan ja samalla paheksuvat naisia jotka eivät vaikene (metoo) ja vaativat oikeuksia?

Miehet vaikenevat, koska puhumalla asiasta muuttuu vähemmän haluttavaksi potentiaalisena parisuhdekumppanina.

Kyse ei ole vain toksisesta mieskulttuurista, vaan myös naisten kulttuurista jossa yhä arvostetaan ensisijaisesti voimaa ja jämäkkyyttä.

No se on se hinta mikä pitää maksaa, kun asenneilmapiiriä muutetaan. Luuletko, että naisten oikeuksia perännyt nainen katsottiin himoittavaksi kumppaniksi 50 vuotta sitten? Ei ne muutokset yleensä ilmaiseksi tule.

Kyllä.

Koska tällainen nainen katsottiin vahvaksi naiseksi, kun taas samaa tekevä mies katsotaan heikoksi mieheksi.

Nainen voi olla vahva tai heikko, ja silti suosittu. Miehen tulee olla vahva.

Miksi alapeukutus?

Kuinka moni pitää miesten oikeuksista puhuvia miehiä vahvoina miehinä, samoin kuin feministejä pidettiin vahvoina naisina.

Kädet ylös.

Ei kukaan.

Niinpä.

 

Kuinka moni miesasuamies on vahva mies, joka ottaa vastuun omista ongelmistaan eikä löydä AINA syytä muista ihmisistä niihinkin ongelmiin joka ovat omaa syytä? Niinpä.

Kuinka moni feministinainen on vahva nainen, joka ottaa vastuun omista ongelmistaan eikä löydä AINA syytä muista ihmisistä niihinkin ongelmiin joka ovat omaa syytä? Niinpä.

Feministinaisetko täällä perustaa päivittäin ketjuja aiheesta on epää kun asioita ei toimiteta minulle kultalautasella ilman mitään omaa efforttia? Tiedät itsekin tähän vastauksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mielestänne pitäisi tehdä miesten ja poikien aseman parantamiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän elämänkokemusta karttuu sitä vähemmän arvostan miehiä.

Hyvinvoiva itsenäinen nainen ei miestä tarvitse.

Harva mies on kiinnostava, älykäs tai kunnioitusta herättävä.

AP eiköhän tämä "keskustelu" ole ihan turhaa. Tässäkin avoimesti miehiä halveksuva viesti, joka mielipiteenä  on ok, mutta niin kauan kuin kukaan ei alapeukuta ko. viestiä, niin keskustelu on todistetusti täysin turhaa.

Jos jäät odottamaan että koko ihmiskunta pitelee toisiaan harmonisesti käsistä kiinni, ennen kuin mitään muutoksia voi tehdä, niin aika kauan saat odotella. Kyllä toimia voi vaikka joku äpisee vastaankin, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos semmoiset.

Totta. Tarkoitin, että tällä palstalla ja että - keskustelu - asiasta saattaa olla ihan turhaa.

No elä nyt. Ainahan se on mahdollisuus että tämäkin keskustelu itää jotain hedelmää. Jos vaikka yksikin isä havahtuisi että tosiaan, mitähän sillä muksulla onkaan ollut läksynä tällä viikolla, oliko joku koekin tulossa. Tai joku nuori lukee tätä keskustelua ja on tyytyväinen, että nuoristosta ollaan huolissaan. Tai jotain muuta. Pessimisti ei tietystikään pety, mutta minusta kannattaa ennemmin olla realistinen optimisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kautta historian on höösätty miehiä, ja taas pitäisi höösätä?

Eikö ne perkeleet pärjää yhtään omillaan?

No, eikös huomattava osa naisista ole nimenomaan höösäämistaipuvaisia multitasking-persoonia, eli eiköhän auttajia löydy.

Itse keskityn muihin juttuihin, ei ole oikein intressejä eikä energiaa mihinkään länsimaalaisen miehen murrosvaiheen kriiseilyyn.

PS. Isät, isät, isät, isoisät, isät, ISÄT!!!!!

Mitä, eikö sulla riitäkään empatiaa, vaikka olet nainen? Tsot tsot.

Onkos tämä sitten vuorostaan toksista feminiinisyyttä, että kaikkien naisten pitäisi olla empaattisia?

Varmaan olisi syytä hyväksyä se tosiasia, että jotkut naiset ovat empaattisuudessa samalla tasolla miesten kanssa.

Kyllä. Minun korvaan kuulostaa jokseenkin samalta kuin "ihmiset ovat ihmisiä omin persoonallisin piirtein".

.

Varmaan mun empatia on sitten miesten tasolla. Kun naisilta vaaditaan empaattisuutta ja liikailtteyttä, niin en oikeasti ihmettele miksi kulttuurimarxismi houkuttelee naisia. Meidän pitäisi kasvattaa tytöt pitämään omia puoliaansa, etteivät vahingossakaan ryhdy kulttuurimarxisteiksi. En voi hankkia tytölleni miessaattajaa, vaan pitää osata itsekin asettaa rajat, eikä nynnyillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miesten itselleen säätämä asepalvelus on tuolla listalla?

