Herätys, miesten sukupuolirooli ahtaampi kuin naisilla

Jo tuo että pitää katsoa satoja videoita asioista jotka normaali ihminen oppii ihan luonnostaan kertoo missä mennään, ettei ole normaali. Poikkeavilla ihmisillä on aina hankalampaa maailmassa, niin naisilla kun miehilläkin.

Ihan sama juttu kuin vain miehiä koskevan asevelvollisuuden kanssa: miesten ja poikien pitää itse ruveta aktiivisesti tekemään asialle jotain. Äiti ei oikeasti tule pyyhkimään aina. 

 

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se minun vika ole, jos miehet ei uskalla olla omia itsejään. Jos itselläni olisi poika, olisin kyllä antanut leikkiä mitä haluaa, ja ostanut joskus vaaleanpunaisen kukkapaidankin päälle jos olisi halunnut.

Mutta mulla ollut tyttö, sille ostin "poikien puolelta"kin vaatetta ja annoin kiinnostua mistä itse kiinnostuu leikkien osalta.

Se on ikävää jos jossain päiväkodissa aletaan opettaa että sininen on poikien väri ja punanen on tyttöjen väri, eihän sellasessa mitään järkeä ole. Silti en pidä pahana että tyttöjä sanotaan tytöiksi ja poikia pojiksi. Mutta ne stereotypiat on välillä aika hupaisia. En minä ainakaan ole tyttönä itsekään sopinut siihen muottiin millanen tyttö muka on.

Silti ymmärrän senkin jo luontodokkareita katsomalla, että naaras ja uros ovat erilaisia, varsinkin aikuisina. Urokset eivät ole kovin älykkäitä, tärkeämpää on uhoaminen. Naraat ovat älykkäämpiä koska joutuvat suojelemaan perhettään, tekemään yhteistyötä ja taktikoimaan lauman hyväksi. Saalistamaan jne.

Minulla on kaksi poikaa, ja he ovat saaneet leikkiä ihan niitä leikkejä mitä ovat halunneet. Ihan yhtä sujuvasti ovat leikkineet my little poneilla kuin örkki-muskelimies-figuureilla ja pikkuautoilla. Vain kaksi ihmistä on kommentoinut negatiiviseen sävyyn poikien leikkejä. Toinen oli naapurin äijämies, joka melkein tukehtui kun poikani 3-vuotiaana työnsi nukkea leikkirattaissa ulkona. (se nukke oli mieheni vanha nukke, jolla mies oli leikkinyt lapsena)

Toinen oli semmoinen vanha pissis, vähän teiniksi jämähtänyt parikymppinen nainen.

Mielestäni kukaan ei menetä mitään siinä, jos ei saa ihailua osakseen yli-ikäiseltä pissikseltä tai joltain vanhalta norttia polttavalta äijämieheltä.

Nyt nämä pojat ovat teinejä, ja käyttävät jonkin verran vaaleanpunaisia ja pinkkejäkin vaatteita. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Itse ovat vaatteensa valinneet ja saavat valita jatkossakin.

Tällaiset pojat, jotka rohkeasti ovat sellaisia kuin itse haluavat olla, saavat myös tytöiltä positiivista huomiota.

Eikä heitä mikään vanhentunut äijärooli ahdista.

Ymmärrän, että tilanne voi olla toisenlainen maaseudulla. Varsinkin jos sattuu asumaan paikkakunnalla, jossa hyvin voimakkaasti ihaillaan sellaista myrkyllistä maskuliinisuutta. Kaupungeissa roolit ovat yleensä väljemmät.

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vahva maskuliininen peruspohja auttaa siinä, kun taas ristiriitainen ja luonnonvastainen opetus johtaa mielenterveysongelmiin kuten transuiluun, jossa yritetään paeta omaa sukupuolta tuhoisten hoitojen kautta juurisyyhyn kiinni käymisen sijaan.

Koetas päivittää kuvitelmasi nykyaikaan. Transuilla on löytynyt aivoista selviä poikkeamia siihen suuntaan että miestransujen aivoissa on naisten piirteitä ja päinvastoin. Ja nämä erot näkyy jo lapsena. Kohta voidaan toivon mukaan tehdä sukupuolenvaihdospäätösten tueksi aivoskannauksia.

Toisilla ihmisillä on synnynnäisenä ristinä erilaista kehityshäiriötä ja vammaa, mutta se ei tarkoita sitä, että pitäisi vahingoittaa toisiakin elinjärjestelmiä, jotta kaikki olisi tasapuolisesti sekaisin ja paskana. Jalkaa ei katkaista, vaikka syntyisi rampakätisenä jne.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se minun vika ole, jos miehet ei uskalla olla omia itsejään. Jos itselläni olisi poika, olisin kyllä antanut leikkiä mitä haluaa, ja ostanut joskus vaaleanpunaisen kukkapaidankin päälle jos olisi halunnut.

