Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Rasittavimmat kielioppivirheet
14.09.2018 |
En tiedä mitään rasittavampaa, kuin välilyönti ennen pistettä/pilkkua. Esimerkiksi tämä ” olin ulkona Maijan kanssa , ja näimme vanhaa ystäväämme kansa koulusta . Juttelimme hetken ja vanha ystävämme kertoi saaneensa kolmannen lapsen lapsen .) mikä p**kele siinä on ettei ihmiset osaa oikeinkirjoitusta?
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Se, kun ei ymmärretä sanan merkitystä, vaikka kirjoitusasu olisi sen perusteella ihan helposti pääteltävissä.
"Perjaatteessa"
"Mummuassa"
"Laktoosi-intorelanssi"
"Jauhenliha"
Tämä "jauhenlihan" pesemistä pohtiva ketju oli ihan omaa luokkaansa. Ja sitä pitää vaan ymmärtää, että joku voi tosissaan tuota kysyä. Silloin tulee mieleen, että eikö kysyjän kotona koskaan valmistettu ruokaa.
Tai sitten se oli provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taito ymmärtää kielen nyansseja: ymmärrys sanojen piilomerkityksistä ja vaikutelmista.
Hiljan luin isosta sanomalehdestä jutun jostain vanhusten virkistyspäivästä ja siinä puhuttiin koko ajan asukeista. Vanhainkodin asukit. Hoitajat tuovat asukit. Asukit nauttivat tanssimisesta... Kyllä särähti ikävästi korvaan!
Eilen iltapäivälehden otsikko kuului jotenkin näin, että 'Tällaiset naiset pariutuvat ulkomaalaisten kanssa!'. Yritin mielessäni kääntää tuota ruotsiksi tai englanniksi, mutta ei onnistunut ja mahdotonta olisi ikinä kuvitella tuollaista otsikkoa esim. Brittilehteen. Naureskelin siinä brittimieheni kanssa, että esim. tällainen minunlaiseni nainen on sitten pariutunut.
Molemmissa jutuissa noi ilmaisut korjattiin myöhemmin, mut pitkään saivat olla...
Pariutua = mennä naimisiin eli "These kind of women marry foreigners" on ihan neutraali käännös. Tuskin (toivottavasti ei!) siinä ajateltiin copulate-verbin käyttöä ;)
Kustantaa- verbiä ei osata käyttää oikein.
Vierailija kirjoitti:
26, millä pariutua-sana korvattiin?
Solmivat parisuhteen. Otsikkoa muokattiin muutenkin paremmaksi.
Yksi ärsyttävä on muuten "osaanotto suruusi". Se on "otan osaa" eli osanotto. Ei osaanotto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tunneta sanojen "asti" ja "lähtien" eroa ajanmääreissä.
En tiedä sen rasittavampaa, kuin että välilyönti mojautetaan ennen pilkkua eikä sen jälkeen. Esimerkiksi ”olin ulkona Lissun kaa ,ja söimme vanhaa biffiä kansakoulun ruokalassa. On tää niin törkee virhe!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Finglismit. Se, ettei edes viitsitä miettiä miten joku asia ilmaistaan suomeksi, käännetään vain englannin sanat miten kuten. Nettijulkaisuissa näkee tätä kaiken aikaa. Mitä h*lvettiä tarkoittaa "kakkuisa"? (meikkivoiteesta, voitte varmaan arvata...)
p.s. Oma suomeni ei ole läheskään täydellistä, mutta nuo sattuu kyllä silmään.
Vierailija kirjoitti:
KohtaloNtoveri särähtää pahasti!
Ja selvännäkijä.
Näen vain humalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko "elämäm koululainen" on sanottu?