En minä ole säätänyt itselleni asepalvelusta. Silti olisin joutunut vankilaan, jos en olisi sitä suorittanut. t: mies

Et ole kuullut että nykyään voi valita sivarin? Ei yllätä.

Ellei sinun nuoruudessasi voinut, niin rakenna ihmeessä aikakone.

Naiset käyvät sivarin?

Ei, vaan armeija on vapaaehtoinen myös miehille. Vapautuksen saa ihan helposti molemmista, vähän valittaa mt-ongelmaa niin armeijasta kotiutetaan, halusi tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikia voisi myös kannustaa naisvaltaisille aloille.

Toin eilisessäkin ketjussa esille, miksi en kannata tätä. Vanhempani kuuluivat nuorimpaan taistolaispolveen ja he kasvattivat minusta sosialistia ja feministiä. Kotoa saatujen vaikutusten seurauksena kävin sivarin ja päädyin naisvaltaiselle alalle, jolla olen nyt akateeminen työtön. Opiskelijatoverit suhtautuivat epäluuloisesti sukupuoleni takia ja verkostoituminen jäi tapahtumatta. Käytän nykyisin kokemuksiani ja osaamistani antifeminismin edistämiseen.

Joo, ja mun tietämä nainen meni johon sähköasentajakoulutukseen tms., ja huomasi ettei siitä tule yhtään mitään, kouluttautui sen jälkeen akateemiseen ammattiin ja on nykyään johtavassa tehtävässä. Satasesta vetoa ettei käytä kokemuksiaan ja osaamistaan antifemismin edistämiseen. Sinä olet niitä ihmisiä joilla on lasi puoliksi tyhjä, ja tämä nainen on niitä joilla lasi on puoliksi täynnä.

Ja tähän siis tarkennus, ettei naisen sähköasentajan urasta tullut mitään alalla olevien asenteiden takia.

Niinkö? Oma kokemukseni on, että naiset sopii sähköasentajan hommiin todella huonosti. Homma on nimittäin oikeasti aika raskasta. 

On puutarhurin hommatkin raskaita ja ihan samalla lailla se lapio nousee naisellakin. Ahkeramminkin, usein.

t. puutarhuri

No mulla on aika aitiopaikka tässä asiassa nyt. Pari vuosikymmentä on kokemusta ja yhtään naista ei vielä ole tullut vastaan, joka olisi jaksanut, ehkä jossain tietyillä sektoreilla tai ryhmän osana voisi toimia. Mutta miksi tarvitsisi? Kai sitä voi muutakin keksiä?

Sivumennen sanoen oma alakouluikäinen tyttärenikin aikoo sähkömieheksi, että ei tässä nyt hengitetä mitään ideologiaa. Eiköhän se mieli muutu, kun näkee muutakin maailmaa. 

Poikien koulutuksen suhteen olisi varmasti kaikilla instansseilla paljon tehtävissä, mutta mielestäni ylivoimasesti suurin epäkohta on se ettei isät näytä pojille mallia. Eli isien suurempi osallistuminen poikien koulunkäyntiin (ja tyttöjen myös tietysti) olisi iso askel jolla olisi taatusti suuri vaikutus. Mutta tämä on sellainen asia ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Ei me naiset pystytä tätä teille järjestämään, kyllä sen on lähdettävä omasta halusta ja omasta aloitteellisuudesta. Eikä niin että äidille napsahtaa vielä yksi nakki, potki mies kiinnostumaan pojan koulunkäynnistä. Eli jos te miehet olette OIKEASTI kiinnostuneita poikien asemasta, alatte ajamaan tätä asiaa. Mutta ettehän te ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan yhtä työtön se tuttuni oli, mutta hän panosti elämässä eteenpäin pääsemiseen ja sinä antifeminismin levittämiseen.

Feminismi pilasi elämäni ja sitten feministit nauravat päälle, että oma syy, mitäs läksit. Ei ole oikein syitä, miksi nimenomaan en yrittäisi vähentää feminismin vaikutusvaltaa maaimassa.

Feminismi ei pilannut sinun elämääsi, ei vain antanut mitään tarjottimella kuten ilmeisesti oletit, sinun asenteesi on sinun suurin (ja mahdollisesti ainoa) ongelma. Voisit ihan hyvin jatkaa elämässäsi eteenpäin, hankkia sopivamman koulutuksen, vaikka työvoimakoulutuksen ne ovat lyhyitä, mutta aktiivisesti valitset olla parantamatta tilannettasi. Tässä hyvin kiteytyy "miesten ongelmat". Surullistahan se on, ja sympatiaa voi tuntea mutta kukaan ei voi elää elämääsi puolestasi.

