Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä mielestänne pitäisi tehdä miesten ja poikien aseman parantamiseksi?

Vierailija
07.11.2018 |

Ongelmia: koulumenestys, asepalvelus, huoltavuusongelmat, syrjäytyminen, terveys, lyhyt eläkeaika.

Mitä ja miten näitä asioita voitaisiin parantaa muuta kuin yksilötasolla? Mitä sinä teet miesten ja poikien eteen?

Kommentit (1077)

Vierailija
361/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.

Höpöhöpö. Poikia lellitään ja kaikki tuodaan valmiiksi eteen. Pojilta ei vaadita kotona eikä koulussa mitään, kun nehän on poikia. Tytöiltä vaaditaan suoriutumista, kurinalaisuutta ja selviytymustä. Ja sen ne tekee. Itselläni on kaksi poikaa ja tytär ja kuvio näkyy meilläkin. Poikia on äärimmäisen hankala motivoida opiskeluun, kotitöihin ja muuhun harrastamiseen kuin nettipelaamiseen. Meillä tyttärellä ja nuoremmalla pojalla on esim kevarit. Tytär ajeli kavereillaan, harrastuksissa, kesätyössä jne yhteensä reilut 4000 km. Pojan kevarin mittariin tuli niukinnaukin 300 km. Molemmilla oli täysin samat mahdollisuudet, mutta toinen istui lähes 24/7 huoneessaan pelaamassa netissä.

Höpöhöpö itsellesi:

https://yle.fi/uutiset/3-10493007

Siellä taas yksi äiti joka suosii tytärtä poikien kustannuksella.

Kerropa miten suosin tytärtäni? Tytär tekee vapaa-ehtoisesti kotitöitä, harrastaa aktiivisesti, urheilee sm-tasolla, tekee isänsä yrityksessä duunia rahaa ansaitakseen, menestyy koulussa jne.jne. Nämä toiset on ovat saaneet tismalleen samat mahdollisuudet, joiden hyödyntäminen ei kiinnosta. Jokaiselle on ostettu mopot, kevarit, ja tullaan ostamaan autot. Tismalleen samat mahdollisuudet on annettu harrastuksiin, pojat vaan ovat halunneet ne yksi toisensa jälkeen jättää pois. Tytär on kunnianhimoinen ja huolehtii itse lukio-opinnoistaan. Kumpaakin poikaa pitää koko ajan potkia ja kannustaa eteenpäin. Lasten älykkyydessä ja kyvyissä ei ole eroa, pojilla ei vaan ole motivaatiota. Eivätkä he tunnu hahmottavan sitä, että se vaivannäkö ja opiskelu hyödyttää nimen omaan heitä itseään. Lahjakkuutta ja potentiaalia heissä olisi vaikka mihin.

Tuo on iso ongelma monien poikein kohdalla. Itselläni nuorin lapsista on tällainen ilman motivaatiota etenevä sluibailija. Kun huomasin tämän ominaisuuden, ajattelin asian niin, että hän (toivottavasti) herää jossain vaiheessa huomaamaan realiteetit ja ymmärtää mitä haluaa elämältään ja mitä tavoitteiden saavuttaminen vaatii. Päätin potkia lasta siihen asti eteenpäin ja estää syrjäytymisen. Ehkä realiteetit olisivat iskeneet nopeammin tajuntaan, jos olisin antanut lapsen pudota kunnolla kelkasta, mutta luultavasti sitten olisi ollut vielä vaikeampaa päästä kärryille taas. Tällä metodilla ollaan päästy lukio läpi ja amkiopintoihin asti. Olen ollut huomaavinani, että toivomani muutokset alkavat nyt tulla näkyviin ja järki alkaa ilmaantua nuorimmaisenkin päähän, mutta tie on ollut pitkä ja kivinen. 

Miehet on biologisesti ohjelmoitu kyseenalaistamaan ja etsimään omaa "tehtävää" (metsästäjä, rakentaja, shamaani, etc).

Naiset on biologisesti ohjelmoitu sovinnaisemmiksi, eli sopeutumaan, luomaan harmoniaa ja multitaskaamaan.

Jos omaa tehtävää ei löydy, maailma näyttäytyy pojalle epäselvänä sotkuna jossa pitää häärätä sitä ja tätä, vain koska joko sanoo niin. Ja se joka sanoo, ei ole sellainen vahva auktoriteetti joka herättäisi kunnioitusta.

Pojat sanovat haistakaa v, ei oo motia, kiitos ei.

Vaikea sana mitä asialle voisi tehdä. Koululaitosta voi toki muttaa, ei se ole mikään vakio tai vapaa markkinatalous. Ja pitääkin muuttaa, koululaitoksen tehtävänä kun on saada mahdollisimman moni elämään mukaan. Miten pitäisi muuttaa, on haasteellisempi osa.

Monen pojan ongelmana onkin tuo, ettei heillä ole yläkoulussakaan vielä hajuakaan, mitä haluaisivat "tehdä isona". Tuossa iässä oman elämän ajatteleminen 30-vuotiaana on ihan sama kuin oman elämän ajatteleminen vanhainkodissa. Eipä sillä, eivät tytötkään aina tiedä. Moni tyttö meneekin lukioon ihan vain siksi, että saa miettimisaikaa. Tein aikoinaan niin itsekin. 

