Suomen kielen asema uhattuna, mikä on tekosyysi puhua muuta kuin suomen kieltä Suomessa
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005877448.html
Miksi suomalaiset alistuvat kieli-imperialismille? Kieli on kommunikaation väline. Asettaudumme vapaaehtoisesti heikompaan asemaan valtakieliä kieltä käyttävien edessä ja luovumme omakielisestä sivistyksestä.
Englanti on kohtuullisen vaikea kieli, jos puhutaan palikkatason ylittämisestä. Rajoittuuko sanavarastosi muutamiin tuhansiin sanoihin vai teetkö kenties räikeitä kielioppivirheitä, jollaisia systemaattiseen kieleen tottunut puhuja helposti tekee käyttäessään idiomaattista kieltä. Osaatko käyttää valitsemaasi puhetapaa yhdenmukaisesti, tiedätkö edes käyttämäsi puhetavan (aksentin) nimeä tai maantieteellistä ulottuvuutta. Nämä kaikki vaikuttavat kommunikaation onnistumiseen ja siihen, miten sinuun suhtaudutaan. Miksi haluaisit olla omassa maassasi altavastaajan asemassa?
Kommentit (118)
Nuo englanninkieliset gradut, jotka nyt ovat niin muotia, ovat kyllä naurettavuuden huippu, Suomessa suomalaisten tekeminä😂 Ollaan niin merkittäviä kansainvälisen tutkimuksen tekijöitä...😂
Vierailija kirjoitti:
Semmoista se on. Olen abi ja vaikka yo-tutkinto tehdäänkin suomeksi, yliopistossa opiskelukieli tulee todennäköisesti olemaan englanti. Tiede ja kaikki muukin kehittyy ja tulee uusia termejä, joita kukaan ei ehdi tai (tämä on todennäköisempi selitys) jaksa kääntää. Kyllä harmittaa, olisi niin helppoa keskittyä vain asiaan kielen sijaan.
Kyllä yliopistossa vielä suomeksi opetetaan. Turhaan murehdit. Ja tentitkin kirjoitetaan ihan käsin paperille. Ainakin Suomen ainoassa huippuyliopistossa, eli Helsingin yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005877448.html
Miksi suomalaiset alistuvat kieli-imperialismille? Kieli on kommunikaation väline. Asettaudumme vapaaehtoisesti heikompaan asemaan valtakieliä kieltä käyttävien edessä ja luovumme omakielisestä sivistyksestä.
Englanti on kohtuullisen vaikea kieli, jos puhutaan palikkatason ylittämisestä. Rajoittuuko sanavarastosi muutamiin tuhansiin sanoihin vai teetkö kenties räikeitä kielioppivirheitä, jollaisia systemaattiseen kieleen tottunut puhuja helposti tekee käyttäessään idiomaattista kieltä. Osaatko käyttää valitsemaasi puhetapaa yhdenmukaisesti, tiedätkö edes käyttämäsi puhetavan (aksentin) nimeä tai maantieteellistä ulottuvuutta. Nämä kaikki vaikuttavat kommunikaation onnistumiseen ja siihen, miten sinuun suhtaudutaan. Miksi haluaisit olla omassa maassasi altavastaajan asemassa?
Ihan näin sivukommenttina, että sun viestissä on huonoa suomea seuraavat sanat:
- imperialismi
- kommunikaatio
- systemaattinen
- idiomaattinen
- aksentti
Tuntuu hassulta aloitusviestissä, minkä otsikossa ollaan huolissaan suomen kielestä. Olisit nyt sanonut asiasi edes suomeksi sitten.
Suomessa ollaan valmiit myymään vaikka isovanhempien sielun pirulle että saadaan olla muodissa mukana.
Tässä maassa ei voi enään mitään ottaa vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoista se on. Olen abi ja vaikka yo-tutkinto tehdäänkin suomeksi, yliopistossa opiskelukieli tulee todennäköisesti olemaan englanti. Tiede ja kaikki muukin kehittyy ja tulee uusia termejä, joita kukaan ei ehdi tai (tämä on todennäköisempi selitys) jaksa kääntää. Kyllä harmittaa, olisi niin helppoa keskittyä vain asiaan kielen sijaan.
Kyllä yliopistossa vielä suomeksi opetetaan. Turhaan murehdit. Ja tentitkin kirjoitetaan ihan käsin paperille. Ainakin Suomen ainoassa huippuyliopistossa, eli Helsingin yliopistossa.
Oulussakin taitaa ainoa englanninkielinen linja olla englantilainen filologia.
