Lue keskustelun säännöt.
Synnytin heinäkuussa PHKS:ssa, vieläkin v*tuttaa hoitajien käytös.
27.08.2018 |
Itse synnytys meni hyvin, kätilö oli mukava ja asiallinen. Vuodeosastolle siirryttäessä se helvetti sitten alkoi. Mikä siinä on, että juuri synnyttänyttä äitiä täytyy vähätellä, jopa "piilovittuilla" ja vastailla kyllästyneesti jos jotain erehtyi kysymään.
Esimerkki, kysyin mistähän saisin pyyhkeen että pääsisin suihkuun, vastaus "ne on sielä missä ennenkin". Viittaus siis siihen että en ollut ensimmäistä kertaa kyseisellä osastolla, mutta edellisestä kerrasta kuitenkin on 6 vuotta joten en ihan välittömästi muistanut missä liinavaatevarasto on. Toiseksi, miksi hoitaja ei voinut tuoda sitä pyyhettä? Tai vaihtovaatteita? Tai vauvalle vaatteita? Kaikki piti itse sieltä käytäviltä etsiä. Kiva jättää vauva yksin huoneeseen ja lähteä kirjaimellisesti perse revenneenä hortoilemaan pitkin käytäviä.
Sitten tämä imetys. Joo, haluan imettää kyllä lastani, mutta minulla ei maito nouse välittömästi synnytyksen jälkeen joten lisämaitoa pitää aluksi antaa. Vauva oli hieman väsynyt synnytyksen jälkeen, joten häntä piti herätellä syömään ja sittenkin söi huonosti, kaikenmaailman kommervenkit tehtiin että sai edes sen pienen määrän maitoa. Hoitaja käski minun yöllä laittaa oman herätyskellon soimaan kännykästä kahden tunnin välein ja soittamaan sitä heidän hälytyskelloa sitten kun olen herännyt. Miksei sieltä vaan voinut hoitaja tulla ja herättää vauvaa syömään? Tuli hieman olo että kuka täällä on töissä, minä vai hoitaja.
Yksi hoitajista myös kommentoi tapaani pidellä tuttipulloa sanalla "kammottavaa".
Toinen sanoi vittuileva sävy äänessään kuinka jos vielä saan vauvoja kannattaisi varmaan vähän ajatella jo etukäteen sitä lisämaidon antamista. Siis mitä helvettiä! Itse pakotitte ensin imettämään ja imettämään ja imettämään vaikka maito ei ollut vielä noussut, mitä siinä mun etukäteen ajattelu olisi auttanut.
Tässä jotain asioita mitkä ärsytti suunnattomasti. Onneksi tämä oli meidän viimeinen lapsi, eipähän tarvi ikinä enää tuolla osastolla maata sätittävänä.
Kommentit (730)
NeitiJ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sun jaloissa kai mitään vikaa ole? Sairaalan ei ole mikään hotelli eikä hoitajat ole palvelijoita. Miksi ihmeessä hoitajan pitäisi herätellä sinua? Katso nyt peiliin hyvä ihminen.
Hohhoijaa. Sairaala ei ole hotelli, mutta sielä yleensä ollaan sen takia että oma toimintakyky on hetkellisesti alentunut. Vai meinaatko että muillakin osastoilla potilas varmaan itse voi ihan hyvin tehdä osan töistä, koska eihän sairaala nyt mikään hotelli ole!
Jos et todella erota oikeasti sairasta ja synnyttäjää toisistaan, kannattaisi moisesta idiotismista olla hyvin hiljaa. Synnytys EI OLE SAIRAUS, eikä synnytysosaston hoitajat palvelijoita. Iso osa sunnyttäneistä onkin niin fiksuja että hoitavat asian polikliinisesti eivätkä jää makoilemaan jalat kohti kattoa ja kuvittele olevansa täysihoidossa. :(
Minä toivoin tätä polikliinistä synnytystä jo synnytystoiveissa. Synnytys oli helppo, olin kunnossa. Vauvakin kävi lääkärin kotiinlähtötarkastuksessa, kaikki oli hyvin. Vauva ei vaan jaksanut ensimmäisenä elinpäivänään juuri syödä ja kotiin olisi saatu lähteä vasta kun tulee vauvalla pissa. No se tuli klo 21 kun vauvan isä ja esikoinen olivat lähteneet kotiin sairaalasta tuntia aikaisemmin. Todellakaan en halunnut sinne jäädä mutta pakko oli.