Omille lapsilleni olen sanonut, että ensimmäisen ammatin on syytä olla sellainen, joka kiinnostaa. Jos ammatti ei työllistäkään tai ei muuten lyö leiville, vaihdetaan alaa jollekin työllistävämmälle tai paremmin palkatulle alalle. Nyt vaan on tapahtunut muutos opintotuessa sekä opinto-oikeuksissa ja alan vaihtaminen suoritettuasi jo yhden tutkinnon ei olekaan enää niin yksinkertaista. Tästä seuraa, että nykyisin pitäisi kerrasta onnistua valitsemaan ala, joka työllistää vielä 30 vuoden päästäkin. Ja sellaisia aloja on todella vähän. Tämä lisää nuorten kohdalla epävarmuutta. 

Yhdestä asiasta olen todella iloinen: ohjelmointi on otettu mukaan uuteen perusopetussuunnitelmaan. Olen ollut it-alalla yli neljännesvuosisadan ja viimeiset parikymmentä vuotta suurimmaksi osaksi koodannut. Hiljattain kävin ostamassa sukulaislapsille synttärilahjoja ja BR-kaupassa tiesivät kertoa, että heille on tulossa uusia leluja, joita lapsi itse ohjelmoi. Toinen näistä lapsista (4 v poika) käykin jo kerran viikossa robottikerhossa. Leikin varjolla ja myöhemmin peruskoulussa muun opetuksen ohessa opitaan taitoja, joita tullaan tarvitsemaan tulevaisuuden työelämässä. Ja ennenkaikkea Suomi tarvitsee uusia innovaatoita ja siihen meidän tarvitsee saada ihmisiä, joilla on sekä halua että kykyjä kehittää uutta. Uusia "metsästäjiä", "rakentajia" ja "shamaaneja". 

Tuo ei ikävä kyllä ratkaise ongelmaa.

Kuinka suuren osa luulet työllistyvän kuvaamiisi tehtäviin? Vain pienellä osalla on vaadittavaa lahjakkuutta menestyä yrittäjänä tai innovaattorina.

Suurin osa tehtävistä tulee olemaan luonteeltaan multitaskingia jossa pitää reagoida nopeasti ja hoitaa useita asioita kerralla. Todellinen erikoistuminen on mahdollista vain huippuälykkäille ja poikkeuksellisen kekseliäille.

Bottom 20% on täysin pulassa. USA:ssa on jo lakikin että esim. armeija, jolla tehtäviä löytyy laidasta laitaan, ei saa palkata ihmisiä joiden ÄÖ on liian alhainen. Tähän joukkoon kuuluu n. 15% väestöstä.

Miehet tulevat jakautumaan huippumenestyjiin, ja valtavaan enemmistöön jolle ei löydy mielekästä roolia. Iso kysymys on mitä tämä enemmistö sitten tekee? Japanissa näemme yhden mahdollisen skenaarion, eikä se ole hyvä.

 

Vierailija
362/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei naisillakaan ole hajua mitä tekevät edes lukiossa. Vettyneitä mielipiteitä. Tuo pojan dna:n muuttaminen oli riman alitus. Pojat ovat pärjänneet ennen tyttöjä paremmin. Isät näyttämään esimerkkiä vastuuntuntoisesta miehestä.

Ei olekaan, mutta lukio antaa 3-4 vuotta lisää aikaa miettiä, mitä haluaisi tehdä. Kaikki eivät tiedä lukion jälkeenkään, mutta naisista moni pitää nk välivuoden ja on sen aikaa töissä tai mahdollisesti lähtee ulkomaille vuodeksi. On ihan eri asia miettiä tulevaisuuttaan 19-20 -vuotiaana kuin 16-vuotiaana. Tuossa vaiheessa nuo 3-4 vuotta ovat ihan merkittävä tekijä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
363/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheväkivallassa kohteen ollessa mies on hänellä huomattavasti huonompi asema verrattuna samassa tilanteessa olevaan naiseen. Ja kyllä. Sitä ihan oikeasti tapahtuu.

Näistä pitää aina puhua isoon ääneen vaikka kuinka nololta tuntuisi. Muuten ei tule muutosta.

Tämä! Miksi miehet vaikenevat väkivallan kokemuksistaan ja samalla paheksuvat naisia jotka eivät vaikene (metoo) ja vaativat oikeuksia?

Miehet vaikenevat, koska puhumalla asiasta muuttuu vähemmän haluttavaksi potentiaalisena parisuhdekumppanina.

Kyse ei ole vain toksisesta mieskulttuurista, vaan myös naisten kulttuurista jossa yhä arvostetaan ensisijaisesti voimaa ja jämäkkyyttä.

No se on se hinta mikä pitää maksaa, kun asenneilmapiiriä muutetaan. Luuletko, että naisten oikeuksia perännyt nainen katsottiin himoittavaksi kumppaniksi 50 vuotta sitten? Ei ne muutokset yleensä ilmaiseksi tule.

Kyllä.

Koska tällainen nainen katsottiin vahvaksi naiseksi, kun taas samaa tekevä mies katsotaan heikoksi mieheksi.

Nainen voi olla vahva tai heikko, ja silti suosittu. Miehen tulee olla vahva.

Miksi alapeukutus?

Kuinka moni pitää miesten oikeuksista puhuvia miehiä vahvoina miehinä, samoin kuin feministejä pidettiin vahvoina naisina.

Kädet ylös.

Ei kukaan.

Niinpä.

