Lue keskustelun säännöt.
Mitä negatiivisia asioita EU-jäsenyys on Suomelle aiheuttanut?
14.08.2018 |
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Tehokasvatuksen. Ennen oli pientiloja ja lehmät vasikoineen saivat olla ulkona.
Nyt ainoa kerta, kun sekunnin murto-osan saavat nähdä aurnkoa tai luontoa, on teurasautoon raahattaessa.
Enää ei taloudellisesti kannata kuin hehtaarihallinavetat ja kanalat.
Sitten pitkät satojen kilometrien kuljetuksen teurastamoihin.
Voi eläinparkoja !
Jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan onnellisten lehmien maidosta käyvän hinnan, niin silloin niitä olisi niityt pullollaan. Ei sellaista eu-direktiiviä ole, että lehmät tulee asuttaa pimeässä navetassa teurasauton saapumiseen saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kaikkein huvittavin on vientirajoitukset Venäjää kohtaan Ukrainan vuoksi, mutta samalla EU:n valtias eli Saksa on täysin riippuvainen Venäjän tuontikaasusta. Onhan siinä paljon järkeä, että tavalliset venäläiset eivät saa ostaa suomalaista juustoa kaupoista, mutta venäläinen eliitti saa kääriä hyvät rahat teollisuudesta.
EU:ssa kaikki on kiinni siitä, mikä valtio on kyseessä. Ei se ole mikään yhteinen projekti, se on muutaman vahvimman EU-maan diktatuuri. Esim. EU:n yhteiset arvot ovat näiden tiettyjen valtioiden keksimiä. Muita maita ei kuunnella, ja jos yrittävät vastustaa, niin ovat EU:n yhteisten arvojen vastaisia, vaikka mitään yhteisiä arvoja ei EU:ssa ole edes olemassakaan. Ne on niitä yhden kuppikunnan arvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
Eihän ole.
Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)
Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.
Vanhempani rakensivat omakotilalon 1984 ja se maksoi 800 000 mk. Vähän realismia näihin ’muistoihin’.
133 000 euroa. Eli silti paljon vähemmän kuin mitä nyt maksaisi. Ja laskepa tuo kahvikuppeina...
Tuohon inflaatiokorjaus, niin tuskin paljon heittää itserakennetun talon kustannuksista tänäpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
Eihän ole.
Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)
Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.
Vanhempani rakensivat omakotilalon 1984 ja se maksoi 800 000 mk. Vähän realismia näihin ’muistoihin’.
Taisivat rakennuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
Ei nyt ihan muutaman vuoden työllä, mutta kuitenkin kymmenessä vuodessa aika moni sai talonsa velat maksettua 70-luvulla. Palkat nousi toistakymmentä prosenttia vuodessa. Tietenkin inflaatio laukkasi kovaa vauhtia, enimmillään se oli 18%. Yhdessä korkovähennysoikeuden kanssa inflaatio söi velkojen korot ja osittain vielä pääomaakin. Ei silloin ihan suotta sanottu, että toiset (säästäjät) joutui ne velat maksamaan.
Korot saattoivat olla hyvinkin parikymmentä prosenttia. Laina-ajat olivat lyhyet. Vanhempani 70-luvulla ostivat omakotitalon, ja laina-aika oli viisi vuotta. Kaikki tulot sinä aikana menivät lainan maksuun, kuljimme muiden käytetyissä vaatteissa ja söimme halvinta mahdollista ruokaa. Nykyiset lapsiperheet elävät täysin eri todellisuudessa. Ja isäni oli ylemmän keskiluokan statusammatissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
Eihän ole.
Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)
Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.
Vanhempani rakensivat omakotilalon 1984 ja se maksoi 800 000 mk. Vähän realismia näihin ’muistoihin’.
133 000 euroa. Eli silti paljon vähemmän kuin mitä nyt maksaisi. Ja laskepa tuo kahvikuppeina...
Tuohon inflaatiokorjaus, niin tuskin paljon heittää itserakennetun talon kustannuksista tänäpäivänä.
Ja palkat ja muut maksut jne.
Siksipä alunperin vertasin, missä ajassa oli ennen ja nyt mahdollista duunarin ostaa talo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
Eihän ole.
Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)
Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.
Vanhempani rakensivat omakotilalon 1984 ja se maksoi 800 000 mk. Vähän realismia näihin ’muistoihin’.
