Lapset isälle eron jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Ihan utopistinen ajatus, että ukolla olisi uusi ja itse luopuisi kaikesta vaikka ei ole tehnyt mitään väärin. Herrasmiehet jättävät vaimolle talon ja muuttavat itse muualle jos ovat sotkeneet avioliittoon kolmannen henkilön. Eikös sillä uudella naisella ole kotia, voisivat muuttaa ukon kanssa sinne asumaan. Sano, että sinä et ole lähdössä mihinkään, ukko saa lähteä ja elatusmaksut peritään kovimman mukaan. Sama kuin koulu- tai työpaikkakiusaajien kohdalla, kiusattu joutuu vaihtamaan koulua tai työpaikkaa ja kiusatut senkun porskuttavat eteenpäin kuin ei mitään olisi tapahtunut.

Missä ihmeen utopiamaassa sinä asut? Vai että pitäisi oikein talo antaa toiselle. 

Vierailija kirjoitti:

Kun mies kerta haluaa erota, niin on vain ihan oikein, että joutuu pyörittämään arkensa lasten kanssa. Sinä saat parhaat ja kivat jutut ja olet vapaa etsimään uuden paremman miehen. Toki voit aina tehdä exäsi ja sen nyxän elämän yhdeksi helvetiksi lastesi kautta. Hehheh

Onpas täällä nyt eroon lapsista -myönteistä keskustelua :O Taidankin olla oikea onnen nainen, erittäin fiksu. No, niin oonkin.

t. jätin lapset isälle, koska halusin niin

En näe ongelmaa siinä että lapset jää isälleen.

T: yh-iskä

Vierailija kirjoitti:

En näe ongelmaa siinä että lapset jää isälleen.

T: yh-iskä

Mä näen; sen, että ap ei halua sitä. Tyhmä akka, jos suostuu.

Vierailija kirjoitti:

Miten asumistuki? Toimeentulotuki? Mahdutte lasten kanssa pienempäänkin asuntoon, jos tarvi vaatii, muutatte isompaan sittne kun on varaa. Koulukyydit sinun tietysti pitää järjestää itse. Jos lapset jäävät isälle, joudut maksamaan elatusmaksut, eli ilmaiseksi et selviä.

Isän alkoholinkäyttö. Onko hän täysin juoppo, vai kuluuko vain silloin kun ei tarvitse olla vastuussa lapsista (eli sinä olet)? Jos viina saa unohtamaan velvollisuudet, ethän tosissasi mieti lasten jättämistä hänelle?

Omat lapseni jäivät eron jälkeen asumaan isän luokse omaan tuttuun kotiin. Olin silloin pitkään sairauslomalla mt-ongelmien vuoksi, enkä olisi jaksanut pitää lapsista huolta vuoroviikoin, hyvä kun joka toinen vkl. Nykyään lapset käyvät useammin, ovat välillä viikollakin yötä tai piipahtavat koulun jälkeen. Meille lähivanhemmuus isälle oli ainoa järkevä vaihtoehto, mutta silti suosittelen, että jos suinkin pystyt, yrittäkää vuoroviikkoja.

Oikeasti ei tullut edes mieleen että tukiakin voisi saada. Pitää tutustua mitä olisi mahdollista saada, kiitos muistutuksesta.

Minun mies ei ole juoppo. Se juoppo oli jonkun muun keskusteluun osallistuneen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

En näe ongelmaa siinä että lapset jää isälleen.

T: yh-iskä

Ei siinä varmasti ole ongelmaa jos molemmat niin haluaa.

Minä en valitettavasti vain haluaisi olla lasteni elämässä pelkkä käypäläinen, ihminen jota nähdään joskus. Vaan haluaisin olla lasteni arjessa ja elämässä ihan joka päivä. Riippumatta siitä miten raskasta se voikaan välillä olla.

Ap

Etkä tainnut tajuta sitäkään, että jos lapset on isällä, maksat satoja euroja elareita kolmesta, jos mies niin vaatii. ETKÄ saa tukia. Äly hoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten asumistuki? Toimeentulotuki? Mahdutte lasten kanssa pienempäänkin asuntoon, jos tarvi vaatii, muutatte isompaan sittne kun on varaa. Koulukyydit sinun tietysti pitää järjestää itse. Jos lapset jäävät isälle, joudut maksamaan elatusmaksut, eli ilmaiseksi et selviä.

Isän alkoholinkäyttö. Onko hän täysin juoppo, vai kuluuko vain silloin kun ei tarvitse olla vastuussa lapsista (eli sinä olet)? Jos viina saa unohtamaan velvollisuudet, ethän tosissasi mieti lasten jättämistä hänelle?