Mutta mulla ollut tyttö, sille ostin "poikien puolelta"kin vaatetta ja annoin kiinnostua mistä itse kiinnostuu leikkien osalta.

Se on ikävää jos jossain päiväkodissa aletaan opettaa että sininen on poikien väri ja punanen on tyttöjen väri, eihän sellasessa mitään järkeä ole. Silti en pidä pahana että tyttöjä sanotaan tytöiksi ja poikia pojiksi. Mutta ne stereotypiat on välillä aika hupaisia. En minä ainakaan ole tyttönä itsekään sopinut siihen muottiin millanen tyttö muka on.

Silti ymmärrän senkin jo luontodokkareita katsomalla, että naaras ja uros ovat erilaisia, varsinkin aikuisina. Urokset eivät ole kovin älykkäitä, tärkeämpää on uhoaminen. Naraat ovat älykkäämpiä koska joutuvat suojelemaan perhettään, tekemään yhteistyötä ja taktikoimaan lauman hyväksi. Saalistamaan jne.

Stereotypioista. Minulla on vuoden ikäerolls tytär ja poika. Lähikauppaan tuli myyntiin vauvanukke, jolla oli punottu kantokahvallinen kori pakkauksena. Poikani 4 v pyysi, että heille ostetaan sellaiset. Toki heille molemmille sellaiset hankin, koska en ollut ennenkään erotellut mitä tyttöjen tai poikien kuuluu tehdä tai millä leikkiä. Kun päästiin kotiin poikani heitti nuken nurkkaan ja latasi korin täyteen pikkuautoja -hänelle nukke oli tarpeeton. Toisaalta yhtä vähän tytärtäni kiinnosti nukella leikkiä.

Oman kokemukseni mukaan viimeistään päivähoitoon mennessä lapset oppivat toisiltaan millaisia tyttöjen ja poikien kuuluu olla ja mistä kuuluu tykätä ja mitä harrastaa. Toivottavasti nykyisin itse hoitopaikan aikuiset ei tähän ohjaa. Omat lapseni tosiaan harrastivat ja leikkivät yhdessä samoja juttuja. Lopputuloksena ei ollut herkkää ja tunteellista poikaa vaan hyvin "poikamainen" tyttö. Mutta tärkeintä kai on se, että jokainen saa olla mitä haluaa sukupuolestaan riippumatta.

Ihmiset pitää ottaa ihmisinä, ei sukupuolina.

Sukupuoleen ei pidä kuulua tiettyjä rooleja. Muutetaan kasvatusta ja suhtautumista. Siitä se lähtee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se minun vika ole, jos miehet ei uskalla olla omia itsejään. Jos itselläni olisi poika, olisin kyllä antanut leikkiä mitä haluaa, ja ostanut joskus vaaleanpunaisen kukkapaidankin päälle jos olisi halunnut.

Mutta mulla ollut tyttö, sille ostin "poikien puolelta"kin vaatetta ja annoin kiinnostua mistä itse kiinnostuu leikkien osalta.

Se on ikävää jos jossain päiväkodissa aletaan opettaa että sininen on poikien väri ja punanen on tyttöjen väri, eihän sellasessa mitään järkeä ole. Silti en pidä pahana että tyttöjä sanotaan tytöiksi ja poikia pojiksi. Mutta ne stereotypiat on välillä aika hupaisia. En minä ainakaan ole tyttönä itsekään sopinut siihen muottiin millanen tyttö muka on.

Silti ymmärrän senkin jo luontodokkareita katsomalla, että naaras ja uros ovat erilaisia, varsinkin aikuisina. Urokset eivät ole kovin älykkäitä, tärkeämpää on uhoaminen. Naraat ovat älykkäämpiä koska joutuvat suojelemaan perhettään, tekemään yhteistyötä ja taktikoimaan lauman hyväksi. Saalistamaan jne.

Minulla on kaksi poikaa, ja he ovat saaneet leikkiä ihan niitä leikkejä mitä ovat halunneet. Ihan yhtä sujuvasti ovat leikkineet my little poneilla kuin örkki-muskelimies-figuureilla ja pikkuautoilla. Vain kaksi ihmistä on kommentoinut negatiiviseen sävyyn poikien leikkejä. Toinen oli naapurin äijämies, joka melkein tukehtui kun poikani 3-vuotiaana työnsi nukkea leikkirattaissa ulkona. (se nukke oli mieheni vanha nukke, jolla mies oli leikkinyt lapsena)

Toinen oli semmoinen vanha pissis, vähän teiniksi jämähtänyt parikymppinen nainen.

Mielestäni kukaan ei menetä mitään siinä, jos ei saa ihailua osakseen yli-ikäiseltä pissikseltä tai joltain vanhalta norttia polttavalta äijämieheltä.

