Lue keskustelun säännöt.
Herätys, miesten sukupuolirooli ahtaampi kuin naisilla
19.09.2018 |
Näin ainakin kertoo uusin poikatutkimus, jonka mukaan tulisi lähteä purkamaan ahtaita sukupuoli rooleja.
Kommentit (529)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.
Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.
Av tohon mieheen. Älykäs mies kelpaisi tänne😍 Varsinkin jos on vielä nörtti ja osais pelata mun kanssa yhdessä. N26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten sukupuolirooli tulee olemaan aina ahtaampi, jos miehet kuvittelevat, että kaikkien miesten ainoa tavoite elämässään on päästä pukille mahdollisimman monen naisen kanssa. Jos tämä on oma tavoitteesi, älä kuitenkaan oleta, että se olisi kaikkien muidenkin miesten elämän ainoa tavoite. Poikia pitääkin osata kannustaa elämään omanlaistaan elämää, tekemään asioita, joita haluaa tehdä. On aivan hyväksyttävää elää ilman kukasta kukkaan lentämistä, seurustelua, parisuhdetta ja lapsia. On aivan hyväksyttävää keskittyä elämässään ihan muihin asioihin, jotka tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä. On aivan hyväksyttävää, että parisuhteen aika tulee miehen elämässä joskus myöhemmin, jos on koskaan tullakseen. On aivan hyväksyttävää elää elämäänsä itseään varten eikä naisia miellyttääkseen. On aivan hyväksyttävää olla ajattelematta 24/7 piparia.
Olkiukkoilua ei välttämättä kannata harrastaa liikaa.
Tuskin tuo pukille pääseminen on kenenkään ainoa tavoite. Mutta kyllä se keskimääräisen miehen tavoitteissa joka tapauksessa aika korkealla on.
Miesten kannattaa lopettaa oman elämänsä kohdalla miettimästä, mikä on miehille keskimääräistä ja alkaa elää omaa elämäänsä, sellaista kuin itse haluavat. On oikeasti aika hankalaa muuttaa asenteita, jos miesten omakin asenne on se, että pitäisi tehdä ja olla kuten keskimääräinen mies on. Siitähän ahtaissa sukupuolirooleissa juuri on kyse, että keskimääräinen mies on ainoa oikea mies ja muut ovat sitten jotain muuta. Tästä kankeasta ajattelutavasta pitäisi päästä eroon ja antaa jokaisen miehen olla ihan oma itsensä sellaisena kuin on. Jos jollekin teinille tietokonepelit ovat kiinnostavampia kuin tytöt, niin so what?
Nytkö siis palstalla vuosia parjattu MGTOW onkin mielestänne siis hyvä ja kannatettava juttu?
Palstalla on parjattu MGTOW-miehiä, jotka poistuvat kovaäänisesti pöydästä ja sitten jäävät odottamaan avonaisen ulko-oven ääreen ja huutelevat sieltä: "Ettekö tosiaankaan aio pyytää minua jäämään? Minä ihan oikeasti lähden nyt! Tauatteko nyt että minä lähden! Ihan juuri olen astumassa ulos, katsokaa vaikka! Jos ei kukaan tee mitään niin voi himpskatti minä kyllä nyt himputti vieköön lähden!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten sukupuolirooli tulee olemaan aina ahtaampi, jos miehet kuvittelevat, että kaikkien miesten ainoa tavoite elämässään on päästä pukille mahdollisimman monen naisen kanssa. Jos tämä on oma tavoitteesi, älä kuitenkaan oleta, että se olisi kaikkien muidenkin miesten elämän ainoa tavoite. Poikia pitääkin osata kannustaa elämään omanlaistaan elämää, tekemään asioita, joita haluaa tehdä. On aivan hyväksyttävää elää ilman kukasta kukkaan lentämistä, seurustelua, parisuhdetta ja lapsia. On aivan hyväksyttävää keskittyä elämässään ihan muihin asioihin, jotka tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä. On aivan hyväksyttävää, että parisuhteen aika tulee miehen elämässä joskus myöhemmin, jos on koskaan tullakseen. On aivan hyväksyttävää elää elämäänsä itseään varten eikä naisia miellyttääkseen. On aivan hyväksyttävää olla ajattelematta 24/7 piparia.