133 000 euroa. Eli silti paljon vähemmän kuin mitä nyt maksaisi. Ja laskepa tuo kahvikuppeina...
Tottakai se on vähemmän. Hieman. Tuo on nimittäin pikkukaupungissa, missä tuolla hinnalla nykyään saa kyllä omakotitalon. Palkat olivat toki 34 vuotta sitten olennaisesti pienemmät kuin nykyään. Yli kymppitonnin (alle 2000€) oli silloin todella hyvä palkka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta kaikkein huvittavin on vientirajoitukset Venäjää kohtaan Ukrainan vuoksi, mutta samalla EU:n valtias eli Saksa on täysin riippuvainen Venäjän tuontikaasusta. Onhan siinä paljon järkeä, että tavalliset venäläiset eivät saa ostaa suomalaista juustoa kaupoista, mutta venäläinen eliitti saa kääriä hyvät rahat teollisuudesta.
EU:ssa kaikki on kiinni siitä, mikä valtio on kyseessä. Ei se ole mikään yhteinen projekti, se on muutaman vahvimman EU-maan diktatuuri. Esim. EU:n yhteiset arvot ovat näiden tiettyjen valtioiden keksimiä. Muita maita ei kuunnella, ja jos yrittävät vastustaa, niin ovat EU:n yhteisten arvojen vastaisia, vaikka mitään yhteisiä arvoja ei EU:ssa ole edes olemassakaan. Ne on niitä yhden kuppikunnan arvoja.
Saksan energiataseesta 10-15% on venäjän kaasun tuontia. Aika järjetöntä puhua täydestä riippuvuudesta. Niitä Trumpin väittämiä kannattaa joskus aina tarkastaa itsekin.
Mitä tuohon arvopohjaan tulee, EU on luotu länsimaisten liberaalien arvojen pohjalle. Kyllä niitä kannattaa yllättävän moni. Rauhanprojektina eu on onnistunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meillä olisi haasteita esimerkiksi pakolaiskysymyksissä. Nämä pitäisi pystyä eu-tasolla ratkaisemaan, jotta 2015 kaltaista kriisiä ei enää nähtäisi. Se, että nationalistiset voimat ovat monessa maissa ovat nostaneet päätään, ei tarkoita, että enemmistö olisi hylännyt nämä yhteiset arvot.
Talonpojan tappolinja kun ruuasta piti tehdä keinotekoisen halpaa euroopassa ja tuottajahinnat alas ja sitten helppo riippakivi tuelle jota helppo arvostella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kemikaalisäätelyhän menee väärään suuntaan, atsovärit ja metanoli sallittiin.
"Pieni nettomaksaja" Kyllä se ihan suurta maksamista on kun tuloja siirrellään etelään.
Kemikaalisääntelyssä Suomella on itseasiassa jopa pieni etulyöntiasema, sillä kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. Pointtini on enemmän tässä se, että jos joutuisimme kaikki sääntelyn tekemään itsenäisesti, se olisi valtava kustannus verrattuna siihen, että meillä on 28 jäsenmaan yhteinen sääntely.
Olemme tilastollisesti pienin nettomaksajamaa tällä hetkellä. Toki laskentatapa perustuu BKT:een ja tasautuu monessa mielessä, lukuunottamatta uusia jäsenmaita, jotka saavat helpotuksia. Siksi suomikin oli nettosaaja muutamana vuonna 90-luvun lopulla. Viittaat varmaan etelään siirrolla Kreikan pelastamiseen. Tämä on tosiaan asia, josta Suomelle kuluja tuli, tuskin sieltä mitään ois saadaan. Kreikka tosin sai jo luottoluokitusta nostettua, eli alkaa nousta jaloilleen. Ap
En viittaa pelkästään Kreikkaan.
Tiedätkö "koheesiorahaston"?
Visegrad-maat, +Bulgaria, Romania, ym ym saavat rahaa koska ovat "köyhiä". Vaikka Puola ja Tsekki porskuttavat Suomea paremmin oman valuutan(kin) ansiosta.
90-luvulla kun EU:hun oltiin liittymässä pääministeri Esko Aho sanoi että "vaikea kuvitella että toiset maat maksaisivat toisille koheesiorahaa".
No toisin kävi.
