Lue keskustelun säännöt.
Puolet suomalaisista elää kuin joukkopsykoosissa: yhteiskunnalla kuulemma on varaa kustantaa jokaiselle kiva, vauras elämä
05.08.2018 |
Tässä paraatiesimerkki päivän hesarista:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005779001.html
"Opiskelija ei saa asua liian hyvin tai syödä avokadoa, koska aikuisten mielestä opiskelijalla kuuluu olla vähän kurjaa -
Soluasunnot eivät enää kelpaa kaikille opiskelijoille ja sekös monia ärsyttää, kirjoittaa kolumnissaan Tuija Siltamäki."
Juttelin juuri eilen tsekkiläisen opiskelijan kanssa, joka kertoi että yhteiskunnalta ei tipu siellä yhtäkään korunaa opiskeluun. Porukka asuu vanhempiensa luona ja käy koko ajan myös töissä. Juttelimme myös opiskelija-asumisesta länsi-Euroopassa ja esimerkiksi upporikkaassa Hollannissa asutaan ihan yleisesti opiskelijasoluissa. Niin kuin melkein kaikkialla Euroopassa.
Moni suomalainen kuvittelee, että me vain ollaan keksitty ensimmäisinä, että kaikesta voi tehdä ilmaista ja laittaa kulut yhteiskunnan piikkiin. Että esimerkiksi oma ilmainen yksiö joka opiskelijalle on osoitus älyllisestä ylivertaisuudestamne.
Ei me tätä keksitty. Neuvostoliitossa keksittiin jo ajat sitten, että voi luoda yhteiskunnan, jossa yhteiskunta sanoo ottavansa vastuun kaikesta ja maksavansa kaiken. Kaikki tietävät mitä kävi.
Me kuljetaan kuin sumussa kohti kuilun reunaa. Sitä mukaa kun valtio velkaantuu, vaatimukset siitä että pitää saada koko ajan lisää ja parempaa vain kiihtyvät ja kiihtyvät. Lopulta tämä kehitys tulee pysähtymään rumaan mutta puhdistavaan törmäykseen todellisuuden kanssa.
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää tämä ainainen opiskelijoiden soimaaminen ottaen huomioon, että opiskelijat ovat kuitenkin ainoa ihmisryhmä Suomessa jonka velvoitetaan ottavan markkinakorkoista pankkilainaa pysyäkseen hengissä.
Niinpä! Toisen asteen koulutuksesta valmistuessaan opiskelijalla on jo valmiina lähes 20 000€ velat. Nykyään on pakko ottaa opintolaina, jos ei ole vanhempia (tai muuta tahoa) kustantamassa opintoja. 2000-luvun alussa opiskelijan oli helpompi pärjätä ilman lainaa. Silloin opintotukikin oli 100€ suurempi, kuin nykyään ja siihen tuli päälle asumislisä. Nykyään asumistuen (ja toimeentulotuen) edellytyksenä on opintolaina.
20 000??? Saa kyllä omaa elämäntapaansa ja rahankäyttöään syyttää jos tuollaisen velkapotin onnistuu itselleen kasaamaan. Oma lainamääräni oli kaksi tonnia ja reilussa neljässä vuodessa sain paperit. Eikä ollut rikkaita vanhempia avustamassa enkä edes käynyt töissä kuin lomilla. Iso osa noista lainaa jatkuvasti paukuttavista olivat niitä jotka nostivat aina vain voidessa koko potin ja miettivät sitten että mihinköhän ulkomaankohteeseen sitä reissaisi tai maksoivat sillä kantakaupungin asuntoa kun kämppä lähiössä ei kelvannut, oli liian kaukana keskustan baareista. Ja omasta valmistumisestani on vain muutama vuosi eli ei ole edes mitään vanhuksen muistelua paremmista ajoista.
Opintolaina on 6500€/ vuosi. 3 vuodessa se tekee 19 500€. Kyllä se mielestäni on lähes 20 000€. Korko on tällä hetkellä 1%. Yhteensä siis 19 650€.