Nyt nämä pojat ovat teinejä, ja käyttävät jonkin verran vaaleanpunaisia ja pinkkejäkin vaatteita. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Itse ovat vaatteensa valinneet ja saavat valita jatkossakin.

Tällaiset pojat, jotka rohkeasti ovat sellaisia kuin itse haluavat olla, saavat myös tytöiltä positiivista huomiota.

Eikä heitä mikään vanhentunut äijärooli ahdista.

Ymmärrän, että tilanne voi olla toisenlainen maaseudulla. Varsinkin jos sattuu asumaan paikkakunnalla, jossa hyvin voimakkaasti ihaillaan sellaista myrkyllistä maskuliinisuutta. Kaupungeissa roolit ovat yleensä väljemmät.

Olisin tykännyt mutta tuo asenteellisuutesi maaseutua kohtaan on kyllä kamalaa. On sielläkin oikeasti asiat muuttuneet sitten 50-luvun.

Ei toksinen pk-seutulaisuuskaan kovin hyvä elämänasenne ole pidemmän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se olisi sitten naistenkin aika alkaa hyväksymään muita miehiä kuin niitä kovimpia testoalfoja.

Mutta mehän hyväksytään jo. Minullakin on mies joka on kaukana testoalfasta. Sinun itsesi pitäisi ruveta hyväksymään muutkin miestyypit ja lakata kadehtimasta alfoja. Mikään ei kyllä ole niin kateellinen olento kuin testoalfoista jauhava laasaslainen... Sitä ennätystä ei helposti rikota.

Sori mutta keskimäärin ette kyllä hyväksy, sinä lienet poikkeus joka vahvistaa säännön.

Todella suuri osa nuorten poikien ja miesten käytöksestä johtuu naisista. Tietynlainen itsevarma miehekkyys (se paljon puhuttu "alfailu") vaan vetoaa seksuaalisesti vastakkaiseen sukupuoleen. Tämän opettaa elämänkokemus lähes jokaiselle miehelle.

Ns. toksinen maskuliinisuus katoaa sataprosenttisen varmasti sen myötä, jos naiset alkavat kelpuuttamaan suurissa määrin kumppaneikseen myös niitä ns. feminiinisempiä miehiä. Tämä biologiaa vastaan kulkeminen voi kuitenkin kestää hyvinkin kauan - itsehän toivottaisin moisen muutoksen tervetulleeksi milloin tahansa.

Siis asiaahan on tutkittu ja naisten miesihanteet nimenomaan on feminiinisiä. Aikansa suurimmat seksisymbolit Brad Pitt ja Johnny Depp molemmat esim oli. Te miehet sen sijaan ihannoitte niitä lihaskimppuja ja äijäleukia. Yrittäkää päästä siitä yli.

Feminiinisiä? Pitt ja Depp?

https://bodywhat.com/uploads/media/report/0001/08/thumb_7611_report_ext…

https://pbs.twimg.com/media/B9gmCNbCQAEOGDp.jpg

O-kei.

Ihmettelin tätä kommenttia itsekin. Siis Pitt ja Depphän ovat juuri sellaisia niin perinteisiä heartthrob -naistenkaatajia kuin olla voi. Herkkyys ja "runopoikuus" kyllä ovat äärimmäisen kaukana näistä kavereista.

Kyllähän näitä yleensä pidetään esimerkkinä feminiinisemmistä miehistä, joista nykynaiset viehättyy.-ohis

Deppin läpimurtorooli oli Saksikäsi-Edward.

Siinä hän nimenomaan on sellainen herkkä, empaattinen runopoika.

Myös Pitt pääsi pinnalle naapurinpoika-rooleilla, ei millään pullistelulla.

Pullistelurooleilla miesten on selvästi vaikeampi päästä naisten suosioon.

Joillekin ramboille naiset lähinnä naureskelevat. Niitä roolisuorituksia käyvät ihailemassa lähinnä miehet.

Eihän se Depp siinäkään Pirates-sarjassa ole mikään perinteinen miehekäs sankarihahmo vaan enemmän luuseri antisankari.

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vahva maskuliininen peruspohja auttaa siinä, kun taas ristiriitainen ja luonnonvastainen opetus johtaa mielenterveysongelmiin kuten transuiluun, jossa yritetään paeta omaa sukupuolta tuhoisten hoitojen kautta juurisyyhyn kiinni käymisen sijaan.

Koetas päivittää kuvitelmasi nykyaikaan. Transuilla on löytynyt aivoista selviä poikkeamia siihen suuntaan että miestransujen aivoissa on naisten piirteitä ja päinvastoin. Ja nämä erot näkyy jo lapsena. Kohta voidaan toivon mukaan tehdä sukupuolenvaihdospäätösten tueksi aivoskannauksia.