Olkiukkoilua ei välttämättä kannata harrastaa liikaa.
Tuskin tuo pukille pääseminen on kenenkään ainoa tavoite. Mutta kyllä se keskimääräisen miehen tavoitteissa joka tapauksessa aika korkealla on.
Miesten kannattaa lopettaa oman elämänsä kohdalla miettimästä, mikä on miehille keskimääräistä ja alkaa elää omaa elämäänsä, sellaista kuin itse haluavat. On oikeasti aika hankalaa muuttaa asenteita, jos miesten omakin asenne on se, että pitäisi tehdä ja olla kuten keskimääräinen mies on. Siitähän ahtaissa sukupuolirooleissa juuri on kyse, että keskimääräinen mies on ainoa oikea mies ja muut ovat sitten jotain muuta. Tästä kankeasta ajattelutavasta pitäisi päästä eroon ja antaa jokaisen miehen olla ihan oma itsensä sellaisena kuin on. Jos jollekin teinille tietokonepelit ovat kiinnostavampia kuin tytöt, niin so what?
Nytkö siis palstalla vuosia parjattu MGTOW onkin mielestänne siis hyvä ja kannatettava juttu?
Mielestäni se on aina ollut hyvä ja kannatettava juttu. Ainoa mikä siinä on minua ärsyttänyt on se, että miehet ei osaa kulkea niitä omia teitään ulisematta ja syyttelemättä naisia. Tai opettelematta ulkoa kaikkea paskaa amerikkalaisilta nettisivuilta. Amerikan "totuudet" ei päde Suomessa. Toivoisin myös omaa ajattelua enemmän. Itse elelen miesten suhteen neutraalisti. En inhoa enkä tykkää enkä edes välitä. Miksi miehet ei voi elää samoin itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se minun vika ole, jos miehet ei uskalla olla omia itsejään. Jos itselläni olisi poika, olisin kyllä antanut leikkiä mitä haluaa, ja ostanut joskus vaaleanpunaisen kukkapaidankin päälle jos olisi halunnut.
Mutta mulla ollut tyttö, sille ostin "poikien puolelta"kin vaatetta ja annoin kiinnostua mistä itse kiinnostuu leikkien osalta.
Se on ikävää jos jossain päiväkodissa aletaan opettaa että sininen on poikien väri ja punanen on tyttöjen väri, eihän sellasessa mitään järkeä ole. Silti en pidä pahana että tyttöjä sanotaan tytöiksi ja poikia pojiksi. Mutta ne stereotypiat on välillä aika hupaisia. En minä ainakaan ole tyttönä itsekään sopinut siihen muottiin millanen tyttö muka on.Silti ymmärrän senkin jo luontodokkareita katsomalla, että naaras ja uros ovat erilaisia, varsinkin aikuisina. Urokset eivät ole kovin älykkäitä, tärkeämpää on uhoaminen. Naraat ovat älykkäämpiä koska joutuvat suojelemaan perhettään, tekemään yhteistyötä ja taktikoimaan lauman hyväksi. Saalistamaan jne.
Minulla on kaksi poikaa, ja he ovat saaneet leikkiä ihan niitä leikkejä mitä ovat halunneet. Ihan yhtä sujuvasti ovat leikkineet my little poneilla kuin örkki-muskelimies-figuureilla ja pikkuautoilla. Vain kaksi ihmistä on kommentoinut negatiiviseen sävyyn poikien leikkejä. Toinen oli naapurin äijämies, joka melkein tukehtui kun poikani 3-vuotiaana työnsi nukkea leikkirattaissa ulkona. (se nukke oli mieheni vanha nukke, jolla mies oli leikkinyt lapsena)
Toinen oli semmoinen vanha pissis, vähän teiniksi jämähtänyt parikymppinen nainen.
Mielestäni kukaan ei menetä mitään siinä, jos ei saa ihailua osakseen yli-ikäiseltä pissikseltä tai joltain vanhalta norttia polttavalta äijämieheltä.
