Lue keskustelun säännöt.
Mitä negatiivisia asioita EU-jäsenyys on Suomelle aiheuttanut?
14.08.2018 |
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajavalvonta ei EU vuoksi pidä.
Ei olisi Ruotsikaan ongelmissa, jos olisi ollut Sweden ja rajavalvonta.
Mutta kun EU, joka on ääriberaali.
Pitääkö Norjassa?
Se on niillä ihan oma valinta. Meillä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikenlaiset pätevyydet pitää olla että voit tehdä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajavalvonta ei EU vuoksi pidä.
Ei olisi Ruotsikaan ongelmissa, jos olisi ollut Sweden ja rajavalvonta.
Mutta kun EU, joka on ääriberaali.
Kyllä ihan Suomessakin sisäministeri (Orpo) mokasi asiat.
Tanska ja Ruotsihan ottivat rajavalvonnan EU:n luvalla käyttöön.
Ihmettelen miksi kukaan täysijärkinen enää kuvittelee, että Orpo voisi toimia politiikassa. Mennyt mies, historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kemikaalisäätelyhän menee väärään suuntaan, atsovärit ja metanoli sallittiin.
"Pieni nettomaksaja" Kyllä se ihan suurta maksamista on kun tuloja siirrellään etelään.
Kemikaalisääntelyssä Suomella on itseasiassa jopa pieni etulyöntiasema, sillä kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. Pointtini on enemmän tässä se, että jos joutuisimme kaikki sääntelyn tekemään itsenäisesti, se olisi valtava kustannus verrattuna siihen, että meillä on 28 jäsenmaan yhteinen sääntely.
Olemme tilastollisesti pienin nettomaksajamaa tällä hetkellä. Toki laskentatapa perustuu BKT:een ja tasautuu monessa mielessä, lukuunottamatta uusia jäsenmaita, jotka saavat helpotuksia. Siksi suomikin oli nettosaaja muutamana vuonna 90-luvun lopulla. Viittaat varmaan etelään siirrolla Kreikan pelastamiseen. Tämä on tosiaan asia, josta Suomelle kuluja tuli, tuskin sieltä mitään ois saadaan. Kreikka tosin sai jo luottoluokitusta nostettua, eli alkaa nousta jaloilleen. Ap
En viittaa pelkästään Kreikkaan.
Tiedätkö "koheesiorahaston"?
Visegrad-maat, +Bulgaria, Romania, ym ym saavat rahaa koska ovat "köyhiä". Vaikka Puola ja Tsekki porskuttavat Suomea paremmin oman valuutan(kin) ansiosta.
90-luvulla kun EU:hun oltiin liittymässä pääministeri Esko Aho sanoi että "vaikea kuvitella että toiset maat maksaisivat toisille koheesiorahaa".
No toisin kävi.
Tunnen koheesiopolitiikan hyvin yksityiskohtaisesti. Sen tarkoitus on tasoittaa hyvinvointieroja maiden välillä estääkseen ei-toivottavia ilmiöitä, kuten ihmisten massamuuttoa työn tai sosiaalietuuksien perässä. Samalla tietysti kokonaismarkkina kasvaa ja tulevaisuudessa eu on vahvempi. Tämä on myös Suomelle tietyllä tapaa etu, sillä pohjois- ja itäsuomi hyötyvät koheesiopolitiikasta kohtuullisen hyvien rakennerahastopottien ansiosta ja mahdollistaa aluekehityksen ohi kansallisen budjetin. Se, mikä minua häiritsee, on että nämä puolat ja unkarit ovat siirtyneet populistikelkkaan ja siksi muodostuneet taakaksi. Toivon, että niiden tukia leikataankin merkittävästi seuraavalla ohjelmakaudella. Suomen kannalta seuraava budjettiesitys näyttää näiltä osin melko hyvältä.
Luuletko tosiaan että Visegrad-roistomaat luopuvat saavutetuista eduista?
Saksaa ja Ranskaa ei kiinnosta, Espanja, Portugali yms haluavat että pohjoisen maat maksavat heidän pankkiensa kaatumiset.
Ei tuu mittään.
