Mitä negatiivisia asioita EU-jäsenyys on Suomelle aiheuttanut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Ruuan hinta on korkea

-Kreikan kriisi toimii esimerkkinä siitä kuinka joudumme hoitamaan toisten maiden taloussotkuja

-emme ole omavaraisia, pientiloja ei tueta

-olemme riippuvaisia kaikesta siitä mitä EUssa tapahtuu ja me joudumme tanssimaan heidän pillin tahdissa (kyseenalaistaa Suomen itsenäisyyden ja päätäntävallan Suomen omista asioista)

-nettomaksaja (emme saa rahallisesti takaisin läheskään niin paljon kuin mitä maksamme EUhun)

-rajat ovat auki —> rikollisuus lisääntynyt

Ok, kiitos! Muutama kommentti.

Ruoka ja omavaraisuus. En oikein näe yhteyttä ruoan hinnan ja eu:n välillä. Mitä omavaraisempia haluamme olla, sitä suuremmaksi maataloustukien määrä kasvaa, sillä tuotantomme ei ole täällä pohjoisessa kovin kestävällä pohjalla. Toisaalta sisämarkkina mahdollistaa edullisten vihannesten ja hedelmien tuonnin eu-alueelta. Maataloustuet ovat järjettömän suuri osa eu:n koheesiobudjettia ja itse asiassa koko eu-budjettia. Myös kansallisesti se on merkittävä kuluerä ja tulisi tarkkaan miettiä uudelleen.

Kreikan kriisi liittyy EMU:n jäsenyyteen, ei EU-jäsenyyteen. Se on rehellisesti sanottuna kuluerä Suomelle, jota ei olisi tarvinnut tulla. Onneksi Kreikka kuitenkin on nyt pääsemässä jaloilleen, huonosta hallituksesta huolimatta.

Tuo nettomaksajan rooli ottaa huomioon vain jäsenmaksut ja palautuvat maksuosuudet. Se ei huomioi esim taloudellista hyötyä, jonka saamme esimerkiksi sisämarkkinajäsenyydestä. Jos olisimme ETA maa, kuten Norja, me silti maksaisimme siitä, mutta vaikutusvaltamme olisi vieläkin pienempi.

EU:n pillin mukaan tanssiminen. Sanot ”HEIDÄN pillin mukaan tanssiminen”. Me olemme osa EUta ja sen päätöksentekoa. Joka ikisessä direktiivin vahvistamisessa Suomella on yhtä suuri äänivalta ministerineuvostossa, kuin vaikka Saksalla. Suomi ei myöskään ole, vastoin yleistä käsitystä, mallioppilas, mitä tulee direktiivien toimeenpanoon. Toisaalta esim. Venäjäpakotteet ovat asia, jossa Suomi saattaisi ottaa oman linjan taloudellisista syistä, mikä nyt ei ole mahdollista.

Rajat ovat todellakin auki. Oikeutetusti voi kysyä, olisiko esim romanikerjäläisiä tai liettualaisia taskuvarkaita, jos emme olisi schengen-maa tai vielä eristyneempi. Tässä on kuitenkin myös se puoli, että sisäisen rajavalvonnan matala taso on iso vuosittainen säästö. Onko rikollisuus todella lisääntynyt niin paljon, että mennään haitan puolelle.

No olipa liipalaapakommentteja. Olemme osa eu:n päätöksentekoa?? Oikeasti, ajatteletko näin?

Vähän sama, kuin ottaisi ahvenanmaan itsehallinnon pois ja sanoisi heille, että tehän olette osa suomen päätöksentekoa.

Kyllä, olemme osa eu:n päätöksen tekoa. Ajattelen todella niin. Meillä on komissiossa varapuheenjohtaja, parlamentaarikkoja ja yhtä suuri äänivalta ministerineuvostossa kuin muillakin eu-mailla koosta riippumatta ja yksikään direktiivi ei astu voimaan ilman sitä. Millä perustein emme ole osa eu-päätöksentekoa. Ennemminkin väittäisin, että meillä on suurempi valta, mitä kansamme koko edellyttäisi.