Nyt nämä pojat ovat teinejä, ja käyttävät jonkin verran vaaleanpunaisia ja pinkkejäkin vaatteita. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Itse ovat vaatteensa valinneet ja saavat valita jatkossakin.
Tällaiset pojat, jotka rohkeasti ovat sellaisia kuin itse haluavat olla, saavat myös tytöiltä positiivista huomiota.
Eikä heitä mikään vanhentunut äijärooli ahdista.
Ymmärrän, että tilanne voi olla toisenlainen maaseudulla. Varsinkin jos sattuu asumaan paikkakunnalla, jossa hyvin voimakkaasti ihaillaan sellaista myrkyllistä maskuliinisuutta. Kaupungeissa roolit ovat yleensä väljemmät.
Olisin tykännyt mutta tuo asenteellisuutesi maaseutua kohtaan on kyllä kamalaa. On sielläkin oikeasti asiat muuttuneet sitten 50-luvun.
Ei toksinen pk-seutulaisuuskaan kovin hyvä elämänasenne ole pidemmän päälle.
Asenteeni saattaa johtua siitä, että olen asunut lapsuuteni ja teini-ikäni maaseudulla, ja nähnyt liikaa sitä suvaitsemattomuutta mikä sillä kyseisellä paikkakunnalla rehotti, ja rehottaa edelleen.
Tiedän, että on toisenlaisiakin pikkukyliä. En ole missään vaiheessa väittänyt, että kaikkialla maaseudulla olisi ahdasmielistä.
Kirjoitin, että tilanne voi olla toinen maaseudulla.
Ja otin esimerkiksi yhden kylän, jossa arvot ovat erittäin perinteiset. Se on sellainen pikkukylä, jossa pieni piiri päättää kaikkien asioista, ja siitä millainen ihmistyyppi on "oikeanlainen".
Siinä kyseisessä kylässä on valloillaan voimakas uskonnollisuus. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikialla maaseudulla ollaan voimakkaasti uskonnollisia. Se ei tarkoita myöskään sitä, että kaikki uskovaiset ovat jotenkin perinteisiä.
Helsinkiläisyyteen en ota kantaa. En ole siellä koskaan asunut, enkä käynyt siellä lomamatkoillakaan.
Siitä huolimatta olihan viestin henki kuitenkin keskusteluilmapiirin kannalta aika toksinen ja maaseutuvastainen.
Palstanaiset taas kerran määrittelemässä mitä MGTOW on.
Jos naiset saisivat ensin itse määriteltyä sen feminisminsä, niin palataan sen jälkeen asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palstanaiset taas kerran määrittelemässä mitä MGTOW on.
Jos naiset saisivat ensin itse määriteltyä sen feminisminsä, niin palataan sen jälkeen asiaan.
Hah hah! Ethän pystynyt itsekään määrittelemään. :D
Minusta MGTOW on kuulostanut aina siltä, että kun "ette te naiset viitsi priorisoida käytöstänne meidän miesten mieleen niin ei mekään sitten tykätä teistä". Ei sellaiselta camel-boots- tai marlboro-mies-meiningiltä, että mies coolisti samoaa omia polkujaan tekemättä siitä numeroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten sukupuolirooli tulee olemaan aina ahtaampi, jos miehet kuvittelevat, että kaikkien miesten ainoa tavoite elämässään on päästä pukille mahdollisimman monen naisen kanssa. Jos tämä on oma tavoitteesi, älä kuitenkaan oleta, että se olisi kaikkien muidenkin miesten elämän ainoa tavoite. Poikia pitääkin osata kannustaa elämään omanlaistaan elämää, tekemään asioita, joita haluaa tehdä. On aivan hyväksyttävää elää ilman kukasta kukkaan lentämistä, seurustelua, parisuhdetta ja lapsia. On aivan hyväksyttävää keskittyä elämässään ihan muihin asioihin, jotka tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä. On aivan hyväksyttävää, että parisuhteen aika tulee miehen elämässä joskus myöhemmin, jos on koskaan tullakseen. On aivan hyväksyttävää elää elämäänsä itseään varten eikä naisia miellyttääkseen. On aivan hyväksyttävää olla ajattelematta 24/7 piparia.
