Mies haluaa että pukeutuisin seksikkäämmin

Tämän ketjun luettuani en ihmettele yhtään, miksi avioerot ja pettäminen ovat kovin yleisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jestas, enpä tiennytkään, että stayupit, kynähame, kauluspaita ja rillit ovat jotenkin erityisen seksikkäitä. No stilettikorkkareita en usein käytä vaan perus 8 cm avokkaita. Muuten em. vaatteet ovat ihan päivittäinen työasu ja ihan julkishallinnossa työskentelen.

Aika paljon on sinulta tainnut jäädä näkemättä ja kokematta, jos et edes tuota tiennyt.

Kumma ettei mieslollegat tai -asiakkaat mitenkään erityisesti minusta hullaannu. Mutta me rillipäät ilahdumme tiedosta.

Hullaantumisen näyttämättä jättäminen kuuluu normaaleihin käytöstapoihin.

Miten ois seuraava idea :

Pue pieruverkkareiden alle pitsiset push up liivit , stringit ja stay upit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en pukeudu ”seksikkäästi” kuin makuuhuoneen puolella roolileikeissä. Yleisin toive on sihteeri, joten siksi sitten useimmiten pukeudun. Just stilettikorkkarit, stayupit, tiukka kynähame, tyköistuva avoin kauluspaita ja rillit päähän. Ei tulisi mieleenkään niissä rytkyissä lähteä ihmisten ilmoille.

Minä olen ollut sihteeri montakymmentä vuotta valtion virastossa. Pääasiallinen työasu on farkut tai muut housut ja ihan mikä tahansa sovelias pusero tai joskus jakku. Kesäkuumalla saattoi olla joku mekko tai hame. Kenkinä jotkut matalat avokkaat tai ter eyssandaalit. Ihan normipukeutumunen työpaikallani niin toimistoväelle kuin asiantuntijanaisillekin.

No joo, ei palomiehetkään yleensä työpaikoillaan ole pelkissä housuissa, ilman paitaa, yläkroppa öljyttynä ja lihakset pumpattuina.

mutta kotona ovat:)

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, miksi pitää mennä yhteen sen farkkunaisen kanssa ja vasta avioliitossa alkaa syyllistämään häntä pukeutumisesta. Ja sitten vielä väännetään marttyyrina, että jos oikeasti välittäisit ja rakastaisit niin kyllä suostuisit minun eläväksi mallinukekseni. Yöks.

Meillä miestä ei onneksi kiinnosta tuon taivaallista minun vaatteet. Ennen tätä palstaa en ollut edes ajatellut, että se olisi joillekin miehille niin iso juttu, ylipäätään tuo vaateintoilu kuulostaa niin - sori vaan - akkamaiselta. Omat kumppanit ovat syttyneet ihan muista jutuista. Joskus halutaan seksiä ihan saunapuhtaana tai lökövaatteissa ja toisaalta toisinpäin, jos ei huvita niin auta vaikka olisi korsetti päällä ovella vastassa.

Vaimoni oli naimisiin mennessämme hoikka ja pukeutui naisellisesti,

Nykyään ylipainoinen ja aina trikoot jalassa (farkut puristaa)

Jos edes vihjaisin naisellisuudesta ja laihdutuksesta ...joutuisin ulkoruokintaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, miksi pitää mennä yhteen sen farkkunaisen kanssa ja vasta avioliitossa alkaa syyllistämään häntä pukeutumisesta. Ja sitten vielä väännetään marttyyrina, että jos oikeasti välittäisit ja rakastaisit niin kyllä suostuisit minun eläväksi mallinukekseni. Yöks.

Tämä. Minä olen aina ollut vähän poikamainen pukeutuja ja lähes meikitön, mutta yksi eksä alkoi hyvin äkkiä esittämään toiveita, että olisipa seksikästä jos joskus olisit oikein rajusti meikattu. Tarjosi rahaa, että voin käydä ostamassa itselleni seksikkäitä vaatteita eräästä liikkeestä, joka paljastui lähinnä nahkaa ja lateksia myyväksi. "Ihan vain joskus", "olisi hauskaa vaihtelua", "näyttäisit ihan varmasti kauniilta". Yritin aikani, mutta ei ollut minun juttuni. Ilmeisesti jotkut alkavat suhteeseen sillä ajatuksella, että saavat jalostettua tavisrumiluksen mieleisekseen.