 

Kuinka moni miesasuamies on vahva mies, joka ottaa vastuun omista ongelmistaan eikä löydä AINA syytä muista ihmisistä niihinkin ongelmiin joka ovat omaa syytä? Niinpä.

Kompakysymys.

Ei yksikään, koska siinä missä naisten ongelmat olivat miesten (patriarkaatin) syytä, miesten ongelmat ovat heidän omaa syytään (mies yksilönä, toksinen maskuliinisuus).

Täten on mahdotonta että miesasiamies voisi olla vahva mies. Jos hän olisi, vahva mies olisi ratkaissut ongelmat, eikä olisi tarvetta olla miesasiamies.

Täällä voi tätä naisten ja miesten vahvuutta tarkastella ihan reaaliajassa. Montako naista on tullut vastaan, jotka kieltäytyvät koulutuksesta, työssäkäymisestä, terveydestään huolehtimisesta ja mielenterveyspalvelujen käyttämisestä siksi ettei ysiluokalla kaksi vuotta kehityksessä edellä ollut poika kiinnostunut seksuaalisesti? Sano miten tällaisista janttereista pystyy käyttämään sanaa vahva? Mitä esteitä heillä on ollut näillä normaaliin elämään kuluvilla rasteilla joita naisilla ei ole?

Vierailija
364/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Et saa pildeä vaikka teet tämän aloituksen tuhat kertaa.

Itse tein kaksi aloitusta tästä aiheesta eilen enkä tosiaan saanut pildeä enkä gigulia siitä hyvästä. Mutta sain hyvän mielen kun juteltiin kiihkotta hyvässä hengessä näistä jutuista (kunnes ketju poistettiin).

Voi näitä aloituksia muutkin tehdä kuin miehet. Tällaiset viestit kuin tämä sun lainaamani, eivät edistä palstan ilmapiiriä millään tavalla.

Vierailija
365/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheväkivallassa kohteen ollessa mies on hänellä huomattavasti huonompi asema verrattuna samassa tilanteessa olevaan naiseen. Ja kyllä. Sitä ihan oikeasti tapahtuu.

Näistä pitää aina puhua isoon ääneen vaikka kuinka nololta tuntuisi. Muuten ei tule muutosta.

Tämä! Miksi miehet vaikenevat väkivallan kokemuksistaan ja samalla paheksuvat naisia jotka eivät vaikene (metoo) ja vaativat oikeuksia?

Miehet vaikenevat, koska puhumalla asiasta muuttuu vähemmän haluttavaksi potentiaalisena parisuhdekumppanina.

Kyse ei ole vain toksisesta mieskulttuurista, vaan myös naisten kulttuurista jossa yhä arvostetaan ensisijaisesti voimaa ja jämäkkyyttä.

No se on se hinta mikä pitää maksaa, kun asenneilmapiiriä muutetaan. Luuletko, että naisten oikeuksia perännyt nainen katsottiin himoittavaksi kumppaniksi 50 vuotta sitten? Ei ne muutokset yleensä ilmaiseksi tule.

Kyllä.

Koska tällainen nainen katsottiin vahvaksi naiseksi, kun taas samaa tekevä mies katsotaan heikoksi mieheksi.

Nainen voi olla vahva tai heikko, ja silti suosittu. Miehen tulee olla vahva.

Miksi alapeukutus?

Kuinka moni pitää miesten oikeuksista puhuvia miehiä vahvoina miehinä, samoin kuin feministejä pidettiin vahvoina naisina.

Kädet ylös.

Ei kukaan.

Niinpä.

 

Kuinka moni miesasuamies on vahva mies, joka ottaa vastuun omista ongelmistaan eikä löydä AINA syytä muista ihmisistä niihinkin ongelmiin joka ovat omaa syytä? Niinpä.

No kyllä noita näkee feministeissäkin (esim. tehdään itse taloudellisesti huono koulutusvalinta ja syytetään sitten kapitalismisikaa siitä, kun niitä töitä ei tosiaan ole kuin pätkissä ja palkka matala) ihan säännöllisesti.

Itse olen myös nainen ja old school-feministi, nää neljännen aallon tyypit on vieraampia enkä koe enää yhteyttä feministeihin.

Sekö parantaa miesten asemaa, että kaikki humanistimieliset naiset keskittääkin energiansa luonnontieteisiin? Kannattaa vähän miettiä mitä tilaa :D

Vierailija
366/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kautta historian on höösätty miehiä, ja taas pitäisi höösätä?

Eikö ne perkeleet pärjää yhtään omillaan?

No, eikös huomattava osa naisista ole nimenomaan höösäämistaipuvaisia multitasking-persoonia, eli eiköhän auttajia löydy.

Itse keskityn muihin juttuihin, ei ole oikein intressejä eikä energiaa mihinkään länsimaalaisen miehen murrosvaiheen kriiseilyyn.

PS. Isät, isät, isät, isoisät, isät, ISÄT!!!!!

Mitä, eikö sulla riitäkään empatiaa, vaikka olet nainen? Tsot tsot.

Onkos tämä sitten vuorostaan toksista feminiinisyyttä, että kaikkien naisten pitäisi olla empaattisia?