Olkiukkoilua ei välttämättä kannata harrastaa liikaa.
Tuskin tuo pukille pääseminen on kenenkään ainoa tavoite. Mutta kyllä se keskimääräisen miehen tavoitteissa joka tapauksessa aika korkealla on.
Miesten kannattaa lopettaa oman elämänsä kohdalla miettimästä, mikä on miehille keskimääräistä ja alkaa elää omaa elämäänsä, sellaista kuin itse haluavat. On oikeasti aika hankalaa muuttaa asenteita, jos miesten omakin asenne on se, että pitäisi tehdä ja olla kuten keskimääräinen mies on. Siitähän ahtaissa sukupuolirooleissa juuri on kyse, että keskimääräinen mies on ainoa oikea mies ja muut ovat sitten jotain muuta. Tästä kankeasta ajattelutavasta pitäisi päästä eroon ja antaa jokaisen miehen olla ihan oma itsensä sellaisena kuin on. Jos jollekin teinille tietokonepelit ovat kiinnostavampia kuin tytöt, niin so what?
Nytkö siis palstalla vuosia parjattu MGTOW onkin mielestänne siis hyvä ja kannatettava juttu?
Mielestäni se on aina ollut hyvä ja kannatettava juttu. Ainoa mikä siinä on minua ärsyttänyt on se, että miehet ei osaa kulkea niitä omia teitään ulisematta ja syyttelemättä naisia. Tai opettelematta ulkoa kaikkea paskaa amerikkalaisilta nettisivuilta. Amerikan "totuudet" ei päde Suomessa. Toivoisin myös omaa ajattelua enemmän. Itse elelen miesten suhteen neutraalisti. En inhoa enkä tykkää enkä edes välitä. Miksi miehet ei voi elää samoin itsenäisesti.
Tuo amerikkalaisten yhteiskunnallisten keskustelujen kopioiminen tänne Suomeen on kyllä erinomaisen rasittavaa, olen siitä kanssasi 100% samaa mieltä. Miesasiamiehillä tätä on välillä.
Toiselta puolelta taas olemme saaneet lukea mediasta myös manspreading- ja cat calling -ilmiöiden ongelmista kaduillamme... eivät nekään nyt aivan suomalaisen kontekstin ongelmia ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.
Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.
Tuommoista se juuri on.
Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.
Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.
Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.
Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).
Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.
Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.
Voi tuota kauheaa naisentuskaa, kun täytyy kaikki elämänvalinnatkin tehdä ainoastaan toista sukupuolta ajatellen. Meillä nörtti- ja kirjatoukkatytöillä se on aina ollut helpompaa: ollaan sellaisia outolintuja kuin ollaan, ja jonakin päivänä ehkä kohdataan se yksi nörtti- tai kirjatoukkapoika, jonka kanssa haluaa pistää Portti-lehtensä samaan hyllyyn. Ei tarvitse muokata koko persoonaansa joksikin toiseksi niitä kaikkia muita ajatellen.
Kaikella kunnoituksella, teille se ihan oikeasti onkin helpompaa. Koska vallitsevan yhteiskunnallisen normiston mukaan lähestyminen on usein miehen tehtävä ja tämä tarvitsee niiltä nörttipojilta aivan valtavan itsetuntotreenin.
Eipä se lähestyminen sen helpompaa naisille ole, etenkin, kun sitä nörttipoikaa saa joskus kuvaannollisesti pamauttaa halolla päähän, jotta se ymmärtää, että tässä olisi nyt kiinnostunut nörttityttö. Kahden kauppa se on, ei yhteiskunnan asia. - Nörtti- ja kirjatoukkanaisena en ymmärrä tarvetta olla kaikkien suosiossa, onhan se nyt ihan selvää, etteivät ne moponrassaajat ja sporttipojat ole koskaan kiinnostuneet, ja hyvä niin, sillä ovat aivan erilaisia.
Varmasti joskus noinkin, en yhtään epäile kokemuksiasi.