Ethän sä enää tossa vaiheessa tarvitsekaan enää mitään hoitajilta, jos olet jo kotikuntoinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaako sitä sektiota olla niin vaatimassa, ei sen jälkeen ole helppo olla. Tavallisen alatiesynnytyksen jälkeen sen sijaan useimmat kykenevät itse toimimaan, pois lukien tietysti jos on ollut komplikaatioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sun jaloissa kai mitään vikaa ole? Sairaalan ei ole mikään hotelli eikä hoitajat ole palvelijoita. Miksi ihmeessä hoitajan pitäisi herätellä sinua? Katso nyt peiliin hyvä ihminen.
Hoitaja on vain palvelija. Virka vain nousi päähän kun entisestä opistosta tehtiin ylijäämä ylioppilaita varten amk. Nyt näitä sairaalapiikoja on keksitty ruveta kutsumaan "erityisasiantuntijoiksi" jolla ennen tarkoitettiin akateemisra poikkeuksellista lahjakkuutta ja kyvykkyyttä osoittanutta yksilöä.
Jos tulet tuolla asenteella hoitooni, en voi vannoa että pystyn antamaan sinulle parasta hoitoa. Tuommosen asenteen omaaville teen vain pakolliset hoitotoimenpiteet en mitään jutusteluja ym. En halua pahoittaa enään mieltäni, olen saanut jos jonkinmoista kuraa niskaani vaikka parhaani olen aina yrittänyt! Kannattaa oikeasti miettiä myös omaa asennetta.
Todellakin kätilöillä asenneongelma ja paha. Ammattilainen on ammattilainen. Aina. Lääkärinä minulla on vara kuunnella kaikki kettuilu mitä tulee potilailta ja omaisilta. Pinna ei ole koskaan katkennut eikä katkea.
Olen hyvin hämmentynyt siitä, miten synnyttäneiden osastolla on äitejä puhuteltu. Päivystyksessä, teholla ja mahaosastolla ei esimerkiksi juopoille haimatulehduspotilaille ym koskaan sillä tavalla puhuta vaan kaikkia kohdellaan ihmisarvo säilyttäen. Näin olen itse havainnut. Jos joku epäasiallisesti toimisi, saisi varmasti potkut.
En minä töykeästi puhu, puhun vain sen mikä on pakko, normaaliin äänensävyyn. Siis jos huomaan että potilas luulee olevansa täyshoitolassa ja kohtelee hoitajia alentuvasti. Niin monella on täälläkin ennakko asenne hoitajia kohtaan että ovat töykeitä( joka yleistystä) että katsovat hoitajan toimia negatiivisten lasien läpi. Se näkyy ja sen voi aistia myös miten kohtelette hoitajia. Totta kai ymmärrän että pitää olla asiallinen ja ammattimainen mutta en silti jaksa jokaista tuollaista miellyttää jos takaisin saa vain naljailua. Puhun sen mikä on pakko. Juuri tällaisten potilaiden takia työ on rankkaa! Onneksi on niitä vauvoja, niiden avulla jaksaa
P.s. Et ole lääkäri
Vierailija kirjoitti:
No suurin osa hoitohenkilökunnasta etenkin sairaanhoitajista on joko vähä-älyisiä tai narsisteja niin mitä voit odottaa...saa olla vaan tyytyväinen kun eivät yritä myrkyttää potilaita esim insuliinilla
Ja monta niistä olet tavannut? Mistä väitteesi on peräisin?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täytyy ihmetellä miten tähän maailmaan on ensimmäistäkään lasta saatu kun nykyään ollaan niin väsyneitä, revenneitä ja kipeitä.