Toisinaan alter egoni Harald Rautahammas ottaa minusta vallan. Harald ei puhu suomea, vain muinaisnorjaa. Olen yrittänyt opettaa häntä tavoille mutta eihän se villimies ota oppiakseen 😤
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005877448.html
Miksi suomalaiset alistuvat kieli-imperialismille? Kieli on kommunikaation väline. Asettaudumme vapaaehtoisesti heikompaan asemaan valtakieliä kieltä käyttävien edessä ja luovumme omakielisestä sivistyksestä.
Englanti on kohtuullisen vaikea kieli, jos puhutaan palikkatason ylittämisestä. Rajoittuuko sanavarastosi muutamiin tuhansiin sanoihin vai teetkö kenties räikeitä kielioppivirheitä, jollaisia systemaattiseen kieleen tottunut puhuja helposti tekee käyttäessään idiomaattista kieltä. Osaatko käyttää valitsemaasi puhetapaa yhdenmukaisesti, tiedätkö edes käyttämäsi puhetavan (aksentin) nimeä tai maantieteellistä ulottuvuutta. Nämä kaikki vaikuttavat kommunikaation onnistumiseen ja siihen, miten sinuun suhtaudutaan. Miksi haluaisit olla omassa maassasi altavastaajan asemassa?
Ihan näin sivukommenttina, että sun viestissä on huonoa suomea seuraavat sanat:
- imperialismi
- kommunikaatio
- systemaattinen
- idiomaattinen
- aksenttiTuntuu hassulta aloitusviestissä, minkä otsikossa ollaan huolissaan suomen kielestä. Olisit nyt sanonut asiasi edes suomeksi sitten.
Nuohan ovat suomenkielisiä lainasanoja? Ihan eri asia kuin joku coffee house, joka ei edes yritä olla suomea.
Selfie ja meemikin ovat mielestäni suomea silloin kun ne äännetään suomalaisittain.
Ilman englannin kielen osaamista Suomi olisi aika takapajukko. Luuletko että kansainväliset firmat opettelisi suomen kieltä tehdäkseen kauppaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielessä on tärkeintä ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Ei siis täydellinen kieliopin osaaminen. Paremmin mä englantia puhun ja ymmärrän kuin ruotsia, jota sentään olen - kiitos pakkoruotsin - opiskellut kaikista pisimpään eli ensin 10 vuotta koulussa ja sen jälkeen vielä sairaanhoito-opistossa ja sittemmin ammattikorkeakoulussa. Toisaalta olen myös työssä, jossa ei juurikaan ole suomenkielistä (eikä ruotsinkielistäkään) materiaalia vaan kaikki on englanniksi. Suurin osa työnantajan järjestämistä kursseistakin on englanniksi, koska kurssin pitäjä ei ole suomalainen eikä yleensä edes asu Suomessa vaan tulee jostain tuolta rapakon takaa vetämään kursseja. Toki olisin voinut jo aikoja sitten alkaa änkeröimään ja vaatinut, että ennenkuin opettelen tätä uutta asiaa, työnantajan pitää ensin kääntää nuo kymmenen 600-sivuista kirjaa mulle suomeksi. Tosin olisin varmasti ollut jo ekoissa yt-neuvotteluissa se, joka ensimmäisenä saa lähteä. Ja mitä noin muutoin tulee asioiden hoitamiseen, niin jos mulla halkeaa hammas, menen mieluummin heti hammaslääkärille, jonka kanssa voin keskustella englanniksi kuin muutaman viikon päästä hammaslääkärille, jonka kanssa voin keskustella suomeksi hammaslääkärin puhuessa hoono-soomea. Ja joudun ihan perhepiirissäkin puhumaan englantia, kun en ole viitsinyt opetella lasteni puolisoiden äidinkieltä. Englanti on ihan hyvä tapa kommunikoida sellaisten ihmisten kanssa, joiden äidinkieli ei ole suomi. Jopa suomenruotsalaisten kanssa.
Että suomalainen puhuu englantia suomenruotsalaisen kanssa?!