Omat lapseni jäivät eron jälkeen asumaan isän luokse omaan tuttuun kotiin. Olin silloin pitkään sairauslomalla mt-ongelmien vuoksi, enkä olisi jaksanut pitää lapsista huolta vuoroviikoin, hyvä kun joka toinen vkl. Nykyään lapset käyvät useammin, ovat välillä viikollakin yötä tai piipahtavat koulun jälkeen. Meille lähivanhemmuus isälle oli ainoa järkevä vaihtoehto, mutta silti suosittelen, että jos suinkin pystyt, yrittäkää vuoroviikkoja.

Oikeasti ei tullut edes mieleen että tukiakin voisi saada. Pitää tutustua mitä olisi mahdollista saada, kiitos muistutuksesta.

Minun mies ei ole juoppo. Se juoppo oli jonkun muun keskusteluun osallistuneen.

Ap

Ootko ihan tampio? Elämänhallintaa ei taida olla, kun et tuotakaan tajunnut. Typerä akka.

Tai ehkäpä en ole ikinä elämässäni tukien varassa joutunut elämään. Siksi en näitä hoksannut.

Jos lapset tulevat luoksesi saat elatusmaksua 150-500 eur / lapsi, riippuen puolisosi tuloista ja lapsen kuluista.

Jos lapset jäävät puolisollesi, sinä maksat elatusmaksut.

Lähivanhempi saa myös lapsilisät, jotka ovat kolmesta lapsesta vähän reilu 300 euroa kuukaudessa.

Lisäksi tietysti on mahdollisuus saada asumistukea, jos rahat eivät vieläkään riitä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä sovittiin jo ennen lasten tekemistä että lapset lähtevät miehen mukaan jos tulee ero. Pitkä suhde takana ja mies petti. Tapetilla oli asia että erotaan ja  lähdetään  eri suuntiin tai tehdään lapset ja erotaan sitten. Oltiin jo lähempänä neljääkymmentä joten tehtiin lapset kun etenkin minulta olisi jäänyt kokonaan tekemättä kun uuttakaan ei ollut tiedossa. Mies osallistui hoitamiseen vauvasta asti ja piti vanhempainvapaat, minä pidin vain äitiyslomat. Erottiin kun nuorempi oli puolivuotias. Nyt molemmat jo koululaisia ja ollaan aloiteltu vuorottelua. Voi olla että muuttavat kohta vakinaisemmin minun luokseni. 

Huh miten jotkut osaavat erottaa tunteet ja käytännön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten asumistuki? Toimeentulotuki? Mahdutte lasten kanssa pienempäänkin asuntoon, jos tarvi vaatii, muutatte isompaan sittne kun on varaa. Koulukyydit sinun tietysti pitää järjestää itse. Jos lapset jäävät isälle, joudut maksamaan elatusmaksut, eli ilmaiseksi et selviä.

Isän alkoholinkäyttö. Onko hän täysin juoppo, vai kuluuko vain silloin kun ei tarvitse olla vastuussa lapsista (eli sinä olet)? Jos viina saa unohtamaan velvollisuudet, ethän tosissasi mieti lasten jättämistä hänelle?

Omat lapseni jäivät eron jälkeen asumaan isän luokse omaan tuttuun kotiin. Olin silloin pitkään sairauslomalla mt-ongelmien vuoksi, enkä olisi jaksanut pitää lapsista huolta vuoroviikoin, hyvä kun joka toinen vkl. Nykyään lapset käyvät useammin, ovat välillä viikollakin yötä tai piipahtavat koulun jälkeen. Meille lähivanhemmuus isälle oli ainoa järkevä vaihtoehto, mutta silti suosittelen, että jos suinkin pystyt, yrittäkää vuoroviikkoja.

Oikeasti ei tullut edes mieleen että tukiakin voisi saada. Pitää tutustua mitä olisi mahdollista saada, kiitos muistutuksesta.

Minun mies ei ole juoppo. Se juoppo oli jonkun muun keskusteluun osallistuneen.

Ap

Jos alkoholi ei ole ongelma, niin sittenhän ongelmaa ei ole. Katso tukimahdollisuuksia Kelan sivuilta, sieltä löydät mm. asumistukilaskurin. Asumistuen avulla varmaankin saisit sen verran isomman asunnon, että lapsillekin olisi kunnolla tilaa. Tsemppiä, selviät kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Kun mies kerta haluaa erota, niin on vain ihan oikein, että joutuu pyörittämään arkensa lasten kanssa. Sinä saat parhaat ja kivat jutut ja olet vapaa etsimään uuden paremman miehen. Toki voit aina tehdä exäsi ja sen nyxän elämän yhdeksi helvetiksi lastesi kautta. Hehheh

No nyt on katkeraa tekstiä. Toki on varmasti sellaisia isiä, joille lasten kanssa oleminen on rangaistus. Mutta on myös paljon isiä, jotka viihtyvät lastensa kanssa ja heille lapset eivät ole mikään rangaistus.

Ja sitten tuollainen kostaminen lasten kautta on sairainta mitä tiedän. Ihmettelen miksi tuo kommentti on saanut noin paljon yläpeukkua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En näe ongelmaa siinä että lapset jää isälleen.