Minä olen kaksi lasta synnyttänyt (kokonaiskestot molemmissa 3-4h) ja selvisin ilman repeämiä. Kävelin vuodeosastolle. Lisämaitoa en edes tajunnut pyytää koska olin perehtynyt imettämisen alkutaipaleeseen ja luotin itseeni. Vauva oli itkuinen mutta ihokontakti ja läheisyys (= rinnalla asuminen) auttoivat. Maitokin nousi pian. Lakanoita en viitsinyt vaihtaa, muutama maito/veritahra ei minua haitannut.
Hoitajia ei paljoa näkynyt enkä heitä kaivannutkaan. Pääsimme lääkärintarkastuksen jälkeen kotiin ja äitini ja anoppini olivat kotitöissä apuna. Puolisoni jäi isyysvapaalle...
Kaikenkaikkiaan mukavia kokemuksia kumpikin lastensaanti :)
- Äiti ja paljon parjattu sairaanhoitaja
Good for you. Noin minäkin luulin synnyttäväni ja toipuvani. Mutta minun synnytykseni kesti 32 h, päättyi korkeaan imukuppiin, pahoihin repeämiin (jotka ratkesivat uudelleen vuodon ja puutteellisen opastuksen ja seurannan vuoksi) ja häntäluun murtamaan, sain vielä merkittävän vuodon ja olin 3 pv vuodepotilas. Kävelin vessaan seiniä pitkin ja nostin jalat tyynylle kun huimasi jo makuulla. Ei mitattu koko aikana hemoglobiinia, ei nesteytetty, ei tarjottu kipu- tai ummetuslääkettä. Ei noussut maito kuin vasta kotona, jossa sain hoivaa ja huolenpitoa. Lapselle onneksi annettiin lisämaitoa ja sinivaloa, kun oli keltainen. Kiitos siitä, yliopistosairaala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuli kolmannen asteen repeämät synnytyksessä ja hain itse hain lakanat ja vaihdoinkin ne vielä. Hoidin vauvaa ihan itse , vain tarvittaessa pyysin neuvoa. Olin 22 vuotias. En nähnyt käytöksessäni mitään hyvää, outoa tai reipasta vaan oletin että niin se kuuluu tehdäkkin, osahan synnyttää kotona eikä siellä varmasti kukaan puolesta tee. Ihmettelivät ”reipasta” käytöstäni ja minun hyvää ja hellää vauvan hoitoa. Eivät kuulemma monet vanhemmatkaan synnyttäjät osaa ottaa hommaa niin sanotusti haltuun vaan makaavat lahnana sängyn pohjalla( ei ihan nuilla sanoin tokaisseet)
Ping, neiti Täydellisen arvo ja kultainen ansiomerkki on juuri myönnetty sinulle. Osasit synnyttääkin ihan oikein.
Kiitos:) varmasti tällä kiitollisella elämän asenteella olen pärjännytkin niin hyvin elämässäni.
kauhujenkokemus kirjoitti:
Synnytin vuonna 2003 Helsingin Kätilöopistolla. Henkilökunta oli todella ystävällistä, mutta kätilöillä oli joku ihmeellinen "pakkomielle", että vastasyntynyttä on pakko imettää, eikä korviketta saa antaa missään tapauksessa, missään tilanteessa! Tämä "pakkomielle" meinasi viedä vastasyntyneen vauvani hengen.
Olin ensisynnyttäjä, enkä siis omannut minkäänlaista aikaisempaa kokemusta mistään vauvan hoidosta tai imettämisestä. Ennen synnytystä ajattelin, että tottakai aion sitten imettää omaa vauvaani, kun hän syntyy. Tarkkailin rintojani muutamia päiviä ennen synnytystä, eikä niihin ollut noussut yhtään maitoa, vaikka sukulaiset ja tutut kertoivat, miten heillä jo oikein valui maitoa rinnoista raskauden loppupuolella, vaikkei lapsi ollut viel edes syntynyt. Ajattelin, että ei hätää, eiköhän se siitä. Että maitoa alkaa varmasti tulla sitten, kun vauva on syntynyt.