Tuntemani nörttinaiset (tunnen monia) ovat kuitenkin pariutuneet kaikki hyvinkin nopeasti. Ujojen ja epäsosiaalistenkaan nörttinaisten kohdalla ei ole samoja vaikeuksia, kuin samoilla ominaisuuksilla varustetuilla miehillä. 95% tapauksista aloitteen teki miesosapuoli.
Kyllä tämä johtuu siitä lähestymisen keskimäärin miesaloitteisesta kulttuurista. Se on juuri vaatimattomalle, ylikohteliaalle, rauhalliselle ja epävarmalle nörttimiehelle kyllä kova pala.
Mielenkiintoista, nimittäin oman tuttavapiirini nörttimiehetkin ovat pariutuneet nopeasti, nuorimmillaan 15-vuotiaana, määrätietoisen nörttitytön viedessä mennessään (ovat edelleen yhdessä, nyt ollaan nelikymppisiä).
Tässä saattaa olla jokin kulttuurinen muutos, nimittäin mun sukupolveni on enimmäkseen treffaillut ennen deittipalveluja, jolloin oli vaan pakko saada suunsa auki tosielämässä...ja siellä vaikutus tehdään sillä omalla persoonalla, jos tehdään. Lyhyeksi jää virsi, jos muuta yhteistä ei ole kuin viehtymys toisen ulkonäköön.
Mitä kohteliaisuuteen ja rauhallisuuteen tulee, niin oma puolisoni valloitti aikanaan juuri niillä, sekä kyvyllä kohdata nainen(kin) ihmisenä eikä palana lihaa tai mystisenä Toisena, jota ei ihan pysty koskaan ymmärtämään. Eivät ne ole lainkaan huono asia. Aika taas korjaa epävarmuuden.Minunkin 16-vuotiaalla nörttipojallani on tyttöystävä.
Vähän ihmettelin, että mistä hänet löysi. Poika kun ei paljon poistu huoneestaan juuri muualle kuin kouluun ja harrastukseen.
Yhtenä päivänä meille vaan ilmestyi semmoinen söpö animeharrastajan näköinen tyttö, ja näyttää edelleen kyläilevän poikani luona. Välillä käyvät yhdessä kaupungillakin.
Kuulemma pelaavat jotain samaa nettipeliä.
Itse ihastuin miehessäni rauhallisuuteen ja ystävällisyyteen. Hän vaikutti todella itsevarmalta ja luotettavalta, sillä ei yrittänyt pullistella millään tavalla. Oli vain rauhallinen oma itsensä.
:) Mulla taas on 17-vuotias tyttö. Ei tällä hetkellä seurustele, mutta mitä olen hänen aiempaa poikaystäväänsä ja laajaa kaveripiiriään (tyttöjä ja poikia) tavannut, niin ilahduttavan vapaita nuo ovat perinteisten sukupuoliroolien puristuksesta. Hyvä niin, sillä me isänsä kanssa ajauduttiin aikanaan lopulta eri teille juuri siksi, että näkemykset erosivat liikaa toisistaan. Meillä oli pohjoinen-etelä- ja maaseutu-kaupunki -asetelma, mutta uskon enemmän yksilöiden eroihin. Yhteinen arvomaailma ja kiinnostuksen kohteet ovat kuitenkin aika ratkaisevassa osassa. -ed.
Mun nuorisoni on suunnilleen samanikäistä ja olen huomannut, että omaan nuoruuteni verrattuna roolit ovat tosiaan vapaammat. Tytöt voi pelata jääkiekkoa ja pojat tykätä askartelusta ja leipomisesta. Lisäksi tytöt ja pojat voivat olla ihan vaan kavereita ilman mitään seksuaalista latausta. Omassa nuoruudessani elettiin tiukemmin eri leireissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palstanaiset taas kerran määrittelemässä mitä MGTOW on.
Jos naiset saisivat ensin itse määriteltyä sen feminisminsä, niin palataan sen jälkeen asiaan.
