Herätys, miesten sukupuolirooli ahtaampi kuin naisilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.

Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.

Tämä. Ja nää kirjoittaa ihan kuin olisi joku valintakysymys että sosiaalisilta taidoiltaan huono ja hiljaisempi poika voisi jotenkin vaan ryhtyä porukan pomoksi jos naiset eivät käskisi häntä olemaan kiltti. No eihän se nyt näin mene.

Jos artikkelin väite palkkojen määräytymisestä osittain sukupuolen mukaan (napin painaminen vs. elävän ihminen hoitaminen) on totta, niin sitten lääkärien palkkojen pitäisi nyt lähteä mysteeriseen laskuun, kun lääkärikunta on naisvaltaistumassa. Sama juttu myös lakialalla, jossa on myös aika korkeat palkat eikä hoideta eläviä ihmisiä, vaan askarrellaan pykälien ja paperien kanssa.

Tietysti kokonaisansioiden osalta se kääntyykin ehkä laskuun siinä mielessä, että naiset ovat vähemmän kunnianhimoisia, tähtäävät enemmän osa-aikatöihin ja lopulta tulee vastaan itseä varakkaampi mies ja äitiys. Mies ei voi mennä 'hyviin naimisiin' eikä yleensä hyödy naisen tuloista. Sama dynamiikka on myös matalapalkkaisemmissa luokissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.

Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.

Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.

Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Kyllä mä sanoisin, ettei ne pojatkaan pysty valitsemalla valitsemaan. Että nytpä ryhdyn tyttöjä viehättäväksi luuseriksi. Kyllä jokainen hakeutuu tiettyihin harrastuksiin ihan sen oman luonteensa ja kiinnostuksensa mukaan. Jos olet ujo sosiaalisesti rajoittunut introvertti niin kyllä sinua luonnollisesti enemmän se lukeminen ja nörttiys kiinnostaa kuin esim mopojen ja tyttöjen kanssa rellestäminen. Normaalit ihmiset eivät ole kumpaakaan ääripäätä vaan jossain niiden välissä. Jos olet sosiaalisesti kyvytön ja ujo sekä vielä introvertti niin ei mitään maagista parantumista kannata odottaa. Työllä ja vaivalla voit kykyjäsi toki kehittää. Tässä asiassa kyllä korostaisin vanhempien kasvatusvastuuta ja sitä että huomataan pakottaa ne muksut edes tietyn tasoiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Kyllähän koiranpennutkin yritetään sosiaallistaa mahdollisimman hyvin, niin miksei ujoja nörttejä.

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Jos artikkelin väite palkkojen määräytymisestä osittain sukupuolen mukaan (napin painaminen vs. elävän ihminen hoitaminen) on totta, niin sitten lääkärien palkkojen pitäisi nyt lähteä mysteeriseen laskuun, kun lääkärikunta on naisvaltaistumassa. Sama juttu myös lakialalla, jossa on myös aika korkeat palkat eikä hoideta eläviä ihmisiä, vaan askarrellaan pykälien ja paperien kanssa.

Tietysti kokonaisansioiden osalta se kääntyykin ehkä laskuun siinä mielessä, että naiset ovat vähemmän kunnianhimoisia, tähtäävät enemmän osa-aikatöihin ja lopulta tulee vastaan itseä varakkaampi mies ja äitiys. Mies ei voi mennä 'hyviin naimisiin' eikä yleensä hyödy naisen tuloista. Sama dynamiikka on myös matalapalkkaisemmissa luokissa.

Etkö sä daiju tajua edes miten palkat saati lääkärien palkat muodostuvat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Voi tuota kauheaa naisentuskaa, kun täytyy kaikki elämänvalinnatkin tehdä ainoastaan toista sukupuolta ajatellen. Meillä nörtti- ja kirjatoukkatytöillä se on aina ollut helpompaa: ollaan sellaisia outolintuja kuin ollaan, ja jonakin päivänä ehkä kohdataan se yksi nörtti- tai kirjatoukkapoika, jonka kanssa haluaa pistää Portti-lehtensä samaan hyllyyn. Ei tarvitse muokata koko persoonaansa joksikin toiseksi niitä kaikkia muita ajatellen.

