Lue keskustelun säännöt.
Mitä teette ilman alkoholia?
22.09.2018 |
Mulla on aivan kuoleman tylsää. Ahdistaa kun ei oo mitään tekemistä. Ennen join viikonloppuisin, mutta olen huomannut ettei alkoholi sovi minulle, joten olen lopettanut. Tai no nyt ollut viikon ilman ja tämä on kärsimystä. Ei ole yhtään mitään tekemistä, ihan helvetin tylsää. Kertokaa mitä voi tehdä ilman viinaa? Baariin en mene selvin päin enkä jaksa olla vaan kotona. Keksikää mulle tekemistä!
Kommentit (158)
Lopetin Alkoholinkäytön jo 15 vuotta sitten. Elämäni paras päätös.
Siinnä menee pitkä aika ennen kuin tottuu normaaliin elämään
Suosittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon varmaan todella outo tän takia, mut mä todella nautin krapulapäivistä.Joskus jopa enemmän kun juomisesta..se että olo on niin hirvee etten voi kun kattoo leffoja, lepää ja vetää pitsaa naamaan, se on mahtavaa. Lisäks pää on tyhjä kaikesta, mä oon krapulassa aina hyvällä tuulella enkä murehdin mitään.
Juon 2-3 kertaa kuussa kunnon kännit.
Olet onnekas sillä muille krapula on yksi pahimmista olotiloista mitä voi olla. Itselle pahinta oli se ahdistus, itsarimasennus, morkkis, vapinatärinä, pakko-oireet, väsymys mutta ei saa unta jne. Monesti joutunut ottamaan rauhottavia ja tasottavia että sen kamalan olon saa pois. Päätös lopettamisesta oli siis aikanaan helppo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
siideripissis kirjoitti:
Alkoholiton elämä on tasapaksua huttua. Viikonloput ei eroa arjesta ja kaikki on tylsää. Ketään mielenkiintoisia ihmisiä ei tapaa ja sosiaalinen elämä kuivuu.
Miksi ei voi tehdä samaa ilman alkoholia? Tarvitset alkoholia, että ihmisistä tulee kiinnostavia ja haluat olla heidän kanssaan. Ovatko he silloin oikeasti kiinnostavia?
Eihän niitä muita ihmisiä jaksa ilman alkoholia. Oikeastaan ei jaksa silloinkaan mutta sinkkuna saattaa eksyä baariin.
Ihmiset, joita ei kestä ilman alkoholia ovat vääriä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin Alkoholinkäytön jo 15 vuotta sitten. Elämäni paras päätös.
Siinnä menee pitkä aika ennen kuin tottuu normaaliin elämään
Suosittelen.
Taukoa meinasin itse vaan pitää, en ehkä oo mikskään muslimiks vielä ryhtymässä tollasine alkoholikieltoinensa.
Tavallaan sen ehkä tietää, että juomisen lopettaminen ei erityisemmin eroa jostain tupakoinnin lopettamisesta, jonka lopetin jo vuosia sitten. Siis että koko ns. tapa johtuu vaan aivokemiallisesta riippuvuudesta. Ja lopettamisen jälkeen ajan myötä aivot korjaa itseään automaattisesti niin että se selvinpäin olo alkaa tuntua viikko viikolta paremmalta, ja kohta huomaa ettei koko asiaa edes ajattele. Jotain kuitenkin siinä juomisessa kokee olevan niin ainutlaatuista ja hauskaa, toisin kuin jossain tupakan poltossa, että hankala ajatella koko elämää täysraittiina.
Vierailija kirjoitti:
siideripissis kirjoitti:
Alkoholiton elämä on tasapaksua huttua. Viikonloput ei eroa arjesta ja kaikki on tylsää. Ketään mielenkiintoisia ihmisiä ei tapaa ja sosiaalinen elämä kuivuu.
Mutta sehän on just parasta, kun ei tarvi tavata ihmisiä. Mä voisin olla aina yksin kotona, tai yksin koiran kanssa mettässä sienestämässä. Elämä on ihanaa kun ei tarvi kuunnella kenenkään korvia raastavaa pälätystä. Mulla ei ole ikinä tylsää, sitä voi vaan luoda katseensa ulos ikkunasta ja antaa ajatusten vaeltaa ja hupsista, onkin mennyt jo kaksi tuntia ja nukkumaan pitäisi mennä.
Sitten jos on oikein supersosiaalinen päivä voi käydä kaupoilla, pääsee sanomaan kaupan kassalle hei, ja taas menee pari viikkoa niin ettei tarvi nähdä eikä kuulla kenestäkään mitään. Arki ja vapaa eroaa toisistaan suurestikin. Arkena pitää tehdä töitä, eli herätä aikaisin ja sietää kollegoiden pälät
Samat fiilikset. Mulla on vilkas oman pään sisäinen elämä ja koskaan ei ole tylsää. Keksin aina itsekseni tekemistä, kotona tai ulkona. Ulkona kävellessä on parasta kun voi miettiä omia juttuja ja seikkailla omassa päässä, se on kuin katsoisi elokuvaa, johon itse sepittää juonet, paikat.