Kerro tosiaan mikä on MGTOW:n määritelmä. Jos se on sitä että teeskentelee kulkevansa omia polkujaan ja oikeasti on täysin naisista riippuvainen ja harjoittaa aktiivista naisvihakirjoittelua, niin ei tuo minusta kauhean kannatettavalta vaikuta. Jos sen sijaan mies haluaa valita muun kuin perinteisen mallin jossa seurustellaan jne., niin sehän on vain hyvä että jokainen voi elää niin kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstanaiset taas kerran määrittelemässä mitä MGTOW on.
Jos naiset saisivat ensin itse määriteltyä sen feminisminsä, niin palataan sen jälkeen asiaan.
Hah hah! Ethän pystynyt itsekään määrittelemään. :D
Sellainen hiekkalaatikko-tason vastaus sitten palstan älykkönaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten sukupuolirooli tulee olemaan aina ahtaampi, jos miehet kuvittelevat, että kaikkien miesten ainoa tavoite elämässään on päästä pukille mahdollisimman monen naisen kanssa. Jos tämä on oma tavoitteesi, älä kuitenkaan oleta, että se olisi kaikkien muidenkin miesten elämän ainoa tavoite. Poikia pitääkin osata kannustaa elämään omanlaistaan elämää, tekemään asioita, joita haluaa tehdä. On aivan hyväksyttävää elää ilman kukasta kukkaan lentämistä, seurustelua, parisuhdetta ja lapsia. On aivan hyväksyttävää keskittyä elämässään ihan muihin asioihin, jotka tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä. On aivan hyväksyttävää, että parisuhteen aika tulee miehen elämässä joskus myöhemmin, jos on koskaan tullakseen. On aivan hyväksyttävää elää elämäänsä itseään varten eikä naisia miellyttääkseen. On aivan hyväksyttävää olla ajattelematta 24/7 piparia.
Olkiukkoilua ei välttämättä kannata harrastaa liikaa.
Tuskin tuo pukille pääseminen on kenenkään ainoa tavoite. Mutta kyllä se keskimääräisen miehen tavoitteissa joka tapauksessa aika korkealla on.
Miesten kannattaa lopettaa oman elämänsä kohdalla miettimästä, mikä on miehille keskimääräistä ja alkaa elää omaa elämäänsä, sellaista kuin itse haluavat. On oikeasti aika hankalaa muuttaa asenteita, jos miesten omakin asenne on se, että pitäisi tehdä ja olla kuten keskimääräinen mies on. Siitähän ahtaissa sukupuolirooleissa juuri on kyse, että keskimääräinen mies on ainoa oikea mies ja muut ovat sitten jotain muuta. Tästä kankeasta ajattelutavasta pitäisi päästä eroon ja antaa jokaisen miehen olla ihan oma itsensä sellaisena kuin on. Jos jollekin teinille tietokonepelit ovat kiinnostavampia kuin tytöt, niin so what?
Nytkö siis palstalla vuosia parjattu MGTOW onkin mielestänne siis hyvä ja kannatettava juttu?
Olen eri, mutta mun mielestäni se on ollut hyvä juttu. Miesten pitää alkaa elää omaa elämäänsä, eikä koko ajan miettiä pakkomielteisesti, että miten saada seksiä tai parisuhde. Elämässä on oikeasti niin paljon kaikkea muutakin tärkeämpää ja kivempaa!
Vierailija kirjoitti:
Täällä olen huomannut esim sellaisen että osa miehistä pitää mielenterveyden ongelmiin avun hakemista asiana jolle on syytä naisissa irvailla. Samalla kun itse selvästi tarvitsisivat apua. Tuosta voisi aloittaa talkoot. Pahaan oloon saa ja kannattaa miehenkin hakea apua.