Miksei ikinä puhuta toksisesta femiinisyydestä? Minusta on väärin tuputtaa naisia olemaan liian kilttejä vakavissa tilanteissa. Ei ole ihme miksi naisia riittää monikulttuurisuuspropagandan puolustajiksi. Mutta kun kyseenalaistan sitä, niin olenkin joiden mielestä hankala. Tuon takia naisia on vain pidetty alempiarvoisina. En todellakaan ole mikään ällöpehmeö, vaan oon rautaisen naisellinen nainen, joka osaa tarttua aseisiin. Sanon vielä feministinen kauhuksi olevani punahiuksinen ja kasvissyöjä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
367/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kautta historian on höösätty miehiä, ja taas pitäisi höösätä?

Eikö ne perkeleet pärjää yhtään omillaan?

No, eikös huomattava osa naisista ole nimenomaan höösäämistaipuvaisia multitasking-persoonia, eli eiköhän auttajia löydy.

Itse keskityn muihin juttuihin, ei ole oikein intressejä eikä energiaa mihinkään länsimaalaisen miehen murrosvaiheen kriiseilyyn.

PS. Isät, isät, isät, isoisät, isät, ISÄT!!!!!

Mitä, eikö sulla riitäkään empatiaa, vaikka olet nainen? Tsot tsot.

Onkos tämä sitten vuorostaan toksista feminiinisyyttä, että kaikkien naisten pitäisi olla empaattisia?

Varmaan olisi syytä hyväksyä se tosiasia, että jotkut naiset ovat empaattisuudessa samalla tasolla miesten kanssa.

Vierailija
368/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi yrittää sopeuttaa koulua poikiin eikä poikia kouluun?

Siksi koska on helpompaa muuttaa koululaitosta kuin poikien DNA:ta.

Ei koululaitos ole mikään vakio jota ei voi muuttaa.

 

Se on kuitenkin aikanaan tehty poikien ehdoilla, ja nyttemmin muutettu pojille sopivammaksi (ilmiökeskeinen oppiminen). Seuraavaksi poikien on tultava vastaan, ja se on kiinni kasvatuksesta, kodeista, ei geeneistä.

Eiköhän paras olisi palauttaa tyttö- ja poikakoulut takaisin.

Sanon tämän tosissani.

Eikö siinä olisi vain voittajia, vai kuka häviäisi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
369/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheväkivallassa kohteen ollessa mies on hänellä huomattavasti huonompi asema verrattuna samassa tilanteessa olevaan naiseen. Ja kyllä. Sitä ihan oikeasti tapahtuu.

Näistä pitää aina puhua isoon ääneen vaikka kuinka nololta tuntuisi. Muuten ei tule muutosta.

Tämä! Miksi miehet vaikenevat väkivallan kokemuksistaan ja samalla paheksuvat naisia jotka eivät vaikene (metoo) ja vaativat oikeuksia?

Miehet vaikenevat, koska puhumalla asiasta muuttuu vähemmän haluttavaksi potentiaalisena parisuhdekumppanina.

Kyse ei ole vain toksisesta mieskulttuurista, vaan myös naisten kulttuurista jossa yhä arvostetaan ensisijaisesti voimaa ja jämäkkyyttä.

No se on se hinta mikä pitää maksaa, kun asenneilmapiiriä muutetaan. Luuletko, että naisten oikeuksia perännyt nainen katsottiin himoittavaksi kumppaniksi 50 vuotta sitten? Ei ne muutokset yleensä ilmaiseksi tule.

Kyllä.

Koska tällainen nainen katsottiin vahvaksi naiseksi, kun taas samaa tekevä mies katsotaan heikoksi mieheksi.

Nainen voi olla vahva tai heikko, ja silti suosittu. Miehen tulee olla vahva.

Pointti oli se, että aina on ihmisryhmät nousseet valtavirtaa vastaan ja menettäneet kasvonsa siinä samalla tai miksi haluaakaan tuota ilmiötä kutsua. Myös esim. naiset aikanaan, silloin kun ideaali oli tottelevainen kiltti rouva nyrkin ja hellan välissä. Mutta se tästä, jatketaan muihin väittämiin.

Vierailija
370/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kautta historian on höösätty miehiä, ja taas pitäisi höösätä?

Eikö ne perkeleet pärjää yhtään omillaan?

No, eikös huomattava osa naisista ole nimenomaan höösäämistaipuvaisia multitasking-persoonia, eli eiköhän auttajia löydy.

Itse keskityn muihin juttuihin, ei ole oikein intressejä eikä energiaa mihinkään länsimaalaisen miehen murrosvaiheen kriiseilyyn.

PS. Isät, isät, isät, isoisät, isät, ISÄT!!!!!

Mitä, eikö sulla riitäkään empatiaa, vaikka olet nainen? Tsot tsot.

Onkos tämä sitten vuorostaan toksista feminiinisyyttä, että kaikkien naisten pitäisi olla empaattisia?

Varmaan olisi syytä hyväksyä se tosiasia, että jotkut naiset ovat empaattisuudessa samalla tasolla miesten kanssa.

Mä olen itseasiassa ihan haitaksi saakka empaattinen, mutta tässä asiassa en vain näe syytä erityiselle empatiseeraamiselle.

T: ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
371/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kautta historian on höösätty miehiä, ja taas pitäisi höösätä?

Eikö ne perkeleet pärjää yhtään omillaan?

No, eikös huomattava osa naisista ole nimenomaan höösäämistaipuvaisia multitasking-persoonia, eli eiköhän auttajia löydy.