Vierailija kirjoitti:

EU on säätänyt pykälät, että ruoan alkuperää ei enää tarvitse ilmoittaa maakohtaisesti. Lukee vain

"Tuotettu EU.ssa/eUn ulkopuolella". Eli käytännössä Kiinassa, Vietanamissa, Pakistanissa ym. missä saasteita paljon.

Esim. koitapa löytää pähkinöitä, tai mantetleita, jotka olisivat EU alueella tuotettuja (esim. ITALIA). Ei löydy.

Tämä varmaan johtuu ihan pienistä tuotantomääristä. Tarpeeksi lyöt rahaa tiskiin, niin saat varmasti pähkinät juuri siitä pensaasta, mistä haluat. Ja ilman tullimaksuja, koska sisämarkkina.

Vierailija kirjoitti:

EU asetti silakka kiintiöt. Vaikka silakkaa olisi nytkin ollut pilvin pimein, EU lobbarit hoitivat asian niin, että silakkaa saa pyytää seuraavan kerran vasta joulukuussa.

Silakkamarkkinoilla on sitten säilöttyä silakkaa vain.

Silakanpyytäjät ovat työttömänä. Samaan aikaan EU lobbarit tuovat Vietnamista ym. kalaa Suomen markkinoille.

Tämä voi olla kyllä ihan paikkaansa pitävä väite. En tunne asiaa tarpeeksi tarkasti. On totta, että tiettyjen maiden tietyt toimialat voivat kärsiä makroalueellisesta päätöksenteosta. Toisaalta itämeren tilanne ei ole mitenkään ongelmaton ja jos jokainen maa saisi itse sanella kalastuskiintiöt, voisi olla, että ei olisi enää mitä kalastaa.

Vierailija kirjoitti:

Kun Suomeen tuodaan niin paljon halvalla maataloustuotteita EU maista ja EU ulkopuolelta, niin suomalaiset maatilat ahdingossa.

Jopa 30% maatiloista aikoo lopettaa parin vuoden sisällä.

Kiitos eu tästäkin !

Toisaalta valitetaan suurista maataloustuista ja ruoan hinnasta. Suomessa vaan ei ole erityisen kannattavaa viljellä ilmaston vuoksi. Tuskin se suomalainen tuotanto olisi hirveän halpaa, jos tuontia ei olisi ja olisimme täysin omavaraisia. Suo siellä, vetelä täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.

En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.

Eihän ole.

Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)

Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.

Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.

Yhteinen sisämarkkina tulee Suomelle kalliiksi.

Virolaiset, puolalaiset ym tulevat kuppaamaan Kelan lapsilisät ja muut tuet ja polkemaan palkkoja.

Yhteisten sisämarkkinoiden vika ei ole se, jos meillä ei kehitetä tuotteita, joille löytyy paljon ostajia Euroopassa. Se tarjoaa ison mahdollisuuden. Samoin vapaa liikkuvuus mahdollistaa mm. aktiivisen opiskelijavaihdon ja meidänkin hakeutumisen muihin EU-maihin töihin. Euro on tuonut vakautta ja nollakorot, on ollut mukava lyhentää lainoja kun ei tarvitse olla pelko persiissä, että yhdessä yössä on devalvoitu ja lainat kallistuneet 20 %. 

Jes, ihanaa matalat korot.

Eikös Ruotsissa ja Tanskassakin ole matalat korot vaikka ei euroon liittyneet?

Tiedätkö kuinka kalliiksi valtiolle tulee maksaa työttömyyskorvauksia kun viro/puola/romanialainen halpatyövoima tulee polkemaan palkat ja työehdot?