Mutta kun mies ei saa sitä apua. Mies hakee apua ja käy juttelemassa sille 20 vuotiaalle psykologi naiselle joka on juuri valmistunut innokkaana tarttumaan kaikkeen parantamaan kaiken. Sitten mukaan tulee se 20 vuotias sosiaalityöntekijä nainen joka on myös innostunut ja tohkeissaan siitä miten elämä pitää elää. Lopulta mies huomaa, ettei ole mitään tehtävissä ainoastaan pullo ja kirves edessä on. Miksi ihmeessä sosiaalipuolesta ja terveydenhoidosta on tullut niin feminiinen? Miksi ei voi olla mieslääkäriä , miespsykologia joka suoraan sanoisi " Se perseily loppuu nyt alahan nostaa sitä selkärankaasi ylös! " ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MGTOW vaikuttaa aatteelta, jossa hyökkäys on paras puolustus. On pelästytty naisten kasvavaa itsenäisyyttä ja riippumattomuutta ja sen sijaan, että on luotettu omiin kykyihin sopeutua muuttuvaan sosiaaliseen ilmastoon, jätetään toinen ennen kuin tullaan itse jätetyksi. En voi uskoa, että MGTOW-miehet ovat onnellisia, kukaan sellainen, jonka ideologia perustuu vihalle ja katkeruudelle, ei voi olla vapaa ja tasapainossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä olen huomannut esim sellaisen että osa miehistä pitää mielenterveyden ongelmiin avun hakemista asiana jolle on syytä naisissa irvailla. Samalla kun itse selvästi tarvitsisivat apua. Tuosta voisi aloittaa talkoot. Pahaan oloon saa ja kannattaa miehenkin hakea apua.
Mutta kun mies ei saa sitä apua. Mies hakee apua ja käy juttelemassa sille 20 vuotiaalle psykologi naiselle joka on juuri valmistunut innokkaana tarttumaan kaikkeen parantamaan kaiken. Sitten mukaan tulee se 20 vuotias sosiaalityöntekijä nainen joka on myös innostunut ja tohkeissaan siitä miten elämä pitää elää. Lopulta mies huomaa, ettei ole mitään tehtävissä ainoastaan pullo ja kirves edessä on. Miksi ihmeessä sosiaalipuolesta ja terveydenhoidosta on tullut niin feminiinen? Miksi ei voi olla mieslääkäriä , miespsykologia joka suoraan sanoisi " Se perseily loppuu nyt alahan nostaa sitä selkärankaasi ylös! " ?
Niitä mieslääkäreitä, miespsykologeja ja miespsykiatreja löytyy ihan netistä googlettelemalla, tai sitten vaikka tuolta sivustolta: http://www.psyli.fi/tietoa_psykologeista/etsitko_psykologia
Jotenkin en nyt jaksa uskoa, että tuolla 100% on naisia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä olen huomannut esim sellaisen että osa miehistä pitää mielenterveyden ongelmiin avun hakemista asiana jolle on syytä naisissa irvailla. Samalla kun itse selvästi tarvitsisivat apua. Tuosta voisi aloittaa talkoot. Pahaan oloon saa ja kannattaa miehenkin hakea apua.
Mutta kun mies ei saa sitä apua. Mies hakee apua ja käy juttelemassa sille 20 vuotiaalle psykologi naiselle joka on juuri valmistunut innokkaana tarttumaan kaikkeen parantamaan kaiken. Sitten mukaan tulee se 20 vuotias sosiaalityöntekijä nainen joka on myös innostunut ja tohkeissaan siitä miten elämä pitää elää. Lopulta mies huomaa, ettei ole mitään tehtävissä ainoastaan pullo ja kirves edessä on. Miksi ihmeessä sosiaalipuolesta ja terveydenhoidosta on tullut niin feminiinen? Miksi ei voi olla mieslääkäriä , miespsykologia joka suoraan sanoisi " Se perseily loppuu nyt alahan nostaa sitä selkärankaasi ylös! " ?
Eihän sinua kukaan pakota menemästä 20-vuotiaalle terapeutille. Ja miesterapauttejakin on vaikka kuinka paljon. Kyllä nyt kuulostaa pahasti tekosyiltä nämä. Avun saaminen ei ole kenellekään valitettavasti helppoa. Edes terapia ei ole tae mistään. Mutta ainakaan se ei auta ettei mitään yritä tehdä ongelmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä olen huomannut esim sellaisen että osa miehistä pitää mielenterveyden ongelmiin avun hakemista asiana jolle on syytä naisissa irvailla. Samalla kun itse selvästi tarvitsisivat apua. Tuosta voisi aloittaa talkoot. Pahaan oloon saa ja kannattaa miehenkin hakea apua.