Itse keskityn muihin juttuihin, ei ole oikein intressejä eikä energiaa mihinkään länsimaalaisen miehen murrosvaiheen kriiseilyyn.

PS. Isät, isät, isät, isoisät, isät, ISÄT!!!!!

Mitä, eikö sulla riitäkään empatiaa, vaikka olet nainen? Tsot tsot.

Onkos tämä sitten vuorostaan toksista feminiinisyyttä, että kaikkien naisten pitäisi olla empaattisia?

Ei, vaan sarkasmia, joka avautuu, jos olet lukenut koko ketjun. Yksi vakkarimiesasiamiehistä aina muistaa peräänkuuluttaa naisten olematonta empatiakykyä. Myös startup-yritykset on mainittu ja parinvalinnasta keskusteltu. Eiköhän tuikkukuppidudekin kohta lehahda paikalle. Hyvää viihdettä kyllä.

Vierailija
372/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheväkivallassa kohteen ollessa mies on hänellä huomattavasti huonompi asema verrattuna samassa tilanteessa olevaan naiseen. Ja kyllä. Sitä ihan oikeasti tapahtuu.

Näistä pitää aina puhua isoon ääneen vaikka kuinka nololta tuntuisi. Muuten ei tule muutosta.

Tämä! Miksi miehet vaikenevat väkivallan kokemuksistaan ja samalla paheksuvat naisia jotka eivät vaikene (metoo) ja vaativat oikeuksia?

Miehet vaikenevat, koska puhumalla asiasta muuttuu vähemmän haluttavaksi potentiaalisena parisuhdekumppanina.

Kyse ei ole vain toksisesta mieskulttuurista, vaan myös naisten kulttuurista jossa yhä arvostetaan ensisijaisesti voimaa ja jämäkkyyttä.

No se on se hinta mikä pitää maksaa, kun asenneilmapiiriä muutetaan. Luuletko, että naisten oikeuksia perännyt nainen katsottiin himoittavaksi kumppaniksi 50 vuotta sitten? Ei ne muutokset yleensä ilmaiseksi tule.

Kyllä.

Koska tällainen nainen katsottiin vahvaksi naiseksi, kun taas samaa tekevä mies katsotaan heikoksi mieheksi.

Nainen voi olla vahva tai heikko, ja silti suosittu. Miehen tulee olla vahva.

Miksi alapeukutus?

Kuinka moni pitää miesten oikeuksista puhuvia miehiä vahvoina miehinä, samoin kuin feministejä pidettiin vahvoina naisina.

Kädet ylös.

Ei kukaan.

Niinpä.

 

Kuinka moni miesasuamies on vahva mies, joka ottaa vastuun omista ongelmistaan eikä löydä AINA syytä muista ihmisistä niihinkin ongelmiin joka ovat omaa syytä? Niinpä.

Kuinka moni feministinainen on vahva nainen, joka ottaa vastuun omista ongelmistaan eikä löydä AINA syytä muista ihmisistä niihinkin ongelmiin joka ovat omaa syytä? Niinpä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
373/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheväkivallassa kohteen ollessa mies on hänellä huomattavasti huonompi asema verrattuna samassa tilanteessa olevaan naiseen. Ja kyllä. Sitä ihan oikeasti tapahtuu.

Näistä pitää aina puhua isoon ääneen vaikka kuinka nololta tuntuisi. Muuten ei tule muutosta.

Tämä! Miksi miehet vaikenevat väkivallan kokemuksistaan ja samalla paheksuvat naisia jotka eivät vaikene (metoo) ja vaativat oikeuksia?

Miehet vaikenevat, koska puhumalla asiasta muuttuu vähemmän haluttavaksi potentiaalisena parisuhdekumppanina.

Kyse ei ole vain toksisesta mieskulttuurista, vaan myös naisten kulttuurista jossa yhä arvostetaan ensisijaisesti voimaa ja jämäkkyyttä.

No se on se hinta mikä pitää maksaa, kun asenneilmapiiriä muutetaan. Luuletko, että naisten oikeuksia perännyt nainen katsottiin himoittavaksi kumppaniksi 50 vuotta sitten? Ei ne muutokset yleensä ilmaiseksi tule.

Kyllä.

Koska tällainen nainen katsottiin vahvaksi naiseksi, kun taas samaa tekevä mies katsotaan heikoksi mieheksi.

Nainen voi olla vahva tai heikko, ja silti suosittu. Miehen tulee olla vahva.

Miksi alapeukutus?

Kuinka moni pitää miesten oikeuksista puhuvia miehiä vahvoina miehinä, samoin kuin feministejä pidettiin vahvoina naisina.

Kädet ylös.

Ei kukaan.

Niinpä.

 

No kyllä mä pidän oikeudenmukaisuuden puolesta puhuvaa miestä vahvana.

Ja oikeasti, luuletko, että asenneilmapiirissä, jossa naisen paikka oli kotona tai naisten työssä, tällaisesta muotista pois haluavaa naista pidettiin haluttavana ja vahvana? Ei todellakaan. Miehet naureskelivat ja osa naisista haukkui. Ainoat, jotka piti tällaista naista vahvana, oli samoin ajattelevat naiset.

Kyllä siinä on oikeasti kulunut aikaa, että tällaista vahvaa naista on alettu pitää haluttavana.

Ihan varmasti pidät.

...paitsi silloin jos mies vaatii oikeuksia miehille, eikä naisille ja lapsille.