Köh. Ruotsissa on valtava asuntokupla vinoutuneiden markkinoiden takia. Oma valuutta on mahdollistanut lainat, joita suuri osa lainan ottajista ei olekaan ajatellut kiskaan maksaa takaisin. Eli omaa asuntoa ei itseasiassa koskaan omisteta.

Arvaapa miten käy, kun pankeille iskee pupu pöksyyn, ja asiakkailta odotetaan nopeampaa maksuaikaa?

Parempi kuin loputon kupla asuntomarkkinoilla ja kasvavat hinnat kuten Suomessa.

"What goes up..."

Vierailija kirjoitti:

Kun Suomeen tuodaan niin paljon halvalla maataloustuotteita EU maista ja EU ulkopuolelta, niin suomalaiset maatilat ahdingossa.

Jopa 30% maatiloista aikoo lopettaa parin vuoden sisällä.

Kiitos eu tästäkin !

Suomalaiset maatilat olivat kusessa ko 90-luvulla. Valtavat valtion tuet auttoivat. Sitten tuli lama ja markka pistettiin kellumaan ja itsarit alkoivat.

Vierailija kirjoitti:

Rajavalvonta ei EU vuoksi pidä.

Ei olisi Ruotsikaan ongelmissa, jos olisi ollut Sweden ja rajavalvonta.

Mutta kun EU, joka on ääriberaali.

Kyllä ihan Suomessakin sisäministeri (Orpo) mokasi asiat.

Tanska ja Ruotsihan ottivat rajavalvonnan EU:n luvalla käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.

Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.

Yhteinen sisämarkkina tulee Suomelle kalliiksi.

Virolaiset, puolalaiset ym tulevat kuppaamaan Kelan lapsilisät ja muut tuet ja polkemaan palkkoja.

Yhteisten sisämarkkinoiden vika ei ole se, jos meillä ei kehitetä tuotteita, joille löytyy paljon ostajia Euroopassa. Se tarjoaa ison mahdollisuuden. Samoin vapaa liikkuvuus mahdollistaa mm. aktiivisen opiskelijavaihdon ja meidänkin hakeutumisen muihin EU-maihin töihin. Euro on tuonut vakautta ja nollakorot, on ollut mukava lyhentää lainoja kun ei tarvitse olla pelko persiissä, että yhdessä yössä on devalvoitu ja lainat kallistuneet 20 %. 

Jes, ihanaa matalat korot.

Eikös Ruotsissa ja Tanskassakin ole matalat korot vaikka ei euroon liittyneet?

Tiedätkö kuinka kalliiksi valtiolle tulee maksaa työttömyyskorvauksia kun viro/puola/romanialainen halpatyövoima tulee polkemaan palkat ja työehdot?

Köh. Ruotsissa on valtava asuntokupla vinoutuneiden markkinoiden takia. Oma valuutta on mahdollistanut lainat, joita suuri osa lainan ottajista ei olekaan ajatellut kiskaan maksaa takaisin. Eli omaa asuntoa ei itseasiassa koskaan omisteta.

Arvaapa miten käy, kun pankeille iskee pupu pöksyyn, ja asiakkailta odotetaan nopeampaa maksuaikaa?

Parempi kuin loputon kupla asuntomarkkinoilla ja kasvavat hinnat kuten Suomessa.

"What goes up..."

Oletko ihan tosissasi? Mitä luulet käyvän nykyisille asunnonomistajille, jos asuntojen arvot romahtaisivat?

Olette te kyllä sellaisia mutumiehiä ja joka alan asiantuntijoita...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.

Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.

Kemikaalisäätelyhän menee väärään suuntaan, atsovärit ja metanoli sallittiin.

"Pieni nettomaksaja" Kyllä se ihan suurta maksamista on kun tuloja siirrellään etelään.