Tunnen koheesiopolitiikan hyvin yksityiskohtaisesti. Sen tarkoitus on tasoittaa hyvinvointieroja maiden välillä estääkseen ei-toivottavia ilmiöitä, kuten ihmisten massamuuttoa työn tai sosiaalietuuksien perässä. Samalla tietysti kokonaismarkkina kasvaa ja tulevaisuudessa eu on vahvempi. Tämä on myös Suomelle tietyllä tapaa etu, sillä pohjois- ja itäsuomi hyötyvät koheesiopolitiikasta kohtuullisen hyvien rakennerahastopottien ansiosta ja mahdollistaa aluekehityksen ohi kansallisen budjetin. Se, mikä minua häiritsee, on että nämä puolat ja unkarit ovat siirtyneet populistikelkkaan ja siksi muodostuneet taakaksi. Toivon, että niiden tukia leikataankin merkittävästi seuraavalla ohjelmakaudella. Suomen kannalta seuraava budjettiesitys näyttää näiltä osin melko hyvältä.
Luuletko tosiaan että Visegrad-roistomaat luopuvat saavutetuista eduista?
Saksaa ja Ranskaa ei kiinnosta, Espanja, Portugali yms haluavat että pohjoisen maat maksavat heidän pankkiensa kaatumiset.
Ei tuu mittään.
Väitteesi on hyvin yksinkertaistettua tulkintaa. Sinänsä mitään saavutettuja etuja ei ole. 2021 alkaa uusi budjettikausi ja muutoksia tulee. Tämän hetkinen esitys pudottaa 25% puolan netosta noin esimerkiksi. Suomen maksuosuus pienenee. Ja kyllä Saksaa ja Ranskaa kiinnostaa. Molemmissa maissa populistit ovat näyttäneet mahtinsa. EU pitää saada toimimaan paremmin jatkossa. AP
Luuletko tosiaan ettei Puola ja muut keksi jotain koiruuksia taas?
Ranskan pressa jakaa kaikille rahaa koska Ranskallakin on törkeän iso valtion velka.
EU haluaa UK:n lähdön jälkeen järjenvastaisesti KASVATTAA budjettia.
Suomen maksuosuus EI vähene.
Ei eu ole kasvattamassa kokonaisbudjettiaan, vaan paikkaa UK:n jättämää vajetta. Voi sen toki tulkita noinkin, jos haluaa.
Suomen maksuosuus kasvaa, mutta nettomaksu on näillä näkymin pienenemässä 200M€.
Kyllä on kasvattamassa:
YLE:"Britannia lähtee, mutta budjetti ei kutistu: EU haluaa lisää rahaa uusiin tehtäviin"
https://yle.fi/uutiset/3-10187296
"Kasvava budjetti tarkoittaisi kasvavia jäsenmaksuja myös Suomelle."
Juha ja Petteri mielin kielin kilpaa lipomassa EU:n pomoja ja lappamassa lisää rahaa pohjattomaan kuiluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
Eihän ole.
Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)
Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.
Vanhempani rakensivat omakotilalon 1984 ja se maksoi 800 000 mk. Vähän realismia näihin ’muistoihin’.
133 000 euroa. Eli silti paljon vähemmän kuin mitä nyt maksaisi. Ja laskepa tuo kahvikuppeina...
Tuohon inflaatiokorjaus, niin tuskin paljon heittää itserakennetun talon kustannuksista tänäpäivänä.
Miksi se ylemmän segmentin auto sitten maksoi 250 000 mk ja nyt 55 000 €??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kemikaalisäätelyhän menee väärään suuntaan, atsovärit ja metanoli sallittiin.
"Pieni nettomaksaja" Kyllä se ihan suurta maksamista on kun tuloja siirrellään etelään.
Kemikaalisääntelyssä Suomella on itseasiassa jopa pieni etulyöntiasema, sillä kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. Pointtini on enemmän tässä se, että jos joutuisimme kaikki sääntelyn tekemään itsenäisesti, se olisi valtava kustannus verrattuna siihen, että meillä on 28 jäsenmaan yhteinen sääntely.