Vierailija
374/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheväkivallassa kohteen ollessa mies on hänellä huomattavasti huonompi asema verrattuna samassa tilanteessa olevaan naiseen. Ja kyllä. Sitä ihan oikeasti tapahtuu.

Näistä pitää aina puhua isoon ääneen vaikka kuinka nololta tuntuisi. Muuten ei tule muutosta.

Tämä! Miksi miehet vaikenevat väkivallan kokemuksistaan ja samalla paheksuvat naisia jotka eivät vaikene (metoo) ja vaativat oikeuksia?

Miehet vaikenevat, koska puhumalla asiasta muuttuu vähemmän haluttavaksi potentiaalisena parisuhdekumppanina.

Kyse ei ole vain toksisesta mieskulttuurista, vaan myös naisten kulttuurista jossa yhä arvostetaan ensisijaisesti voimaa ja jämäkkyyttä.

No se on se hinta mikä pitää maksaa, kun asenneilmapiiriä muutetaan. Luuletko, että naisten oikeuksia perännyt nainen katsottiin himoittavaksi kumppaniksi 50 vuotta sitten? Ei ne muutokset yleensä ilmaiseksi tule.

Kyllä.

Koska tällainen nainen katsottiin vahvaksi naiseksi, kun taas samaa tekevä mies katsotaan heikoksi mieheksi.

Nainen voi olla vahva tai heikko, ja silti suosittu. Miehen tulee olla vahva.

Miksi alapeukutus?

Kuinka moni pitää miesten oikeuksista puhuvia miehiä vahvoina miehinä, samoin kuin feministejä pidettiin vahvoina naisina.

Kädet ylös.

Ei kukaan.

Niinpä.

 

Kuinka moni miesasuamies on vahva mies, joka ottaa vastuun omista ongelmistaan eikä löydä AINA syytä muista ihmisistä niihinkin ongelmiin joka ovat omaa syytä? Niinpä.

No kyllä noita näkee feministeissäkin (esim. tehdään itse taloudellisesti huono koulutusvalinta ja syytetään sitten kapitalismisikaa siitä, kun niitä töitä ei tosiaan ole kuin pätkissä ja palkka matala) ihan säännöllisesti.

Itse olen myös nainen ja old school-feministi, nää neljännen aallon tyypit on vieraampia enkä koe enää yhteyttä feministeihin.

Sekö parantaa miesten asemaa, että kaikki humanistimieliset naiset keskittääkin energiansa luonnontieteisiin? Kannattaa vähän miettiä mitä tilaa :D

Emmä sitä sanonut, vaan syyllistä etsitään muualta kuin peilistä oli pointti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
375/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei näitä juttuja kukaan yhtään menestynyt mies (menestynyt missä tahansa, (opinnoissa, työssä, puolisona, isänä tai edes harrastuksissa) voi ottaa vakavasti.

Vai että oikein puristusvoimaa....jos yhä elää maailmassa jossa puristusvoima ratkaise yhtään mitään, ei sitä tyyppiä voi kukaan pelastaa.

Väniseviä miehiä pidetään heikkoina koska he ovat heikkoja. Heikot naiset eivät kelpaa kuin piioiksi ja hyväksikäytettäväksi, mutta heikkojen miesten mukaan pitäisi koko maailma muuttaa?

Vierailija
376/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Naisten ongelmat on valtarakenteiden, yhteiskunnan ja patriarkaatin syytä!"

"Miesten ongelmat ovat vähäpätöisiä ja miesten omaa syytä!".

Siinä taas tämä ketju tiivistettynä, ei mitään uutta auringon alla. 

P.S. toksinen maskuliinisuus on vain feministien leimakirves, jolla feministit ajavat miehiä tiettyyn muottiin omaa agendaansa ajaakseen, 

siinä missä muutkin feministien buzzwordit. 

Vierailija
377/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kautta historian on höösätty miehiä, ja taas pitäisi höösätä?

Eikö ne perkeleet pärjää yhtään omillaan?

No, eikös huomattava osa naisista ole nimenomaan höösäämistaipuvaisia multitasking-persoonia, eli eiköhän auttajia löydy.

Itse keskityn muihin juttuihin, ei ole oikein intressejä eikä energiaa mihinkään länsimaalaisen miehen murrosvaiheen kriiseilyyn.

PS. Isät, isät, isät, isoisät, isät, ISÄT!!!!!

Mitä, eikö sulla riitäkään empatiaa, vaikka olet nainen? Tsot tsot.

Onkos tämä sitten vuorostaan toksista feminiinisyyttä, että kaikkien naisten pitäisi olla empaattisia?

Miksei ikinä puhuta toksisesta femiinisyydestä? Minusta on väärin tuputtaa naisia olemaan liian kilttejä vakavissa tilanteissa. Ei ole ihme miksi naisia riittää monikulttuurisuuspropagandan puolustajiksi. Mutta kun kyseenalaistan sitä, niin olenkin joiden mielestä hankala. Tuon takia naisia on vain pidetty alempiarvoisina. En todellakaan ole mikään ällöpehmeö, vaan oon rautaisen naisellinen nainen, joka osaa tarttua aseisiin. Sanon vielä feministinen kauhuksi olevani punahiuksinen ja kasvissyöjä.

Tälle pitää varmaan perustaa oma ketju että pysyy tämä asiassa. :)

Vierailija
378/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yks ex löytyi fb.stä.

