Lue keskustelun säännöt.
Te jotka ajattelette olevanne keskivertopulliaista älykkäämpiä, kertokaa
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
On minua älykkäämpiä ihmisiä ja sitten on minua huomattavasti tyhmempiä ihmisiä. Itsekehu haisee.
On siis älykkäämpiä, mutta ei huomattavasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys voi olla myös haitta. Esimerkiksi suora vuorovaikutus ihmisten kanssa ei yleensä onnistu kovin hyvin, kun kaikki pyrkivät eri tilanteissa ongelmanratkaisun sijaan vain säilyttämään kasvonsa. Älykäs ihminen voi hyvinkin tiedostaa erilaiset ongelmat, joiden korjaaminen saattaa usein olla mahdotonta. Tämä sitten voi tuottaa turhautumista.
Joskus mietin, että olen sosiaalisesti älykkäämpi kuin moni muu, sillä kerta toisensa jälkeen jään miettimään, että en olisi ikinä sanonut niin tai näin, tai että eikö se tosiaan ymmärtänyt mikä sitä toista siinä vaivasi. Tai sitten olen vain kohtelias, en tiedä.
Matemaattisella älyllä en voi loistaa, verbaalisella kyllä. Hallitsen laajoja kokonaisuuksia, minulla on hyvä on muisti. Ja tuo matematiikka, jäin siinä aikoinaan jälkeen ja ehkä minulla on asenneolgelma, että en osaa.
-Suoritin lukion vajaassa kahdessa vuodessa arvosanalla 9.1. Pääasiassa kävin vain tenttimässä kurssit, tunneilla en juuri ollut läsnä.
-Valmistuin muita nopeammin yliopistosta. Pääaineeni arvosanat ovat kiitettäviä.
-Puolustusvoimien P-kokeesta sain tulokseksi 9.
-Kelan teettämästä psykologisesta testistä lääkäri lausui, että suoriudun päättelyä ja työmuistia vaativista tehtävistä selvästi keskimääräistä paremmin.
-Ihmisille näyttää syntyvän vaikutelma, että olen älykäs, vaikka he eivät edes tuntisi minua kovin hyvin. Aika ajoin saan yhä kuulla ihmisiltä olevani älykäs, vaikka menneiden vuosien psyykkiset ongelmat ovat taatusti vaurioittaneet kognitiivisia valmiuksiani.
Nämä kaikki ovat osoituksia jonkinlaisesta älykkyydestä. Sen sijaan olen sosiaalisesti aika taitamaton. Joudun usein kahnauksiin toisten ihmisten kanssa. En myöskään ole käytännöllisesti kovin älykäs. Minusta voisi tulla insinööri, mutta ei ammattitaitoista puuseppää. Vaikka harva asia on yhtä käytännöllinen kuin hyvä teoria.
Älykkyydestä on viime vuosina puhuttu paljon. Siitä on tullut jonkinlainen poliittisen korrektiuden aihe. Älykkyys pitää näemmä määritellä niin, että kenenkään ei tarvitse tuntea olevansa ei-älykäs. Ohimennen tokaistuna, sama yhteiskunnallinen korrektiuden paine näyttää koskevan myös luovuudesta puhumista. Ja nämä kaksi ilmiötä ovatkin lähellä toisiaan, paitsi jos halutaan määritellä ne radikaalisti erillisiksi.
Mensan ja muutaman testejä tekevän tahon tuloksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
-Suoritin lukion vajaassa kahdessa vuodessa arvosanalla 9.1. Pääasiassa kävin vain tenttimässä kurssit, tunneilla en juuri ollut läsnä.
-Valmistuin muita nopeammin yliopistosta. Pääaineeni arvosanat ovat kiitettäviä.
-Puolustusvoimien P-kokeesta sain tulokseksi 9.
-Kelan teettämästä psykologisesta testistä lääkäri lausui, että suoriudun päättelyä ja työmuistia vaativista tehtävistä selvästi keskimääräistä paremmin.
-Ihmisille näyttää syntyvän vaikutelma, että olen älykäs, vaikka he eivät edes tuntisi minua kovin hyvin. Aika ajoin saan yhä kuulla ihmisiltä olevani älykäs, vaikka menneiden vuosien psyykkiset ongelmat ovat taatusti vaurioittaneet kognitiivisia valmiuksiani.
Nämä kaikki ovat osoituksia jonkinlaisesta älykkyydestä. Sen sijaan olen sosiaalisesti aika taitamaton. Joudun usein kahnauksiin toisten ihmisten kanssa. En myöskään ole käytännöllisesti kovin älykäs. Minusta voisi tulla insinööri, mutta ei ammattitaitoista puuseppää. Vaikka harva asia on yhtä käytännöllinen kuin hyvä teoria.