Kaikella kunnoituksella, teille se ihan oikeasti onkin helpompaa. Koska vallitsevan yhteiskunnallisen normiston mukaan lähestyminen on usein miehen tehtävä ja tämä tarvitsee niiltä nörttipojilta aivan valtavan itsetuntotreenin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.

Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.

Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.

Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.

Tässäkin unohdetaan suorilla vastaavat ujot vaatimattomat nörttitytöt kun ihaillaan vaan niitä instafitnesstyrkkyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.

Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.

Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.

Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.

Kyllä se menee niin päin että huono itsetunto aiheuttaa syrjintäreaktion eikä toisinpäin. Oman poikani maskuliinisin kaveri kulki koulussa mm siskonsa vanhat vaaleanpunaiset reinot jalassa tai vaaleanpunaisessa lippalakissa, eikä sitä kukaan kyseenalaistanut, koska kaverilla on itsetuntoa vaikka muille jakaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.

Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.

Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.

Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.

Tässäkin unohdetaan suorilla vastaavat ujot vaatimattomat nörttitytöt kun ihaillaan vaan niitä instafitnesstyrkkyjä.

Newsflash: myös tuo mainitsemasi ryhmä tykkää sosiaalisista ja itsevarmoista pojista/miehistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.

Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.

Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.

Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.

Kyllä se menee niin päin että huono itsetunto aiheuttaa syrjintäreaktion eikä toisinpäin. Oman poikani maskuliinisin kaveri kulki koulussa mm siskonsa vanhat vaaleanpunaiset reinot jalassa tai vaaleanpunaisessa lippalakissa, eikä sitä kukaan kyseenalaistanut, koska kaverilla on itsetuntoa vaikka muille jakaa.

Ja lisäksi, sosiaalisuuden vaatimus koskee kyllä ihan yhtä lailla tyttöjäkin. Epäsosiaalinen hiljainen tyttö on helpoimpia kiusaamisen maaleja.

Aihe on tärkeä ja ainakin me äidit tiedostaneet oikein hyvin jo pitkään. Aamuteeveessä YLE1:llä oli tänään aiheesta juttua ja siinä eräs mies kertoi vaihtaneensa tehdastyöstä päiväkotiin. Ja miksi hän oli vaihtanut? Koska uskoi olevansa hyvä päiväkotityössä. Minusta tässä on hyvin pitkälti koko ongelman ydin: jos mies kokee olevansa hyvä jossain sellaisessa asiassa, mikä on perinteisesti liitetty naisiin, kapeat sukupuoliroolit kenties estävät miestä toteuttamasta asiaa. Tällaisesta ajattelusta pitäisi päästä eroon. Jokainen - mies tai nainen - voi aivan hyvin tehdä juuri sitä työtä, jossa tuntee olevansa hyvä. 

Palstalla aiheesta on vaikea keskustella, koska täällä on aina niitä kirjoittajia, joiden koko loppuelämää varjostaa se, ettei ollut finninaamaisena teinipoikana tyttöjen suosiossa. Koko heidän elämänsä ja ajatusmaailmansa tuntuu pyörivän yhden asian ympärillä. Aika monia teinipoikia kuitenkin kiinnostaa enemmän harrastukset ja tietokonepelit kuin oma arvonsa tyttöjen silmissä. Kummasti vaan nämäkin pojat alkavat aikuisena seurustella, menevät naimisiin ja perustavat perheen. Eivätkä ole katkeria siitä, että istuivat aikoinaan illat wowia pelaamassa eivätkä lirkuttelemassa tytöille. Pikemminkin muistelevat haikeina aikaa, jolloin sai istua illat pelaamassa eikä ollut perhettä, josta huolehtia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Rikosrekisterin omaavilla miehilläkin on yleensä edes jotain sosiaalisia taitoja. Assien tärkein naisten saannin torppaava piirre on täydellinen kiinnostuksen puute ja tavallisesti jopa ylimielisyys sosiaalisten taitojen kehittämistä kohtaan. He ovat sellaisen yläpuolella.