Olemme tilastollisesti pienin nettomaksajamaa tällä hetkellä. Toki laskentatapa perustuu BKT:een ja tasautuu monessa mielessä, lukuunottamatta uusia jäsenmaita, jotka saavat helpotuksia. Siksi suomikin oli nettosaaja muutamana vuonna 90-luvun lopulla. Viittaat varmaan etelään siirrolla Kreikan pelastamiseen. Tämä on tosiaan asia, josta Suomelle kuluja tuli, tuskin sieltä mitään ois saadaan. Kreikka tosin sai jo luottoluokitusta nostettua, eli alkaa nousta jaloilleen. Ap
En viittaa pelkästään Kreikkaan.
Tiedätkö "koheesiorahaston"?
Visegrad-maat, +Bulgaria, Romania, ym ym saavat rahaa koska ovat "köyhiä". Vaikka Puola ja Tsekki porskuttavat Suomea paremmin oman valuutan(kin) ansiosta.
90-luvulla kun EU:hun oltiin liittymässä pääministeri Esko Aho sanoi että "vaikea kuvitella että toiset maat maksaisivat toisille koheesiorahaa".
No toisin kävi.
Tunnen koheesiopolitiikan hyvin yksityiskohtaisesti. Sen tarkoitus on tasoittaa hyvinvointieroja maiden välillä estääkseen ei-toivottavia ilmiöitä, kuten ihmisten massamuuttoa työn tai sosiaalietuuksien perässä. Samalla tietysti kokonaismarkkina kasvaa ja tulevaisuudessa eu on vahvempi. Tämä on myös Suomelle tietyllä tapaa etu, sillä pohjois- ja itäsuomi hyötyvät koheesiopolitiikasta kohtuullisen hyvien rakennerahastopottien ansiosta ja mahdollistaa aluekehityksen ohi kansallisen budjetin. Se, mikä minua häiritsee, on että nämä puolat ja unkarit ovat siirtyneet populistikelkkaan ja siksi muodostuneet taakaksi. Toivon, että niiden tukia leikataankin merkittävästi seuraavalla ohjelmakaudella. Suomen kannalta seuraava budjettiesitys näyttää näiltä osin melko hyvältä.
Luuletko tosiaan että Visegrad-roistomaat luopuvat saavutetuista eduista?
Saksaa ja Ranskaa ei kiinnosta, Espanja, Portugali yms haluavat että pohjoisen maat maksavat heidän pankkiensa kaatumiset.
Ei tuu mittään.
Väitteesi on hyvin yksinkertaistettua tulkintaa. Sinänsä mitään saavutettuja etuja ei ole. 2021 alkaa uusi budjettikausi ja muutoksia tulee. Tämän hetkinen esitys pudottaa 25% puolan netosta noin esimerkiksi. Suomen maksuosuus pienenee. Ja kyllä Saksaa ja Ranskaa kiinnostaa. Molemmissa maissa populistit ovat näyttäneet mahtinsa. EU pitää saada toimimaan paremmin jatkossa. AP
Luuletko tosiaan ettei Puola ja muut keksi jotain koiruuksia taas?
Ranskan pressa jakaa kaikille rahaa koska Ranskallakin on törkeän iso valtion velka.
EU haluaa UK:n lähdön jälkeen järjenvastaisesti KASVATTAA budjettia.
Suomen maksuosuus EI vähene.
Ei eu ole kasvattamassa kokonaisbudjettiaan, vaan paikkaa UK:n jättämää vajetta. Voi sen toki tulkita noinkin, jos haluaa.
Suomen maksuosuus kasvaa, mutta nettomaksu on näillä näkymin pienenemässä 200M€.
"Suomen hallituksen kanta unionin maksuihin ja rahankäyttöön riippuu siitä, keneltä kysyy, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio."
https://yle.fi/uutiset/3-10187987
"Kasvava budjetti tarkoittaisi kasvavia jäsenmaksuja myös Suomelle."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
Eihän ole.
Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)
Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.
Unohtakaa jo tämä Maaginen "markka-aika". Markka-aikaan aku ankan irtonumero maksoi 60 markkaa on ihan yhtä oikea väite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kemikaalisäätelyhän menee väärään suuntaan, atsovärit ja metanoli sallittiin.
"Pieni nettomaksaja" Kyllä se ihan suurta maksamista on kun tuloja siirrellään etelään.