Muiden ihmisten kanssa voi olla joskus tylsää jos on pakotettu olemaan seurallinen. Osaan kyllä olla seurallinen ja viihdyn ihmisten kanssa tietyn rajallisen ajan. Muiden ihmisten kanssa pitää aina miettiä toisen viihtyvyyttä, se vie minulta energiaa eikä tuo energiaa kuten yksin oleminen.
Mulla on muutama hyvä kaveri, ja heidän kanssaan tavataan kaikkia kiinnostavan aktiviteetin parissa, silloin ei tarvitse miettiä, että onkohan tollakin kivaa kun tietää, että on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Krapulassa veetuttaa ja usein myös oksettaa. Kaikkein ärsyttävintä on kun ei saa nukuttua. Kun kerran alkaa juomaan niin pitäisi juoda aina jos meinaa välttää ne krapulat. Puhdasta sadismia kun krapulaan ei anneta kunnollisia lääkkeitä kun niitäkin on.Et vaan osaa
Parempi niin. En halua olla mikään pro viinan juomisessa.
Vierailija kirjoitti:
En voi tuhota aivojani alkoholilla koska minulla alkoi juuri yliopistossa korkeimman tason matematiikka ja fysiikka.
Mitä on korkeimman tason matematiikka ja fysiikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai mitäkö teen: arkena harrastan koiran kanssa, käyn omassa koirattomassa harrastuksessa, teen kotitöitä, kutsun kavereita päivälliselle/ iltapalalle/lenkille/saunomaan (völillä myös minua vastavuoroisesti kutsutaan ja silloin minä käyn muutaman tunnin kyläilemässä), katson ohjelmia, neulon, teen kotitöitä, käyn asioilla esim. Kaupassa/eläinlääkärissä/hieronnassa jne.
Viikonloppuna/lomilla: Vaellus tai mökkireissuja kavereiden tai sukulaisten kanssa, harrastusjuttuja esim. Koiranäyttely tai harrastusmeno tai treenipäivä tms. , kyläilyä tai pidemmällä asuvien tuttavien tapaamista, syömään menoa/ elokuviin teatteriin tms menoa/ pitkään kokkailua ja noita arjen perusjuttuja.
Jos sun on hankala olla ilman alkoholia, niin mun on taas vaikea nähdä mistä jäisin paitsi ilman alkoholia:,D
Vierailija kirjoitti:
siideripissis kirjoitti:
Alkoholiton elämä on tasapaksua huttua. Viikonloput ei eroa arjesta ja kaikki on tylsää. Ketään mielenkiintoisia ihmisiä ei tapaa ja sosiaalinen elämä kuivuu.
Tottakai se sosiaalinen elämä kuivuu, kun se on perustunut yhdessä baareiluun ja alkoholin käyttöön. Moni kokee tuon saman tylsyyden ja yksinäisyyden tunteen aloittaessaan terveellisemmän elämän. Se on vain sitkeästi kestettävä.
Voin kertoa, että myös deittailu kuivuu. Ja ei, en ota mitään vanhaa kääpää AAsta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen jo juomiseni juonut, ei edes maistu alkoholi. Elän ihan tavallista vanhemman naisen yksinäistä elämää, ei enää huvita juoda en saa siitä mitään irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ei tässäkään keskustelussa ymmärrä mitä tässä tarkoitetaan.
Miettikää asiaa niin, että teiltä otettaisiin pois joku asia mikä kuuluu kiinteänä osana elämäänne.
Esimerkiksi lapset, työpaikka, joku harrastus. Millä korvaisitte siitä aiheutuvan tyhjyyden tunteen?
No voi herranjestas, täälläkö se pitäisi tietää millä ap saa täytettä tyhjään elämäänsä. Ja tosissaanko vertaat vaikka lapsen menetystä ryyppäämisen lopettamiseen 😂 Viddu mitä porukkaa sitä löytyykään
Täältä voi saada vinkkejä. Kyllä, lapsen menetys on yhtä iso asia kun alkoholin menetys oikeasti alkoholisoituneelle. Sinulla ei ole vain kokemusta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viikonloppuna haluan levätä. Nukun pitkään, pitkä aamiainen, luen lehdet, käyn kävelyllä, teen ruokaa, leivon jotain. Katson elokuvia, pesen pyykkiä, ehkä käyn kirjastossa. Aika menee hujauksessa.