Korjata nuo muutamat selvätsi epätasa-arvoiset lait. 

Tajuta että miehet eivät ole yhtenäinen ryhmä - vielä vähemmän kuin naiset - ja että on huippumenestyviä miehiä ja syrjäytyviä miehiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten saadaan pojat lukemaan. No minä sanon sen ainoan tavan jolla lukemisen tyttöpöpöjen saastuttamaksi noloksi jutuksi mieltävät pojat saadaan lukemaan. Poika menee ykkössamaistumiskohteensa eli isänsä kanssa kirjastoon, ja molemmille lainataan kirja. Ja tämä isän aloitteesta.

Ei se auta. Niin kauan kun on tarjolla muuta viihdettä, poikia ei kiinnosta lukeminen. Olemme molemmat lukeneet paljon lapsillemme heidän ollessaan pieniä. Kotona on paljon kirjoja ja käydään säännöllisesti kirjastossa. Lapset tietävät, että isä tykkää lukea myös, mutta kyllä pojat vaan siinä yläasteelle tultaessa ovat lopettaneet lukemisen täysin. Suurin ongelma mielestäni on, ettei heihin vetoavaa kirjallisuutta ole.

Voi lukea samoja kirjoja kuin edellinenkin polvi luki. Tai sitä edellinen. Kirjat ovat siitä hauskoja, että ne eivät vanhene. Sun mielikuvitus tekee tarinasta aina tuoreen.

Mutta pitääkö tarjota sitä "muuta viihdettä" jo pikkupenikasta asti?

Kyllä kirjat vanhenee. Ei sisältö tietysti, mutta mistäs niitä kirjoja saa. Ei kirjastosta ainakaan. Minä olen monta kertaa kädessä pidellyt sitä viimeistä kappaletta, jotain kivaa ja se on jo ollut hajoamassa. Vaarin kirjoja luetaan varovasti. Kyllä nauttivat vaikka Nopsajalasta, tytöt ja pojat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikia voisi myös kannustaa naisvaltaisille aloille.

Toin eilisessäkin ketjussa esille, miksi en kannata tätä. Vanhempani kuuluivat nuorimpaan taistolaispolveen ja he kasvattivat minusta sosialistia ja feministiä. Kotoa saatujen vaikutusten seurauksena kävin sivarin ja päädyin naisvaltaiselle alalle, jolla olen nyt akateeminen työtön. Opiskelijatoverit suhtautuivat epäluuloisesti sukupuoleni takia ja verkostoituminen jäi tapahtumatta. Käytän nykyisin kokemuksiani ja osaamistani antifeminismin edistämiseen.

Joo, ja mun tietämä nainen meni johon sähköasentajakoulutukseen tms., ja huomasi ettei siitä tule yhtään mitään, kouluttautui sen jälkeen akateemiseen ammattiin ja on nykyään johtavassa tehtävässä. Satasesta vetoa ettei käytä kokemuksiaan ja osaamistaan antifemismin edistämiseen. Sinä olet niitä ihmisiä joilla on lasi puoliksi tyhjä, ja tämä nainen on niitä joilla lasi on puoliksi täynnä.

Ja tähän siis tarkennus, ettei naisen sähköasentajan urasta tullut mitään alalla olevien asenteiden takia.

Niinkö? Oma kokemukseni on, että naiset sopii sähköasentajan hommiin todella huonosti. Homma on nimittäin oikeasti aika raskasta. 

On puutarhurin hommatkin raskaita ja ihan samalla lailla se lapio nousee naisellakin. Ahkeramminkin, usein.

t. puutarhuri

No mulla on aika aitiopaikka tässä asiassa nyt. Pari vuosikymmentä on kokemusta ja yhtään naista ei vielä ole tullut vastaan, joka olisi jaksanut, ehkä jossain tietyillä sektoreilla tai ryhmän osana voisi toimia. Mutta miksi tarvitsisi? Kai sitä voi muutakin keksiä?

Sivumennen sanoen oma alakouluikäinen tyttärenikin aikoo sähkömieheksi, että ei tässä nyt hengitetä mitään ideologiaa. Eiköhän se mieli muutu, kun näkee muutakin maailmaa. 

Juu, sulla on aitiopaikka sähkärin hommista, mulla puutarhurin hommista. Molemmilla erilaiset kokemukset. Varmaan yhtä pätevää vetää kummankaan subjektiivisista kokemuksista yleistyksiä.

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhua enemmän ja sallivammin ja suvaitsevammin sukupuolista ja niiden eroista. Taas haukuttiin hesarissa miehet lyttyyn, kun kehtaavat lukea sotakirjoja. 

Poistaa keinotekoinen tasa-arvo, kaikki kiintiöt (naiskiintiöt, isävapaat yms.) ja naisten suosimiset, antaa mennä omalla painollaan vaan enemmän. Mahdollisuuksien tasa-arvo.

Poistaa tulonsiirrot. Miehen pitää tehdä töitä, se on miehen elämän merkitys. 