Olen sosiaalosesti taitava As, joten tuo yleistäminen on loukkaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.

Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.

Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.

Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.

Kyllä se menee niin päin että huono itsetunto aiheuttaa syrjintäreaktion eikä toisinpäin. Oman poikani maskuliinisin kaveri kulki koulussa mm siskonsa vanhat vaaleanpunaiset reinot jalassa tai vaaleanpunaisessa lippalakissa, eikä sitä kukaan kyseenalaistanut, koska kaverilla on itsetuntoa vaikka muille jakaa.

Ns. sosiaalisilta taidoiltaan hyväosainen poika siis. On välttynyt vahingoittavalta mollaamiselta herkällä hetkellä ja päässyt kehittämään itsetuntoaan rauhassa. Hyvä hänelle, tiedossa menestystä tulevaisuudessa monellakin saralla.

Naiset yleensä eivät osaa ollenkaan samaistua siihen sosiaalisilta taidoilta vähäosaiseen poikasegmenttiin ja siellä vellovaan ahdistukseen. Ja tuo segmentti on kuitenkin aika merkittävä osa, kun poikia tarkastellaan kokonaisuutena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.

Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.

Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.

Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.

Tässäkin unohdetaan suorilla vastaavat ujot vaatimattomat nörttitytöt kun ihaillaan vaan niitä instafitnesstyrkkyjä.

Newsflash: myös tuo mainitsemasi ryhmä tykkää sosiaalisista ja itsevarmoista pojista/miehistä.

Kaikki IHMISET tykkää sosiaalisista ja itsevarmoista IHMISISTÄ. Ette te miehet voi tästä mitään miesuhriutumista itsellenne kehitellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.

Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.

Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.

Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.

Tässäkin unohdetaan suorilla vastaavat ujot vaatimattomat nörttitytöt kun ihaillaan vaan niitä instafitnesstyrkkyjä.

Ujot vaatimattomat nörttitytöt eivät tee aloitteita, joten jälleen vastuu kaikesta kasataan sille ujolle vaatimattomalle nörttipojalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Voi tuota kauheaa naisentuskaa, kun täytyy kaikki elämänvalinnatkin tehdä ainoastaan toista sukupuolta ajatellen. Meillä nörtti- ja kirjatoukkatytöillä se on aina ollut helpompaa: ollaan sellaisia outolintuja kuin ollaan, ja jonakin päivänä ehkä kohdataan se yksi nörtti- tai kirjatoukkapoika, jonka kanssa haluaa pistää Portti-lehtensä samaan hyllyyn. Ei tarvitse muokata koko persoonaansa joksikin toiseksi niitä kaikkia muita ajatellen.

Kaikella kunnoituksella, teille se ihan oikeasti onkin helpompaa. Koska vallitsevan yhteiskunnallisen normiston mukaan lähestyminen on usein miehen tehtävä ja tämä tarvitsee niiltä nörttipojilta aivan valtavan itsetuntotreenin.

Eipä se lähestyminen sen helpompaa naisille ole, etenkin, kun sitä nörttipoikaa saa joskus kuvaannollisesti pamauttaa halolla päähän, jotta se ymmärtää, että tässä olisi nyt kiinnostunut nörttityttö. Kahden kauppa se on, ei yhteiskunnan asia. - Nörtti- ja kirjatoukkanaisena en ymmärrä tarvetta olla kaikkien suosiossa, onhan se nyt ihan selvää, etteivät ne moponrassaajat ja sporttipojat ole koskaan kiinnostuneet, ja hyvä niin, sillä ovat aivan erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.

Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.

Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.

Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.

Tässäkin unohdetaan suorilla vastaavat ujot vaatimattomat nörttitytöt kun ihaillaan vaan niitä instafitnesstyrkkyjä.

Newsflash: myös tuo mainitsemasi ryhmä tykkää sosiaalisista ja itsevarmoista pojista/miehistä.

Kaikki IHMISET tykkää sosiaalisista ja itsevarmoista IHMISISTÄ. Ette te miehet voi tästä mitään miesuhriutumista itsellenne kehitellä.