Kemikaalisääntelyssä Suomella on itseasiassa jopa pieni etulyöntiasema, sillä kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. Pointtini on enemmän tässä se, että jos joutuisimme kaikki sääntelyn tekemään itsenäisesti, se olisi valtava kustannus verrattuna siihen, että meillä on 28 jäsenmaan yhteinen sääntely.

Olemme tilastollisesti pienin nettomaksajamaa tällä hetkellä. Toki laskentatapa perustuu BKT:een ja tasautuu monessa mielessä, lukuunottamatta uusia jäsenmaita, jotka saavat helpotuksia. Siksi suomikin oli nettosaaja muutamana vuonna 90-luvun lopulla. Viittaat varmaan etelään siirrolla Kreikan pelastamiseen. Tämä on tosiaan asia, josta Suomelle kuluja tuli, tuskin sieltä mitään ois saadaan. Kreikka tosin sai jo luottoluokitusta nostettua, eli alkaa nousta jaloilleen. Ap

En viittaa pelkästään Kreikkaan.

Tiedätkö "koheesiorahaston"?

Visegrad-maat, +Bulgaria, Romania, ym ym saavat rahaa koska ovat "köyhiä". Vaikka Puola ja Tsekki porskuttavat Suomea paremmin oman valuutan(kin) ansiosta.

90-luvulla kun EU:hun oltiin liittymässä pääministeri Esko Aho sanoi että "vaikea kuvitella että toiset maat maksaisivat toisille koheesiorahaa".

No toisin kävi.

Tunnen koheesiopolitiikan hyvin yksityiskohtaisesti. Sen tarkoitus on tasoittaa hyvinvointieroja maiden välillä estääkseen ei-toivottavia ilmiöitä, kuten ihmisten massamuuttoa työn tai sosiaalietuuksien perässä. Samalla tietysti kokonaismarkkina kasvaa ja tulevaisuudessa eu on vahvempi. Tämä on myös Suomelle tietyllä tapaa etu, sillä pohjois- ja itäsuomi hyötyvät koheesiopolitiikasta kohtuullisen hyvien rakennerahastopottien ansiosta ja mahdollistaa aluekehityksen ohi kansallisen budjetin. Se, mikä minua häiritsee, on että nämä puolat ja unkarit ovat siirtyneet populistikelkkaan ja siksi muodostuneet taakaksi. Toivon, että niiden tukia leikataankin merkittävästi seuraavalla ohjelmakaudella. Suomen kannalta seuraava budjettiesitys näyttää näiltä osin melko hyvältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.

En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.

Eihän ole.

Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)

Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.

Mutta mitä tekemistä tällä on eu:n kanssa?

Suomi todellakin pelastui EU:n ansiosta. Suomi oli nettosaaja monta vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas unohtuu, että eu pelasti Suomen konkurssilta....

Tämä on osin totta. Kyllä Suomen piti tehdä Viinasen ja Ahon johdolla aika kovia päätöksiä, ennen kuin EU-jäsenyys oli mahdollinen. Tosin EU-jäsenyys mahdollisti nopean talouskasvun laman jälkeen. Siltikin laman kärsimykset laittoivat monet suomalaiset huonoon asemaan pitkäksi ajaksi eteenpäin.

Suomi oli niin pahassa jamassa, että joka päivä piti tarkkaan laskea, riittävätkö varat senpäiväisten velkojen maksamiseen. Oltiin todella kuilun partaalla, mutta siitä ei puhuttu pieniä piirejä kauemmas, ettei paniikki iskisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.

En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.

Eihän ole.

Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)

Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.

Appivanhemmat myy 200-neliöistä hyväkuntoista taloa keskisuuressa kaupungissa 120 000 eur eikä ole puolessa vuodessa mennyt kaupaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas unohtuu, että eu pelasti Suomen konkurssilta....