Mikä tässä on se varsinainen ongelma? Että miehesi on uskaltautunut kertomaan sinulle, puolisolleen, että nahka ja lateksi kiihottaa? Tuo tieto olisi hänen pitänyt pitää sisällään hamaan hautaan saakka vai? Vai olisiko sen saanut kertoa, mutta ei sinulle? Kenelle sitten? Vai onko kyseinen fetissi niin irstas, että siitä ei oikeastaan saisi kiihottua, vaan hakeutua lähinnä hoitoon?

Sehän on ihan sama mikä juttu se on, kunhan se vain toimii. Ihminen ei voi päättää tietoisesti, että tämä kiihottaa ja tämä ei. Jos nahka saa innostumaan, niin sitten se saa. Kaikista parastahan on se, että miehesi tämän sinulle kertoi. Mitkä olisivat edelleenkin ne vaihtoehdot? Kastraatio, ulkopuolinen domina vai loppuelämän jatkuva ko. pornon tapittaminen netistä? Jos sulla on ehdottaa joku elämänlaatua parantava vinkki, joka ei siis ole tuo asianlaidan sinulle kertominen, niin sano ihmeessä se ääneen.

Elämänlaatua parantava vinkki on jättää tollainen mies etsimään haluamansa tyylistä naista. Miksi lähteä suhteeseen ihmisen kanssa joka ei omana itsenään kelpaa?-ohis

Mutta eihän ihminen ole vain yhden asian edustaja. Se jos tykkää miehellä parransängestä tai naisella rakennekynsistä, niin kyllä se pitää pystyä omalle puolisolle kertomaan. Eihän se voi niin mennä, että kun vaimo ehdottaa miehelleen parransängen pitämistä, koska kokee sen seksikkäänä, niin mies käskee lähteä hakeman partajeesus jostain muualta. Mä pidän sitä lähtökohtaisesti myös ongelmallisena mikäli kumppani ei halua miellyttää. Silloin suhteessa on jotain perustavanlaatuisesti jo rikki. Kun mietit omaa nuoruutta, ihastumista ja rakastumista, niin sitähän teki kaikkensa että saisi huomiota ja mielyttäisi toisen silmää. Jos kypsemmällä iällä asenne kääntyy päinvastaiseksi, että "mitään en ton puolesta kyllä tee", niin kyllä mä suosittelen kysymään itseltään, että missä vaiheessa rakkaus muuttui kämppäkaveruudeksi.

Mun mielestä suhteen perusteissa on kyllä lähtökohtaisesti jotain pielessä jos pitää pyrkiä miellyttämään toista. En ole nuorenakaan tuntenut tarvetta miellyttää ketään. Mielestäni mieheni oli ärsyttävä ja omahyväinen mutta komea kun tavattiin. Käyttäydyin itselleni tyypilliseen tapaan eli naljailin ja tylytin vuoron perään. Pikkuhiljaa huomasin, että hänhän on itseasia mukava ja aika kuuma. Pian mentiin sänkyyn ja sen jälkeen on se keskinäinen vetovoima kaiken hoidellut. Mies tiesi tasan tarkkaan että olen tasan päinvastainen tyyliltäni kuin hänen exänsä , eikä ole koskaan toivonut siihen muutoksia. Minun mielestäni mieheni olisi paljon paremman näköinen parrattomana tai korkeintaan sängen kanssa ja hiukset nykyistä siiliä pitempänä, mutta koska nimenomaan rakastan häntä en puutu hänen ulkonäköönsä vaan hän saa olla juuri sellainen kun haluaa. Jos suhteessa on kaikki kunnossa kumpikin saa olla oma itsensä ja silti se kumppani haluaa sinua vaikka olisi mitkä pieruverkkarit päällä.

Ja se omana itsenä oleminen ja hyväksytyksi tuleminen tarkoittaa sitä, ettei voi koskaan yllättää tai kokeilla mitään uutta tai olla hetken aikaa toisenlainen? Kokeilla rajoja ja jopa rikkoa niitä? Etsiä ja löytää yhdessä jotain erilaista? Kehittyä yhdessä ja erikseen?