Purkaa kaikenlaista byrokratiaa, miehet pärjää liberaalissa systeemissä, jossa on paljon vapauksia. 

Mitä teen omien poikieni kanssa. Opetan heille arvoja ja mikä on miehen tehtävä ja vastuu tässä maailmassa. Mieheni hoitaa esimerkkinä olemisen ja minä muistan saarnata sopivalla hetkellä. Arvostan ja ihailen poikiani saman verran kuin tyttäriäni, mutta en vertaile. Ennen kaikkea arvostan tietysti yksilöllisesti, mutta seuraavaksi eniten tulee varmasti huomioitu ja tuettua sukupuolista kasvua, lasten tapaa ilmentää omaa sukupuoltaan. Pahoin pelkään, että puheeni kuulostaa nykyaikaisten ihmisten korviin aivan vieraalta ja pelottavalta. Minun maailmassani on ihania tyttöjä ja ihania poikia. Edustetaan myös sukupuolta eikä aina vaan itseä etunimellä. 

Koulussa annan jokaiselle tarpeeksi aikaa asioiden oppimiseen, mutta vaadin jatkuvaa harjoittelemista. Pojat hyötyvät minusta siitä, että on tiukat rajat, mutta psyykkinen vapaus. Tytöt tekevät paljon vain miellyttääkseen, mutta pojat kavahtavat painostamista. Psyykkisen kehityksen eritahtisuus on kai yleisestikin tunnustettua. Muuten näkemykseeni vaikuttaa oma kokemus ja halu antaa jokaiselle parhaat mahdolliset valmiudet, sekä tukea jokaista yksilöllisesti. Yksilöllisyydestä puhutaan toki paljon, mutta jos yksi tärkeimmistä määrittävistä tekijöistä eli sukupuoli sivuutetaan, niin ei ne tulokset kovin hyviä ole. Identiteetin kehittymisessä pitää tukea sukupuolista kasvua, jos ei edes tunnista sitä hukkaa paljon aikaa turhaan vaatimiseen tai vapauksiin.

Mikä siis on miehen tehtävä ja merkitys maailmassa, jota opetat pojille?

Tehdä työtä perheensä, yhteisönsä, isänmaansa eteen. Kantaa vastuuta ja tehdä tärkeitä päätöksiä. Taistella ja pitää omiensa puolta. Ihan tällaisia perinteisiä ihanteita. 

Miten nuo eroavat naisten tehtävistä ja merkityksestä? Toisaalta en haluaisi, että omat poikani oppisivat elämän olevan vain toisten eteen työskentelemistä.

Mies, joka ei halua tehdä töitä, ei tee töitä-> syrjäytyy. Suomessa. 

Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä ja miehet on viisaita. Ei miestä voikaan huijata, töihin vaan arvopuheilla. Siellä se miehen onni kuitenkin lymyää, siellä työnteon merkityksellisyydessä. Tämän on saaneet monet syrjäytyneet karvaasti kokea esim. masennuksena. Siksi kysymyksessä on koko paletti eikä vain irralliset neuvot. Minusta jokaisesta ruokakunnasta pitäisi ensin saada yksi työllistettyä. Jos töitä sitten riittää niin useampikin voi tehdä töitä. Jos siis haluttaisiin maksimaalista hyvinvointia. En silti lähtisi laeilla ohjailemaan asiaa, vaan pistäisin vaan tuet poikki ja hyväksyisin mitä siitä vapaudesta seuraa. "Hyvinvointivaltio" perustuu pelkuruudelle, joka yrittää hallita ja kahlita ihmisiä, rohkeutta on hyväksyä vapaus ja taistella hyvän puolesta, eikä mennä jonnekin piiloon ja teeskennellä hyvää. 

En pysty näkemään naisia näin sankoin joukoin päättäjinä ja vastuunkantajina. Minusta siitä ei ole tullut kuin pahoinvointia kaikille. Hyvin harva nainen on yhtä viisas ja vastuullinen kuin miehet. Ei pitäisi kannustaa, jos ei sitä sisäistä paloa ole. Ylipäätään lastenkasvatuksessa pitäisi tukea sitä, mitä näkee eikä mitä on näkevinään. 

Ei naiseus mitään ahdasta silti ole. Voi omistautua uralle tai perheelle. Molempien saaminen on hirveän epärealistista ja mielestäni ihan petos markkinoida sellaista. 

Työnteko ei voi olla elämän tarkoitus maailmassa, jossa koneet tulevat viemään suurimman osan suorittavista töistä. Juuri ne ihmiset jäävät ilman töitä, joille sopii parhaiten käsillä tekeminen ja jotka eivät viihdy kirjojen parissa. Syrjäytyminen koskee enemmän miehiä siksi, että nainen voi vielä valita kotiäidin roolin. Koti-isyys on harvemmin vaihtoehto miehille. Joko yhteiskunnan on muututtava niin, että mielekästä tekemistä ja perustoimentulo löytyy ilman palkkatyötäkin tai sitten on ruvettava keksimään miten työllistetään ihmisiä, jotka koneet syrjäyttävät, mutta jotka eivät sovi pitkän opiskelun vaativiin töihin.