Väitteesi on hyvin yksinkertaistettua tulkintaa. Sinänsä mitään saavutettuja etuja ei ole. 2021 alkaa uusi budjettikausi ja muutoksia tulee. Tämän hetkinen esitys pudottaa 25% puolan netosta noin esimerkiksi. Suomen maksuosuus pienenee. Ja kyllä Saksaa ja Ranskaa kiinnostaa. Molemmissa maissa populistit ovat näyttäneet mahtinsa. EU pitää saada toimimaan paremmin jatkossa. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
Eihän ole.
Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)
Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.
Mutta mitä tekemistä tällä on eu:n kanssa?
"-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa."
En vain ymmärrä, miten euroon sidottu valuutta voi romahtaa. Muisteletko devalvaatioaikaa?
Rahaliittoon meno oli virhe. Sen takia ollaan jouduttu antamaan rahaa Kreikalle ja muille PIG5-valtioille, ja joudutaan vastakin. Ruotsi ja Tanska tajusivat olla menemättä siihen, mutta tyhmät suomalaiset ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas unohtuu, että eu pelasti Suomen konkurssilta....
Tämä on osin totta. Kyllä Suomen piti tehdä Viinasen ja Ahon johdolla aika kovia päätöksiä, ennen kuin EU-jäsenyys oli mahdollinen. Tosin EU-jäsenyys mahdollisti nopean talouskasvun laman jälkeen. Siltikin laman kärsimykset laittoivat monet suomalaiset huonoon asemaan pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Suomi oli niin pahassa jamassa, että joka päivä piti tarkkaan laskea, riittävätkö varat senpäiväisten velkojen maksamiseen. Oltiin todella kuilun partaalla, mutta siitä ei puhuttu pieniä piirejä kauemmas, ettei paniikki iskisi.
Luin itseasiassa joskus Iiro Viinasen muistelat, jotka pitkälti perustuivat päiväkirjamerkintöihin. Edes koko hallitus ei tiennyt, miten surkea tilanne oli. Kyllä se pieni ihme oli, että edes näillä vahingoilla selvittiin. Ap
Kummasti Iiro Viinanen, Esko Aho, Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen jäivät voitolle niistäkin "talkoista".
Paavo oli oppositiossa, Sauli oli nuori poika, eikä sisäpiirissä. Iiro ja Esko selvisivät, en kyllä tiedä mitä voittivat. En olisi halunnut olla kummankaan paikalla. Tuskin kukaan muukaan jälkikäteen ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
-Ruuan hinta on korkea
-Kreikan kriisi toimii esimerkkinä siitä kuinka joudumme hoitamaan toisten maiden taloussotkuja
-emme ole omavaraisia, pientiloja ei tueta
-olemme riippuvaisia kaikesta siitä mitä EUssa tapahtuu ja me joudumme tanssimaan heidän pillin tahdissa (kyseenalaistaa Suomen itsenäisyyden ja päätäntävallan Suomen omista asioista)
-nettomaksaja (emme saa rahallisesti takaisin läheskään niin paljon kuin mitä maksamme EUhun)
-rajat ovat auki —> rikollisuus lisääntynyt
Oikeasti liittymisen jälkeen
-ruoka halventui
-korot ovat romahtaneet, eli tavallinen asunnonomistaja on hyötynyt valtavasti, korot ennen EU:TA lähempänä kymmentä prosenttia, nyt käytännössä nolla
-rikollisuus todellisuudessa on laskenut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaiset pätevyydet pitää olla että voit tehdä töitä.
Tämä voi olla osin eu-sääntelyn aiheuttamaa. Toisaalta laadun takaaminen palveluissa on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
Eihän ole.
Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)
Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.
Vanhempani rakensivat omakotilalon 1984 ja se maksoi 800 000 mk. Vähän realismia näihin ’muistoihin’.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas unohtuu, että eu pelasti Suomen konkurssilta....
Tämä on osin totta. Kyllä Suomen piti tehdä Viinasen ja Ahon johdolla aika kovia päätöksiä, ennen kuin EU-jäsenyys oli mahdollinen. Tosin EU-jäsenyys mahdollisti nopean talouskasvun laman jälkeen. Siltikin laman kärsimykset laittoivat monet suomalaiset huonoon asemaan pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Suomi oli niin pahassa jamassa, että joka päivä piti tarkkaan laskea, riittävätkö varat senpäiväisten velkojen maksamiseen. Oltiin todella kuilun partaalla, mutta siitä ei puhuttu pieniä piirejä kauemmas, ettei paniikki iskisi.