Ketjun aiheena on miesten sukupuoliroolit.

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Jos artikkelin väite palkkojen määräytymisestä osittain sukupuolen mukaan (napin painaminen vs. elävän ihminen hoitaminen) on totta, niin sitten lääkärien palkkojen pitäisi nyt lähteä mysteeriseen laskuun, kun lääkärikunta on naisvaltaistumassa. Sama juttu myös lakialalla, jossa on myös aika korkeat palkat eikä hoideta eläviä ihmisiä, vaan askarrellaan pykälien ja paperien kanssa.

Tietysti kokonaisansioiden osalta se kääntyykin ehkä laskuun siinä mielessä, että naiset ovat vähemmän kunnianhimoisia, tähtäävät enemmän osa-aikatöihin ja lopulta tulee vastaan itseä varakkaampi mies ja äitiys. Mies ei voi mennä 'hyviin naimisiin' eikä yleensä hyödy naisen tuloista. Sama dynamiikka on myös matalapalkkaisemmissa luokissa.

Etkö sä daiju tajua edes miten palkat saati lääkärien palkat muodostuvat?

Huomaan että olet suuttunut, mutta en näe viestissäsi mitään todellista substanssia, mihin tarttua.

Vierailija kirjoitti:

Tuija Huuki - Naistutkija

Voisin argumentoida miksi suurin osa hänen väitteistään meni metsään, mutta en ala pelaamaan pulun kanssa shakkia.

Niin voisit. Tiedät varmasti asiasta enemmän kuin sitä tutkinut ihminen. Onnea julkaisuun!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua erityisesti huolestuttaa tuo mitä joku poikakin oli tutkimuksessa kommentoinut, eli "lukeminen on homojen hommaa". Tämä on aika tuore kulttuurinen muutos jossa on turha vedota biologisiin eroihin, ei ennen ajateltu että lukeminen on jotain akkoin hommaa, päinvastoin. On ongelmallista mikäli yhteiskunnassa lukeminen on yhä enemmän naisten hommaa, ja miehen vain murahtelee että yhtään kirjaa en ole lukenut, enkä lue. Mitä tälle voi tehdä on vaikea sanoa. Naiset eivät kuitenkaan voi määritellä miesten tai poikien sisäistä kulttuuria, vaan muutoksen tähän on tultava miehiltä.

Lukevaa poikaa pidetään nörttinä tai aspergerina. Tunnen yhden asperger-miehen, joka on monia ns. normaaleja älykkäämpi, opiskelee teknillisessä yliopistossa eikä kukaan nainen tällaista huoli. Joku rikosrekisterin omaava mies sitten kelpaa. Jotain sympatiaa mulla riittää niitä "huonompia" miehiä kohtaan, jotka ei kelpaa tavisnaisille ja sitten menevät ulkomailta etsimään.

Tuommoista se juuri on.

Naiset eivät todellakaan usein ymmärrä, minkä valinnan edessä monet pojat teini-iässä ovat: lukeminen ja muut nörttiharrastukset vs. porukan suosio ja sitä kautta myös tyttöjen romanttis-seksuaalinen kiinnostus. Yleensä vain toisen voi valita. Ei liene mikään ihme, että panosten ollessa tällaiset jää lukeminen kyllä monella teinipojalla paitsioon.

Tiedän, että kiistätte tämän joukolla ja annatte nyt paljon alapeukkuja kommentille. Mutta tällaista se on oikeassa maailmassa nuoren miehen näkökulmasta - tuo valinta oli oikeasti hyvin binäärinen.

Ja ajatelkaa, joku nuori poika voi vielä mennä lankaan, ja uskoa katkerikon juttuja.

Ei voi syyttää muita omista valinnoista, ei naisia eikä kavereita. Jos omat kaverit ovat niin tyhmiä että lukevaa ja fiksua poikaa karsastetaan, kannattaa vaihtaa kaveripiiriä. Sama koskee naisia, eikä sellainen nainen joka arvottaa jonkun rikollisen oikeasti hyvää miestä korkeammalle ole saamisen arvoinen muutenkaan. Ja viimeistään lukiossa helpottaa, ne gangstat ovat pudonneet kelkasta, eikä koulumenestys todellakaan ole miinus, jos poika muuten on normaali (normaalin näköinen, normaalit sosiaaliset taidot).