Toisilla ihmisillä on synnynnäisenä ristinä erilaista kehityshäiriötä ja vammaa, mutta se ei tarkoita sitä, että pitäisi vahingoittaa toisiakin elinjärjestelmiä, jotta kaikki olisi tasapuolisesti sekaisin ja paskana. Jalkaa ei katkaista, vaikka syntyisi rampakätisenä jne.

:D. Kyllä katkaistaisiin jos se tekisi ihmisen aidosti onnelliseksi ja tasapainoiseksi. Katsoin kerran dokkaria sukupuolensa mieheksi vaihtaneesta ja hänelle oli jopa rakennettu toimiva penis. Miehestä ei olisi ikinä uskonut että hän syntynyt naiseksi ja hän oli todella tyytyväinen penikseensä. Ennen kaikkea, mikään näistä ei ole sinulta pois. Sen sijaan voisit miettiä että miksi sinulle on niin kova paikka sukupuolivähenmistöt. Satasesta vetoa että pelkäät jotain itsessäsi.

Miesten sukupuolirooli tulee olemaan aina ahtaampi, jos miehet kuvittelevat, että kaikkien miesten ainoa tavoite elämässään on päästä pukille mahdollisimman monen naisen kanssa. Jos tämä on oma tavoitteesi, älä kuitenkaan oleta, että se olisi kaikkien muidenkin miesten elämän ainoa tavoite. Poikia pitääkin osata kannustaa elämään omanlaistaan elämää, tekemään asioita, joita haluaa tehdä. On aivan hyväksyttävää elää ilman kukasta kukkaan lentämistä, seurustelua,  parisuhdetta ja lapsia. On aivan hyväksyttävää keskittyä elämässään ihan muihin asioihin, jotka tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä. On aivan hyväksyttävää, että parisuhteen aika tulee miehen elämässä joskus myöhemmin, jos on koskaan tullakseen. On aivan hyväksyttävää elää elämäänsä itseään varten eikä naisia miellyttääkseen. On aivan hyväksyttävää olla ajattelematta 24/7 piparia. 

Vierailija kirjoitti:

Miehen kapeampi sukupuolirooli on seurausta sukupuolten epätasa-arvosta. "Feminiininen" käyttäytyminen miehellä on arvonalennus, kun taas naisen "maskuliininen" käyttäytyminen nostaa hänen statustaan. Epätasa-arvosta kärsivät kuitenkin sekä miehet että naiset.

Tässä osuit kyllä niin hienosti tismalleen ongelman ytimeen!

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vahva maskuliininen peruspohja auttaa siinä, kun taas ristiriitainen ja luonnonvastainen opetus johtaa mielenterveysongelmiin kuten transuiluun, jossa yritetään paeta omaa sukupuolta tuhoisten hoitojen kautta juurisyyhyn kiinni käymisen sijaan.

Koetas päivittää kuvitelmasi nykyaikaan. Transuilla on löytynyt aivoista selviä poikkeamia siihen suuntaan että miestransujen aivoissa on naisten piirteitä ja päinvastoin. Ja nämä erot näkyy jo lapsena. Kohta voidaan toivon mukaan tehdä sukupuolenvaihdospäätösten tueksi aivoskannauksia.

Toisilla ihmisillä on synnynnäisenä ristinä erilaista kehityshäiriötä ja vammaa, mutta se ei tarkoita sitä, että pitäisi vahingoittaa toisiakin elinjärjestelmiä, jotta kaikki olisi tasapuolisesti sekaisin ja paskana. Jalkaa ei katkaista, vaikka syntyisi rampakätisenä jne.

Marsumiehellä on myös transfobia. Kuka yllättyi?

Vierailija kirjoitti:

Miesten sukupuolirooli tulee olemaan aina ahtaampi, jos miehet kuvittelevat, että kaikkien miesten ainoa tavoite elämässään on päästä pukille mahdollisimman monen naisen kanssa. Jos tämä on oma tavoitteesi, älä kuitenkaan oleta, että se olisi kaikkien muidenkin miesten elämän ainoa tavoite. Poikia pitääkin osata kannustaa elämään omanlaistaan elämää, tekemään asioita, joita haluaa tehdä. On aivan hyväksyttävää elää ilman kukasta kukkaan lentämistä, seurustelua,  parisuhdetta ja lapsia. On aivan hyväksyttävää keskittyä elämässään ihan muihin asioihin, jotka tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä. On aivan hyväksyttävää, että parisuhteen aika tulee miehen elämässä joskus myöhemmin, jos on koskaan tullakseen. On aivan hyväksyttävää elää elämäänsä itseään varten eikä naisia miellyttääkseen. On aivan hyväksyttävää olla ajattelematta 24/7 piparia. 

Olkiukkoilua ei välttämättä kannata harrastaa liikaa.