Luin itseasiassa joskus Iiro Viinasen muistelat, jotka pitkälti perustuivat päiväkirjamerkintöihin. Edes koko hallitus ei tiennyt, miten surkea tilanne oli. Kyllä se pieni ihme oli, että edes näillä vahingoilla selvittiin. Ap
Kummasti Iiro Viinanen, Esko Aho, Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen jäivät voitolle niistäkin "talkoista".
Paavo oli oppositiossa, Sauli oli nuori poika, eikä sisäpiirissä. Iiro ja Esko selvisivät, en kyllä tiedä mitä voittivat. En olisi halunnut olla kummankaan paikalla. Tuskin kukaan muukaan jälkikäteen ajatellen.
Ai Paavo Lipponen oli oppositiossa kun euroon siirryttiin?
Ja Sauli Niinistöllä ei ollut osuutta asiaan?
Esko Aho saa vieläkin rahakkaita ja täysin älyvapaita posteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kemikaalisäätelyhän menee väärään suuntaan, atsovärit ja metanoli sallittiin.
"Pieni nettomaksaja" Kyllä se ihan suurta maksamista on kun tuloja siirrellään etelään.
Kemikaalisääntelyssä Suomella on itseasiassa jopa pieni etulyöntiasema, sillä kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. Pointtini on enemmän tässä se, että jos joutuisimme kaikki sääntelyn tekemään itsenäisesti, se olisi valtava kustannus verrattuna siihen, että meillä on 28 jäsenmaan yhteinen sääntely.
Olemme tilastollisesti pienin nettomaksajamaa tällä hetkellä. Toki laskentatapa perustuu BKT:een ja tasautuu monessa mielessä, lukuunottamatta uusia jäsenmaita, jotka saavat helpotuksia. Siksi suomikin oli nettosaaja muutamana vuonna 90-luvun lopulla. Viittaat varmaan etelään siirrolla Kreikan pelastamiseen. Tämä on tosiaan asia, josta Suomelle kuluja tuli, tuskin sieltä mitään ois saadaan. Kreikka tosin sai jo luottoluokitusta nostettua, eli alkaa nousta jaloilleen. Ap
En viittaa pelkästään Kreikkaan.
Tiedätkö "koheesiorahaston"?
Visegrad-maat, +Bulgaria, Romania, ym ym saavat rahaa koska ovat "köyhiä". Vaikka Puola ja Tsekki porskuttavat Suomea paremmin oman valuutan(kin) ansiosta.
90-luvulla kun EU:hun oltiin liittymässä pääministeri Esko Aho sanoi että "vaikea kuvitella että toiset maat maksaisivat toisille koheesiorahaa".
No toisin kävi.
Tunnen koheesiopolitiikan hyvin yksityiskohtaisesti. Sen tarkoitus on tasoittaa hyvinvointieroja maiden välillä estääkseen ei-toivottavia ilmiöitä, kuten ihmisten massamuuttoa työn tai sosiaalietuuksien perässä. Samalla tietysti kokonaismarkkina kasvaa ja tulevaisuudessa eu on vahvempi. Tämä on myös Suomelle tietyllä tapaa etu, sillä pohjois- ja itäsuomi hyötyvät koheesiopolitiikasta kohtuullisen hyvien rakennerahastopottien ansiosta ja mahdollistaa aluekehityksen ohi kansallisen budjetin. Se, mikä minua häiritsee, on että nämä puolat ja unkarit ovat siirtyneet populistikelkkaan ja siksi muodostuneet taakaksi. Toivon, että niiden tukia leikataankin merkittävästi seuraavalla ohjelmakaudella. Suomen kannalta seuraava budjettiesitys näyttää näiltä osin melko hyvältä.
Luuletko tosiaan että Visegrad-roistomaat luopuvat saavutetuista eduista?
Saksaa ja Ranskaa ei kiinnosta, Espanja, Portugali yms haluavat että pohjoisen maat maksavat heidän pankkiensa kaatumiset.
Ei tuu mittään.
Väitteesi on hyvin yksinkertaistettua tulkintaa. Sinänsä mitään saavutettuja etuja ei ole. 2021 alkaa uusi budjettikausi ja muutoksia tulee. Tämän hetkinen esitys pudottaa 25% puolan netosta noin esimerkiksi. Suomen maksuosuus pienenee. Ja kyllä Saksaa ja Ranskaa kiinnostaa. Molemmissa maissa populistit ovat näyttäneet mahtinsa. EU pitää saada toimimaan paremmin jatkossa. AP
Luuletko tosiaan ettei Puola ja muut keksi jotain koiruuksia taas?