Mutta kun mies ei saa sitä apua. Mies hakee apua ja käy juttelemassa sille 20 vuotiaalle psykologi naiselle joka on juuri valmistunut innokkaana tarttumaan kaikkeen parantamaan kaiken. Sitten mukaan tulee se 20 vuotias sosiaalityöntekijä nainen joka on myös innostunut ja tohkeissaan siitä miten elämä pitää elää. Lopulta mies huomaa, ettei ole mitään tehtävissä ainoastaan pullo ja kirves edessä on. Miksi ihmeessä sosiaalipuolesta ja terveydenhoidosta on tullut niin feminiinen? Miksi ei voi olla mieslääkäriä , miespsykologia joka suoraan sanoisi " Se perseily loppuu nyt alahan nostaa sitä selkärankaasi ylös! " ?
Jordan Peterson -niminen puolijumala/psykologi on jo miehille niin sanonut. Ongelma ratkaistu. Seuraava.
Uusfeministisiin teeseihin kuuluu se, että jollei henkilöllä ole kokemusta kuulumisesta ryhmään x, ei henkilöllä ole oikeutta keskustella asiasta. Joten naisilla ei ole mitään asiaa keskustella miehenä olemisesta tai miehuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä olen huomannut esim sellaisen että osa miehistä pitää mielenterveyden ongelmiin avun hakemista asiana jolle on syytä naisissa irvailla. Samalla kun itse selvästi tarvitsisivat apua. Tuosta voisi aloittaa talkoot. Pahaan oloon saa ja kannattaa miehenkin hakea apua.
Mutta kun mies ei saa sitä apua. Mies hakee apua ja käy juttelemassa sille 20 vuotiaalle psykologi naiselle joka on juuri valmistunut innokkaana tarttumaan kaikkeen parantamaan kaiken. Sitten mukaan tulee se 20 vuotias sosiaalityöntekijä nainen joka on myös innostunut ja tohkeissaan siitä miten elämä pitää elää. Lopulta mies huomaa, ettei ole mitään tehtävissä ainoastaan pullo ja kirves edessä on. Miksi ihmeessä sosiaalipuolesta ja terveydenhoidosta on tullut niin feminiinen? Miksi ei voi olla mieslääkäriä , miespsykologia joka suoraan sanoisi " Se perseily loppuu nyt alahan nostaa sitä selkärankaasi ylös! " ?
Niitä mieslääkäreitä, miespsykologeja ja miespsykiatreja löytyy ihan netistä googlettelemalla, tai sitten vaikka tuolta sivustolta: http://www.psyli.fi/tietoa_psykologeista/etsitko_psykologia
Jotenkin en nyt jaksa uskoa, että tuolla 100% on naisia...
Julkisella puolella naisia on se 90 prosenttia. Tietenkin jos on rahaa niin vaikka kameleontin saa psykologiksi....
Asenteeni saattaa johtua siitä, että olen asunut lapsuuteni ja teini-ikäni maaseudulla, ja nähnyt liikaa sitä suvaitsemattomuutta mikä sillä kyseisellä paikkakunnalla rehotti, ja rehottaa edelleen.
Tiedän, että on toisenlaisiakin pikkukyliä. En ole missään vaiheessa väittänyt, että kaikkialla maaseudulla olisi ahdasmielistä.
Kirjoitin, että tilanne voi olla toinen maaseudulla.
Ja otin esimerkiksi yhden kylän, jossa arvot ovat erittäin perinteiset. Se on sellainen pikkukylä, jossa pieni piiri päättää kaikkien asioista, ja siitä millainen ihmistyyppi on "oikeanlainen".
Siinä kyseisessä kylässä on valloillaan voimakas uskonnollisuus. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikialla maaseudulla ollaan voimakkaasti uskonnollisia. Se ei tarkoita myöskään sitä, että kaikki uskovaiset ovat jotenkin perinteisiä.
Helsinkiläisyyteen en ota kantaa. En ole siellä koskaan asunut, enkä käynyt siellä lomamatkoillakaan.