Siinähän se sosiaalinen kehitys helposti lähtee väärille raiteille kun on teini-iässä valinnut kirjat ja tietokoneet tuon tyttöjen suosioon pääsemisen sijasta. Tuloksena on kirjaviisas mutta tyttöjen suhteen pohjattoman ujo nuori mies, joka lukiosta lähtien tosiaan pikku hiljaa aloittelee vastakkaisen sukupuolen lähestymistä. "Onneksi yliopistossa helpottaa ja saan minäkin huomiota, jos jaksan vain kestää sinne asti" hokee hän itselleen. Parhaimmille ja sosiaalisia taitoja kehittämään onnistuville niin käykin.

Tuo teini-iän valinta on oikeasti erittäin merkityksellinen miehen elämässä. Onneksi teinivuosina nörttinä elämisessä on omat älylliset tyydyttävyytensä siinäkin, vaikka laihalta lohdultahan ne silloin tuntuvat verrattuna tyttöjen suosioon.

Toi on niin roskaa. Ei se kirjoista eikä tietokoneista johdu, ettei joku tyyppi kiinnosta ketään. Kirjat ja tietokoneet eivät vie sosiaalisia taitoja, ja jo lukiossa jos otetaan kaksi samannäköistä ja samanlaisilla sosiaalisilla taidoilla varustettua poikaa, joista toinen on hyvä oppilas ja toinen huono, niin tyttöjä kiinnostaa enemmän se hyvä. Se ettei alle lukioikäinen (eli 15 v poika) ei saa naista ei ole mikään katastrofi kenellekään, lapsen ei naista pidä saadakaan.

Mutta turha näille on puhua, ne syyttävät aina jotakuta muuta: naisia, yhteiskuntaa, muita miehiä. Koskaan ei katse käänny peiliin, ei tule mieleen että vika on ihan omissa älyttömissä uskomuksissa ja asenteissa.

Kyse on siitä että "nörttiharrastusten" tytöissä aikaan saama syrjintäreaktio lamaa nuoren miehen itsetunnon pitkäksi aikaa ja tämä tapahtuu juuri siellä teini-iässä. Mikään ei karkota nuoria naisia niin nopeasti kuin huono itsetunto.

Sivumennen sanoen tämäkin on yksi rooli, joka nykymiehelle pakotetaan - täytyy olla hyvä itsetunto, täytyy olla sosiaalinen. Muuten voi kanssakäymisen naisten kanssa kyllä unohtaa.

Tässäkin unohdetaan suorilla vastaavat ujot vaatimattomat nörttitytöt kun ihaillaan vaan niitä instafitnesstyrkkyjä.

Ujot vaatimattomat nörttitytöt eivät tee aloitteita, joten jälleen vastuu kaikesta kasataan sille ujolle vaatimattomalle nörttipojalle.

Mun kaveri teki aikanaan koulussa aloitteen tällaiselle söpölle ja hiljaiselle pojalle, mutta seurustelusta ei tullut mitään koska pojalla ei ollut mitään sosiaalisia taitoja. Hänen kanssaan ei ollut mitään puhuttavaa eikä hän uskaltanut tai halunnut lähentyä fyysisesti aloitteellista tyttöä. Ja kaverini siis himoitsi tätä poikaa kaikella teinihormoonien innolla. Ja pojalla on luonnollisesti oikeus olla sellainen kuin on, mutta kun te täällä kirjoittelevat miehet annatte ymmärtää että kaikki on tyttöjen vika, ja että jos vain saisitte huomiota taivas aukenisi. Ei se niin ole. Jos ei ole sosiaalisia taitoja, ne näkyvät seurustelukumppanin löytymisen hankaluutena JA myös sitten kun se kumppani löytyy. Ei tämä ole mikään sellainen asia, että kaikki ongelmat on tytöissä  ja näiden preferensseissä, eikä teissä mitään vikaa.