Nyt on jo ihan huippua😂😭
Olen kerran todistanut tällaista tilannetta. Selkäni takana kaksi suomalaista kommunikoi kömpelöllä englannin kielellä. Molemmat korkeasti koulutettuja sivistyneitä ihmisiä, toinen Oulusta, toinen Ahvenanmaalta. Jälkimmäisellä henkilöllä senhetkinen asuinpaikka Porvoo (siis oikeasti, ei Provoo). Ensimmäinen oli melkoisella varmuudella opiskellut koulussa ainakin sen kouluruotsin, jonka useimmat ovat. Jälkimmäinen oli pärjännyt keski-ikään asti ilmeisesti suht hyvin oppimatta koskaan kunnolla suomen kieltä. Lievästi surrealistinen fiilis tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoista se on. Olen abi ja vaikka yo-tutkinto tehdäänkin suomeksi, yliopistossa opiskelukieli tulee todennäköisesti olemaan englanti. Tiede ja kaikki muukin kehittyy ja tulee uusia termejä, joita kukaan ei ehdi tai (tämä on todennäköisempi selitys) jaksa kääntää. Kyllä harmittaa, olisi niin helppoa keskittyä vain asiaan kielen sijaan.
Jep. En tule valmistumaan, koska en pääse pääaineen englanninkielistä kurssia läpi. Yliopiston enkun kurssit tein kyllä, mutta perusenkku on himppu eri juttu kuin oikeasti se ammatillinen ja tieteellinen enkku.
Eihän yliopistossa mitään perusenkkua ole? Englannin peruskurssitkin ovat kyllä ihan alakohtaisesti suunnattuja esim. oikeustieteellisen englanti, humanistisen englanti jne.
Som vi brukar säga på svenska: Jag talar vad jag vill och du talar vad du kan. Så enkelt är det.
Ranskassakin tehdään kansainvälistä tutkimusta, vaikka jopa yliopistolla ihmisten englannintaidot on surkeat verrattuna Suomeen. Miten? No, englanninkielisiä tiedejulkaisuja käännetään ranskaksi. Ja kun ranskalainen tutkija on saanut jonkun artikkelin valmiiksi, niin hän on yhteyksissä yliopiston valitsemaan käännöspalveluun tai itse valitsemaansa kääntäjään (paikasta riippuen) ja käännättään ranskankielisen tekstinsä englanniksi.
Teoriassa näin voitaisiin toki toimia Suomessakin, mutta käytännössä ei toimita, koska siihen menisi aikaa ja rahaa.
Toki ranska on myös puhutumpi kieli, niin että ranskankielinen tieteellinen maailma on laajempi kuin suomen.
Tekosyy? Pakko puhua englantia, kun ei monikaan työkaveri osaa suomea. Toki opetan kun ehdin työn ohella, mutta kestää se oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoista se on. Olen abi ja vaikka yo-tutkinto tehdäänkin suomeksi, yliopistossa opiskelukieli tulee todennäköisesti olemaan englanti. Tiede ja kaikki muukin kehittyy ja tulee uusia termejä, joita kukaan ei ehdi tai (tämä on todennäköisempi selitys) jaksa kääntää. Kyllä harmittaa, olisi niin helppoa keskittyä vain asiaan kielen sijaan.
Jep. En tule valmistumaan, koska en pääse pääaineen englanninkielistä kurssia läpi. Yliopiston enkun kurssit tein kyllä, mutta perusenkku on himppu eri juttu kuin oikeasti se ammatillinen ja tieteellinen enkku.
Eihän yliopistossa mitään perusenkkua ole? Englannin peruskurssitkin ovat kyllä ihan alakohtaisesti suunnattuja esim. oikeustieteellisen englanti, humanistisen englanti jne.
Siis onhan siellä ne pari virkamiesruotsia vastaavaa, jotka pääsee läpi vähän kuka vaan tollero, joka on enkun peruskoulussa läpi saanut. Lisäksi on sitten kursseja, joilla voi kieli olla enkku, mutta ne on ihan oikeasti sitä pääaineen asiaa. Esim. jos kurssilla on monta ulkomaista opiskelijaa on joko luennot tai matskut englanniksi ja jos opettajakin on ulkomainen se on englanniksi koko helahoito. Mä opiskelen muuten suomeksi, mutta pari pakollista kurssia on olleet englanniksi, koska se opettaja ei osaa suomea. Eli jos en osais enkkua hyvin olisin suhteellisen kusessa.
Vierailija kirjoitti:
Ilman englannin kielen osaamista Suomi olisi aika takapajukko. Luuletko että kansainväliset firmat opettelisi suomen kieltä tehdäkseen kauppaa?
Aina vaan firmat ja firmat...
Suomesta löytyy mm. kirjallisuuden nobelisteja. Ja noita teoksia ei kirjoitettu englanniksi, vaan ihan suomeksi. Vaan eipä taida Suomesta löytyä yhtään englanninkielistä Nobel-palkittua.