Viimeksi kun näin sen kadulla, sillä oli vaimo ja tenava rattaissa.

Nyt 10 vuoden päästä se on eronnut.

Kaikki, siis kaikki sen julkaisut tihkuvat vihaa, katkeruutta ja valitusta ex.vaimoa ja kaikkia naisia kohtaan. Valitusvirttä on katkeamattona jonona 6 vuoden ajalta. Itse se näyttää hyvinsyöneeltä possulta jolla on kallis kello ja merkkivaatteet.

Näin tämän kaiken idullaan jo aikoja sitten.

Onnittelen itseäni siitä, että pakenin ajoissa.

Pahimmassa tapauksessa mulla olisi lapsia, hirveintä kaikesta tyttöjä, tuon nillittäjän kanssa 😱

Vierailija
379/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kautta historian on höösätty miehiä, ja taas pitäisi höösätä?

Eikö ne perkeleet pärjää yhtään omillaan?

No, eikös huomattava osa naisista ole nimenomaan höösäämistaipuvaisia multitasking-persoonia, eli eiköhän auttajia löydy.

Itse keskityn muihin juttuihin, ei ole oikein intressejä eikä energiaa mihinkään länsimaalaisen miehen murrosvaiheen kriiseilyyn.

PS. Isät, isät, isät, isoisät, isät, ISÄT!!!!!

Mitä, eikö sulla riitäkään empatiaa, vaikka olet nainen? Tsot tsot.

Onkos tämä sitten vuorostaan toksista feminiinisyyttä, että kaikkien naisten pitäisi olla empaattisia?

Varmaan olisi syytä hyväksyä se tosiasia, että jotkut naiset ovat empaattisuudessa samalla tasolla miesten kanssa.

Kyllä. Minun korvaan kuulostaa jokseenkin samalta kuin "ihmiset ovat ihmisiä omin persoonallisin piirtein".

Vierailija
380/1077 |
07.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi lähteä kotoa ja koulusta. Ongelma on että naiset suosivat tyttäriään ja naisopettajat suosivat tyttöjä. Siinä sitä on pojille hyvät lähtölaukaukset elämälle. Mutta se että naisten pitäisi katsoa peiliin ja olla itsekriittisiä on mahdoton ajatuksenakin, joten ei tule ihan heti muutosta tilanteeseen.

Höpöhöpö. Poikia lellitään ja kaikki tuodaan valmiiksi eteen. Pojilta ei vaadita kotona eikä koulussa mitään, kun nehän on poikia. Tytöiltä vaaditaan suoriutumista, kurinalaisuutta ja selviytymustä. Ja sen ne tekee. Itselläni on kaksi poikaa ja tytär ja kuvio näkyy meilläkin. Poikia on äärimmäisen hankala motivoida opiskeluun, kotitöihin ja muuhun harrastamiseen kuin nettipelaamiseen. Meillä tyttärellä ja nuoremmalla pojalla on esim kevarit. Tytär ajeli kavereillaan, harrastuksissa, kesätyössä jne yhteensä reilut 4000 km. Pojan kevarin mittariin tuli niukinnaukin 300 km. Molemmilla oli täysin samat mahdollisuudet, mutta toinen istui lähes 24/7 huoneessaan pelaamassa netissä.

Höpöhöpö itsellesi:

https://yle.fi/uutiset/3-10493007

Siellä taas yksi äiti joka suosii tytärtä poikien kustannuksella.

Kerropa miten suosin tytärtäni? Tytär tekee vapaa-ehtoisesti kotitöitä, harrastaa aktiivisesti, urheilee sm-tasolla, tekee isänsä yrityksessä duunia rahaa ansaitakseen, menestyy koulussa jne.jne. Nämä toiset on ovat saaneet tismalleen samat mahdollisuudet, joiden hyödyntäminen ei kiinnosta. Jokaiselle on ostettu mopot, kevarit, ja tullaan ostamaan autot. Tismalleen samat mahdollisuudet on annettu harrastuksiin, pojat vaan ovat halunneet ne yksi toisensa jälkeen jättää pois. Tytär on kunnianhimoinen ja huolehtii itse lukio-opinnoistaan. Kumpaakin poikaa pitää koko ajan potkia ja kannustaa eteenpäin. Lasten älykkyydessä ja kyvyissä ei ole eroa, pojilla ei vaan ole motivaatiota. Eivätkä he tunnu hahmottavan sitä, että se vaivannäkö ja opiskelu hyödyttää nimen omaan heitä itseään. Lahjakkuutta ja potentiaalia heissä olisi vaikka mihin.

Tuo on iso ongelma monien poikein kohdalla. Itselläni nuorin lapsista on tällainen ilman motivaatiota etenevä sluibailija. Kun huomasin tämän ominaisuuden, ajattelin asian niin, että hän (toivottavasti) herää jossain vaiheessa huomaamaan realiteetit ja ymmärtää mitä haluaa elämältään ja mitä tavoitteiden saavuttaminen vaatii. Päätin potkia lasta siihen asti eteenpäin ja estää syrjäytymisen. Ehkä realiteetit olisivat iskeneet nopeammin tajuntaan, jos olisin antanut lapsen pudota kunnolla kelkasta, mutta luultavasti sitten olisi ollut vielä vaikeampaa päästä kärryille taas. Tällä metodilla ollaan päästy lukio läpi ja amkiopintoihin asti. Olen ollut huomaavinani, että toivomani muutokset alkavat nyt tulla näkyviin ja järki alkaa ilmaantua nuorimmaisenkin päähän, mutta tie on ollut pitkä ja kivinen. 