Viihdyt varmaan hyvin yksin. Itse olen etätöissä ja sinkku. En tiedä mistä näin aikuisena löytäisi kavereita. Ei ainakaan harrastuksista. Treffeille suomalaiset ei lähde, kun mun raittius tulee ilmi jne. Ei tää raittius ole mikään riemujuhla entiselle suurkuluttajalle, jolla oli vielä kulissit kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä nyt järkyty liiaksi, mutta ihan kaikkea voi tehdä ilman alkoholia. Otas nyt huikka pehmentämään elämän kovia totuuksia.
v*itun idiootti. Sanopa syöpäsairaalle, että voit tehdä kaikkea ilman syöpääkin. Ota vain lääke ja lähde lenkille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken. Elämä on ollut siitä lähtien parhainta, kun alkoholi jäi kokonaan pois. Olin nuorena aikuisen jonkin tason alkoholin suurkuluttaja ja se kuului lähes kaikkeen vapaa-aikaan silloin. Joskus aikanaan se oli ns. hauskaa. Pidempään jatkuttuaan elämä haalistui, alkoi muuttua ankeaksi, ahdistavaksi ja sisällöttömäksi. Pörräsin ihmisten kanssa, jotka myös joivat vapaa-aikansa. Heidän elämän sisältö oli ihan yhtä mitätöntä.
Onneksi perheellistyin myöhemmin, jonka myötä elämäni asettui muutenkin uomiinsa. Alkoholin käyttö väheni vähenemistään ja nykyään en juo enää ollenkaan. En ole tehnyt siitä mitään virallista päätöstä missään vaiheessa. Ei vaan kiinnosta enää juoda ja yhtään juomatonta päivää en ole katunut.
Tottakai elämään pitää ihan itse keksiä muuta sisältöä. Ei se mistään valmiiksi tipahda, eikä pelkkä juomattomuus tee autuaaksi, jos elämässä ei ole mitään sisältöä. Mutta nyt ehkä näet, kuinka sisällötöntä se sinunkin elämä on, kun "et juo". Eli se on ollut ainoa elämänsisältösi ja mitään muuta ei ole, kun ei ole sitäkään. Siinäpä onkin pieni herätyksen paikka.
Nykyään harrastan (liikun luonnossa kuvaten kaikkina vuodenaikoina, käyn salilla, metsäilen, mökkeilen jne.), näen nykyisiä ystäviäni (jotka eivät ole juomiseen liittyviä), luen kirjoja paljon ja laidasta laitaan, nukun hyviä unia, panostan omaan hyvinvointiin hemmottelemalla välillä itseäni esim. erilaisilla hoidoilla jne. Ja vaan nautin pääosin elämästä, se on koko ajan nykyään ihan perushyvää.
Tämä kaikki on itse rakennettu sen juovan tyhjän elämän ja persoonan elämän tilalle ja olen ikionnellinen, että tein tämän muutoksen elämääni aikanaan. Mikään ei tullut hetkessä, itsestään tai sormia napsauttamalla. Mutta voin helposti sanoa, etten palaisi siihen ankeaan ja tyhjään alkoholinhuuruiseen elämään enää mitenkään päin.
Vierailija kirjoitti:
Opettelet nauttimaan omasta seurastasi😊. Ja etsit elämääsi tekemistä, josta saat hyvän mielen. Se on hyvin yksinkertaista.
Elämän kuuluu olla tasaista. Ei tunteiden vuoristorataa.
Sitähän AP kysyikin. Mikä voisi olla sitä mielekästä tekemistä mistä tulisi hyvä mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitähän se elämä vasta alkaakin kun juominen loppuu. Tylsyys on vain mielen köyhyyttä ja kertoo siitä että on edelleen riippuvainen alkoholista.
Mitä ihmeen "mielen köyhyyttä"?
Eli mielikuvituksen puutetta jos ei keksi mitään muuta tekemistä kuin juottolassa istumisen.
Tai mielikuvituksen puutetta jos ei keksi muuta kuin v*ttuilla palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pihalla pitää olla elämässä, jos alkoholi on ainut asia, joka tuo sisältöä.
Nykypäivän nuoret on tässä asiassa fiksumpia. Alkoholin kokonaiskulutus laskenut 20 vuotta putkeen ja yökerhot on konkassa kun nuoriso menee mieluummin kuntosalille.
Tai käyttävät muita päihteitä. Ei ihmisen perushalu pään sekoittamiseen ole minnekään kadonnut. Se ilmenee vain eri aineilla.
Mä oon varmaan todella outo tän takia, mut mä todella nautin krapulapäivistä.Joskus jopa enemmän kun juomisesta..se että olo on niin hirvee etten voi kun kattoo leffoja, lepää ja vetää pitsaa naamaan, se on mahtavaa. Lisäks pää on tyhjä kaikesta, mä oon krapulassa aina hyvällä tuulella enkä murehdin mitään.
Juon 2-3 kertaa kuussa kunnon kännit.