Tämä on osin totta. Kyllä Suomen piti tehdä Viinasen ja Ahon johdolla aika kovia päätöksiä, ennen kuin EU-jäsenyys oli mahdollinen. Tosin EU-jäsenyys mahdollisti nopean talouskasvun laman jälkeen. Siltikin laman kärsimykset laittoivat monet suomalaiset huonoon asemaan pitkäksi ajaksi eteenpäin.

Suomi oli niin pahassa jamassa, että joka päivä piti tarkkaan laskea, riittävätkö varat senpäiväisten velkojen maksamiseen. Oltiin todella kuilun partaalla, mutta siitä ei puhuttu pieniä piirejä kauemmas, ettei paniikki iskisi.

Luin itseasiassa joskus Iiro Viinasen muistelat, jotka pitkälti perustuivat päiväkirjamerkintöihin. Edes koko hallitus ei tiennyt, miten surkea tilanne oli. Kyllä se pieni ihme oli, että edes näillä vahingoilla selvittiin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.

Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.

Yhteinen sisämarkkina tulee Suomelle kalliiksi.

Virolaiset, puolalaiset ym tulevat kuppaamaan Kelan lapsilisät ja muut tuet ja polkemaan palkkoja.

Yhteisten sisämarkkinoiden vika ei ole se, jos meillä ei kehitetä tuotteita, joille löytyy paljon ostajia Euroopassa. Se tarjoaa ison mahdollisuuden. Samoin vapaa liikkuvuus mahdollistaa mm. aktiivisen opiskelijavaihdon ja meidänkin hakeutumisen muihin EU-maihin töihin. Euro on tuonut vakautta ja nollakorot, on ollut mukava lyhentää lainoja kun ei tarvitse olla pelko persiissä, että yhdessä yössä on devalvoitu ja lainat kallistuneet 20 %. 

Jes, ihanaa matalat korot.

Eikös Ruotsissa ja Tanskassakin ole matalat korot vaikka ei euroon liittyneet?

Tiedätkö kuinka kalliiksi valtiolle tulee maksaa työttömyyskorvauksia kun viro/puola/romanialainen halpatyövoima tulee polkemaan palkat ja työehdot?

Köh. Ruotsissa on valtava asuntokupla vinoutuneiden markkinoiden takia. Oma valuutta on mahdollistanut lainat, joita suuri osa lainan ottajista ei olekaan ajatellut kiskaan maksaa takaisin. Eli omaa asuntoa ei itseasiassa koskaan omisteta.

Arvaapa miten käy, kun pankeille iskee pupu pöksyyn, ja asiakkailta odotetaan nopeampaa maksuaikaa?

Parempi kuin loputon kupla asuntomarkkinoilla ja kasvavat hinnat kuten Suomessa.

"What goes up..."

Oletko ihan tosissasi? Mitä luulet käyvän nykyisille asunnonomistajille, jos asuntojen arvot romahtaisivat?

Olette te kyllä sellaisia mutumiehiä ja joka alan asiantuntijoita...

Tarkoitat vissiin että mitä kävisi velkavivuttajille ja muille asuntosijoitushuijareille?

Jos ei 90-lamasta yhden tai kahden asunnon omistaja mitään oppinut niin voi voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.

Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.

Kemikaalisäätelyhän menee väärään suuntaan, atsovärit ja metanoli sallittiin.

"Pieni nettomaksaja" Kyllä se ihan suurta maksamista on kun tuloja siirrellään etelään.

Kemikaalisääntelyssä Suomella on itseasiassa jopa pieni etulyöntiasema, sillä kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. Pointtini on enemmän tässä se, että jos joutuisimme kaikki sääntelyn tekemään itsenäisesti, se olisi valtava kustannus verrattuna siihen, että meillä on 28 jäsenmaan yhteinen sääntely.