Tuskin tuo pukille pääseminen on kenenkään ainoa tavoite. Mutta kyllä se keskimääräisen miehen tavoitteissa joka tapauksessa aika korkealla on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesten sukupuolirooli tulee olemaan aina ahtaampi, jos miehet kuvittelevat, että kaikkien miesten ainoa tavoite elämässään on päästä pukille mahdollisimman monen naisen kanssa. Jos tämä on oma tavoitteesi, älä kuitenkaan oleta, että se olisi kaikkien muidenkin miesten elämän ainoa tavoite. Poikia pitääkin osata kannustaa elämään omanlaistaan elämää, tekemään asioita, joita haluaa tehdä. On aivan hyväksyttävää elää ilman kukasta kukkaan lentämistä, seurustelua,  parisuhdetta ja lapsia. On aivan hyväksyttävää keskittyä elämässään ihan muihin asioihin, jotka tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä. On aivan hyväksyttävää, että parisuhteen aika tulee miehen elämässä joskus myöhemmin, jos on koskaan tullakseen. On aivan hyväksyttävää elää elämäänsä itseään varten eikä naisia miellyttääkseen. On aivan hyväksyttävää olla ajattelematta 24/7 piparia. 

Olkiukkoilua ei välttämättä kannata harrastaa liikaa.

Tuskin tuo pukille pääseminen on kenenkään ainoa tavoite. Mutta kyllä se keskimääräisen miehen tavoitteissa joka tapauksessa aika korkealla on.

Miesten kannattaa lopettaa oman elämänsä kohdalla miettimästä, mikä on miehille keskimääräistä ja alkaa elää omaa elämäänsä, sellaista kuin itse haluavat. On oikeasti aika hankalaa muuttaa asenteita, jos  miesten omakin asenne on se, että pitäisi tehdä ja olla kuten keskimääräinen mies on. Siitähän ahtaissa sukupuolirooleissa juuri on kyse, että keskimääräinen mies on ainoa oikea mies ja muut ovat sitten jotain muuta. Tästä kankeasta ajattelutavasta pitäisi päästä eroon ja antaa jokaisen miehen olla ihan oma itsensä sellaisena kuin on. Jos jollekin teinille tietokonepelit ovat kiinnostavampia kuin tytöt, niin so what?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Voi tuota kauheaa naisentuskaa, kun täytyy kaikki elämänvalinnatkin tehdä ainoastaan toista sukupuolta ajatellen. Meillä nörtti- ja kirjatoukkatytöillä se on aina ollut helpompaa: ollaan sellaisia outolintuja kuin ollaan, ja jonakin päivänä ehkä kohdataan se yksi nörtti- tai kirjatoukkapoika, jonka kanssa haluaa pistää Portti-lehtensä samaan hyllyyn. Ei tarvitse muokata koko persoonaansa joksikin toiseksi niitä kaikkia muita ajatellen.

Kaikella kunnoituksella, teille se ihan oikeasti onkin helpompaa. Koska vallitsevan yhteiskunnallisen normiston mukaan lähestyminen on usein miehen tehtävä ja tämä tarvitsee niiltä nörttipojilta aivan valtavan itsetuntotreenin.

Eipä se lähestyminen sen helpompaa naisille ole, etenkin, kun sitä nörttipoikaa saa joskus kuvaannollisesti pamauttaa halolla päähän, jotta se ymmärtää, että tässä olisi nyt kiinnostunut nörttityttö. Kahden kauppa se on, ei yhteiskunnan asia. - Nörtti- ja kirjatoukkanaisena en ymmärrä tarvetta olla kaikkien suosiossa, onhan se nyt ihan selvää, etteivät ne moponrassaajat ja sporttipojat ole koskaan kiinnostuneet, ja hyvä niin, sillä ovat aivan erilaisia.

Varmasti joskus noinkin, en yhtään epäile kokemuksiasi.

Tuntemani nörttinaiset (tunnen monia) ovat kuitenkin pariutuneet kaikki hyvinkin nopeasti. Ujojen ja epäsosiaalistenkaan nörttinaisten kohdalla ei ole samoja vaikeuksia, kuin samoilla ominaisuuksilla varustetuilla miehillä. 95% tapauksista aloitteen teki miesosapuoli.

Kyllä tämä johtuu siitä lähestymisen keskimäärin miesaloitteisesta kulttuurista. Se on juuri vaatimattomalle, ylikohteliaalle, rauhalliselle ja epävarmalle nörttimiehelle kyllä kova pala.

Mielenkiintoista, nimittäin oman tuttavapiirini nörttimiehetkin ovat pariutuneet nopeasti, nuorimmillaan 15-vuotiaana, määrätietoisen nörttitytön viedessä mennessään (ovat edelleen yhdessä, nyt ollaan nelikymppisiä).