Kemikaalisääntelyssä Suomella on itseasiassa jopa pieni etulyöntiasema, sillä kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. Pointtini on enemmän tässä se, että jos joutuisimme kaikki sääntelyn tekemään itsenäisesti, se olisi valtava kustannus verrattuna siihen, että meillä on 28 jäsenmaan yhteinen sääntely.
Olemme tilastollisesti pienin nettomaksajamaa tällä hetkellä. Toki laskentatapa perustuu BKT:een ja tasautuu monessa mielessä, lukuunottamatta uusia jäsenmaita, jotka saavat helpotuksia. Siksi suomikin oli nettosaaja muutamana vuonna 90-luvun lopulla. Viittaat varmaan etelään siirrolla Kreikan pelastamiseen. Tämä on tosiaan asia, josta Suomelle kuluja tuli, tuskin sieltä mitään ois saadaan. Kreikka tosin sai jo luottoluokitusta nostettua, eli alkaa nousta jaloilleen. Ap
En viittaa pelkästään Kreikkaan.
Tiedätkö "koheesiorahaston"?
Visegrad-maat, +Bulgaria, Romania, ym ym saavat rahaa koska ovat "köyhiä". Vaikka Puola ja Tsekki porskuttavat Suomea paremmin oman valuutan(kin) ansiosta.
90-luvulla kun EU:hun oltiin liittymässä pääministeri Esko Aho sanoi että "vaikea kuvitella että toiset maat maksaisivat toisille koheesiorahaa".
No toisin kävi.
Tunnen koheesiopolitiikan hyvin yksityiskohtaisesti. Sen tarkoitus on tasoittaa hyvinvointieroja maiden välillä estääkseen ei-toivottavia ilmiöitä, kuten ihmisten massamuuttoa työn tai sosiaalietuuksien perässä. Samalla tietysti kokonaismarkkina kasvaa ja tulevaisuudessa eu on vahvempi. Tämä on myös Suomelle tietyllä tapaa etu, sillä pohjois- ja itäsuomi hyötyvät koheesiopolitiikasta kohtuullisen hyvien rakennerahastopottien ansiosta ja mahdollistaa aluekehityksen ohi kansallisen budjetin. Se, mikä minua häiritsee, on että nämä puolat ja unkarit ovat siirtyneet populistikelkkaan ja siksi muodostuneet taakaksi. Toivon, että niiden tukia leikataankin merkittävästi seuraavalla ohjelmakaudella. Suomen kannalta seuraava budjettiesitys näyttää näiltä osin melko hyvältä.
Luuletko tosiaan että Visegrad-roistomaat luopuvat saavutetuista eduista?
Saksaa ja Ranskaa ei kiinnosta, Espanja, Portugali yms haluavat että pohjoisen maat maksavat heidän pankkiensa kaatumiset.
Ei tuu mittään.
Väitteesi on hyvin yksinkertaistettua tulkintaa. Sinänsä mitään saavutettuja etuja ei ole. 2021 alkaa uusi budjettikausi ja muutoksia tulee. Tämän hetkinen esitys pudottaa 25% puolan netosta noin esimerkiksi. Suomen maksuosuus pienenee. Ja kyllä Saksaa ja Ranskaa kiinnostaa. Molemmissa maissa populistit ovat näyttäneet mahtinsa. EU pitää saada toimimaan paremmin jatkossa. AP
Luuletko tosiaan ettei Puola ja muut keksi jotain koiruuksia taas?
Ranskan pressa jakaa kaikille rahaa koska Ranskallakin on törkeän iso valtion velka.
EU haluaa UK:n lähdön jälkeen järjenvastaisesti KASVATTAA budjettia.
Suomen maksuosuus EI vähene.
Ei eu ole kasvattamassa kokonaisbudjettiaan, vaan paikkaa UK:n jättämää vajetta. Voi sen toki tulkita noinkin, jos haluaa.
Suomen maksuosuus kasvaa, mutta nettomaksu on näillä näkymin pienenemässä 200M€.
"Suomen hallituksen kanta unionin maksuihin ja rahankäyttöön riippuu siitä, keneltä kysyy, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio."
https://yle.fi/uutiset/3-10187987
"Kasvava budjetti tarkoittaisi kasvavia jäsenmaksuja myös Suomelle."
"Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) lyttäsi komission esityksen blogissaan yksiselitteisesti Suomen kantojen vastaisena. Terhon mukaan esitys kasvattaisi Suomen maksuja 430–640 miljoonaa euroa vuodessa."