Olla toisenlainen? Ihan tosi jos ei pysty pitämään kunooaniiaaan seksikkäänä ikään korkkereita tai että hän alkaa muuttamaan itseään toisenlaiseksi on väärän ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, miksi pitää mennä yhteen sen farkkunaisen kanssa ja vasta avioliitossa alkaa syyllistämään häntä pukeutumisesta. Ja sitten vielä väännetään marttyyrina, että jos oikeasti välittäisit ja rakastaisit niin kyllä suostuisit minun eläväksi mallinukekseni. Yöks.

Meillä miestä ei onneksi kiinnosta tuon taivaallista minun vaatteet. Ennen tätä palstaa en ollut edes ajatellut, että se olisi joillekin miehille niin iso juttu, ylipäätään tuo vaateintoilu kuulostaa niin - sori vaan - akkamaiselta. Omat kumppanit ovat syttyneet ihan muista jutuista. Joskus halutaan seksiä ihan saunapuhtaana tai lökövaatteissa ja toisaalta toisinpäin, jos ei huvita niin auta vaikka olisi korsetti päällä ovella vastassa.

Vaimoni oli naimisiin mennessämme hoikka ja pukeutui naisellisesti,

Nykyään ylipainoinen ja aina trikoot jalassa (farkut puristaa)

Jos edes vihjaisin naisellisuudesta ja laihdutuksesta ...joutuisin ulkoruokintaan

Miten ois seuraava idea :

Pue pieruverkkareiden alle pitsiset push up liivit , stringit ja stay upit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, miksi pitää mennä yhteen sen farkkunaisen kanssa ja vasta avioliitossa alkaa syyllistämään häntä pukeutumisesta. Ja sitten vielä väännetään marttyyrina, että jos oikeasti välittäisit ja rakastaisit niin kyllä suostuisit minun eläväksi mallinukekseni. Yöks.

Meillä miestä ei onneksi kiinnosta tuon taivaallista minun vaatteet. Ennen tätä palstaa en ollut edes ajatellut, että se olisi joillekin miehille niin iso juttu, ylipäätään tuo vaateintoilu kuulostaa niin - sori vaan - akkamaiselta. Omat kumppanit ovat syttyneet ihan muista jutuista. Joskus halutaan seksiä ihan saunapuhtaana tai lökövaatteissa ja toisaalta toisinpäin, jos ei huvita niin auta vaikka olisi korsetti päällä ovella vastassa.

Vaimoni oli naimisiin mennessämme hoikka ja pukeutui naisellisesti,

Nykyään ylipainoinen ja aina trikoot jalassa (farkut puristaa)

Jos edes vihjaisin naisellisuudesta ja laihdutuksesta ...joutuisin ulkoruokintaan

Miten ois seuraava idea :

Pue pieruverkkareiden alle pitsiset push up liivit , stringit ja stay upit.

Vaimo ei varmaan tykkäis...

Entä jos on mennyt naimisiin seksikkään ja laitetun kanssa ja sit se kumppani vaan lihoo muodottomaksi ja odottaa silti ihailua ja rakkautta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihmettelen, miksi pitää mennä yhteen sen farkkunaisen kanssa ja vasta avioliitossa alkaa syyllistämään häntä pukeutumisesta. Ja sitten vielä väännetään marttyyrina, että jos oikeasti välittäisit ja rakastaisit niin kyllä suostuisit minun eläväksi mallinukekseni. Yöks.

Tämä. Minä olen aina ollut vähän poikamainen pukeutuja ja lähes meikitön, mutta yksi eksä alkoi hyvin äkkiä esittämään toiveita, että olisipa seksikästä jos joskus olisit oikein rajusti meikattu. Tarjosi rahaa, että voin käydä ostamassa itselleni seksikkäitä vaatteita eräästä liikkeestä, joka paljastui lähinnä nahkaa ja lateksia myyväksi. "Ihan vain joskus", "olisi hauskaa vaihtelua", "näyttäisit ihan varmasti kauniilta". Yritin aikani, mutta ei ollut minun juttuni. Ilmeisesti jotkut alkavat suhteeseen sillä ajatuksella, että saavat jalostettua tavisrumiluksen mieleisekseen.

Mikä tässä on se varsinainen ongelma? Että miehesi on uskaltautunut kertomaan sinulle, puolisolleen, että nahka ja lateksi kiihottaa? Tuo tieto olisi hänen pitänyt pitää sisällään hamaan hautaan saakka vai? Vai olisiko sen saanut kertoa, mutta ei sinulle? Kenelle sitten? Vai onko kyseinen fetissi niin irstas, että siitä ei oikeastaan saisi kiihottua, vaan hakeutua lähinnä hoitoon?

