Lapset isälle eron jälkeen.
Ero tulossa.
Miehen toive.
Nyt kun olen tutkinut vuokra markkinoita yms asioita. Olen todennut että minun rahat ei riitä elämiseen. En pysty vuokraamaan tarpeeksi isoa asuntoa johon minä ja lapset mahtuisimme. Maksimissaan raha riittää kaksioon. Lapsia kolme, olisivat sitten kaikki samassa huoneessa. Vuokran lisäksi kaikki muut kulut. Sähkö, vesi, netti, puhelimet, auto, ruoka, vaatteet, lasten harrastukset...
Isällään on mahdollisuus jäädä nykyiseen omakotitaloon asumaan. Lapsilla säilyisi koti. Hänellä myös mahdollisuus taata lapsille sama elintaso kuin nyt.
Mun sydän on niin rikki jo siksi että ero tulee. Tämä hajottaa mut lopullisesti. Mutta pakko ajatella lasten parasta. Ei niiden tarvitse meidän erosta kärsiä enempää kuin on pakko.
Käyvät sitten kylässä minun luona.
Tää on niin vastoin minun ajatuksia. En hyväksy koko eroa. Se on niin väärin. Mutta ei mulle jätetä vaihtoehtoa. Jätetty mikä jätetty.
Niin epäonnistunut ja arvoton olo.
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen pohtinut. Haluan ehdottomasti säilyttää nykyisen koulun lapsillamme. Tällä hetkellä asumme parin sadan metrin päästä siitä. Ongelma onkin ettei minun tuloillani saa kovinkaan läheltä asuntoa. Lisäksi opiskelen tällä hetkellä, joten en saisi lainaakaan. Ero on tulossa miehen holtittoman alkoholinkäytön vuoksi, joten en kyllä haluaisi jättää lapsia miehelle.
Tällä hetkellä ainoa vaihtoehto on muuttaa lasten kanssa alle 50 neliöiseen kaksioon. Tuntuu todella pahalta rikkoa perhe ja lisäksi muuttaa lasten kanssa koirankoppiin! En halua heille koulun ja kaveripiirin vaihtoa kaiken muun paskan lisäksi.
Otit juopon miehen ja teit lapsia ennen kuin koulut on käyty? Sitä niittää, mitä kylvää. Itse asun just tuollaisessa "koirankopissa", mutta asunkin yksin ja tästä saa kivasti käsirahan isompaan kämppään, jos joskus hankin lapsia. Tienaan myös ihan mukavasti ja omaisuuttakin on jo olemassa, en jää puille paljaille vaikka jäisinkin yksinhuoltajaksi. Ne on niitä valintoja.
No hohhoijaa, pääsitpäs pätemään.
Itse jäin ok-taloon lasten kanssa kun ex löysi uuden. Tyhmä teko näin jälkeenpäin ajateltuna, mutta lasten parasta ajattelin. Ovat kyllä kiitollisia olleet. Kituuteltu on lukiot ja toisen terapiat. Ex näki lapsia tosi harvoin.
Vieläkin talovelkaa ja muuta jäljellä. Kädestä suuhun eletään. Lapset vieläkin luonani.
Olen monesti ajatellut että olisi kannattanut jättää lapset ex:lle. Sen verran raskasta on ollut. Ex ei varmaan olisi kyllä heitä huolinut kun vietti lapsivapaata elämäänsä. Yökylässä kävivät 10 vuodessa 3 kertaa
Muulloin 3-4 h kerralla n 3kk välein
Hyvin yksinkertaista. Olet avoliiton valinnut joten avioliiton turvaa ei erotessa tule. Ne seuraukset joutuu jossain vaihees kohtaamaan.
Jätin pojan asumaan isänsä kanssa. Molempien toive. Virhetikki. Exä on tehnyt kaikkensa, jotta minun ja pojan yhteydenpito on hiipunut. Exä ei vastaa lasta koskeviin kysymyksiin, minua vähätelty lapselle ja valehdeltu asioita. Poika vihaa minua ja on katkera.
Jos jotain menneessä elämässäni muuttaisin, niin en jättäisi lasta isälle.
Vierailija kirjoitti:
Jätin pojan asumaan isänsä kanssa. Molempien toive. Virhetikki. Exä on tehnyt kaikkensa, jotta minun ja pojan yhteydenpito on hiipunut. Exä ei vastaa lasta koskeviin kysymyksiin, minua vähätelty lapselle ja valehdeltu asioita. Poika vihaa minua ja on katkera.
Jos jotain menneessä elämässäni muuttaisin, niin en jättäisi lasta isälle.