Tässä saattaa olla jokin kulttuurinen muutos, nimittäin mun sukupolveni on enimmäkseen treffaillut ennen deittipalveluja, jolloin oli vaan pakko saada suunsa auki tosielämässä...ja siellä vaikutus tehdään sillä omalla persoonalla, jos tehdään. Lyhyeksi jää virsi, jos muuta yhteistä ei ole kuin viehtymys toisen ulkonäköön.

Mitä kohteliaisuuteen ja rauhallisuuteen tulee, niin oma puolisoni valloitti aikanaan juuri niillä, sekä kyvyllä kohdata nainen(kin) ihmisenä eikä palana lihaa tai mystisenä Toisena, jota ei ihan pysty koskaan ymmärtämään. Eivät ne ole lainkaan huono asia. Aika taas korjaa epävarmuuden.

Minunkin 16-vuotiaalla nörttipojallani on tyttöystävä.

Vähän ihmettelin, että mistä hänet löysi. Poika kun ei paljon poistu huoneestaan juuri muualle kuin kouluun ja harrastukseen.

Yhtenä päivänä meille vaan ilmestyi semmoinen söpö animeharrastajan näköinen tyttö, ja näyttää edelleen kyläilevän poikani luona.  Välillä käyvät yhdessä kaupungillakin.

Kuulemma pelaavat jotain samaa nettipeliä.

Itse ihastuin miehessäni rauhallisuuteen ja ystävällisyyteen. Hän vaikutti todella itsevarmalta ja luotettavalta, sillä ei yrittänyt pullistella millään tavalla. Oli vain rauhallinen oma itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Miehen kapeampi sukupuolirooli on seurausta sukupuolten epätasa-arvosta. "Feminiininen" käyttäytyminen miehellä on arvonalennus, kun taas naisen "maskuliininen" käyttäytyminen nostaa hänen statustaan. Epätasa-arvosta kärsivät kuitenkin sekä miehet että naiset.

Miehen pitää vaan uskaltaa kuunnella sisäistä ääntään ja toimia ja "alentaa" itsensä, jos siltä tuntuu. Naisetkin ovat tehneet saman, vaikka se on vähentänyt heidän haluttavuuttaan (joidenkin) miesten edessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesten sukupuolirooli tulee olemaan aina ahtaampi, jos miehet kuvittelevat, että kaikkien miesten ainoa tavoite elämässään on päästä pukille mahdollisimman monen naisen kanssa. Jos tämä on oma tavoitteesi, älä kuitenkaan oleta, että se olisi kaikkien muidenkin miesten elämän ainoa tavoite. Poikia pitääkin osata kannustaa elämään omanlaistaan elämää, tekemään asioita, joita haluaa tehdä. On aivan hyväksyttävää elää ilman kukasta kukkaan lentämistä, seurustelua,  parisuhdetta ja lapsia. On aivan hyväksyttävää keskittyä elämässään ihan muihin asioihin, jotka tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä. On aivan hyväksyttävää, että parisuhteen aika tulee miehen elämässä joskus myöhemmin, jos on koskaan tullakseen. On aivan hyväksyttävää elää elämäänsä itseään varten eikä naisia miellyttääkseen. On aivan hyväksyttävää olla ajattelematta 24/7 piparia. 

Olkiukkoilua ei välttämättä kannata harrastaa liikaa.

Tuskin tuo pukille pääseminen on kenenkään ainoa tavoite. Mutta kyllä se keskimääräisen miehen tavoitteissa joka tapauksessa aika korkealla on.

Miesten kannattaa lopettaa oman elämänsä kohdalla miettimästä, mikä on miehille keskimääräistä ja alkaa elää omaa elämäänsä, sellaista kuin itse haluavat. On oikeasti aika hankalaa muuttaa asenteita, jos  miesten omakin asenne on se, että pitäisi tehdä ja olla kuten keskimääräinen mies on. Siitähän ahtaissa sukupuolirooleissa juuri on kyse, että keskimääräinen mies on ainoa oikea mies ja muut ovat sitten jotain muuta. Tästä kankeasta ajattelutavasta pitäisi päästä eroon ja antaa jokaisen miehen olla ihan oma itsensä sellaisena kuin on. Jos jollekin teinille tietokonepelit ovat kiinnostavampia kuin tytöt, niin so what?

Nytkö siis palstalla vuosia parjattu MGTOW onkin mielestänne siis hyvä ja kannatettava juttu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Voi tuota kauheaa naisentuskaa, kun täytyy kaikki elämänvalinnatkin tehdä ainoastaan toista sukupuolta ajatellen. Meillä nörtti- ja kirjatoukkatytöillä se on aina ollut helpompaa: ollaan sellaisia outolintuja kuin ollaan, ja jonakin päivänä ehkä kohdataan se yksi nörtti- tai kirjatoukkapoika, jonka kanssa haluaa pistää Portti-lehtensä samaan hyllyyn. Ei tarvitse muokata koko persoonaansa joksikin toiseksi niitä kaikkia muita ajatellen.

