Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapset isälle eron jälkeen.
23.09.2018 |
Ero tulossa.
Miehen toive.
Nyt kun olen tutkinut vuokra markkinoita yms asioita. Olen todennut että minun rahat ei riitä elämiseen. En pysty vuokraamaan tarpeeksi isoa asuntoa johon minä ja lapset mahtuisimme. Maksimissaan raha riittää kaksioon. Lapsia kolme, olisivat sitten kaikki samassa huoneessa. Vuokran lisäksi kaikki muut kulut. Sähkö, vesi, netti, puhelimet, auto, ruoka, vaatteet, lasten harrastukset...
Isällään on mahdollisuus jäädä nykyiseen omakotitaloon asumaan. Lapsilla säilyisi koti. Hänellä myös mahdollisuus taata lapsille sama elintaso kuin nyt.
Mun sydän on niin rikki jo siksi että ero tulee. Tämä hajottaa mut lopullisesti. Mutta pakko ajatella lasten parasta. Ei niiden tarvitse meidän erosta kärsiä enempää kuin on pakko.
Käyvät sitten kylässä minun luona.
Tää on niin vastoin minun ajatuksia. En hyväksy koko eroa. Se on niin väärin. Mutta ei mulle jätetä vaihtoehtoa. Jätetty mikä jätetty.
Niin epäonnistunut ja arvoton olo.
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa on ongelma?
Näethän halutessasi lapsia yhtä usein kuin keskimäärin miehet.
Voi sitä jälleennäkemisen riemua kun joka toinen viikonloppu käyvät luonasi. Pian kutsuvat sinua etunimelläsi ja isän uutta vaimoa kutsutaan äidiksi.
Näinpä juuri. Ja äitiys on kuitenkin aina ollut minulle tärkeintä. Voit ehkä kuvitella sen syvältä viiltävän tuskan mikä sisälläni on nyt. Ja tulee olemaan asian suhteen aina.
Ihan sama miten ero ja lasten asumiset järjestetään. Tuska on ja pysyy, koska lasten elämän perusturva järkkyy perheen hajotessa.Olispa se uus äiti sitten edes lapsille hyvä.
Aika helpottaa tuskankin suhteen, kyllä se väistyy ja häviää, ajan kanssa.
Niin. Kyllähän ihmiset selviää jopa oman lapsen kuolemasta. Kait sitä yhdestä erosta selviää. On muutkin selvinneet. Lapsetkin tottuu ja sopeutuu. Mieskin saa semmoisen rakkaan itselleen kun haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ hiton marttyyri sä kyllä olet :D
En tiedä onko tämä mahdollista mutta entäs jos vanhemmat vaihtaisivat kotia vuoroviikoin? Silloin riittäisi yksiö. Tiedän muutaman perheen, jossa ero on hoidettu näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää. Ei oo lasten etu, että tapaat vain vähän. Jos kolmion pystyisit vuokraamaan? Itse nukkuisit olohuoneessa.
Kolmioita katsoin. Kamalia vuokria. Kaksionkin vuokra sama mitä nyt maksetaan lainoja omakotitalosta. Vuokran päälle, vesi, sähköt ja autopaikka.
Kolmion vuokratessa talous menee todella tiukille. Juuri ja juuri onnistuisi, mutta KAIKESTA pitäisi luopua. Eikö silloin ole oikein lapsia kohtaan että saavat elää samanlaista elämää kuin tähänkin asti.
Saisivat avaimet, voisivat käydä milloin haluavat. Minä voisin viedä heitä harkkoihin. Mitään yhteishuoltajuus ongelmia ei olisi kun isänsä hoitaisi kaiken.
Kamalaahan se on. Eikä sitä lapsille toivoisi. Ei koko eroa. Mutta mikäs teet. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa.
Jos nyt kuitenkin ottaisit selvää mitä se yhteishuoltajuus oikeasti tarkoittaa sen sijaan että paljastat tietämättömyytesi täällä....