Olemme tilastollisesti pienin nettomaksajamaa tällä hetkellä. Toki laskentatapa perustuu BKT:een ja tasautuu monessa mielessä, lukuunottamatta uusia jäsenmaita, jotka saavat helpotuksia. Siksi suomikin oli nettosaaja muutamana vuonna 90-luvun lopulla. Viittaat varmaan etelään siirrolla Kreikan pelastamiseen. Tämä on tosiaan asia, josta Suomelle kuluja tuli, tuskin sieltä mitään ois saadaan. Kreikka tosin sai jo luottoluokitusta nostettua, eli alkaa nousta jaloilleen. Ap

En viittaa pelkästään Kreikkaan.

Tiedätkö "koheesiorahaston"?

Visegrad-maat, +Bulgaria, Romania, ym ym saavat rahaa koska ovat "köyhiä". Vaikka Puola ja Tsekki porskuttavat Suomea paremmin oman valuutan(kin) ansiosta.

90-luvulla kun EU:hun oltiin liittymässä pääministeri Esko Aho sanoi että "vaikea kuvitella että toiset maat maksaisivat toisille koheesiorahaa".

No toisin kävi.

Tunnen koheesiopolitiikan hyvin yksityiskohtaisesti. Sen tarkoitus on tasoittaa hyvinvointieroja maiden välillä estääkseen ei-toivottavia ilmiöitä, kuten ihmisten massamuuttoa työn tai sosiaalietuuksien perässä. Samalla tietysti kokonaismarkkina kasvaa ja tulevaisuudessa eu on vahvempi. Tämä on myös Suomelle tietyllä tapaa etu, sillä pohjois- ja itäsuomi hyötyvät koheesiopolitiikasta kohtuullisen hyvien rakennerahastopottien ansiosta ja mahdollistaa aluekehityksen ohi kansallisen budjetin. Se, mikä minua häiritsee, on että nämä puolat ja unkarit ovat siirtyneet populistikelkkaan ja siksi muodostuneet taakaksi. Toivon, että niiden tukia leikataankin merkittävästi seuraavalla ohjelmakaudella. Suomen kannalta seuraava budjettiesitys näyttää näiltä osin melko hyvältä.

Luuletko tosiaan että Visegrad-roistomaat luopuvat saavutetuista eduista?

Saksaa ja Ranskaa ei kiinnosta, Espanja, Portugali yms haluavat että pohjoisen maat maksavat heidän pankkiensa kaatumiset.

Ei tuu mittään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.

En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.

Eihän ole.

Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)

Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.

Appivanhemmat myy 200-neliöistä hyväkuntoista taloa keskisuuressa kaupungissa 120 000 eur eikä ole puolessa vuodessa mennyt kaupaksi.

Oli puhe siitä mitä talon "ostaminen" eli valittuun paikkaan rakennuttaminen maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.

En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.

Eihän ole.

Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)

Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.

Mutta mitä tekemistä tällä on eu:n kanssa?

"-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas unohtuu, että eu pelasti Suomen konkurssilta....

Tämä on osin totta. Kyllä Suomen piti tehdä Viinasen ja Ahon johdolla aika kovia päätöksiä, ennen kuin EU-jäsenyys oli mahdollinen. Tosin EU-jäsenyys mahdollisti nopean talouskasvun laman jälkeen. Siltikin laman kärsimykset laittoivat monet suomalaiset huonoon asemaan pitkäksi ajaksi eteenpäin.

Suomi oli niin pahassa jamassa, että joka päivä piti tarkkaan laskea, riittävätkö varat senpäiväisten velkojen maksamiseen. Oltiin todella kuilun partaalla, mutta siitä ei puhuttu pieniä piirejä kauemmas, ettei paniikki iskisi.

Luin itseasiassa joskus Iiro Viinasen muistelat, jotka pitkälti perustuivat päiväkirjamerkintöihin. Edes koko hallitus ei tiennyt, miten surkea tilanne oli. Kyllä se pieni ihme oli, että edes näillä vahingoilla selvittiin. Ap

Kummasti Iiro Viinanen, Esko Aho, Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen jäivät voitolle niistäkin "talkoista".