Älykkyydestä on viime vuosina puhuttu paljon. Siitä on tullut jonkinlainen poliittisen korrektiuden aihe. Älykkyys pitää näemmä määritellä niin, että kenenkään ei tarvitse tuntea olevansa ei-älykäs. Ohimennen tokaistuna, sama yhteiskunnallinen korrektiuden paine näyttää koskevan myös luovuudesta puhumista. Ja nämä kaksi ilmiötä ovatkin lähellä toisiaan, paitsi jos halutaan määritellä ne radikaalisti erillisiksi.
Olit siis niin tyhmä, että kävit intin?
Varmaan siitä kun minulle on tehty laajat psykologiset testit ja niissä lukee että olen selvästi keskivertoa älykkäämpi. Minulla on myös osioita joissa selviydyn keskivertoa huonommin. Keskiarvona kuitenkin noin 130 paikkeilla. Kykyprofiilini on lievän autismin takia suht vaikea mitata ja on hyvin epätasainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kykenen pyörittelemään monimutkaisia abstrakteja ajatusrakennelmia päässäni. Olen hyvä hahmottamaan erilaisten asioiden syy ja seuraus -suhteita. Olen myös itsekriittinen.
Mulla samat kyvyt plus tehnyt niitä testejä datalla. Niissä tosin luulen että kaikki saavat korkeat pisteet,mensa halua porukkaa oikeisiin testeihin,niillä tienaa rahat.
Olen myös hirveen epäluuloinen ja foliohattu on tiukasti päässäni. Mutta en todellakaan pidä itseäni viisaana.Mitä vanhemmaksi tuun sen hölmömpi ymmärrän olleeni. Aah niitä nuoruusaikoja kun kaikki oli mustaa tai valkosta,nyt on vaan eriasteen harmaasävyjä.Ajattelen kaikki asiat vähintää kolmesta eri näkökulmasta.Ei oo helppoa. Muut pitävät viisaana ja kehuvat järjenjuoksua,mutta itse en.Ystäväni kaikki normaalista poikkeavia, minusta hyvällä tavalla,muista ehkä ei.
Ehkä siitä, että joudun usein esittämään tyhmempää kuin olen. Ihmiset eivät halua tuntea itseään tyhmäksi, joten sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi olen todennut helpommaksi asettua aina kulloiseenkin tilanteeseen sopivalle tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussa jotkut opettajat sanoivat, että olen tavallista älykkäämpi. En tiedä, olenko oikeasti niin älykäs, mutta minusta on aina tuntunut, että olen jotenkin erilainen kuin muut ja ajattelen eri tavalla. Muut tuntuvat minusta jotenkin vähemmän inhimillisiltä, ikään kuin roboteilta jotka vain teeskentelevät olevansa ihmisiä. Tämä nyt on kärjistys, en tarkoita kirjaimellisesti.
Ensinnäkin ihan perinteisesti koulumenestyksestä. Olen aina ollut ns. kympin tyttö. Yliopistoon hain ja pääsin sisään kolmeen oppiaineeseen pääsykokeiden kautta, pääaineeseeni parhaimmalla pääsykoepistemäärällä. Toisaalta olen aina ollut ahkera ja tunnollinen opiskelija, joten voihan se olla, että älykkyyden avuksi minulla on hyvät pakaralihakset. Tenttikirjat olen lukenut aina kertaalleen kunnolla läpi ja se on riittänyt täysiin pisteisiin. Esim. historia-aineissa olen ollut hyvä näkemään isompia konteksteja ja hahmottamaan tapahtumaketjuja. Minulla on valokuvamuisti ja kyky hahmottaa kolmiulotteisia kokonaisuuksia, esim. arkkitehtuurissa.
Myöhemmin työelämässä ja arjessa olen huomannut, että uuden oppiminen ja omaksuminen on minulle edelleen keskimääräistä helpompaan: uudet ohjelmistot, uusi tekniikka, eli minulla on varmasti myös teknistä älyä. Minulla on koodukseen tarvittavaa loogista päättelykykyä.