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen pohtinut. Haluan ehdottomasti säilyttää nykyisen koulun lapsillamme. Tällä hetkellä asumme parin sadan metrin päästä siitä. Ongelma onkin ettei minun tuloillani saa kovinkaan läheltä asuntoa. Lisäksi opiskelen tällä hetkellä, joten en saisi lainaakaan. Ero on tulossa miehen holtittoman alkoholinkäytön vuoksi, joten en kyllä haluaisi jättää lapsia miehelle.
Tällä hetkellä ainoa vaihtoehto on muuttaa lasten kanssa alle 50 neliöiseen kaksioon. Tuntuu todella pahalta rikkoa perhe ja lisäksi muuttaa lasten kanssa koirankoppiin! En halua heille koulun ja kaveripiirin vaihtoa kaiken muun paskan lisäksi.
Kurja tilanne teilläkin.
Kauempaa minäkin voisin löytää isomman asunnon. Mutta en tästä läheltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä joku avioehto? Jos ei ole, niin sama mitä kukakin on ostanut avioliiton aikana, ne menee puoliksi. Eri asia on jos joku on jotain henkilökohtaisesti testamentilla perinyt ja siinä ei ole Sinua mainittu. Taistele oikeuksistasi.
Avoliitto...
Jos avoliitto on kestänyt yli 5 vuotta ja lapset ovat yhteisiä, voi ap vaatia tasinkoa koska on ollut kotona hoitamassa lapsia. Eli ap:lla on oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä mahdollista mutta entäs jos vanhemmat vaihtaisivat kotia vuoroviikoin? Silloin riittäisi yksiö. Tiedän muutaman perheen, jossa ero on hoidettu näin.
Sitten pitäisi jakaa se yksiökin miehen kanssa. Miehellä jo uusi katsottuna, en haluaisi samassa sängyssä nukkua.
Olisi talon kulut ja yksiön kulut. Onko se sen halvempaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää. Ei oo lasten etu, että tapaat vain vähän. Jos kolmion pystyisit vuokraamaan? Itse nukkuisit olohuoneessa.
Kolmioita katsoin. Kamalia vuokria. Kaksionkin vuokra sama mitä nyt maksetaan lainoja omakotitalosta. Vuokran päälle, vesi, sähköt ja autopaikka.
Kolmion vuokratessa talous menee todella tiukille. Juuri ja juuri onnistuisi, mutta KAIKESTA pitäisi luopua. Ei
kö silloin ole oikein lapsia kohtaan että saavat elää samanlaista elämää kuin tähänkin asti.
Saisivat avaimet, voisivat käydä milloin haluavat. Minä voisin viedä heitä harkkoihin. Mitään yhteishuoltajuus ongelmia ei olisi kun isänsä hoitaisi kaiken.
Kamalaahan se on. Eikä sitä lapsille toivoisi. Ei koko eroa. Mutta mikäs teet. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa.
Jos nyt kuitenkin ottaisit selvää mitä se yhteishuoltajuus oikeasti tarkoittaa sen sijaan että paljastat tietämättömyytesi täällä....
Ei olisi yhteishuoltajuus ongelmia kun isällään olisi yksinhuoltajuus. Näin ehkä paremmin ilmaistu asia.
Ihan utopistinen ajatus, että ukolla olisi uusi ja itse luopuisi kaikesta vaikka ei ole tehnyt mitään väärin. Herrasmiehet jättävät vaimolle talon ja muuttavat itse muualle jos ovat sotkeneet avioliittoon kolmannen henkilön. Eikös sillä uudella naisella ole kotia, voisivat muuttaa ukon kanssa sinne asumaan. Sano, että sinä et ole lähdössä mihinkään, ukko saa lähteä ja elatusmaksut peritään kovimman mukaan. Sama kuin koulu- tai työpaikkakiusaajien kohdalla, kiusattu joutuu vaihtamaan koulua tai työpaikkaa ja kiusatut senkun porskuttavat eteenpäin kuin ei mitään olisi tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen pohtinut. Haluan ehdottomasti säilyttää nykyisen koulun lapsillamme. Tällä hetkellä asumme parin sadan metrin päästä siitä. Ongelma onkin ettei minun tuloillani saa kovinkaan läheltä asuntoa. Lisäksi opiskelen tällä hetkellä, joten en saisi lainaakaan. Ero on tulossa miehen holtittoman alkoholinkäytön vuoksi, joten en kyllä haluaisi jättää lapsia miehelle.