Tämä siis toukokuun alussa 2018.
Onko tuorempaa tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
Eihän ole.
Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)
Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.
Unohtakaa jo tämä Maaginen "markka-aika". Markka-aikaan aku ankan irtonumero maksoi 60 markkaa on ihan yhtä oikea väite.
Ei tässä mitään magiaa ole.
Voitko selittää miksi 520 BMW maksoi 90-luvulla 220 000 mk, nyt 55 000 €, tai sinnepäin.
Talot taas markat->eurot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kemikaalisäätelyhän menee väärään suuntaan, atsovärit ja metanoli sallittiin.
"Pieni nettomaksaja" Kyllä se ihan suurta maksamista on kun tuloja siirrellään etelään.
Kemikaalisääntelyssä Suomella on itseasiassa jopa pieni etulyöntiasema, sillä kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. Pointtini on enemmän tässä se, että jos joutuisimme kaikki sääntelyn tekemään itsenäisesti, se olisi valtava kustannus verrattuna siihen, että meillä on 28 jäsenmaan yhteinen sääntely.
Olemme tilastollisesti pienin nettomaksajamaa tällä hetkellä. Toki laskentatapa perustuu BKT:een ja tasautuu monessa mielessä, lukuunottamatta uusia jäsenmaita, jotka saavat helpotuksia. Siksi suomikin oli nettosaaja muutamana vuonna 90-luvun lopulla. Viittaat varmaan etelään siirrolla Kreikan pelastamiseen. Tämä on tosiaan asia, josta Suomelle kuluja tuli, tuskin sieltä mitään ois saadaan. Kreikka tosin sai jo luottoluokitusta nostettua, eli alkaa nousta jaloilleen. Ap
En viittaa pelkästään Kreikkaan.
Tiedätkö "koheesiorahaston"?
Visegrad-maat, +Bulgaria, Romania, ym ym saavat rahaa koska ovat "köyhiä". Vaikka Puola ja Tsekki porskuttavat Suomea paremmin oman valuutan(kin) ansiosta.
90-luvulla kun EU:hun oltiin liittymässä pääministeri Esko Aho sanoi että "vaikea kuvitella että toiset maat maksaisivat toisille koheesiorahaa".
No toisin kävi.
Tunnen koheesiopolitiikan hyvin yksityiskohtaisesti. Sen tarkoitus on tasoittaa hyvinvointieroja maiden välillä estääkseen ei-toivottavia ilmiöitä, kuten ihmisten massamuuttoa työn tai sosiaalietuuksien perässä. Samalla tietysti kokonaismarkkina kasvaa ja tulevaisuudessa eu on vahvempi. Tämä on myös Suomelle tietyllä tapaa etu, sillä pohjois- ja itäsuomi hyötyvät koheesiopolitiikasta kohtuullisen hyvien rakennerahastopottien ansiosta ja mahdollistaa aluekehityksen ohi kansallisen budjetin. Se, mikä minua häiritsee, on että nämä puolat ja unkarit ovat siirtyneet populistikelkkaan ja siksi muodostuneet taakaksi. Toivon, että niiden tukia leikataankin merkittävästi seuraavalla ohjelmakaudella. Suomen kannalta seuraava budjettiesitys näyttää näiltä osin melko hyvältä.
Luuletko tosiaan että Visegrad-roistomaat luopuvat saavutetuista eduista?
Saksaa ja Ranskaa ei kiinnosta, Espanja, Portugali yms haluavat että pohjoisen maat maksavat heidän pankkiensa kaatumiset.
Ei tuu mittään.
Väitteesi on hyvin yksinkertaistettua tulkintaa. Sinänsä mitään saavutettuja etuja ei ole. 2021 alkaa uusi budjettikausi ja muutoksia tulee. Tämän hetkinen esitys pudottaa 25% puolan netosta noin esimerkiksi. Suomen maksuosuus pienenee. Ja kyllä Saksaa ja Ranskaa kiinnostaa. Molemmissa maissa populistit ovat näyttäneet mahtinsa. EU pitää saada toimimaan paremmin jatkossa. AP
Luuletko tosiaan ettei Puola ja muut keksi jotain koiruuksia taas?
Ranskan pressa jakaa kaikille rahaa koska Ranskallakin on törkeän iso valtion velka.