Olen ns. "älykkäässä" ammatissa. Lisäksi olen menestynyt kilpasuunnistaja ja suunnistushan tunnetusti on vahvan fyysisen kunnon ja kehittyneiden aivojen yhteistyötä. Minulla tuntuu olevan myös sosiaalista- ja tunneälyä tai näin minulle on kerrottu: minua pidetään sympaattisena ja kanssaihmiset mielellään avautuvat minulle ja kyselevät neuvoja ja mielipidettäni. Olen kyllä silti selvästi looginen "järki" ennemmin kuin dramaattinen "tunteet." Meidän kulttuurissa järki nyt vaan yhdistetään herkemmin älyyn kuin tunnepohjalta toimiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen huomaa pienissä asioissa. Olen vähintään keskivertohyvä lähes kaikessa, mitä kokeilen tai teen. Olen myös tehnyt älykkyystestejä ja muutenkin useimmissa päättelytehtävissä pärjään hyvin. Toisaalta ollakseen keskivertoa älykkäämpi ei tarvitse olla nero. Uskon myös siihen, että älykkyys on suhteellista. Se, mitä testeillä päätellään, ei välttämättä takaa sitä että on älykäs joka saralla. Esimerkiksi testeissä pärjäävä ei välttämättä ole sosiaalisesti kovinkaan älykäs. Uskon myös, että älykkyyttä voi treenata. Onhan se tutkittukin, että vauvana ja varhaislapsuudessa saadut virikkeet voivat aktivoida tai passivoida aivoja ratkaisevasti. Aivot ovat plastiset ja oppimaan rakennetut. Jos aivoja ei koskaan treenata, niin tulokset esimerkiksi testeissä voivat olla heikommat kuin samat aivot treenattuna. Ei sitä turhaan puhuta aivojumpasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös jo muinaisessa Kreikassa tiedetty että viisas on se joka ymmärtää että ei tiedä mitään ja typeryksiä ovat ne jotka kuvittelevat tietävänsä.
Kulkee myös nimellä Dunning-Kruger-ilmiö.
Kaksi eri asiaa tietää olevansa älykäs ja luulla tietävänsä kaiken. Typeryyttä on olettaa älykkäänä itseään sanovan automaattisesti pitävän itseään kaikkitietävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkärit sanoivat näin psykiatrisella klinikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ainakaan ei koskaan riitä vaikkapa jotkut tv-sarjat vapaa-ajan viihdykkeeksi vaan mieluummin luen ja opiskelen erilaisia kiinnostavia asioita. Tämä erottaa mut ystävistäni aika reippaasti. Ja uskoisin että kaikenlaista tietoa on sitten mukaan kertynyt noista lukemisistani ja teoriaa on helppo yhdistää käytäntöönkin. Veikkaisin että joku salkkarit ei samalla tavalla tarjonne aivoille haasteita.
Mutta av riittää
No mutta av:han on todella opettavainen paikka:D
Luulin olevani keskivertoa vähempiälyinen, kunnes testasin itseni Mensan sivuilla. Olenkin keskivertoa älykkäämpi, mikä kyllä yllätti. En ole menestynyt elämässäni ollenkaan ja olen aina ollut huono matemaattisissa ja loogisissa tehtävissä. Itse asiassa sekin heikkous on psykologin testaama, ei mikään oma päätelmä.
Omalla kohdallani älykkyys ehkä näkyy lähinnä siinä, että olen kiinnostunut oppimaan uusia asioita ja katson aina asioita monelta kantilta. Olen myös taitava huomaamaan visuaalisia yksityiskohtia. Siksi ehkä Mensan testitulos oli mitä oli.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit sanoivat näin psykiatrisella klinikalla.
Sama! Älykkyys määriteltiin keskiarvoa korkeammaksi. Sen jälkeen psykiatri totesi ettei minua voi auttaa traumojen kanssa. Siinä hän oli väärässä, toivottavasti sama ei koske myös arviota älykkyydestä.
En ymmärrä matematiikasta tai loogista päättelyä vaativista tehtävistä mitään, mutta kirjoitin YO-aineesta 99 pistettä. Myöhemmin olen kirjoittanut kirjoja.
Myös vieraita kieliä opin varsin helposti.
Olen ajatellut, että testiälyllisesti olen tyhmä, mutta minulle on sattunut piikki kielellisiin kykyihin. Kuuntelin kuitenkin Ylen radio-ohjelmassa puhunutta kognitiotutkijaa, joka selitti, että älykkyyden tutkimuksessa on havaittu g-tekijä, jota voi nimittää myös yleisälykkyydeksi.
Se tarkoittaa sitä, että jos on yhdellä älykkyyden osa-alueella hyvä, niin silloin on muillakin. Tutkimusten mukaan siis kielellinen ja matemaattinen älykkyys eivät ole erossa toisistaan, vaan kielellinen lahjakkuus kertoo myös matemaattisesta lahjakkuudesta.
Ihmettelenpä vain, miksi tämä ei vastaa omaa kokemustani. Miksi lukiossa matematiikan numeroni oli vitonen ja kielet kymppejä?
On minua älykkäämpiä ihmisiä ja sitten on minua huomattavasti tyhmempiä ihmisiä. Itsekehu haisee.