T: yh-iskä

Mä näen; sen, että ap ei halua sitä. Tyhmä akka, jos suostuu.

Tässä ei ole kyse Ap:n halusta vaan se miten lapsille saadaan parhaat mahdolliset olosuhteet. Johokin kapiseen yksiöön äidin kanssa vain siksi kun äiti haluaa?

Kai muistat ottaa huomioon, että maksat isälle elatusmaksua kolmesta lapsesta.

Jos tämä ap:n stoori ei ole provo, niin sitten niitä ei olekaan.

Meillä vanhempien erotessa me kolme lasta jäätiin isän kanssa vanhaan kotiin, äiti muutti samaan kaupunkiin asuntoon, johon saatiin avain, käytiin yksin ja yhdessä kylässä ja välillä oltiin välillä yökylässä. Oltiin jo siis vanhempia, ala- ja yläasteikäisiä. Kukaan ei traumatisoitunut, äiti säilyi läheisenä elämässä, meistä lapsista kasvoi normaaleja ja tasapainoisia. Avain on siinä, että vanhemmat ovat sovussa ja mahdollistavat säännöllisen näkemisen, eivät mollaa toisiaan jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pitäisi erossa suostua enemmänkin siihen että lapset jää isälle. Ei isä ole yhtään huonompi huoltaja kuin äiti.

Jonkin verran ollut julkisuudessa isiä, jotka ovat lähihuoltajia tai yksinhuoltajia ja hyvin ovat pärjänneet.

Ei äideillä pidä olla yksinoikeutta lapsiin. Jos isä on hyvätuloisempi sekin puoltaa sitä, että lapset isälle.  Myös asuinolot tulee ottaa huomioon ympäristö muutenkin, esim jos on ehtinyt syntyä kaveripii

ri/tuttu koulu jne.. on jopa tuhoisaa jos lapsi repäistään irti tutusta ympäristöstä.

Tapasin eroryhmässä naisen vuosia sitten, joka oli päätynyt miehensä kanssa juuri em seikkojen vuoksi siihen, että lapset jäivät isälle. Erosta oli silloin aikaa liki kaksi vuotta ja nainen kiitteli päätöstään ja kertoi, että se oli kaikille paras ratkaisu. Lapset olivat hänen luonaan siten,  kuten olisivat olleet isän luona jos päähuoltajuus olisi ollut äidillä. Lomilla enemmän ja viikonloppuisin joustavasti. Ylipäätään molemminpuolinen joustavuus on tärkeä huoltajuudessa ja tapaamisissa. Muutoksia tulee aina puolin ja toisin ja pitää kyetä muuttamaan ja joustamaan tarvittaessa.

Lapsen etu pitää olla aina ennen muita.

Juuri näin. Mutta kyllä se sattuu tosi kovasti. Menettää iso osa omien lasten elämästä. Ei se suhde tule olemaan yhtä lämmin ja luottavainen kun nähdään vai silloin tällöin. Mutta kyllä se suhde kärsii valtavasti ja lasten elämästä, arjesta lasten kanssa menettää ison osan vaikka olisi 50-50 huoltajuus.

Niinhän siinä valitettavasti käy. Mun lapset jäi myös koulun vuoksi isälleen, kun isä päätti, että tää perhe-elämä ei enää nappaa moro ja jätti mut. Lapset on nykyään mulle todella etäisiä. Niillä on ne omat harrastukset, yökyläilyt kavereilla ja mummolassa yms. kiireet, eli välillä ne ehtii mun luo ehkä kerran kuussa. En oikeastaan tiedä niiden elämästä mitään.

Mielestäni kestämätön tilanne, että tavallaan suhteessa vaikka avoliitto onkin, avionrikkoja saisi lapset. Jos se asia menisi käräjäoikeuden ratkaistavaksi, niin tuossa tapauksessa poikkeuksetta äiti saisi lapset. Mies joutuisi maksamaan elatusmaksut ja vaimo lapsineen saisi jäädä kyseiseen omakotitaloon.

Tämä on trolli.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni kestämätön tilanne, että tavallaan suhteessa vaikka avoliitto onkin, avionrikkoja saisi lapset. Jos se asia menisi käräjäoikeuden ratkaistavaksi, niin tuossa tapauksessa poikkeuksetta äiti saisi lapset. Mies joutuisi maksamaan elatusmaksut ja vaimo lapsineen saisi jäädä kyseiseen omakotitaloon.

Ei tähän taloon ole mahdollisuutta jäädä. En minä yksinäni saisi tarpeeksi lainaa, ja sitä on vielä maksettavana. Muutenkin asumiskulut kaikkineen nousee niin että turha edes haaveilla. Sehän olisi tietysti ihanne, että saisin jäädä tuttuun kotiin. On meinaan yllättävän vaikea pala luopua kodistakin. Varsinkin se että jonain päivänä tänne minun kotiin muuttaa toinen nainen emännöimään. Sietämätön ajatus.