Mitä negatiivisia asioita EU-jäsenyys on Suomelle aiheuttanut?
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
Tämä ei tapahtunut EU jäsenyyden seurauksena, vaan ennen sitä tapahtuneen talousromahduksen. EU-jäsenyys auttoi suomen valtavaan kasvuun 90-luvun lopulla, tämä lienee ihan hyväksytty historiallinen fakta. 80-luvulla, kun korkotaso oli siellä 15% hujakoilla, asuntokaupassa oli myös omat haasteensa, vaikka arvonnousu olikin kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämän vtun pakollisen ilmoituksen ”hei, käytämme tällä sivulla evästeitä/cookies, Hyväksytkö?” En kyllä todella ymmärrä mikä tällä säädöksellä on pointti? Mutta luin että eu on tämän takana.
Kyllä tämä liittyy EU:n tietosuojadirektiiviin. Tietoyhteiskunnassa nämä on kuitenkin niin merkittäviä asioita, että niitä tarvitaan. Sääntelyssä on aina haittapuolia yksilön kannalta. Itse olen vielä kestänyt nämä evästeilmoitukset, vaikka myönnän lievän ärsytyksen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Yhteinen sisämarkkina tulee Suomelle kalliiksi.
Virolaiset, puolalaiset ym tulevat kuppaamaan Kelan lapsilisät ja muut tuet ja polkemaan palkkoja.
Yhteisten sisämarkkinoiden vika ei ole se, jos meillä ei kehitetä tuotteita, joille löytyy paljon ostajia Euroopassa. Se tarjoaa ison mahdollisuuden. Samoin vapaa liikkuvuus mahdollistaa mm. aktiivisen opiskelijavaihdon ja meidänkin hakeutumisen muihin EU-maihin töihin. Euro on tuonut vakautta ja nollakorot, on ollut mukava lyhentää lainoja kun ei tarvitse olla pelko persiissä, että yhdessä yössä on devalvoitu ja lainat kallistuneet 20 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kemikaalisäätelyhän menee väärään suuntaan, atsovärit ja metanoli sallittiin.
"Pieni nettomaksaja" Kyllä se ihan suurta maksamista on kun tuloja siirrellään etelään.
Kemikaalisääntelyssä Suomella on itseasiassa jopa pieni etulyöntiasema, sillä kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. Pointtini on enemmän tässä se, että jos joutuisimme kaikki sääntelyn tekemään itsenäisesti, se olisi valtava kustannus verrattuna siihen, että meillä on 28 jäsenmaan yhteinen sääntely.
Olemme tilastollisesti pienin nettomaksajamaa tällä hetkellä. Toki laskentatapa perustuu BKT:een ja tasautuu monessa mielessä, lukuunottamatta uusia jäsenmaita, jotka saavat helpotuksia. Siksi suomikin oli nettosaaja muutamana vuonna 90-luvun lopulla. Viittaat varmaan etelään siirrolla Kreikan pelastamiseen. Tämä on tosiaan asia, josta Suomelle kuluja tuli, tuskin sieltä mitään ois saadaan. Kreikka tosin sai jo luottoluokitusta nostettua, eli alkaa nousta jaloilleen. Ap
Korjaus aloitukseen. Suomi oli alkuun nettosaaja.
Vierailija kirjoitti:
Taas unohtuu, että eu pelasti Suomen konkurssilta....
Tämä on osin totta. Kyllä Suomen piti tehdä Viinasen ja Ahon johdolla aika kovia päätöksiä, ennen kuin EU-jäsenyys oli mahdollinen. Tosin EU-jäsenyys mahdollisti nopean talouskasvun laman jälkeen. Siltikin laman kärsimykset laittoivat monet suomalaiset huonoon asemaan pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Korjaus aloitukseen. Suomi oli alkuun nettosaaja.
Kyllä, kolmena tai neljänä vuonna ensimmäisen ohjelmakauden aikana. Siksi sanoin lähes aina.
- Rannoilla ei saa enää olla torneja, mistä uimarit ovat hyppineet järveen vuosikymmenten ajan
- Rantatontille ei saa enää rakentaa niin, että talo tai sauna olisi rannassa, vaan ne pitää sijoittaa kymmenien metrien päähän tontin takareunaan
- Metsiä ei saa hoitaa tehokkaaksi havaittuun perinteiseen suomalaiseen tapaan, vaan pitää käyttää paremmin keskieurooppalaiseen metsään sopivaa käytäntöä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Kemikaalisäätelyhän menee väärään suuntaan, atsovärit ja metanoli sallittiin.
"Pieni nettomaksaja" Kyllä se ihan suurta maksamista on kun tuloja siirrellään etelään.