Tuota samaa on tehneet lukuisat äidit. Oli valitettavasti sun vuoro. Eikös sille ole oikein nimi: Vieraannuttaminen
Avoliitto...[/quote]
Jos avoliitto on kestänyt yli 5 vuotta ja lapset ovat yhteisiä, voi ap vaatia tasinkoa koska on ollut kotona hoitamassa lapsia. Eli ap:lla on oikeuksia.[/quote]
Katso avoliittolaki! Sinulla on myös oikeus puoliksi kodin irtaimistoon, vaikka mies olisi ne hankkinut. Myös omaisuutta voidaan tasata, sillä olet kotona ollessasi mahdollistanut miehen työnkäynnin. Suosittelen että hankit juristin
Vierailija kirjoitti:
Ero tulossa.
Miehen toive.
Nyt kun olen tutkinut vuokra markkinoita yms asioita. Olen todennut että minun rahat ei riitä elämiseen. En pysty vuokraamaan tarpeeksi isoa asuntoa johon minä ja lapset mahtuisimme.
no kyllä ne elaritkin aika ison loven sun lompakkoon tekee, jos lapset jää isälle
Rakkaus on tärkeintä, ei iso asunto. Pärjäätte pienessäkin, kun on rakkautta. Älä hylkää lapsiasi ison asunnon tai isän suoman materian takia.. Jos olet pienituloinen, soitapa nyt aivan ensiksi kuntasi sosiaalityöntekijälle, jos hän voisi auttaa raha-ja asuntoasioissa sinua. Uskon, että asiasi järjestyvät kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus on tärkeintä, ei iso asunto. Pärjäätte pienessäkin, kun on rakkautta. Älä hylkää lapsiasi ison asunnon tai isän suoman materian takia.. Jos olet pienituloinen, soitapa nyt aivan ensiksi kuntasi sosiaalityöntekijälle, jos hän voisi auttaa raha-ja asuntoasioissa sinua. Uskon, että asiasi järjestyvät kyllä.
Se on kyllä totta. Isä on lapsille valtavan tärkeä. Minä kuitenkin olen se, jolle kerrotaan asiat ja kiukutellaan. Aina olen kaikki lasten asiat hoitanut.
Juuri keskimmäinen tuosta sohvalta spontaanisti totesi, sä oot äiti maailman paras, mä rakastan sua.
Ja minä mietin lasteni hylkäämistä.
Elämästä vaan tulee ihan älyttömän hankalaa kaikin tavoin eron jälkeen. Rahan vähyys vaikeuttaa kaikkea entisestään.
Voi kun saisin jotenkin eron peruutettua, parisuhteen kuntoon ja perheen pysymään yhdessä. Mitään muuta en toivoisi. Mutta ei se ole enään mahdollista. Mies ei halua niin ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto...
Jos avoliitto on kestänyt yli 5 vuotta ja lapset ovat yhteisiä, voi ap vaatia tasinkoa koska on ollut kotona hoitamassa lapsia. Eli ap:lla on oikeuksia.
Katso avoliittolaki! Sinulla on myös oikeus puoliksi kodin irtaimistoon, vaikka mies olisi ne hankkinut. Myös omaisuutta voidaan tasata, sillä olet kotona ollessasi mahdollistanut miehen työnkäynnin. Suosittelen että hankit juristin
Pitää tutustua. En vaan yhtään jaksaisi mitään riitelyä tämmöisistä. Ero muutenkin on jo niin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätin pojan asumaan isänsä kanssa. Molempien toive. Virhetikki. Exä on tehnyt kaikkensa, jotta minun ja pojan yhteydenpito on hiipunut. Exä ei vastaa lasta koskeviin kysymyksiin, minua vähätelty lapselle ja valehdeltu asioita. Poika vihaa minua ja on katkera.
Tätä minäkin pelkään. Tiedän että ainakin yksi lapsistani katkeroituu minulle, vaikkei isänsä sitä edesauttaisi. On sen luontoinen ja olen hänelle niin tärkeä. Väkisinhän sitä vieraantuu lapsista kun näkee vähän. Ikävä totuus.
Kurjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus on tärkeintä, ei iso asunto. Pärjäätte pienessäkin, kun on rakkautta. Älä hylkää lapsiasi ison asunnon tai isän suoman materian takia.. Jos olet pienituloinen, soitapa nyt aivan ensiksi kuntasi sosiaalityöntekijälle, jos hän voisi auttaa raha-ja asuntoasioissa sinua. Uskon, että asiasi järjestyvät kyllä.
Se on kyllä totta. Isä on lapsille valtavan tärkeä. Minä kuitenkin olen se, jolle kerrotaan asiat ja kiukutellaan. Aina olen kaikki lasten asiat hoitanut.
Juuri keskimmäinen tuosta sohvalta spontaanisti totesi, sä oot äiti maailman paras, mä rakastan sua.
Ja minä mietin lasteni hylkäämistä.
Elämästä vaan tulee ihan älyttömän hankalaa kaikin tavoin eron jälkeen. Rahan vähyys vaikeuttaa kaikkea entisestään.
Voi kun saisin jotenkin eron peruutettua, parisuhteen kuntoon ja perheen pysymään yhdessä. Mitään muuta en toivoisi. Mutta ei se ole enään mahdollista. Mies ei halua niin ei halua.