Miehet on biologisesti ohjelmoitu kyseenalaistamaan ja etsimään omaa "tehtävää" (metsästäjä, rakentaja, shamaani, etc).

Naiset on biologisesti ohjelmoitu sovinnaisemmiksi, eli sopeutumaan, luomaan harmoniaa ja multitaskaamaan.

Jos omaa tehtävää ei löydy, maailma näyttäytyy pojalle epäselvänä sotkuna jossa pitää häärätä sitä ja tätä, vain koska joko sanoo niin. Ja se joka sanoo, ei ole sellainen vahva auktoriteetti joka herättäisi kunnioitusta.

Pojat sanovat haistakaa v, ei oo motia, kiitos ei.

Vaikea sana mitä asialle voisi tehdä. Koululaitosta voi toki muttaa, ei se ole mikään vakio tai vapaa markkinatalous. Ja pitääkin muuttaa, koululaitoksen tehtävänä kun on saada mahdollisimman moni elämään mukaan. Miten pitäisi muuttaa, on haasteellisempi osa.

Monen pojan ongelmana onkin tuo, ettei heillä ole yläkoulussakaan vielä hajuakaan, mitä haluaisivat "tehdä isona". Tuossa iässä oman elämän ajatteleminen 30-vuotiaana on ihan sama kuin oman elämän ajatteleminen vanhainkodissa. Eipä sillä, eivät tytötkään aina tiedä. Moni tyttö meneekin lukioon ihan vain siksi, että saa miettimisaikaa. Tein aikoinaan niin itsekin. 

Omille lapsilleni olen sanonut, että ensimmäisen ammatin on syytä olla sellainen, joka kiinnostaa. Jos ammatti ei työllistäkään tai ei muuten lyö leiville, vaihdetaan alaa jollekin työllistävämmälle tai paremmin palkatulle alalle. Nyt vaan on tapahtunut muutos opintotuessa sekä opinto-oikeuksissa ja alan vaihtaminen suoritettuasi jo yhden tutkinnon ei olekaan enää niin yksinkertaista. Tästä seuraa, että nykyisin pitäisi kerrasta onnistua valitsemaan ala, joka työllistää vielä 30 vuoden päästäkin. Ja sellaisia aloja on todella vähän. Tämä lisää nuorten kohdalla epävarmuutta. 

Yhdestä asiasta olen todella iloinen: ohjelmointi on otettu mukaan uuteen perusopetussuunnitelmaan. Olen ollut it-alalla yli neljännesvuosisadan ja viimeiset parikymmentä vuotta suurimmaksi osaksi koodannut. Hiljattain kävin ostamassa sukulaislapsille synttärilahjoja ja BR-kaupassa tiesivät kertoa, että heille on tulossa uusia leluja, joita lapsi itse ohjelmoi. Toinen näistä lapsista (4 v poika) käykin jo kerran viikossa robottikerhossa. Leikin varjolla ja myöhemmin peruskoulussa muun opetuksen ohessa opitaan taitoja, joita tullaan tarvitsemaan tulevaisuuden työelämässä. Ja ennenkaikkea Suomi tarvitsee uusia innovaatoita ja siihen meidän tarvitsee saada ihmisiä, joilla on sekä halua että kykyjä kehittää uutta. Uusia "metsästäjiä", "rakentajia" ja "shamaaneja". 

Tuo ei ikävä kyllä ratkaise ongelmaa.

Kuinka suuren osa luulet työllistyvän kuvaamiisi tehtäviin? Vain pienellä osalla on vaadittavaa lahjakkuutta menestyä yrittäjänä tai innovaattorina.

Suurin osa tehtävistä tulee olemaan luonteeltaan multitaskingia jossa pitää reagoida nopeasti ja hoitaa useita asioita kerralla. Todellinen erikoistuminen on mahdollista vain huippuälykkäille ja poikkeuksellisen kekseliäille.

Bottom 20% on täysin pulassa. USA:ssa on jo lakikin että esim. armeija, jolla tehtäviä löytyy laidasta laitaan, ei saa palkata ihmisiä joiden ÄÖ on liian alhainen. Tähän joukkoon kuuluu n. 15% väestöstä.

Miehet tulevat jakautumaan huippumenestyjiin, ja valtavaan enemmistöön jolle ei löydy mielekästä roolia. Iso kysymys on mitä tämä enemmistö sitten tekee? Japanissa näemme yhden mahdollisen skenaarion, eikä se ole hyvä.

 

Mikään yksittäinen asia ei ratkaise mitään ongelmaa. Kuitenkin on tärkeää, että lapsilla on mahdollisuuksia ja tuetaan kekseliäisyyttä. Tuetaan kyseenalaistamaan ja etsimään omaa "tehtävää", kuten tuolla aiempi kirjoittaja (oletettavasti mies???) kirjoitti. Ei siis valmiiksi pureskeltuja vaihtoehtoja, joista poika (tai tyttö) katsoo, ettei yksikään kiinnosta mua. Kannustetaan aktiivisuuteen pasiivisuuden sijasta. Löytämään itselleen mielekäs rooli, vaikka ei olisikaan huippumenestyjä.