Kemikaalisääntelyssä Suomella on itseasiassa jopa pieni etulyöntiasema, sillä kemikaalivirasto sijaitsee Helsingissä. Pointtini on enemmän tässä se, että jos joutuisimme kaikki sääntelyn tekemään itsenäisesti, se olisi valtava kustannus verrattuna siihen, että meillä on 28 jäsenmaan yhteinen sääntely.
Olemme tilastollisesti pienin nettomaksajamaa tällä hetkellä. Toki laskentatapa perustuu BKT:een ja tasautuu monessa mielessä, lukuunottamatta uusia jäsenmaita, jotka saavat helpotuksia. Siksi suomikin oli nettosaaja muutamana vuonna 90-luvun lopulla. Viittaat varmaan etelään siirrolla Kreikan pelastamiseen. Tämä on tosiaan asia, josta Suomelle kuluja tuli, tuskin sieltä mitään ois saadaan. Kreikka tosin sai jo luottoluokitusta nostettua, eli alkaa nousta jaloilleen. Ap
En viittaa pelkästään Kreikkaan.
Tiedätkö "koheesiorahaston"?
Visegrad-maat, +Bulgaria, Romania, ym ym saavat rahaa koska ovat "köyhiä". Vaikka Puola ja Tsekki porskuttavat Suomea paremmin oman valuutan(kin) ansiosta.
90-luvulla kun EU:hun oltiin liittymässä pääministeri Esko Aho sanoi että "vaikea kuvitella että toiset maat maksaisivat toisille koheesiorahaa".
No toisin kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Yhteinen sisämarkkina tulee Suomelle kalliiksi.
Virolaiset, puolalaiset ym tulevat kuppaamaan Kelan lapsilisät ja muut tuet ja polkemaan palkkoja.
Yhteisten sisämarkkinoiden vika ei ole se, jos meillä ei kehitetä tuotteita, joille löytyy paljon ostajia Euroopassa. Se tarjoaa ison mahdollisuuden. Samoin vapaa liikkuvuus mahdollistaa mm. aktiivisen opiskelijavaihdon ja meidänkin hakeutumisen muihin EU-maihin töihin. Euro on tuonut vakautta ja nollakorot, on ollut mukava lyhentää lainoja kun ei tarvitse olla pelko persiissä, että yhdessä yössä on devalvoitu ja lainat kallistuneet 20 %.
Jes, ihanaa matalat korot.
Eikös Ruotsissa ja Tanskassakin ole matalat korot vaikka ei euroon liittyneet?
Tiedätkö kuinka kalliiksi valtiolle tulee maksaa työttömyyskorvauksia kun viro/puola/romanialainen halpatyövoima tulee polkemaan palkat ja työehdot?
1. Byrokratian lisääntymisen.
2. Huumeidenkäytön lisääntymisen, koska rajat auki.
3. Sosiaalimenojen kasvun, koska rajat auki.
4. Lobbareiden johtama politiikka, kukaan ei kanna vastuuta mistään.
5. Tärkeämpää on se miltä asiat näyttävät, eikä se miten asiat ovat.
6. Massatyöttömyys.
7. Mielisairauksen ja mielenterveysongelmien lisääntymisen.
8. Saastumisen lisääntymisen.
9. Sananvapauden heikentämisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:ta helposti keskustelussa syytetään vähän joka asiasta, mutta argumentit jäävät usein kovin keveiksi ja käyrien kurkkujen direktiivin tasolle.
Positiiviset tekijät painavat kuitenkin aika paljon vaakakupissa. Esimerkiksi yhteinen sisämarkkina, yhteinen sääntely (kemikaalit, lääkkeet, pankit....) tuovat tuloja tai säästävät kansallisen työn määrää merkittävästi. Suomi on ollut lähes koko eu ajan pieni nettomaksaja, mutta selkeästi tämä tulee takaisin saavutettuina hyötyinä, joita tuo maksuosuus vertailu ei kerro.
Yhteinen sisämarkkina tulee Suomelle kalliiksi.
Virolaiset, puolalaiset ym tulevat kuppaamaan Kelan lapsilisät ja muut tuet ja polkemaan palkkoja.
Yhteisten sisämarkkinoiden vika ei ole se, jos meillä ei kehitetä tuotteita, joille löytyy paljon ostajia Euroopassa. Se tarjoaa ison mahdollisuuden. Samoin vapaa liikkuvuus mahdollistaa mm. aktiivisen opiskelijavaihdon ja meidänkin hakeutumisen muihin EU-maihin töihin. Euro on tuonut vakautta ja nollakorot, on ollut mukava lyhentää lainoja kun ei tarvitse olla pelko persiissä, että yhdessä yössä on devalvoitu ja lainat kallistuneet 20 %.