Missä olosuhteissa tuo summa lainaa on välttämätöntä ottaa Suomessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtio velkaantuu siksi, että köyhiltä otetaan kaikki pois ja annetaan rikkaille, jotka kiertävät veroja.
Ja sinä olet hyvin tyhmä Putinin trolli-natsi.No olisitko sinä se ensimmäinen, joka osaisi sanoa että mitä meille rikkaille annetaan valtiolta? Ja nimenomaan sellaista mitä ei köyhille anneta. Eli lapsilisät eivät käy. Minä en saa niitäkään.
Rikas, sinä? Jos et sitä vertaa ymmärrä, olet ilmeisesti lotossa saanut rahasi. Omistat kaikki ajamasi tiet, maksat vuokraosuuden kaikkeen julkisiin rakennuksiin, joissa asioitasi käsitellään, terveyspalveluista ei tule just sulle Kela-korvauksia jne.
Joko tilasit aurauskaluston talveksi itseäsi liikuttamaan lumisilla teillä eteenpäin.
Älä jaksa esittää, vain persu ( kouluttamaton pälli tässä tapauksessa) voi luulla, että johonkin uppoaa.
EU:n kuuluminen ei ole mitään halpaa hommaa ja loput menee cayman saarille jemmaan.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin solussa asuneena ettei niihin ole tungosta. Mutta vuosi kaksi kenenkään elämästä ei ole liikaa vaadittu.
Jaa. No soluihin kaikki kaupungin asuntoa hakevat ylsinasujatkin sitten ensimmäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi Virossa virolaiset opiskelijat ja muut köyhemmät asuvat tavallisesti asuntoloissa. Osa soluissa, osa vielä halvemmalla huonetoverin kanssa huoneen jakaen, ja kylppärit ja keittiöt ovat isommankin porukan yhteiskäytössä. Säännöt ovat varsin tiukat. Suomalaiset opiskelijat näihin harvemmin menevät, vaan vuokraavat tavallisesti kämpän vapailta markkinoilta.
Totta, ja eräs virolainen työkaverini ihmetteli minulle tätä suomalaisen sosiaalituen määrää. Ei ehkä opiskelijoiden tukemista, mutta kaikkien mahdollisten pummien hyysäämistä. Virossa on ilmeisesti kovempi linja. Mene töihin tai et saa juuri mitään.
Kyllä. Virossa on työttömyyskorvaus kyllä, mutta ei kovin kauaa eikä kovin hääppöinen. Kaikki työttömäksi jääneet eivät silti tietenkään työllisty. Mitä luulet, mitä he sitten keksivät elääkseen ja elättääkseen perheensä? Aivan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu oli aiemmin leppoisampaa. Nykynuorilke aikataulut on tosi vaativia, joustoja ei ole niin kuin ennen. Ehkä sekin vaikuttaa asenteeseen, että kolme vuotta nyt menee miten vain. Ei mene, kun sen jälkeen ei voi sluibailla opinnoissa toista kolmea vuotta niin kuin ennen vanhaa. Nykynuoret usein oikeasti pusertavat kaiken niissä tavoiteajoissa, käyvät töissä myös. Silloin asuminen ei saa stressata tai koko paketti hajoaa.
Olen suorittanut yliopistotutkinnon 90-luvulla ja teen nyt AMK-tutkintoa. Nuoret tuskailee siellä kuinka kauheaa ja vaativaa tää on ja miten tästä selviää. Tosiasiassa olen aivan järkyttynyt vaatimustasosta. Jos edes vähän viitsii lukea, saa tentistä täydet ja ihan arvaamallakin pääsee helposti läpi. Ekana vuonna piti tehdä joku suppea kirjallinen työ, johon vaadittiin lähteet. Todella moni nuorista opiskelijoista reputti sen tehtävän, koska se oli niin vaikea. Vaadittiin siis 5-7 sivua (sis. sisällysluettelon ja lähteet) ja asiaa piti tarkastella tietystä näkökulmasta. Myös tenteistä reputetaan vaikka on kuulemma luettu ja tehty oikeen muistiinpanot tenttikirjoista.