Ranskan pressa jakaa kaikille rahaa koska Ranskallakin on törkeän iso valtion velka.
EU haluaa UK:n lähdön jälkeen järjenvastaisesti KASVATTAA budjettia.
Suomen maksuosuus EI vähene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas unohtuu, että eu pelasti Suomen konkurssilta....
Tämä on osin totta. Kyllä Suomen piti tehdä Viinasen ja Ahon johdolla aika kovia päätöksiä, ennen kuin EU-jäsenyys oli mahdollinen. Tosin EU-jäsenyys mahdollisti nopean talouskasvun laman jälkeen. Siltikin laman kärsimykset laittoivat monet suomalaiset huonoon asemaan pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Suomi oli niin pahassa jamassa, että joka päivä piti tarkkaan laskea, riittävätkö varat senpäiväisten velkojen maksamiseen. Oltiin todella kuilun partaalla, mutta siitä ei puhuttu pieniä piirejä kauemmas, ettei paniikki iskisi.
Luin itseasiassa joskus Iiro Viinasen muistelat, jotka pitkälti perustuivat päiväkirjamerkintöihin. Edes koko hallitus ei tiennyt, miten surkea tilanne oli. Kyllä se pieni ihme oli, että edes näillä vahingoilla selvittiin. Ap
Kummasti Iiro Viinanen, Esko Aho, Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen jäivät voitolle niistäkin "talkoista".
Paavo oli oppositiossa, Sauli oli nuori poika, eikä sisäpiirissä. Iiro ja Esko selvisivät, en kyllä tiedä mitä voittivat. En olisi halunnut olla kummankaan paikalla. Tuskin kukaan muukaan jälkikäteen ajatellen.
Ai Paavo Lipponen oli oppositiossa kun euroon siirryttiin?
Ja Sauli Niinistöllä ei ollut osuutta asiaan?
Esko Aho saa vieläkin rahakkaita ja täysin älyvapaita posteja.
Jos nuo aiemmat viestit luet, niin tässä puhuttiin laman käsittelystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
Eihän ole.
Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)
Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.
Vanhempani rakensivat omakotilalon 1984 ja se maksoi 800 000 mk. Vähän realismia näihin ’muistoihin’.
Koko ja tontin hinta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kemikaalisäätelyhän menee väärään suuntaan, atsovärit ja metanoli sallittiin.
"Pieni nettomaksaja" Kyllä se ihan suurta maksamista on kun tuloja siirrellään etelään.
Kemikaalisääntelyssä Suomella on itseasiassa jopa pieni etulyöntiasema, sillä kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. Pointtini on enemmän tässä se, että jos joutuisimme kaikki sääntelyn tekemään itsenäisesti, se olisi valtava kustannus verrattuna siihen, että meillä on 28 jäsenmaan yhteinen sääntely.
Olemme tilastollisesti pienin nettomaksajamaa tällä hetkellä. Toki laskentatapa perustuu BKT:een ja tasautuu monessa mielessä, lukuunottamatta uusia jäsenmaita, jotka saavat helpotuksia. Siksi suomikin oli nettosaaja muutamana vuonna 90-luvun lopulla. Viittaat varmaan etelään siirrolla Kreikan pelastamiseen. Tämä on tosiaan asia, josta Suomelle kuluja tuli, tuskin sieltä mitään ois saadaan. Kreikka tosin sai jo luottoluokitusta nostettua, eli alkaa nousta jaloilleen. Ap
En viittaa pelkästään Kreikkaan.
Tiedätkö "koheesiorahaston"?
Visegrad-maat, +Bulgaria, Romania, ym ym saavat rahaa koska ovat "köyhiä". Vaikka Puola ja Tsekki porskuttavat Suomea paremmin oman valuutan(kin) ansiosta.
90-luvulla kun EU:hun oltiin liittymässä pääministeri Esko Aho sanoi että "vaikea kuvitella että toiset maat maksaisivat toisille koheesiorahaa".
No toisin kävi.