Toisin kävi. Maito ei noussut rintoihini ollenkaan vauvan syntymisen jälkeen. Vauva imi rutikuivaa rintaa. Ilmaisin huoleni kätilölle, joka sanoi, että ei ole syytä huoleen. Hänen mukaansa vastasyntyneen vatsa on tulitikkurasian kokoinen, ja selvitäkseen vauva ei tarvitse aluksi maitoa kuin kuulemma vain muutaman tipan. Kätilö oli sitä mieltä, että kyllä vauva saa sen tarvittavan muutaman tipan minun rinnoistani. Minusta kuulemma vain tuntuu siltä, että rinnat ovat (muka) ihan kuivat, vaikka ne eivät kuulemma ole. Kyllä niistä siis kätilön väittämän mukaan aina edes muutama tippa maitoa tulee. Kätilön mukaan maidon tuotanto tulisi rinnoissani lisääntymään kokoajan samalla, kun vauva imee rintaa. Pian kuulemma tulisi ihan kunnolla maitoa.
No, ei tullut. Olin edelleenkin sitä mieltä, että rintani ovat ihan kuivat, ja vauva reppana imee kuivaa rintaa. Olin sitä mieltä, että vauvani ei saa maitoa edes muutamaa tippaa. Olin sitä mieltä, että vauva ei nielaise. Imee vain tyhjää rintaa. Kätilö oli vaihtunut. Sanoin toiselle kätilölle, että olen huolissani siitä, että vauvani ei saa ravintoa. Sanoin että minun mielestäni vauvalle pitäisi alkaa antaa korviketta tuttipullosta, koska imetys ei onnistu. Toinen kätilö tuomitsi minut heti, että ei missään nimessä saa antaa mitään korviketta. Minä hätäännyin, että entäs jos vauvani kuolee ravinnon puutteeseen. Toinen kätilö rauhoitteli minua ja sanoi samaa, mitä edellinenkin. Että kyllä vauva varmasti saa sen muutaman tarvittavan tipan, ja minusta vain tuntuu siltä, että maitoa ei tule. Hämmennyin...Uskoin kätilöä, sillä olihan hän alan ammattilainen.
Aika kului. Minä noudatin kätilöiden ohjeita, eli imetin lastani normaalisti, vaikka kokoajan minusta tuntui siltä, ettei vauva saa ollenkaan ravintoa. Minulla meni jo ajantaju siitä, montako vuorokautta oli kulunut synnytyksestä, ehkä pari, en muista, mutta jossain vaiheessa minut valtasi syvä huoli siitä, että vauvani kuolee nälkään. Kävin ottamassa synnytysosaston varastosta pienen vastasyntyneiden ruokintaan tarvittavan tuttipullon, ja "karkasin" alakerran kanttiiniin ostamaan korviketta. Kätilö tuli huoneeseen juuri, kun olin aloittamassa vauvan syöttämisen tuttipullosta. Kätilö (taas eri) oli hyvin vihainen, ja ihmetteli, että miksi en imetä vauvaani. Sanoin että olen sitä mieltä, että rinnoistani ei tule ollenkaan maitoa, ei edes niitä "kuuluisia" muutamia tippoja. Sanoin että uskon vauvani kohta kuivuvan, ja kuolevan nälkään, jos korviketta ei anneta. Tämä kätilö kuunteli minua. Hän mittasi saman tien vauvan verensokerin, mikä oli hälyttävän alhainen. Tämän jälkeen kätilö totesi todella ystävällisesti, että aloitetaan vaan pulloruokinta. Vauvan verensokeri palautui ennalleen, kun pulloruokinta aloitettiin. Mietin vielä tänäkin päivänä, olisiko lapseni kuollut, jos en olisi pitänyt omaa päätäni, ja päättänyt aloittaa pulloruokintaa!
Kätilöiden 100% a m m a t t i t a i d o t t o m u u t t a.