Tarvitsen sen pätevyyden paperilla, mutta mitään järkevää tuolla ei ihan oikeasti aikuinen ihminen opi.
En toki tiedä onko AMK ollut aina tällainen leikkikoulu, mutta jos vaatimustaso on noussut, niin mikä onkaan ollut sitten lähtötaso...
AMK:n tullessa taso on tippunut kuin lehmän häntä. Nykypäivänä koulun käy parturi kampaajakin. Tämän myöntää opettajatkin
Totta. Tunnen kaksi henkilöä, jotka aloittivat opiston aikanaan tekussa ja jättivät kesken. Nyt vanhemmalla iällä kävivät helposti AMK:n läpi ja myönsivät, että resurssit eivät aikanaan riittäneet opiston käymiseen. Nyt insinöörikoulutuksen helpotuttua kävivät läpi hyvin paperein.
Pieni korjaus, Insinööritutkinto ei ollut opistoasteen tutkinto, teknikko oli. Insinöörin tutkinto oli ammatillinen korkea-asteen tutkinto, kuten merikapteenin tutkintokin. Ammatillinen korkea-aste poistui ammattikorkeakoulujen tulon myötä.
Velka/BKT-suhde on ollut viime aikoina paranemaan päin ja eläkerahastot ovat kasvaneet yli 10 mrd vuodessa. Valtion talous ei kaadu opiskelijoiden asumistukiin. Paljon tuntuu olevan sellaista ajattelua että nuorilla pitäisi olla yhtä kurjaa kuin itsellä aikoinaan oli, sen takia varmaan ylläpidetään yleistä asevelvollisuuttakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää tämä ainainen opiskelijoiden soimaaminen ottaen huomioon, että opiskelijat ovat kuitenkin ainoa ihmisryhmä Suomessa jonka velvoitetaan ottavan markkinakorkoista pankkilainaa pysyäkseen hengissä.
Niinpä! Toisen asteen koulutuksesta valmistuessaan opiskelijalla on jo valmiina lähes 20 000€ velat. Nykyään on pakko ottaa opintolaina, jos ei ole vanhempia (tai muuta tahoa) kustantamassa opintoja. 2000-luvun alussa opiskelijan oli helpompi pärjätä ilman lainaa. Silloin opintotukikin oli 100€ suurempi, kuin nykyään ja siihen tuli päälle asumislisä. Nykyään asumistuen (ja toimeentulotuen) edellytyksenä on opintolaina.
Me, jotka opiskelimme 2000-luvun alussa, muistetaan säästää jatkuvasti lapsille vuosittain pesämunaa, jota he voivat käyttää sitten kun lähtevät itse opiskelemaan. Samoin kaikki vähemmän opiskelleet, mutta työelämässä mukana olleet. Kun teemme kaikki näin, niin luulisi seuraavalta sukupolvelta loppuvan se marina pärjäämisestä. Ei kai nyt jokainen sukupolvi joudu aloittamaan aina nollasta? Ellei nyt sitten joku katastrofaalinen lama iske.
No kaikilla ei ole mistä säästää. Jos lapsia on useampia, niin aika paljon ja pitkään saa säästää, että saa lasten koulutukset kustannettua. Itselläni on vain yksi lapsi ja meitä vanhempia on kaksi, joten meillä ei ole hätää. Mutta, kuten mainitsin, kaikilla ei ole mistä säästää. Ihan kokemuksesta tiedän mitä on kasvaa yksinhuoltajan suurperheessä, jossa joka päivä ei ole rahaa edes ruokaan. Äiti kuitenkin kävi töissä. Ja opetti, että rahojen eteen tehdään itse töitä.