Kaikella kunnoituksella, teille se ihan oikeasti onkin helpompaa. Koska vallitsevan yhteiskunnallisen normiston mukaan lähestyminen on usein miehen tehtävä ja tämä tarvitsee niiltä nörttipojilta aivan valtavan itsetuntotreenin.

Eipä se lähestyminen sen helpompaa naisille ole, etenkin, kun sitä nörttipoikaa saa joskus kuvaannollisesti pamauttaa halolla päähän, jotta se ymmärtää, että tässä olisi nyt kiinnostunut nörttityttö. Kahden kauppa se on, ei yhteiskunnan asia. - Nörtti- ja kirjatoukkanaisena en ymmärrä tarvetta olla kaikkien suosiossa, onhan se nyt ihan selvää, etteivät ne moponrassaajat ja sporttipojat ole koskaan kiinnostuneet, ja hyvä niin, sillä ovat aivan erilaisia.

Varmasti joskus noinkin, en yhtään epäile kokemuksiasi.

Tuntemani nörttinaiset (tunnen monia) ovat kuitenkin pariutuneet kaikki hyvinkin nopeasti. Ujojen ja epäsosiaalistenkaan nörttinaisten kohdalla ei ole samoja vaikeuksia, kuin samoilla ominaisuuksilla varustetuilla miehillä. 95% tapauksista aloitteen teki miesosapuoli.

Kyllä tämä johtuu siitä lähestymisen keskimäärin miesaloitteisesta kulttuurista. Se on juuri vaatimattomalle, ylikohteliaalle, rauhalliselle ja epävarmalle nörttimiehelle kyllä kova pala.

Mielenkiintoista, nimittäin oman tuttavapiirini nörttimiehetkin ovat pariutuneet nopeasti, nuorimmillaan 15-vuotiaana, määrätietoisen nörttitytön viedessä mennessään (ovat edelleen yhdessä, nyt ollaan nelikymppisiä).

Tässä saattaa olla jokin kulttuurinen muutos, nimittäin mun sukupolveni on enimmäkseen treffaillut ennen deittipalveluja, jolloin oli vaan pakko saada suunsa auki tosielämässä...ja siellä vaikutus tehdään sillä omalla persoonalla, jos tehdään. Lyhyeksi jää virsi, jos muuta yhteistä ei ole kuin viehtymys toisen ulkonäköön.

Mitä kohteliaisuuteen ja rauhallisuuteen tulee, niin oma puolisoni valloitti aikanaan juuri niillä, sekä kyvyllä kohdata nainen(kin) ihmisenä eikä palana lihaa tai mystisenä Toisena, jota ei ihan pysty koskaan ymmärtämään. Eivät ne ole lainkaan huono asia. Aika taas korjaa epävarmuuden.

Minunkin 16-vuotiaalla nörttipojallani on tyttöystävä.

Vähän ihmettelin, että mistä hänet löysi. Poika kun ei paljon poistu huoneestaan juuri muualle kuin kouluun ja harrastukseen.

Yhtenä päivänä meille vaan ilmestyi semmoinen söpö animeharrastajan näköinen tyttö, ja näyttää edelleen kyläilevän poikani luona.  Välillä käyvät yhdessä kaupungillakin.

Kuulemma pelaavat jotain samaa nettipeliä.

Itse ihastuin miehessäni rauhallisuuteen ja ystävällisyyteen. Hän vaikutti todella itsevarmalta ja luotettavalta, sillä ei yrittänyt pullistella millään tavalla. Oli vain rauhallinen oma itsensä.

:) Mulla taas on 17-vuotias tyttö. Ei tällä hetkellä seurustele, mutta mitä olen hänen aiempaa poikaystäväänsä ja laajaa kaveripiiriään (tyttöjä ja poikia) tavannut, niin ilahduttavan vapaita nuo ovat perinteisten sukupuoliroolien puristuksesta. Hyvä niin, sillä me isänsä kanssa ajauduttiin aikanaan lopulta eri teille juuri siksi, että näkemykset erosivat liikaa toisistaan. Meillä oli pohjoinen-etelä- ja maaseutu-kaupunki -asetelma, mutta uskon enemmän yksilöiden eroihin. Yhteinen arvomaailma ja kiinnostuksen kohteet ovat kuitenkin aika ratkaisevassa osassa. -ed.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesten sukupuolirooli tulee olemaan aina ahtaampi, jos miehet kuvittelevat, että kaikkien miesten ainoa tavoite elämässään on päästä pukille mahdollisimman monen naisen kanssa. Jos tämä on oma tavoitteesi, älä kuitenkaan oleta, että se olisi kaikkien muidenkin miesten elämän ainoa tavoite. Poikia pitääkin osata kannustaa elämään omanlaistaan elämää, tekemään asioita, joita haluaa tehdä. On aivan hyväksyttävää elää ilman kukasta kukkaan lentämistä, seurustelua,  parisuhdetta ja lapsia. On aivan hyväksyttävää keskittyä elämässään ihan muihin asioihin, jotka tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä. On aivan hyväksyttävää, että parisuhteen aika tulee miehen elämässä joskus myöhemmin, jos on koskaan tullakseen. On aivan hyväksyttävää elää elämäänsä itseään varten eikä naisia miellyttääkseen. On aivan hyväksyttävää olla ajattelematta 24/7 piparia. 