EU haluaa UK:n lähdön jälkeen järjenvastaisesti KASVATTAA budjettia.
Suomen maksuosuus EI vähene.
Ei eu ole kasvattamassa kokonaisbudjettiaan, vaan paikkaa UK:n jättämää vajetta. Voi sen toki tulkita noinkin, jos haluaa.
Suomen maksuosuus kasvaa, mutta nettomaksu on näillä näkymin pienenemässä 200M€.
Kyllä on kasvattamassa:
YLE:"Britannia lähtee, mutta budjetti ei kutistu: EU haluaa lisää rahaa uusiin tehtäviin"
https://yle.fi/uutiset/3-10187296
"Kasvava budjetti tarkoittaisi kasvavia jäsenmaksuja myös Suomelle."
Juha ja Petteri mielin kielin kilpaa lipomassa EU:n pomoja ja lappamassa lisää rahaa pohjattomaan kuiluun.
Tuo on toukokuun uutinen, mutta joka tapauksessa suomen maksuosuus on kasvamassa, mutta nettomaksu kutistumassa.
Minun mielestäni budjetin kasvatus olisi itseasiassa järkevää, jos sillä ratkaistaisiin pakolaisongelma siten, että mitään sisäistä turvapaikkashoppailua ei tapahtuisi, kuten aiemmin nähtiin. Tuskin persuilla ainakaan mitään sitä vastaan on, vaikka vähän ristiriitaisia tunteita herättääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
Ei nyt ihan muutaman vuoden työllä, mutta kuitenkin kymmenessä vuodessa aika moni sai talonsa velat maksettua 70-luvulla. Palkat nousi toistakymmentä prosenttia vuodessa. Tietenkin inflaatio laukkasi kovaa vauhtia, enimmillään se oli 18%. Yhdessä korkovähennysoikeuden kanssa inflaatio söi velkojen korot ja osittain vielä pääomaakin. Ei silloin ihan suotta sanottu, että toiset (säästäjät) joutui ne velat maksamaan.
Tässä on jälleen hyvä esimerkki, että irroitetaan asioita kokonaisuuksista ja sitten syytetään yksittäistä tekijää, kun ajat muuttuvat. Onhan ne tosiaan erilaisia ajat, kun korot ja inflaatio laukkaavat kaksinumeroisissa luvuissa. Miten kestävää se on, on ihan toinen kysymys. Aina se maksaja löytyy jostakin.
No, ei ollut tarkoitus syyttää yhtään mitään mistään. Lähinnä oikaisin sen ettei velkaa sentään muutamassa vuodessa maksettu silloin ennenkään. Onko sitten kestävää tämä nykyinenkään meininki, että annetaan lainaa pienillä koroilla erittäin pitkillä maksuajoilla. On se ainakin asuntojen hintojen nousuna näkynyt. Nyt tosin ei voi lainojaan jättää toisten maksettavaksi, että siinä mielessä meno on terveempää.
Miksi EU-trolli saa täällä aivan rauhassa jauhaa propagandaansa? EU:ssa virkamiehet päättävät mitä kansalaiset tarvitsevat, mitä he saavat kuunnella ja katsella, mitä EU:n alueella saa tuottaa ja mitä tänne saa tuoda ja luotettava media toitottaa sitä yhtä ainoaa oikeaa totuutta. Poikkipuolista sanaa EU.ta vastaan ei saa esittää, se on vihapuhetta, kohta varmaan kriminalisoitua. Valta on pienellä eliitillä, joka kiskoo sikamaisia palkkioita kansalaisten selkänahasta. Oi suuri ja mahtava euvostoliitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
Eihän ole.
Markka-aikaan perustasoisen omakotitalon sai hintaan 250 000 - 300 000 mk. (vertaa BMW 520 220 000mk)
Nykyään "sama" ok-talo maksaa 250 000 - 300 000 €, eikä duunarilla ole sellaiseen rahaa.
Unohtakaa jo tämä Maaginen "markka-aika". Markka-aikaan aku ankan irtonumero maksoi 60 markkaa on ihan yhtä oikea väite.
Maksoi kyllä noin 10mk.
133 000 euroa. Eli silti paljon vähemmän kuin mitä nyt maksaisi. Ja laskepa tuo kahvikuppeina...