Vahvuutta nyt ja selkärankaa. Ei voi olla rahasta kyse mikään. Jos olet pienituloinen, saat oikeusapua ja yhteiskunnalta tukea, löydät kyllä keinot selvitä. Hanki itsellesi ihmisiä, jotka tukevat sinua. Elämä köyhänä yh:na on varmasti haastavaa, mutta et sinä ainoa yh ole. Voitko muutenkaan elää sen asian kanssa, että olet jättänyt lapsesi asunnon ja rahan takia? Tai koska on hankalaa? Kuuntele lapsiasi, kuuntele sydäntäsi. Äiti on aina äiti.
Ootko kysyny haluaako mies lasten lähihuoltajaksi? Kaikki ei nimittäin halua. Ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätin pojan asumaan isänsä kanssa. Molempien toive. Virhetikki. Exä on tehnyt kaikkensa, jotta minun ja pojan yhteydenpito on hiipunut. Exä ei vastaa lasta koskeviin kysymyksiin, minua vähätelty lapselle ja valehdeltu asioita. Poika vihaa minua ja on katkera.
Jos jotain menneessä elämässäni muuttaisin, niin en jättäisi lasta isälle.
Tuota samaa on tehneet lukuisat äidit. Oli valitettavasti sun vuoro. Eikös sille ole oikein nimi: Vieraannuttaminen
Eli joku äiti on vieraannuttanut oman lapsensa, niin nyt on sit oikeutetusti tämän kommentin äidin vuoro kokea sama, niinkö?
^ Entä jos se isä vaan on parempi vaihtoehto? Ap voi kuitenkin tavata lapsiaan usein, ettei siinä tarvitse kenestäkään vieraantua. Ja kun ap saa taloutensa paremmalle tasolle, voivat siirtyä vko-vko elämiseen.
Et jätä lapsiasi! Miksi itsearvostuksesi on noin huono (onko ehkä mies lytännyt sen)? Miksi uskot, että raha ja iso asunto on äitiä tärkeämpi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa on ongelma?
Näethän halutessasi lapsia yhtä usein kuin keskimäärin miehet.
Voi sitä jälleennäkemisen riemua kun joka toinen viikonloppu käyvät luonasi. Pian kutsuvat sinua etunimelläsi ja isän uutta vaimoa kutsutaan äidiksi.
Näinpä juuri. Ja äitiys on kuitenkin aina ollut minulle tärkeintä. Voit ehkä kuvitella sen syvältä viiltävän tuskan mikä sisälläni on nyt. Ja tulee olemaan asian suhteen aina.
Ihan sama miten ero ja lasten asumiset järjestetään. Tuska on ja pysyy, koska lasten elämän perusturva järkkyy perheen hajotessa.Olispa se uus äiti sitten edes lapsille hyvä.
Ei tule mitään uutta äitiä, korkeintaan isän uusi kumppani. Mutta sinä olet lasten paras ja ainoa äiti ja sellaisena pysyt.
Joo mutta pidä ap huoli että pysyt lapsille äitinä. Isän uudet kumppanit kun mielellään varmistelevat paikkaansa alkamalla touhuta äitinä ja hoitaa lapsien asioita mm. harrastuksiin päin, auttavat koulutehtävissä ja vaatehankinnoissa ym. Eivätkä isät puutu siihen mitenkään. Meillä kävi näin kun lapset jäivät isälleen asumaan erossa ja isän uusi lapsineen muutti sisään. Alkoivat pyörittää koko sakkia perheenä.
Vierailija kirjoitti:
^ Entä jos se isä vaan on parempi vaihtoehto? Ap voi kuitenkin tavata lapsiaan usein, ettei siinä tarvitse kenestäkään vieraantua. Ja kun ap saa taloutensa paremmalle tasolle, voivat siirtyä vko-vko elämiseen.
Jaa siksi kun isällä on iso asunto ja rahaa?
Vierailija kirjoitti:
^ Entä jos se isä vaan on parempi vaihtoehto? Ap voi kuitenkin tavata lapsiaan usein, ettei siinä tarvitse kenestäkään vieraantua. Ja kun ap saa taloutensa paremmalle tasolle, voivat siirtyä vko-vko elämiseen.
Äiti on äiti.
Heh, ei pitäisi tarttua tähän, mutta kerronpa silti. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 15 vuotta. Miehen alkoholin käyttö alkoi lipsumaan vajaa viitisen vuotta sitten. Olen valmistunut ensimmäiseen ammattiini reilu kymmenen vuotta sitten, mutta en pysty terveyssyistä enää jatkamaan ammatissani. Vaihtoehtoina oli jäädä työttömäksi tai vaihtaa alaa.
Toivottavasti oma elämäsi on myös jatkossa yhtä ennalta arvattavaa kuten tähänkin saakka! Tai ehkä huomaat ettet voikaan vaikuttaa kaikkiin ympärilläsi tapahtuviin asioihin.