Mä en tiedä mikä ---vetti se oikein on, kun joka ikisessä hoito-, hoivatyön ja keskusteluavun sekä tukiterapian whateverin työntekijöissä on a i n a näitä klikkiytyneitä akkapölvästejä, joista jokainen toistaa samaa mitä edellinen. Ja kun sä itse olet aina lopulta se a s i a n t u n t i j a.
Mä v i h a an vain akkoja, jotka eivät kuuntele, eivät ajattele, eivät kyseenalaista edellisen kollegan ohjetta - ja mikä tärkeintä, he eivät tee sitä jotain, joka todistaisi potilaan hädän oikeaksi tai vääräksi. Nyt viimein, kun äiti alkoi ruokkia vauvaa kanttiinikorvikkeella, tuli joku joka otti verensokerin.
Missä on empatia, mutta missä ammattitaito?
Mikä mättää ettei voi k o h d a t a synnyttänyttä ja hänen tilannettaan?
Äläkä vaan sano, että kiire. Hevon paskat, se kiire ei vie yhtään vähemmän aikaa kuin se, että tajuaa ongelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laiskat kirjoitti:
Nää kommentoijat eivät taida todellakaan olla niitä jotka näyttävät 10 päivää synnytyksen jälkeen tältä
http://diaryofafitmommy.com/how-i-got-my-body-back-after-baby-2/
Vaan tältä http://windsurfinglino.com/how-to-get-rid-of-apron-belly-without-surger…
Tommonen palvelun vaatiminen ja passauttaminen kertoo paljon asenteestasi yleensäkkin elämässä.
P***se revenneenä ja häntäluu murtuneena on kovin huono treenata.
Riippuu myös paljon, missä kunnossa olit ennen synnytystä ja mitä syöt?
Vierailija kirjoitti:
Synnytin Taysissa 2003 ja sain hyvää hoitoa kuten vauvakin. Ainoastaan yökätilö oli perseestä ja ei auttanut. Vittuili koko yön, kielsi nousemasta ja liikkumasta, lääkäri oli luvannut kipuhelpotusta mutta hoitaja ei häntä enää kutsunut. Käynnistetty menossa ja kovakouraisesti tutki ym. Tein hänestä valituksen. Minuun oltiin yhteydessä myöhemmin ja soittaja sanoi vielä että sinähän kuulostatkin ihan asialliselta. Varmaan oli kätilö haukkunut kysyttäessä minut pystyyn, mutta varoopa muiden kanssa. Eli valitukset menemään asiattomuuksista! Ottakaa omia särkylääkkeitä mukaan tai pyytäkää miehen tuoda. Itse sain eräältä ihanalta hoitajalta taskusta salaa. Liekö omistaan antoi 😊 Ikinä en häntä unohda.
Sehän se kivaa olisi ollut että antaa sulle särkylääkettä salaa, joku menee vikaan ja kun eivät tiedä että sulle jotain annettu saattaisivat antaa sulle jotain lääkettä jota ei pitäis ja kuolisit verenvuotoon tms. Siksi ei tosiaankaan kannata alkaa salaa ottamaan mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sun jaloissa kai mitään vikaa ole? Sairaalan ei ole mikään hotelli eikä hoitajat ole palvelijoita. Miksi ihmeessä hoitajan pitäisi herätellä sinua? Katso nyt peiliin hyvä ihminen.
Hoitaja on vain palvelija. Virka vain nousi päähän kun entisestä opistosta tehtiin ylijäämä ylioppilaita varten amk. Nyt näitä sairaalapiikoja on keksitty ruveta kutsumaan "erityisasiantuntijoiksi" jolla ennen tarkoitettiin akateemisra poikkeuksellista lahjakkuutta ja kyvykkyyttä osoittanutta yksilöä.