Vierailija kirjoitti:
Finglismit. Se, ettei edes viitsitä miettiä miten joku asia ilmaistaan suomeksi, käännetään vain englannin sanat miten kuten. Nettijulkaisuissa näkee tätä kaiken aikaa. Mitä h*lvettiä tarkoittaa "kakkuisa"? (meikkivoiteesta, voitte varmaan arvata...)
p.s. Oma suomeni ei ole läheskään täydellistä, mutta nuo sattuu kyllä silmään.
Etkö tiedä. Kakkuisa = kakku on runsas, kakkaisa = kakassa on paljon - surprise, surprise - kakkaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylimääräiset pilkut:
Pidän sekä kissoista, että koirista.
Lemmikkini ovat minulle lähes yhtä rakkaita, kuin lapseni.
Osaan ruotsia, saksaa, ja venäjää.
jne.
Huomio kiinnittyy siihen, että kirjoittaja yrittää kirjoittaa oikein mutta epäonnistuu siinä. Lisäksi tuollainen ylipilkutettu teksti vaikuttaa töksähtelevältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kustantaa- verbiä ei osata käyttää oikein.
TÄMÄ! Kustannukset = kulut. Tavaralla on hinta, se siis maksaa. Ihminen maksaa hinnan tai kulut, eli kustantaa. Tavara tai esim. lomamatka ei todellakaan kustanna mitään. Se maksaa.
Tätä väärin käytettyä kustannusta näkee tosi usein. Jopa toimittajien käyttämänä.
Olla-verbin potentiaalin raiskaus.
Lienee on. Ei liene olekaan.
Ei, ei,ei!
Vierailija kirjoitti:
Harvasen päivä. Arrgggh!
Olen niin monesti miettinyt, että mitä noin kirjoittavat kuvittelevat sen oikein tarkoittavan. Kuka se Harvanen on??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taito ymmärtää kielen nyansseja: ymmärrys sanojen piilomerkityksistä ja vaikutelmista.
Hiljan luin isosta sanomalehdestä jutun jostain vanhusten virkistyspäivästä ja siinä puhuttiin koko ajan asukeista. Vanhainkodin asukit. Hoitajat tuovat asukit. Asukit nauttivat tanssimisesta... Kyllä särähti ikävästi korvaan!
Eilen iltapäivälehden otsikko kuului jotenkin näin, että 'Tällaiset naiset pariutuvat ulkomaalaisten kanssa!'. Yritin mielessäni kääntää tuota ruotsiksi tai englanniksi, mutta ei onnistunut ja mahdotonta olisi ikinä kuvitella tuollaista otsikkoa esim. Brittilehteen. Naureskelin siinä brittimieheni kanssa, että esim. tällainen minunlaiseni nainen on sitten pariutunut.
Molemmissa jutuissa noi ilmaisut korjattiin myöhemmin, mut pitkään saivat olla...
Pariutua = mennä naimisiin eli "These kind of women marry foreigners" on ihan neutraali käännös. Tuskin (toivottavasti ei!) siinä ajateltiin copulate-verbin käyttöä ;)
Niin. Juuri ne nyanssit. Pariutua ei mielestäni tarkoita ihan samaa asiaa kuin mennä naimisiin. Tyttäreni menee sitten lauantaina naimisiin Pietarissa. Tyttäreni pariutuu sitten lauantaina Pietarissa. Ei ole ihan samanlainen tuntu noissa ilmaisuissa.
Ilta-Sanomien toimittaja (en mainitse nimeä) oli kirjoittanut skodata-verbin scoraat. Ei siis ymmärtänyt yhtään sanan merkitystä tai tuntenut sitä ollenkaan.
Jone Nikula sanoi Idolsissa Erika Vikmanin siskolle, että skodaat sitten Tapani Kansan. Siitä, kuinka korrekti tuo lausahdus oli, voisi keskustella myös.
Scorata verbille on selitys urbaanisanakirjassa päästä s*yhteyteen naisen kanssa. Se vasta olisi ollut törkeä heitto. Ja ihan pokkana tällainen otsikko eilen IS:ssa.