Sehän on ihan sama mikä juttu se on, kunhan se vain toimii. Ihminen ei voi päättää tietoisesti, että tämä kiihottaa ja tämä ei. Jos nahka saa innostumaan, niin sitten se saa. Kaikista parastahan on se, että miehesi tämän sinulle kertoi. Mitkä olisivat edelleenkin ne vaihtoehdot? Kastraatio, ulkopuolinen domina vai loppuelämän jatkuva ko. pornon tapittaminen netistä? Jos sulla on ehdottaa joku elämänlaatua parantava vinkki, joka ei siis ole tuo asianlaidan sinulle kertominen, niin sano ihmeessä se ääneen.

Elämänlaatua parantava vinkki on jättää tollainen mies etsimään haluamansa tyylistä naista. Miksi lähteä suhteeseen ihmisen kanssa joka ei omana itsenään kelpaa?-ohis

Mutta eihän ihminen ole vain yhden asian edustaja. Se jos tykkää miehellä parransängestä tai naisella rakennekynsistä, niin kyllä se pitää pystyä omalle puolisolle kertomaan. Eihän se voi niin mennä, että kun vaimo ehdottaa miehelleen parransängen pitämistä, koska kokee sen seksikkäänä, niin mies käskee lähteä hakeman partajeesus jostain muualta. Mä pidän sitä lähtökohtaisesti myös ongelmallisena mikäli kumppani ei halua miellyttää. Silloin suhteessa on jotain perustavanlaatuisesti jo rikki. Kun mietit omaa nuoruutta, ihastumista ja rakastumista, niin sitähän teki kaikkensa että saisi huomiota ja mielyttäisi toisen silmää. Jos kypsemmällä iällä asenne kääntyy päinvastaiseksi, että "mitään en ton puolesta kyllä tee", niin kyllä mä suosittelen kysymään itseltään, että missä vaiheessa rakkaus muuttui kämppäkaveruudeksi.

Mun mielestä suhteen perusteissa on kyllä lähtökohtaisesti jotain pielessä jos pitää pyrkiä miellyttämään toista. En ole nuorenakaan tuntenut tarvetta miellyttää ketään. Mielestäni mieheni oli ärsyttävä ja omahyväinen mutta komea kun tavattiin. Käyttäydyin itselleni tyypilliseen tapaan eli naljailin ja tylytin vuoron perään. Pikkuhiljaa huomasin, että hänhän on itseasia mukava ja aika kuuma. Pian mentiin sänkyyn ja sen jälkeen on se keskinäinen vetovoima kaiken hoidellut. Mies tiesi tasan tarkkaan että olen tasan päinvastainen tyyliltäni kuin hänen exänsä , eikä ole koskaan toivonut siihen muutoksia. Minun mielestäni mieheni olisi paljon paremman näköinen parrattomana tai korkeintaan sängen kanssa ja hiukset nykyistä siiliä pitempänä, mutta koska nimenomaan rakastan häntä en puutu hänen ulkonäköönsä vaan hän saa olla juuri sellainen kun haluaa. Jos suhteessa on kaikki kunnossa kumpikin saa olla oma itsensä ja silti se kumppani haluaa sinua vaikka olisi mitkä pieruverkkarit päällä.

Ja se omana itsenä oleminen ja hyväksytyksi tuleminen tarkoittaa sitä, ettei voi koskaan yllättää tai kokeilla mitään uutta tai olla hetken aikaa toisenlainen? Kokeilla rajoja ja jopa rikkoa niitä? Etsiä ja löytää yhdessä jotain erilaista? Kehittyä yhdessä ja erikseen?

No ostapa itsellesi koirapuku ja konttaa ilta lattialla, eiköhän mies siitä ilahdu.

En usko, että se kiihottaisi häntä, mutta olen kyllä toteuttanut muita toiveita ja esittänyt omia toiveita, jotka on sitten toteutettu ja usein vielä mielä mielenkiintoisemmalla tavalla kuin olin itse ehdottanut:-).

Niin, jotkut meistä ovat vain aistillisempia, leikkisämpiä ja elämäniloisempia kuin toiset ja toivon mukaan löytävät partnerin, joka kangistuu ihan muulla tavalla kuin kaavoihinsa.