Tällä hetkellä ainoa vaihtoehto on muuttaa lasten kanssa alle 50 neliöiseen kaksioon. Tuntuu todella pahalta rikkoa perhe ja lisäksi muuttaa lasten kanssa koirankoppiin! En halua heille koulun ja kaveripiirin vaihtoa kaiken muun paskan lisäksi.
Otit juopon miehen ja teit lapsia ennen kuin koulut on käyty? Sitä niittää, mitä kylvää. Itse asun just tuollaisessa "koirankopissa", mutta asunkin yksin ja tästä saa kivasti käsirahan isompaan kämppään, jos joskus hankin lapsia. Tienaan myös ihan mukavasti ja omaisuuttakin on jo olemassa, en jää puille paljaille vaikka jäisinkin yksinhuoltajaksi. Ne on niitä valintoja.
Tämän takia avioliittoon jos meinaa hankkia lapsia ja olla pidempään kotiäitinä. Silloin laki on puolellasi etkä jää tyhjän päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olethan jo tarkistanut mahdollisuutesi esimerkiksi asumistukeen ja elatusapuun mieheltä, jos lapset olisivat vaikka puolet ajasta sinulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen pohtinut. Haluan ehdottomasti säilyttää nykyisen koulun lapsillamme. Tällä hetkellä asumme parin sadan metrin päästä siitä. Ongelma onkin ettei minun tuloillani saa kovinkaan läheltä asuntoa. Lisäksi opiskelen tällä hetkellä, joten en saisi lainaakaan. Ero on tulossa miehen holtittoman alkoholinkäytön vuoksi, joten en kyllä haluaisi jättää lapsia miehelle.
Tällä hetkellä ainoa vaihtoehto on muuttaa lasten kanssa alle 50 neliöiseen kaksioon. Tuntuu todella pahalta rikkoa perhe ja lisäksi muuttaa lasten kanssa koirankoppiin! En halua heille koulun ja kaveripiirin vaihtoa kaiken muun paskan lisäksi.
Kurja tilanne teilläkin.
Kauempaa minäkin voisin löytää isomman asunnon. Mutta en tästä läheltä.
No sitten sä varmaan muutat sinne kauemmas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä nyt taas, isällä ei ole muka oikeuksia pitää lapsia ?
Koko p.....tä akkalauma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen pohtinut. Haluan ehdottomasti säilyttää nykyisen koulun lapsillamme. Tällä hetkellä asumme parin sadan metrin päästä siitä. Ongelma onkin ettei minun tuloillani saa kovinkaan läheltä asuntoa. Lisäksi opiskelen tällä hetkellä, joten en saisi lainaakaan. Ero on tulossa miehen holtittoman alkoholinkäytön vuoksi, joten en kyllä haluaisi jättää lapsia miehelle.
Tällä hetkellä ainoa vaihtoehto on muuttaa lasten kanssa alle 50 neliöiseen kaksioon. Tuntuu todella pahalta rikkoa perhe ja lisäksi muuttaa lasten kanssa koirankoppiin! En halua heille koulun ja kaveripiirin vaihtoa kaiken muun paskan lisäksi.
Kurja tilanne teilläkin.
Kauempaa minäkin voisin löytää isomman asunnon. Mutta en tästä läheltä.No sitten sä varmaan muutat sinne kauemmas?
Ja lasten koulut sekä kaverit vaihtuu..
Vierailija kirjoitti:
Mitä nyt taas, isällä ei ole muka oikeuksia pitää lapsia ?
Koko p.....tä akkalauma.
Miten niin ei olisi oikeuksia? Eikö tässä ole ennemminkin käyty keskustelua miten äidin ei tarvitsisi täysin luopua lapsistaan? Jokainen joka toinen viikonloppu-isä on itse tehnyt sen valinnan. Kyllä heilläkin olisi oikeus 50-50 olemiseen lastensa kanssa. Jos oikeasti sitä haluaisivat.