Olkiukkoilua ei välttämättä kannata harrastaa liikaa.

Tuskin tuo pukille pääseminen on kenenkään ainoa tavoite. Mutta kyllä se keskimääräisen miehen tavoitteissa joka tapauksessa aika korkealla on.

Miesten kannattaa lopettaa oman elämänsä kohdalla miettimästä, mikä on miehille keskimääräistä ja alkaa elää omaa elämäänsä, sellaista kuin itse haluavat. On oikeasti aika hankalaa muuttaa asenteita, jos  miesten omakin asenne on se, että pitäisi tehdä ja olla kuten keskimääräinen mies on. Siitähän ahtaissa sukupuolirooleissa juuri on kyse, että keskimääräinen mies on ainoa oikea mies ja muut ovat sitten jotain muuta. Tästä kankeasta ajattelutavasta pitäisi päästä eroon ja antaa jokaisen miehen olla ihan oma itsensä sellaisena kuin on. Jos jollekin teinille tietokonepelit ovat kiinnostavampia kuin tytöt, niin so what?

Nytkö siis palstalla vuosia parjattu MGTOW onkin mielestänne siis hyvä ja kannatettava juttu?

Vuosia parjattu 😀? Eihän täällä ole itse ideaa parjattu vaan sitä että omia polkujaan kulkevien miesten polut johtavat suoraan vauvan av:lle, jossa miehet länkytttävät naisille aamusta iltaan. Päin vastoin on pyydetty että voisitteko nyt oikeasti pliis jo unohtaa naiset 😀.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesten sukupuolirooli tulee olemaan aina ahtaampi, jos miehet kuvittelevat, että kaikkien miesten ainoa tavoite elämässään on päästä pukille mahdollisimman monen naisen kanssa. Jos tämä on oma tavoitteesi, älä kuitenkaan oleta, että se olisi kaikkien muidenkin miesten elämän ainoa tavoite. Poikia pitääkin osata kannustaa elämään omanlaistaan elämää, tekemään asioita, joita haluaa tehdä. On aivan hyväksyttävää elää ilman kukasta kukkaan lentämistä, seurustelua,  parisuhdetta ja lapsia. On aivan hyväksyttävää keskittyä elämässään ihan muihin asioihin, jotka tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä. On aivan hyväksyttävää, että parisuhteen aika tulee miehen elämässä joskus myöhemmin, jos on koskaan tullakseen. On aivan hyväksyttävää elää elämäänsä itseään varten eikä naisia miellyttääkseen. On aivan hyväksyttävää olla ajattelematta 24/7 piparia. 

Olkiukkoilua ei välttämättä kannata harrastaa liikaa.

Tuskin tuo pukille pääseminen on kenenkään ainoa tavoite. Mutta kyllä se keskimääräisen miehen tavoitteissa joka tapauksessa aika korkealla on.

Miesten kannattaa lopettaa oman elämänsä kohdalla miettimästä, mikä on miehille keskimääräistä ja alkaa elää omaa elämäänsä, sellaista kuin itse haluavat. On oikeasti aika hankalaa muuttaa asenteita, jos  miesten omakin asenne on se, että pitäisi tehdä ja olla kuten keskimääräinen mies on. Siitähän ahtaissa sukupuolirooleissa juuri on kyse, että keskimääräinen mies on ainoa oikea mies ja muut ovat sitten jotain muuta. Tästä kankeasta ajattelutavasta pitäisi päästä eroon ja antaa jokaisen miehen olla ihan oma itsensä sellaisena kuin on. Jos jollekin teinille tietokonepelit ovat kiinnostavampia kuin tytöt, niin so what?

Nytkö siis palstalla vuosia parjattu MGTOW onkin mielestänne siis hyvä ja kannatettava juttu?

Jos haluaa toteuttaa itseään on eri asia kuin vihata toista sukupuolta. 

Minulle on tärkeää saada toteuttaa itseäni ihmisenä niin, että olen onnellinen enkä suostu toisen sukupuolen laittamaan ahtaaseen muottiin. Jos se maksaa minulle parisuhteen löytymisen, se maksaa. Jos taas siitä huolimatta löydän parisuhteen, olen siitä äärimmäisen onnellinen.