Jaa että leikkisyyttä ja elämän iloa on muuttaa itsensä joksikin muuksi.

Toivoisin että jokainen löytäisi partnerin joka pitää heitä itseään seksikkäänä eikä jotain vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Ihan tosi jos ei pysty pitämään kunooaniiaaan seksikkäänä ikään korkkereita tai että hän alkaa muuttamaan itseään toisenlaiseksi on väärän ihmisen kanssa.

Voisiko joku kääntää tämän virkkeen suomeksi? Olisin kiinnostunut sen sisällöstä.

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin että jokainen löytäisi partnerin joka pitää heitä itseään seksikkäänä eikä jotain vaatteita.

Seksikkyyden korostaminen vaatteilla on pelkkää plussaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun luettuani en ihmettele yhtään, miksi avioerot ja pettäminen ovat kovin yleisiä.

Minä en ymmärrä. Tai siis en ymmärrä sitä miksi ihmiset menevät yhteen sellaisen kanssa jota eivät pidä edes seksikkäänä vaan siihen tarvitaan jotain rekvisiittaa. Se taas kyllä selittää erot. Ei ole suhde kestävällä pohjalla silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin että jokainen löytäisi partnerin joka pitää heitä itseään seksikkäänä eikä jotain vaatteita.

Seksikkyyden korostaminen vaatteilla on pelkkää plussaa.

Niin, mutta nämä luolanaiset eivät tahdo sitä millään käsittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun luettuani en ihmettele yhtään, miksi avioerot ja pettäminen ovat kovin yleisiä.

Minä en ymmärrä. Tai siis en ymmärrä sitä miksi ihmiset menevät yhteen sellaisen kanssa jota eivät pidä edes seksikkäänä vaan siihen tarvitaan jotain rekvisiittaa. Se taas kyllä selittää erot. Ei ole suhde kestävällä pohjalla silloin.

Epäilemättä joskus vielä ymmärrät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin että jokainen löytäisi partnerin joka pitää heitä itseään seksikkäänä eikä jotain vaatteita.

Seksikkyyden korostaminen vaatteilla on pelkkää plussaa.

Niin, mutta nämä luolanaiset eivät tahdo sitä millään käsittää.

Taitaa taas oman vaatekaapin sisältö siellä siiderivalasta harmittaa. Ei ne korkkarit sinusta seksikästä tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun luettuani en ihmettele yhtään, miksi avioerot ja pettäminen ovat kovin yleisiä.

Minä en ymmärrä. Tai siis en ymmärrä sitä miksi ihmiset menevät yhteen sellaisen kanssa jota eivät pidä edes seksikkäänä vaan siihen tarvitaan jotain rekvisiittaa. Se taas kyllä selittää erot. Ei ole suhde kestävällä pohjalla silloin.

Epäilemättä joskus vielä ymmärrät.

Tuskinpa. Aivan kuten pinnalliset ihmiset eivät tule ymmärtämään mitä on tuntea vetoa toista ihmistä kohtaan eikä pelkkiä vaatteita.

Joillain on täällä hyvin rajoittunut käsitys siitä mikä on seksikästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin että jokainen löytäisi partnerin joka pitää heitä itseään seksikkäänä eikä jotain vaatteita.

Seksikkyyden korostaminen vaatteilla on pelkkää plussaa.

Niin, mutta nämä luolanaiset eivät tahdo sitä millään käsittää.

Taitaa taas oman vaatekaapin sisältö siellä siiderivalasta harmittaa. Ei ne korkkarit sinusta seksikästä tee.

Mikähän logiikka tässäkin kommentissa oikein on? Jos pidän huolta ulkonäöstäni, en todennäköisesti ole paisunut siiderivalaaksi eikä vaatekaappini ole täynnä mammatunikoita. Ja jatkuva korkkareista jankuttaminen osoittaa juuri sitä kehityksessään kivikauden tasolle jääneen naisen mielikuvituksen puutetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun luettuani en ihmettele yhtään, miksi avioerot ja pettäminen ovat kovin yleisiä.

Minä en ymmärrä. Tai siis en ymmärrä sitä miksi ihmiset menevät yhteen sellaisen kanssa jota eivät pidä edes seksikkäänä vaan siihen tarvitaan jotain rekvisiittaa. Se taas kyllä selittää erot. Ei ole suhde kestävällä pohjalla silloin.

Ero tulee kun perse leviää