Tunnen koheesiopolitiikan hyvin yksityiskohtaisesti. Sen tarkoitus on tasoittaa hyvinvointieroja maiden välillä estääkseen ei-toivottavia ilmiöitä, kuten ihmisten massamuuttoa työn tai sosiaalietuuksien perässä. Samalla tietysti kokonaismarkkina kasvaa ja tulevaisuudessa eu on vahvempi. Tämä on myös Suomelle tietyllä tapaa etu, sillä pohjois- ja itäsuomi hyötyvät koheesiopolitiikasta kohtuullisen hyvien rakennerahastopottien ansiosta ja mahdollistaa aluekehityksen ohi kansallisen budjetin. Se, mikä minua häiritsee, on että nämä puolat ja unkarit ovat siirtyneet populistikelkkaan ja siksi muodostuneet taakaksi. Toivon, että niiden tukia leikataankin merkittävästi seuraavalla ohjelmakaudella. Suomen kannalta seuraava budjettiesitys näyttää näiltä osin melko hyvältä.
Luuletko tosiaan että Visegrad-roistomaat luopuvat saavutetuista eduista?
Saksaa ja Ranskaa ei kiinnosta, Espanja, Portugali yms haluavat että pohjoisen maat maksavat heidän pankkiensa kaatumiset.
Ei tuu mittään.
Väitteesi on hyvin yksinkertaistettua tulkintaa. Sinänsä mitään saavutettuja etuja ei ole. 2021 alkaa uusi budjettikausi ja muutoksia tulee. Tämän hetkinen esitys pudottaa 25% puolan netosta noin esimerkiksi. Suomen maksuosuus pienenee. Ja kyllä Saksaa ja Ranskaa kiinnostaa. Molemmissa maissa populistit ovat näyttäneet mahtinsa. EU pitää saada toimimaan paremmin jatkossa. AP
Luuletko tosiaan ettei Puola ja muut keksi jotain koiruuksia taas?
Ranskan pressa jakaa kaikille rahaa koska Ranskallakin on törkeän iso valtion velka.
EU haluaa UK:n lähdön jälkeen järjenvastaisesti KASVATTAA budjettia.
Suomen maksuosuus EI vähene.
Ei eu ole kasvattamassa kokonaisbudjettiaan, vaan paikkaa UK:n jättämää vajetta. Voi sen toki tulkita noinkin, jos haluaa.
Suomen maksuosuus kasvaa, mutta nettomaksu on näillä näkymin pienenemässä 200M€.
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
Ei nyt ihan muutaman vuoden työllä, mutta kuitenkin kymmenessä vuodessa aika moni sai talonsa velat maksettua 70-luvulla. Palkat nousi toistakymmentä prosenttia vuodessa. Tietenkin inflaatio laukkasi kovaa vauhtia, enimmillään se oli 18%. Yhdessä korkovähennysoikeuden kanssa inflaatio söi velkojen korot ja osittain vielä pääomaakin. Ei silloin ihan suotta sanottu, että toiset (säästäjät) joutui ne velat maksamaan.
Tehokasvatuksen. Ennen oli pientiloja ja lehmät vasikoineen saivat olla ulkona.
Nyt ainoa kerta, kun sekunnin murto-osan saavat nähdä aurnkoa tai luontoa, on teurasautoon raahattaessa.
Enää ei taloudellisesti kannata kuin hehtaarihallinavetat ja kanalat.
Sitten pitkät satojen kilometrien kuljetuksen teurastamoihin.
Voi eläinparkoja !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
Ei nyt ihan muutaman vuoden työllä, mutta kuitenkin kymmenessä vuodessa aika moni sai talonsa velat maksettua 70-luvulla. Palkat nousi toistakymmentä prosenttia vuodessa. Tietenkin inflaatio laukkasi kovaa vauhtia, enimmillään se oli 18%. Yhdessä korkovähennysoikeuden kanssa inflaatio söi velkojen korot ja osittain vielä pääomaakin. Ei silloin ihan suotta sanottu, että toiset (säästäjät) joutui ne velat maksamaan.
Tässä on jälleen hyvä esimerkki, että irroitetaan asioita kokonaisuuksista ja sitten syytetään yksittäistä tekijää, kun ajat muuttuvat. Onhan ne tosiaan erilaisia ajat, kun korot ja inflaatio laukkaavat kaksinumeroisissa luvuissa. Miten kestävää se on, on ihan toinen kysymys. Aina se maksaja löytyy jostakin.
Italia kyllä kirjoittaa tuotteisiinsa Made in Italy. Jos sitä ei lue, arvaat varmaan alkuperän. Shith*le country.