Outo ajatus, etteivät naiset olisi vastuunkantajia tai päättäjiä. Perheissä he nimenomaan ovat juuri sitä. Miesten pitäisi vain ottaa enemmän vastuuta kannettavakseen perheissä, jolloin naisten aikaa ja voimavaroja vapautuisi yhteiskunnalliseenkin päättämiseen. Nykyisin naiset helposti luopuvat oman perheen edun vuoksi suuremman mittakaavan osallistumisesta.

Tukien poistamisesta puhutaan aina silloin tällöin, mutta se on suora tie anarkiaan ja vahvimman oikeuden maailmaan. Kun ihmiset rupeavat todella taistelemaan elossa pysymisestä, rikollisuus räjähtää käsiin ja demokratia katoaa. Tuon suuntaisia yhteiskuntia on Etelä-Amerikan maissa, eikä siellä todellakaan mene hyvin.

Lähitulevaisuudessa miesten työttömyys tulee räjähtämään käsiin. Seuraava iso teknologinen askel on kuljettajien korvaaminen roboteilla.

Naiset työllistyvät yhä hoiva-aloille ja jäljelle jääville palvelualoille. mm. aiemmin mainitun keskimääräisen luonne-eron (sovinnollisuus/epäsovinnollisuus) takia miehet soveltuvat heikommin näihin tehtäviin.

Mainitsemasi uusi rooli parisuhteessa ei ole ratkaisu, koska naiset ovat yhä parinvalinnassa konservatiivisia. Alisuorittajanaiset suosivat menestyviä miehiä, menestyneet naiset ainoastaan vähintään yhtä menestyneitä miehiä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen mies ja jokainen nainen on yksilö. Ystäväni poika on lastentarhanopettaja ja tuntuu olevan mitä suurimmassa määrin "aviomiesmatskua" ikäistensä korkeasti koulutettujen naisten keskuudessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.

Kyllä, kaikki tämä mitä sanoit, ja varsinkin lisäksi se, että ne miehet ottaisivat isomman roolin kotona lastensa kasvatuksessa ja etenkin sen huolehtimisessa, että lapset suhtautuvat koulunkäyntiinsä vakavasti. Etenkin poikien kohdalla.

Totta, mutta tämä ei poista siltikään muiden vastuuta. Jos on yksinhuoltaja olet vastuussa lapsistasi, kenenkään sukupuoleen katsomatta. Tähän pitää myös lisätä, että mikäköhän on syynä isiän pitkään työpäivään. Tähän voi naiset vaikuttaa tyytymällä pienempään elintasoon. Niin monta kertaa nähty kuvio. Minä tuoreena isänä tein pitkää päivää kun vaimoni halusi omakotitalon. En ollut tarpeeksi kotona. Vaimosta tuli ex ja lapset vaimolle, sekä puolet rahoista. Tein siis niin kuin nainen halusi. Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia?

Siten, että keskustelet vaimosi kanssa ennen lasten tekoa tuollaisista asioista kuten talous ja sen vaikutukset mm. lasten elämään (sinun poissaolosi). Pohditte miten voitte asiat parhaiten järjestää ja mikä on parasta, mitä lapsillenne pysytte tarjoamaan. Ehkäpä tämmöisen keskustelun lopputuloksena vaimosi olisi valinnut ennemmin rivariasumisen ja menestyneet poikalapset kuin omakotitalon ja poissaolevan miehen? Tai sitten olisitte siinä vaiheessa jo huomanneet, että ette mitenkään voi kasvattaa lapsia samoin ajatuksin, koska periaatteet elämästä ovat toisistaan liian poikkeavat. Tässä tapauksessa ei kannata jatkaa yhdessä eikä varsinkaan tehdä lapsia, koska ero on varma.

Ei se "tyhjän jauhaminen" kuitenkaan ihan tyhjän jauhamista ole.

Ja keskustelun tulos oli talo. Mitä luulet? Niin kuitenkin mieli muuttui ja lasku jäi minun maksettavaksi. Itse ehdotin rivitaloa, mutta omakotitalo vie yllättäen voiton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhua enemmän ja sallivammin ja suvaitsevammin sukupuolista ja niiden eroista. Taas haukuttiin hesarissa miehet lyttyyn, kun kehtaavat lukea sotakirjoja. 

Poistaa keinotekoinen tasa-arvo, kaikki kiintiöt (naiskiintiöt, isävapaat yms.) ja naisten suosimiset, antaa mennä omalla painollaan vaan enemmän. Mahdollisuuksien tasa-arvo.

Poistaa tulonsiirrot. Miehen pitää tehdä töitä, se on miehen elämän merkitys. 