Osa tutuista tai muuten vaikka työn puolesta kohtaamistani ihmisistä ei puhu suomea, olisi ikävä jos heidän kanssaan ei voisi keskustella niin että kumpikin ymmärtää mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Ranskassakin tehdään kansainvälistä tutkimusta, vaikka jopa yliopistolla ihmisten englannintaidot on surkeat verrattuna Suomeen. Miten? No, englanninkielisiä tiedejulkaisuja käännetään ranskaksi. Ja kun ranskalainen tutkija on saanut jonkun artikkelin valmiiksi, niin hän on yhteyksissä yliopiston valitsemaan käännöspalveluun tai itse valitsemaansa kääntäjään (paikasta riippuen) ja käännättään ranskankielisen tekstinsä englanniksi.
Teoriassa näin voitaisiin toki toimia Suomessakin, mutta käytännössä ei toimita, koska siihen menisi aikaa ja rahaa.
Toki ranska on myös puhutumpi kieli, niin että ranskankielinen tieteellinen maailma on laajempi kuin suomen.
Kääntäjiä pitäisi nimenomaan hyödyntää Suomessakin, eikä itse vääntää sitä könkköinklishiä, tieteellisessä tutkimuksessa nimittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoista se on. Olen abi ja vaikka yo-tutkinto tehdäänkin suomeksi, yliopistossa opiskelukieli tulee todennäköisesti olemaan englanti. Tiede ja kaikki muukin kehittyy ja tulee uusia termejä, joita kukaan ei ehdi tai (tämä on todennäköisempi selitys) jaksa kääntää. Kyllä harmittaa, olisi niin helppoa keskittyä vain asiaan kielen sijaan.
Jep. En tule valmistumaan, koska en pääse pääaineen englanninkielistä kurssia läpi. Yliopiston enkun kurssit tein kyllä, mutta perusenkku on himppu eri juttu kuin oikeasti se ammatillinen ja tieteellinen enkku.
Eihän yliopistossa mitään perusenkkua ole? Englannin peruskurssitkin ovat kyllä ihan alakohtaisesti suunnattuja esim. oikeustieteellisen englanti, humanistisen englanti jne.
En tiedä miten nykyisin, mutta kun itse opiskelin 2000-luvun alussa, oli meillä kaikille pakollisena englannin kirjallinen ja suullinen kurssi. Jos ylppäreistä oli saanut L englannista, kirjallinen tuli hoidettua sillä mutta suullinen oli pakollinen kaikille. Kurssi oli periaatteessa tiedekuntakohtainen, mutta kyllä siellä ihan tavallisia juttuja puhuttiin, ei vaan jotain oman alan erikoisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoista se on. Olen abi ja vaikka yo-tutkinto tehdäänkin suomeksi, yliopistossa opiskelukieli tulee todennäköisesti olemaan englanti. Tiede ja kaikki muukin kehittyy ja tulee uusia termejä, joita kukaan ei ehdi tai (tämä on todennäköisempi selitys) jaksa kääntää. Kyllä harmittaa, olisi niin helppoa keskittyä vain asiaan kielen sijaan.
Jep. En tule valmistumaan, koska en pääse pääaineen englanninkielistä kurssia läpi. Yliopiston enkun kurssit tein kyllä, mutta perusenkku on himppu eri juttu kuin oikeasti se ammatillinen ja tieteellinen enkku.
Eihän yliopistossa mitään perusenkkua ole? Englannin peruskurssitkin ovat kyllä ihan alakohtaisesti suunnattuja esim. oikeustieteellisen englanti, humanistisen englanti jne.
En tiedä miten nykyisin, mutta kun itse opiskelin 2000-luvun alussa, oli meillä kaikille pakollisena englannin kirjallinen ja suullinen kurssi. Jos ylppäreistä oli saanut L englannista, kirjallinen tuli hoidettua sillä mutta suullinen oli pakollinen kaikille. Kurssi oli periaatteessa tiedekuntakohtainen, mutta kyllä siellä ihan tavallisia juttuja puhuttiin, ei vaan jotain oman alan erikoisuuksia.
Sama systeemi se on vieläkin. Ei siellä mitään just meidän alan juttuja hirveästi ollut vaan aika perus keskustelu tason enkkua kun osasi niin pääsi läpi. Muodon vuoksi joku termi piti hallita.
Jo nyt on saatana. Jos ei ruåttalainen puhu SUOMESSA suomea ja asuu täällä, painukoon lahden taakse mongertamaan. Minä suomalaisena puhun suomessa suomenkieltä. Piste.