Mitenkä sitten muualla mailmaa on pärjätty ja tulti tähän asti toimeen vaikka koulutus maksaa esim Yhdysvallpissa tai Briteissä? Tai Intiassa, Koreassa ja Japanissa, missä ei ole ollenkaan sosiaaloturvaa?
Mitä minä olen kuullut ei niissä pärjätäkään. Sama Suomeen sinun mielestä?
Yhdysvallat, Britit, E-Korea ja Japani ovat maailman menestyneimpiä valtioita maailmassa.
Miten mittaat menestystä? Asukkaiden onnellisuudella mitattuna eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi Virossa virolaiset opiskelijat ja muut köyhemmät asuvat tavallisesti asuntoloissa. Osa soluissa, osa vielä halvemmalla huonetoverin kanssa huoneen jakaen, ja kylppärit ja keittiöt ovat isommankin porukan yhteiskäytössä. Säännöt ovat varsin tiukat. Suomalaiset opiskelijat näihin harvemmin menevät, vaan vuokraavat tavallisesti kämpän vapailta markkinoilta.
Totta, ja eräs virolainen työkaverini ihmetteli minulle tätä suomalaisen sosiaalituen määrää. Ei ehkä opiskelijoiden tukemista, mutta kaikkien mahdollisten pummien hyysäämistä. Virossa on ilmeisesti kovempi linja. Mene töihin tai et saa juuri mitään.
Kyllä. Virossa on työttömyyskorvaus kyllä, mutta ei kovin kauaa eikä kovin hääppöinen. Kaikki työttömäksi jääneet eivät silti tietenkään työllisty. Mitä luulet, mitä he sitten keksivät elääkseen ja elättääkseen perheensä? Aivan...
Aivan. Joten ei rutista tästä tukien vähyydestä, koska missään muualla ei ole näin hyvää sosiaaliturvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
EU:n kuuluminen ei ole mitään halpaa hommaa ja loput menee cayman saarille jemmaan.
EU varmaan laittoi sen dikrektiivin, että aura-auto putsaa työmatkalaisille tiet. Ennen mentiin hiihtäen. Sinä nyt sitä takapuoltasi juuri töihin liikuttanut, joten...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tästä ketjusta käy hyvin ilmi, miten helpolle on nykyihmiset opetettu. Yhteiskunnan tulee kustantaa asuminenkin, kun ei vaan huvita asua soluasunnossa. Yhteiskunta tarjoaa ilmaisen koulutuksen, opintotuen, asumistuen ja hyvin edullisen koululounaan tai jopa ilmaisen, ja silti vain valitetaan. Mitä teille pitäisi antaa, pari toimintatonnia kuussa? Itse opiskelin aikoinaan ilman lainaa, asuin soluasunnossa, tein töitä minkä niitä oli saatavilla ja valmistuin keskelle lamaa. Eipä auttanut kuin pistää yritys pystyyn. Siitä sitä sitten lähdettiin elämään, korot huiteli jossain lähellä 15 prossaa, töitä vaan 24/7 ensimmäiset vuodet ilman mitään lomia. Sitten kun alkoi vähän helpottomaan oli vuorossa asuntolaina ja perheen perustaminen. Tosin talokin oli pieni ja vanha, ei tällainen nykyajan 200 neliön lukaali.
Perheellisenä oli vaikea pyörittää yritystä, joten yritys myyntiin ja itse töihin. Myöhemmin työttömäksi, melkein samantien kouluttautumaan ja ihan omalla kustannuksella ja uusi yritys pystyyn.