Purkaa kaikenlaista byrokratiaa, miehet pärjää liberaalissa systeemissä, jossa on paljon vapauksia. 

Mitä teen omien poikieni kanssa. Opetan heille arvoja ja mikä on miehen tehtävä ja vastuu tässä maailmassa. Mieheni hoitaa esimerkkinä olemisen ja minä muistan saarnata sopivalla hetkellä. Arvostan ja ihailen poikiani saman verran kuin tyttäriäni, mutta en vertaile. Ennen kaikkea arvostan tietysti yksilöllisesti, mutta seuraavaksi eniten tulee varmasti huomioitu ja tuettua sukupuolista kasvua, lasten tapaa ilmentää omaa sukupuoltaan. Pahoin pelkään, että puheeni kuulostaa nykyaikaisten ihmisten korviin aivan vieraalta ja pelottavalta. Minun maailmassani on ihania tyttöjä ja ihania poikia. Edustetaan myös sukupuolta eikä aina vaan itseä etunimellä. 

Koulussa annan jokaiselle tarpeeksi aikaa asioiden oppimiseen, mutta vaadin jatkuvaa harjoittelemista. Pojat hyötyvät minusta siitä, että on tiukat rajat, mutta psyykkinen vapaus. Tytöt tekevät paljon vain miellyttääkseen, mutta pojat kavahtavat painostamista. Psyykkisen kehityksen eritahtisuus on kai yleisestikin tunnustettua. Muuten näkemykseeni vaikuttaa oma kokemus ja halu antaa jokaiselle parhaat mahdolliset valmiudet, sekä tukea jokaista yksilöllisesti. Yksilöllisyydestä puhutaan toki paljon, mutta jos yksi tärkeimmistä määrittävistä tekijöistä eli sukupuoli sivuutetaan, niin ei ne tulokset kovin hyviä ole. Identiteetin kehittymisessä pitää tukea sukupuolista kasvua, jos ei edes tunnista sitä hukkaa paljon aikaa turhaan vaatimiseen tai vapauksiin.

Mikä siis on miehen tehtävä ja merkitys maailmassa, jota opetat pojille?

Tehdä työtä perheensä, yhteisönsä, isänmaansa eteen. Kantaa vastuuta ja tehdä tärkeitä päätöksiä. Taistella ja pitää omiensa puolta. Ihan tällaisia perinteisiä ihanteita. 

Miten nuo eroavat naisten tehtävistä ja merkityksestä? Toisaalta en haluaisi, että omat poikani oppisivat elämän olevan vain toisten eteen työskentelemistä.

Mies, joka ei halua tehdä töitä, ei tee töitä-> syrjäytyy. Suomessa. 

Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä ja miehet on viisaita. Ei miestä voikaan huijata, töihin vaan arvopuheilla. Siellä se miehen onni kuitenkin lymyää, siellä työnteon merkityksellisyydessä. Tämän on saaneet monet syrjäytyneet karvaasti kokea esim. masennuksena. Siksi kysymyksessä on koko paletti eikä vain irralliset neuvot. Minusta jokaisesta ruokakunnasta pitäisi ensin saada yksi työllistettyä. Jos töitä sitten riittää niin useampikin voi tehdä töitä. Jos siis haluttaisiin maksimaalista hyvinvointia. En silti lähtisi laeilla ohjailemaan asiaa, vaan pistäisin vaan tuet poikki ja hyväksyisin mitä siitä vapaudesta seuraa. "Hyvinvointivaltio" perustuu pelkuruudelle, joka yrittää hallita ja kahlita ihmisiä, rohkeutta on hyväksyä vapaus ja taistella hyvän puolesta, eikä mennä jonnekin piiloon ja teeskennellä hyvää. 

En pysty näkemään naisia näin sankoin joukoin päättäjinä ja vastuunkantajina. Minusta siitä ei ole tullut kuin pahoinvointia kaikille. Hyvin harva nainen on yhtä viisas ja vastuullinen kuin miehet. Ei pitäisi kannustaa, jos ei sitä sisäistä paloa ole. Ylipäätään lastenkasvatuksessa pitäisi tukea sitä, mitä näkee eikä mitä on näkevinään. 

Ei naiseus mitään ahdasta silti ole. Voi omistautua uralle tai perheelle. Molempien saaminen on hirveän epärealistista ja mielestäni ihan petos markkinoida sellaista. 

Työnteko ei voi olla elämän tarkoitus maailmassa, jossa koneet tulevat viemään suurimman osan suorittavista töistä. Juuri ne ihmiset jäävät ilman töitä, joille sopii parhaiten käsillä tekeminen ja jotka eivät viihdy kirjojen parissa. Syrjäytyminen koskee enemmän miehiä siksi, että nainen voi vielä valita kotiäidin roolin. Koti-isyys on harvemmin vaihtoehto miehille. Joko yhteiskunnan on muututtava niin, että mielekästä tekemistä ja perustoimentulo löytyy ilman palkkatyötäkin tai sitten on ruvettava keksimään miten työllistetään ihmisiä, jotka koneet syrjäyttävät, mutta jotka eivät sovi pitkän opiskelun vaativiin töihin.