Isä ei tähän asti ole hoitanut lasten juoksevia asioita. Koulun eikä harrastusten suhteen. Eikä ole ostanut vaatteita tms.
Mutta varmasti nämä asiat häneltä sujuisi ihan nii kuin muiltakin. Wilma tunnukset vaan ja nimenhuutoon myös. Siitä se lähtee.
Mielestäni pitäisi erossa suostua enemmänkin siihen että lapset jää isälle. Ei isä ole yhtään huonompi huoltaja kuin äiti.
Jonkin verran ollut julkisuudessa isiä, jotka ovat lähihuoltajia tai yksinhuoltajia ja hyvin ovat pärjänneet.
Ei äideillä pidä olla yksinoikeutta lapsiin. Jos isä on hyvätuloisempi sekin puoltaa sitä, että lapset isälle. Myös asuinolot tulee ottaa huomioon ympäristö muutenkin, esim jos on ehtinyt syntyä kaveripiiri/tuttu koulu jne.. on jopa tuhoisaa jos lapsi repäistään irti tutusta ympäristöstä.
Tapasin eroryhmässä naisen vuosia sitten, joka oli päätynyt miehensä kanssa juuri em seikkojen vuoksi siihen, että lapset jäivät isälle. Erosta oli silloin aikaa liki kaksi vuotta ja nainen kiitteli päätöstään ja kertoi, että se oli kaikille paras ratkaisu. Lapset olivat hänen luonaan siten, kuten olisivat olleet isän luona jos päähuoltajuus olisi ollut äidillä. Lomilla enemmän ja viikonloppuisin joustavasti. Ylipäätään molemminpuolinen joustavuus on tärkeä huoltajuudessa ja tapaamisissa. Muutoksia tulee aina puolin ja toisin ja pitää kyetä muuttamaan ja joustamaan tarvittaessa.
Lapsen etu pitää olla aina ennen muita.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni pitäisi erossa suostua enemmänkin siihen että lapset jää isälle. Ei isä ole yhtään huonompi huoltaja kuin äiti.
Jonkin verran ollut julkisuudessa isiä, jotka ovat lähihuoltajia tai yksinhuoltajia ja hyvin ovat pärjänneet.
Ei äideillä pidä olla yksinoikeutta lapsiin. Jos isä on hyvätuloisempi sekin puoltaa sitä, että lapset isälle. Myös asuinolot tulee ottaa huomioon ympäristö muutenkin, esim jos on ehtinyt syntyä kaveripii
ri/tuttu koulu jne.. on jopa tuhoisaa jos lapsi repäistään irti tutusta ympäristöstä.
Tapasin eroryhmässä naisen vuosia sitten, joka oli päätynyt miehensä kanssa juuri em seikkojen vuoksi siihen, että lapset jäivät isälle. Erosta oli silloin aikaa liki kaksi vuotta ja nainen kiitteli päätöstään ja kertoi, että se oli kaikille paras ratkaisu. Lapset olivat hänen luonaan siten, kuten olisivat olleet isän luona jos päähuoltajuus olisi ollut äidillä. Lomilla enemmän ja viikonloppuisin joustavasti. Ylipäätään molemminpuolinen joustavuus on tärkeä huoltajuudessa ja tapaamisissa. Muutoksia tulee aina puolin ja toisin ja pitää kyetä muuttamaan ja joustamaan tarvittaessa.
Lapsen etu pitää olla aina ennen muita.
Juuri näin. Mutta kyllä se sattuu tosi kovasti. Menettää iso osa omien lasten elämästä. Ei se suhde tule olemaan yhtä lämmin ja luottavainen kun nähdään vai silloin tällöin. Mutta kyllä se suhde kärsii valtavasti ja lasten elämästä, arjesta lasten kanssa menettää ison osan vaikka olisi 50-50 huoltajuus.
Alue: Aihe vapaa
Minä miellän äitipuoleni enemmän äidikseni kuin biologisen äitini.