Jos tulet tuolla asenteella hoitooni, en voi vannoa että pystyn antamaan sinulle parasta hoitoa. Tuommosen asenteen omaaville teen vain pakolliset hoitotoimenpiteet en mitään jutusteluja ym. En halua pahoittaa enään mieltäni, olen saanut jos jonkinmoista kuraa niskaani vaikka parhaani olen aina yrittänyt! Kannattaa oikeasti miettiä myös omaa asennetta.
Todellakin kätilöillä asenneongelma ja paha. Ammattilainen on ammattilainen. Aina. Lääkärinä minulla on vara kuunnella kaikki kettuilu mitä tulee potilailta ja omaisilta. Pinna ei ole koskaan katkennut eikä katkea.
Olen hyvin hämmentynyt siitä, miten synnyttäneiden osastolla on äitejä puhuteltu. Päivystyksessä, teholla ja mahaosastolla ei esimerkiksi juopoille haimatulehduspotilaille ym koskaan sillä tavalla puhuta vaan kaikkia kohdellaan ihmisarvo säilyttäen. Näin olen itse havainnut. Jos joku epäasiallisesti toimisi, saisi varmasti potkut.
En minä töykeästi puhu, puhun vain sen mikä on pakko, normaaliin äänensävyyn. Siis jos huomaan että potilas luulee olevansa täyshoitolassa ja kohtelee hoitajia alentuvasti. Niin monella on täälläkin ennakko asenne hoitajia kohtaan että ovat töykeitä( joka yleistystä) että katsovat hoitajan toimia negatiivisten lasien läpi. Se näkyy ja sen voi aistia myös miten kohtelette hoitajia. Totta kai ymmärrän että pitää olla asiallinen ja ammattimainen mutta en silti jaksa jokaista tuollaista miellyttää jos takaisin saa vain naljailua. Puhun sen mikä on pakko. Juuri tällaisten potilaiden takia työ on rankkaa! Onneksi on niitä vauvoja, niiden avulla jaksaa <3
P.s. Et ole lääkäri
Ps. Todellakin olen lääkäri. Ja päivystyspolillakaan en ole törmännyt asiakkaille kettuileviin hoitajiin pari poikkeusta klo 4 lukuunottamatta. Noissakin tilanteissa potilas ollut aggressiivinen ja päihtynyt. Tosin se kettuilu ei tilannetta auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuli kolmannen asteen repeämät synnytyksessä ja hain itse hain lakanat ja vaihdoinkin ne vielä. Hoidin vauvaa ihan itse , vain tarvittaessa pyysin neuvoa. Olin 22 vuotias. En nähnyt käytöksessäni mitään hyvää, outoa tai reipasta vaan oletin että niin se kuuluu tehdäkkin, osahan synnyttää kotona eikä siellä varmasti kukaan puolesta tee. Ihmettelivät ”reipasta” käytöstäni ja minun hyvää ja hellää vauvan hoitoa. Eivät kuulemma monet vanhemmatkaan synnyttäjät osaa ottaa hommaa niin sanotusti haltuun vaan makaavat lahnana sängyn pohjalla( ei ihan nuilla sanoin tokaisseet)
Ping, neiti Täydellisen arvo ja kultainen ansiomerkki on juuri myönnetty sinulle. Osasit synnyttääkin ihan oikein.
Kiitos:) varmasti tällä kiitollisella elämän asenteella olen pärjännytkin niin hyvin elämässäni.
Anteeksi yhdyssana; elämänasenne. Kohta joku olisi muistuttanut minua ystävällisesti tästä elämää suuremmasta ja kovasti elämää häiritsevästä virheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnytin vuonna 2009 ja vieläkin traumat Naistenklinikan synnytysosaston hoitajista. Tylyä, epäystävällistä käytöstä, piilovittuilua, kun ensisynnyttäjänä en tiennyt mistään mitään. Lapsi jäi ainoaksi. Synnytysvalmennuksessa ei opasteta osaston käytäntöjä, mutta eipä niistä suvainneet nämä hoitajatkaan kertoa.
Ihan sama kokemus. Luulin, että se kertomattomuus oli henkilökohtaista. Sitten kun teki väärin tai kysyi jotain tiuskittiin. Tämä oli 2004 ja hyvä nyt tietää, ettei se kohtelu johtunut minusta.