Outo ajatus, etteivät naiset olisi vastuunkantajia tai päättäjiä. Perheissä he nimenomaan ovat juuri sitä. Miesten pitäisi vain ottaa enemmän vastuuta kannettavakseen perheissä, jolloin naisten aikaa ja voimavaroja vapautuisi yhteiskunnalliseenkin päättämiseen. Nykyisin naiset helposti luopuvat oman perheen edun vuoksi suuremman mittakaavan osallistumisesta.

Tukien poistamisesta puhutaan aina silloin tällöin, mutta se on suora tie anarkiaan ja vahvimman oikeuden maailmaan. Kun ihmiset rupeavat todella taistelemaan elossa pysymisestä, rikollisuus räjähtää käsiin ja demokratia katoaa. Tuon suuntaisia yhteiskuntia on Etelä-Amerikan maissa, eikä siellä todellakaan mene hyvin.

Työt häviävät? Eiköhän työn määrä ole vakio. 

Olen samaa mieltä, että nainen on vaikuttaja erityisesti perhe-elämässä. Se ei mielestäni ole ollenkaan huono asia, vaan naisilla on yleensä hyvät eväät kaikenlaiseen hoitotyöhön. Minusta menetämme paljon, jos yritämme laittaa miehet tekemään naisille sopivat hommat ja toisinpäin. Miesten vastuuta perheestä voi kasvattaa ottamalla käyttöön perheverotus ja poistamalla tulonsiirrot. Valtion tasolla tulonsiirrot ovat omiaan heikentämään inhimillisiä siteitä. Taloudellinen riippumattomuus tukee ennemmin perheiden hajoamista kuin yhteen hiileen puhaltamista. 

En ole ehdottanut tänne mitään Etelä-Amerikan meininkiä. Minusta veroja voidaan kerätä yhteisiin menoihin, mutta ei kenenkään elättämiseen. Jos tällainen systeemi johtaa osan porukkaa anarkiaan ja rikollisuuteen, niin sittenhän se on niin (Tosin jos tarkkoja ollaan, niin väitettäsi kutsutaan nirvana-virheeksi). Varastamistahan se nytkin on ja epäoikeudenmukaista, että työtätekevän pitää kustantaa työttömän toimet. 

Taloudellinen riippumattomuus vaatii myös sen, että kaikki palkat on vähintään sillä tasolla, että sillä elättää sen perheen, etenkin jos se nainen on kotona, jotta kaikki miehet saataisiin töihin.

Kaikki naiset ei sovellu "naisten töihin" eikä kaikki miehet "miesten töihin". Itse esimerkiksi olisin aivan toivoton lastentarhanopettaja/opettaja/hoitaja/jopa potilastyötä tekevä lääkäri. Sen sijaan olen omiani töihin, joissa ratkaistaan ongelmia. Siksi olen tutkija.

Hyvä se on hienoa, että olet tutkija. Itsekin olen korkeakoulutettu, mutta olen taipunut sitten ihan p-skahommiinkin esim. siivoojaksi. Nyt teen silppuna taloushallintoa ja palkanlaskentaa. 

Mutta mitä puhut palkoista? Palkat on sitä mitä ovat, niillä on ihan omat määräytymismekanismit, eikä niitä ole mitään syytä yrittää muuttaa. Se ei ole kestävää. 

Puhut kuin taloudellinen riippumattomuus olisi välttämättömyys. Ei se ole, jos ei onnistu hankkimaan perheelleen elantoa, niin sitten on muiden ihmisten armoilla. Ja se on oikein. Nyt muiden rahoilla voi elää miten huvittaa, se on väärin. Kyllä suurin osa miehistä menee töihin, jos rahaa ei muualta saa. Syrjäytyminen solved.

Kyllä minun 10v poika vaan tykkää koulusta ja lukemisesta. On luokkansa parhaita oppilaita. Eilenkin oikein valitteli kun on lukenut jo kaikki kirjastosta lainatut kirjat. On myös jalkapalloa edustusjoukkueessa pelaava, kapteeniainesta omaava poika, jolle jo luokkakaveritytöt laittaa päivittäin viestejä että tykkään susta. Soittaa konservatoriossa lisäksi instrumenttia ja käy kouluaan vieraalla kielellä.

Tämä kaikki, koska on potkittu poikaa koko ajan eteenpäin, ja pidetty kiinni kahdesta periaatteesta: koulu hoidetaan hyvin, ja kaksi harrastusta samoin. Kun harrastus on aloitettu, siihen sitoudutaan. Illalla on iltasatu, ensin vanhemmat lukee ääneen noin 20min jonka jälkeen poika lukee vielä noin 20min itsekseen.