Luuletko että Puola muut visegradmaat "kehittää tuotteita"?
Esim Puolassa valmistetaan halvalla hiilovoimalla tuotteita pilkkahintaan.
Euro on pahempi kuin EU, vaikka samassa lykyssähän ne tuli. Euron takia esim asuntokupla ei puhkea rahan arvon alenemisen myötä. Ruotsissa esim kupla on hiljalleen pihissyt pienemmäksi, koska kruunun arvo on laskenut vuodessa yli 10%.
Vierailija kirjoitti:
- Rannoilla ei saa enää olla torneja, mistä uimarit ovat hyppineet järveen vuosikymmenten ajan
- Rantatontille ei saa enää rakentaa niin, että talo tai sauna olisi rannassa, vaan ne pitää sijoittaa kymmenien metrien päähän tontin takareunaan
- Metsiä ei saa hoitaa tehokkaaksi havaittuun perinteiseen suomalaiseen tapaan, vaan pitää käyttää paremmin keskieurooppalaiseen metsään sopivaa käytäntöä
Näihin kahteen ensimmäiseen on kyllä vaikea löytää eu-yhteyttä. Ainakin omassa kaupungissa tällainen torni on, josta tänäkin kesänä olen hypännyt.
1982 rakensimme mökin rantatontille ja talon tuli olla 50 metriä rannasta ja saunan 25 metriä. Tuskin tämäkään on erityisesti kiristynyt, uskon että MRL ja rantakaavat tämän paikallisesti määrittää.
Metsien käyttöön EU kyllä on ottanut kantaa, viimeksi tänä keväänä. Tässäkin Suomi sai neuvoteltua vähintäänkin tyydyttävän ratkaisun. Ainakin vihreät olivat pettyneitä. Nämä hiilinieluasiat ovat osa globaalia ilmastopolitiikkaa ja sinänsä on hyvä, mitä isommalla foorumilla näistä päätetään. Toisaalta meidän täytyy pitää huoli siitä, että voimme käyttää tärkeintä luonnonvaraamme tehokkaasti, mutta kestävästi. Ap
Juupajoo! Eli mikään esitetty ei käy negatiiviseksi asiaksi. Korjaus: joku ohimenevä yhdentekevä asia, jolla vielä pönkitetään omaa (EU-)ideologiaa käy (Kreikan rahoitus). EU on aiheuttanut paljon köyhyyttä. Vanhempieni ikäpolvissa lähestulkoon kaikki ihmiset rikastuivat, elleivät olleet täysin kädettömiä molopäitä. Nyt minä pitkällekouluttautunut ja monet tutuistani emme keski-ikäisinä ole saaneet minkäänlaista omaisuutta kerättyä. Mut jollain vippasselittelyllä tämäkään ei mitenkään liity EU:hun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
Tämä ei tapahtunut EU jäsenyyden seurauksena, vaan ennen sitä tapahtuneen talousromahduksen. EU-jäsenyys auttoi suomen valtavaan kasvuun 90-luvun lopulla, tämä lienee ihan hyväksytty historiallinen fakta. 80-luvulla, kun korkotaso oli siellä 15% hujakoilla, asuntokaupassa oli myös omat haasteensa, vaikka arvonnousu olikin kovaa.
Turha sinun on edes yrittää. Täällä on niin paljon persuilijoita, joiden mielestä elämä oli taivaallista ennen euta.
Sama porukka itki ja valitti, kun markka laitettiin kellumaan.
Käytännössä kaikki budjettivalta on siirtynyt pois Suomesta euron myötä.
Vierailija kirjoitti:
- Rannoilla ei saa enää olla torneja, mistä uimarit ovat hyppineet järveen vuosikymmenten ajan
- Rantatontille ei saa enää rakentaa niin, että talo tai sauna olisi rannassa, vaan ne pitää sijoittaa kymmenien metrien päähän tontin takareunaan
- Metsiä ei saa hoitaa tehokkaaksi havaittuun perinteiseen suomalaiseen tapaan, vaan pitää käyttää paremmin keskieurooppalaiseen metsään sopivaa käytäntöä
Tuo rantatonttihomma on helvetin hyvä juttu. Meillä on ihan tarpeeksi ruokoja järvet täynnä.
Vierailija kirjoitti:
-euron. Rahan arvo romahti ja tavallisen ihmisen talous. Ennen sai omakotitalon muutaman vuoden työllä, nyt ei saa.
En ole eu fani, mutta tämä kirjoitus oli kyllä ihan puppua.
AirBnB ja muut asuntosijoittajahuijarit näköjään alapeukuttaa.