Inhottavat kommentit kätilöltä jää ikuisesti mieleen. Itselläni yksi oli: kun on niin kauheen karvanen! Itkin ja selitin kuinka en enää loppuvaiheessa ylettynyt ajelemaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme kokemusta PHKS ja hoidon taso ja ohjeet riippuu ihan täysin hoitajista.
Edellinen synnytys kesäkuussa, muut hoitajat olivat ihania mutta yksi yökkö oli ihan hirveä. "Pyydät aamuvuorolta särkylääkettä, en mä mitään nyt anna" kun iltavuoron ohjeet nimenomaan oli pyytää lisää lääkettä yököltä jos tarvii. Sit samainen yökkö pakotti herättämään vauvaa muutaman tunnin välein ilman mitään perusteita "jotta näkee kun se syö".Se syy miksi pitää herättää kahden tunnin välein on se että osa vastasyntyneistä mielummin nukkuisi ja tissit tarvii imemistä jotta maito alkaa nousta. Mitä useammin lapsi on ekojen päivien aikana rinnalla sitä paremmin se maito nousee. Sitten kun maito nousee ja lapsi jaksaa imeä tehokkaasti ja todettu ettei ole häikkää esim verensokerien kanssa niin voi lapsentahdistaa.
Maito oli jo noussut, eikä aikaisempana yönä ollut yökkö nähnyt tarvetta herätellä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sun jaloissa kai mitään vikaa ole? Sairaalan ei ole mikään hotelli eikä hoitajat ole palvelijoita. Miksi ihmeessä hoitajan pitäisi herätellä sinua? Katso nyt peiliin hyvä ihminen.
Hoitaja on vain palvelija. Virka vain nousi päähän kun entisestä opistosta tehtiin ylijäämä ylioppilaita varten amk. Nyt näitä sairaalapiikoja on keksitty ruveta kutsumaan "erityisasiantuntijoiksi" jolla ennen tarkoitettiin akateemisra poikkeuksellista lahjakkuutta ja kyvykkyyttä osoittanutta yksilöä.
Jos tulet tuolla asenteella hoitooni, en voi vannoa että pystyn antamaan sinulle parasta hoitoa. Tuommosen asenteen omaaville teen vain pakolliset hoitotoimenpiteet en mitään jutusteluja ym. En halua pahoittaa enään mieltäni, olen saanut jos jonkinmoista kuraa niskaani vaikka parhaani olen aina yrittänyt! Kannattaa oikeasti miettiä myös omaa asennetta.
Todellakin kätilöillä asenneongelma ja paha. Ammattilainen on ammattilainen. Aina. Lääkärinä minulla on vara kuunnella kaikki kettuilu mitä tulee potilailta ja omaisilta. Pinna ei ole koskaan katkennut eikä katkea.
Olen hyvin hämmentynyt siitä, miten synnyttäneiden osastolla on äitejä puhuteltu. Päivystyksessä, teholla ja mahaosastolla ei esimerkiksi juopoille haimatulehduspotilaille ym koskaan sillä tavalla puhuta vaan kaikkia kohdellaan ihmisarvo säilyttäen. Näin olen itse havainnut. Jos joku epäasiallisesti toimisi, saisi varmasti potkut.
En minä töykeästi puhu, puhun vain sen mikä on pakko, normaaliin äänensävyyn. Siis jos huomaan että potilas luulee olevansa täyshoitolassa ja kohtelee hoitajia alentuvasti. Niin monella on täälläkin ennakko asenne hoitajia kohtaan että ovat töykeitä( joka yleistystä) että katsovat hoitajan toimia negatiivisten lasien läpi. Se näkyy ja sen voi aistia myös miten kohtelette hoitajia. Totta kai ymmärrän että pitää olla asiallinen ja ammattimainen mutta en silti jaksa jokaista tuollaista miellyttää jos takaisin saa vain naljailua. Puhun sen mikä on pakko. Juuri tällaisten potilaiden takia työ on rankkaa! Onneksi on niitä vauvoja, niiden avulla jaksaa <3
P.s. Et ole lääkäri
Ehkäpä on aivan väärä ammatinvalinta kyseessä. Toivottavasti jos/kun sikiät, saat kaksinkertaisena takaisin.