Poika on selkeästi mukavuudenhaluisempi kuin siskonsa, joilta vaaditaan nuo samat asiat. Vaatii paksua nahkaa itseltä kasvattajana, mutta tuottaa tulosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.

Kyllä, kaikki tämä mitä sanoit, ja varsinkin lisäksi se, että ne miehet ottaisivat isomman roolin kotona lastensa kasvatuksessa ja etenkin sen huolehtimisessa, että lapset suhtautuvat koulunkäyntiinsä vakavasti. Etenkin poikien kohdalla.

Totta, mutta tämä ei poista siltikään muiden vastuuta. Jos on yksinhuoltaja olet vastuussa lapsistasi, kenenkään sukupuoleen katsomatta. Tähän pitää myös lisätä, että mikäköhän on syynä isiän pitkään työpäivään. Tähän voi naiset vaikuttaa tyytymällä pienempään elintasoon. Niin monta kertaa nähty kuvio. Minä tuoreena isänä tein pitkää päivää kun vaimoni halusi omakotitalon. En ollut tarpeeksi kotona. Vaimosta tuli ex ja lapset vaimolle, sekä puolet rahoista. Tein siis niin kuin nainen halusi. Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia?

Siten, että keskustelet vaimosi kanssa ennen lasten tekoa tuollaisista asioista kuten talous ja sen vaikutukset mm. lasten elämään (sinun poissaolosi). Pohditte miten voitte asiat parhaiten järjestää ja mikä on parasta, mitä lapsillenne pysytte tarjoamaan. Ehkäpä tämmöisen keskustelun lopputuloksena vaimosi olisi valinnut ennemmin rivariasumisen ja menestyneet poikalapset kuin omakotitalon ja poissaolevan miehen? Tai sitten olisitte siinä vaiheessa jo huomanneet, että ette mitenkään voi kasvattaa lapsia samoin ajatuksin, koska periaatteet elämästä ovat toisistaan liian poikkeavat. Tässä tapauksessa ei kannata jatkaa yhdessä eikä varsinkaan tehdä lapsia, koska ero on varma.

Ei se "tyhjän jauhaminen" kuitenkaan ihan tyhjän jauhamista ole.

Ja keskustelun tulos oli talo. Mitä luulet? Niin kuitenkin mieli muuttui ja lasku jäi minun maksettavaksi. Itse ehdotin rivitaloa, mutta omakotitalo vie yllättäen voiton.

Lisään vielä kuulostaako tasa-arvoiselta että nainen saa kaikista puolet plus lapset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.

Kyllä, kaikki tämä mitä sanoit, ja varsinkin lisäksi se, että ne miehet ottaisivat isomman roolin kotona lastensa kasvatuksessa ja etenkin sen huolehtimisessa, että lapset suhtautuvat koulunkäyntiinsä vakavasti. Etenkin poikien kohdalla.

Totta, mutta tämä ei poista siltikään muiden vastuuta. Jos on yksinhuoltaja olet vastuussa lapsistasi, kenenkään sukupuoleen katsomatta. Tähän pitää myös lisätä, että mikäköhän on syynä isiän pitkään työpäivään. Tähän voi naiset vaikuttaa tyytymällä pienempään elintasoon. Niin monta kertaa nähty kuvio. Minä tuoreena isänä tein pitkää päivää kun vaimoni halusi omakotitalon. En ollut tarpeeksi kotona. Vaimosta tuli ex ja lapset vaimolle, sekä puolet rahoista. Tein siis niin kuin nainen halusi. Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia?

Siten, että keskustelet vaimosi kanssa ennen lasten tekoa tuollaisista asioista kuten talous ja sen vaikutukset mm. lasten elämään (sinun poissaolosi). Pohditte miten voitte asiat parhaiten järjestää ja mikä on parasta, mitä lapsillenne pysytte tarjoamaan. Ehkäpä tämmöisen keskustelun lopputuloksena vaimosi olisi valinnut ennemmin rivariasumisen ja menestyneet poikalapset kuin omakotitalon ja poissaolevan miehen? Tai sitten olisitte siinä vaiheessa jo huomanneet, että ette mitenkään voi kasvattaa lapsia samoin ajatuksin, koska periaatteet elämästä ovat toisistaan liian poikkeavat. Tässä tapauksessa ei kannata jatkaa yhdessä eikä varsinkaan tehdä lapsia, koska ero on varma.

Ei se "tyhjän jauhaminen" kuitenkaan ihan tyhjän jauhamista ole.

Ja keskustelun tulos oli talo. Mitä luulet? Niin kuitenkin mieli muuttui ja lasku jäi minun maksettavaksi. Itse ehdotin rivitaloa, mutta omakotitalo vie yllättäen voiton.

No miksi et pitänyt pintaasi? Olisit kieltäytynyt. Aikuinen mies tekee niin.