Synnytän kolmen viikon sisään (todennäköisesti) Espoon sairaalassa. Tulen sitten kertomaan miten siellä synnyttäjiä tänäpäivänä kohdellaan.
Ainakaan sektiomyönteisiä eivät ole olleet ja yhden todella kovakouraisen sisätutkimukset ilman varoitusta olen päässyt kokemaan.
Vierailija kirjoitti:
Oisko lähihoitajien katoamisella jotain tekemistä asian kanssa... nykyään ei lähäreitä synnäreille huolita. Sairaanhoitajat, kätilöt jne taas ei perinteisiin hoitohommiin halua alistua.
Minä tulisin kyllä mielelläni auttelemaan vauvojen hoidossa että äiti voi käydä rauhassa esim. suihkussa tai nukkua hetken. Omatoimisuutta voi kyllä tukea muutoinkin kuin jättämällä äiti yksin.
t. lähihoitaja ja 2x synnyttänyt ja touhua ihmetellyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sun jaloissa kai mitään vikaa ole? Sairaalan ei ole mikään hotelli eikä hoitajat ole palvelijoita. Miksi ihmeessä hoitajan pitäisi herätellä sinua? Katso nyt peiliin hyvä ihminen.
Hoitaja on vain palvelija. Virka vain nousi päähän kun entisestä opistosta tehtiin ylijäämä ylioppilaita varten amk. Nyt näitä sairaalapiikoja on keksitty ruveta kutsumaan "erityisasiantuntijoiksi" jolla ennen tarkoitettiin akateemisra poikkeuksellista lahjakkuutta ja kyvykkyyttä osoittanutta yksilöä.
Jos tulet tuolla asenteella hoitooni, en voi vannoa että pystyn antamaan sinulle parasta hoitoa. Tuommosen asenteen omaaville teen vain pakolliset hoitotoimenpiteet en mitään jutusteluja ym. En halua pahoittaa enään mieltäni, olen saanut jos jonkinmoista kuraa niskaani vaikka parhaani olen aina yrittänyt! Kannattaa oikeasti miettiä myös omaa asennetta.
Florence Nightingale.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako sitä sektiota olla niin vaatimassa, ei sen jälkeen ole helppo olla. Tavallisen alatiesynnytyksen jälkeen sen sijaan useimmat kykenevät itse toimimaan, pois lukien tietysti jos on ollut komplikaatioita.
Suurin osa pelkosektion haluavista on jo kokenut vähintään kerran synnytyksen. Ja se on se syy miksi haluavat sektion. Itsellänikin näin ja syy miksi halusin sektion toisen lapsen kohdalla ei edes ollut synnytys, vaan se että synnytyksestä tulleita komplikaatioita ei hoidettu asianmukaisesti synnytyksen jälkeen, enkä saanut toimivaa kipulääkitystä. Sektio ei ollut mitään verrattuna siihen kipuun mitä koin alatiesynnytyksen jälkeen. Sektion jälkeen myös annettiin helpommalla kipulääkettä. Jos pelkosektioita halutaan vähentää, olisi ehkä hyvä olla aiheuttamatta niitä pelkoja ainakaan enempää.
Täysin epäeettistä laittaa sairas (raskausmyrkytys) potilas hoitamaan itseään ja vauvaa synnytyksen jälkeen. Normaalia alatiesynnytystä ei voi verrata komplisoituneeseen raskauteen, sektioon, pahoihin repeämiin, infektioon, vuotoon jne. Tätä synnyttäneiden vuodeosastolla ei tajuta vaan kaikkia kohdellaan (aktivoidaan) samalla tavalla. Se aiheuttaa vaaratilanteita. Plus sitten kettuillaan päälle.