Eipä ole ollut varaa omia lapsia pahemmin tukea heidän opiskeluaikanaan. Kävivät kansanopistolukion, josta sai ilmaiset kirjat, soluasunnon ja ruuat. Pääsivät yliopistoon opiskelemaan ja ilman lainaa opiskelevat, ihan opintotuella ja asumistuella pärjäävät + kesätienesteillä. Kertokaa nyt opiskelijat, että miten saatte kaikki rahanne tuhlattua? Meidän nuoret ovat sanoneet, että tuet riittävät soluasunnon vuokraan, yliopistolounaaseen, metrolippuun ja itsetehtyyn päivälliseen. Omakustanteiseksi jää puhelin, junaliput kotiin, aamu- ja iltapala sekä vaatehankinnat, joita heillä ei juurikaan ole. Sen verran saavat kotoa tukea, että ostamme heille esim. joululahjaksi jotain vaatetta ja mukaan pakataan kassillinen ruokaa. Heillä molemmilla jää rahaa jopa säästöön.
Isompi ongelma on kuitenkin ne, jotka ovat niitä elämäntapatyöttömiä. Maataan kotona vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
Jos ei kerran vuodessa saa reissua Balille ja jotain merkkilaukkua, niin elämä ei ole elämisen arvoista. ja sitä yksiötä pitää he vähän sisustaakin - kun ostaa laatua Vepsäläiseltä niin se kestää äidiltä tyttärelle (paitsi jos tietty kyllästyy). Ja kaiken tämän joutuu kustantamaan opintolainalla, vaikka alkoholistit vaan vetää ostarilla kaljaa sen opiskelijaparan kestienesteistä maksamilla verorahoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi Virossa virolaiset opiskelijat ja muut köyhemmät asuvat tavallisesti asuntoloissa. Osa soluissa, osa vielä halvemmalla huonetoverin kanssa huoneen jakaen, ja kylppärit ja keittiöt ovat isommankin porukan yhteiskäytössä. Säännöt ovat varsin tiukat. Suomalaiset opiskelijat näihin harvemmin menevät, vaan vuokraavat tavallisesti kämpän vapailta markkinoilta.
Totta, ja eräs virolainen työkaverini ihmetteli minulle tätä suomalaisen sosiaalituen määrää. Ei ehkä opiskelijoiden tukemista, mutta kaikkien mahdollisten pummien hyysäämistä. Virossa on ilmeisesti kovempi linja. Mene töihin tai et saa juuri mitään.
Kyllä. Virossa on työttömyyskorvaus kyllä, mutta ei kovin kauaa eikä kovin hääppöinen. Kaikki työttömäksi jääneet eivät silti tietenkään työllisty. Mitä luulet, mitä he sitten keksivät elääkseen ja elättääkseen perheensä? Aivan...
Aivan. Joten ei rutista tästä tukien vähyydestä, koska missään muualla ei ole näin hyvää sosiaaliturvaa.
->
Joka mahdollistaa luuserien vinkuvan siitä oppositiossa. On sekin poliittisesti jännä saavutus.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tota soluasuntojen dissausta. Onko nuoret jotenkin epäsosiaalisempia kuin ennen?
Minä tajusin sen jo 80-luvulla opiskellessani. Keskity siinä sitten opiskeluun, kun seinät on kuin pahvia ja kämppikset luukuttaa musaa. Kokkaa itse opiskelijabudjettiin sopivaa terveellistä ruokaa raaka-aineista lähtien, kun keittiössä on tavaroillesi hyllytilaa 30 x 50 senttiä. Koputtele suihkun ovella vuoroasi, kun kämppis on linnoittautunut sinne poikakaverinsa kanssa panemaan. Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää tämä ainainen opiskelijoiden soimaaminen ottaen huomioon, että opiskelijat ovat kuitenkin ainoa ihmisryhmä Suomessa jonka velvoitetaan ottavan markkinakorkoista pankkilainaa pysyäkseen hengissä.
Normaali ihminen tekee työtä elääkseen. Opiskelu ei ole mikään ammatti.
Nykypäivänä on hienan haastavaa saada töitä ilman tutkintoa. Ennen oli helpompaa.
Tulee ihan mieleen terveyskeskuksessa tapaamani ikämies, joka valitti: ”On se kumma, kun nuoret valittaa, että ei oo töitä! Minä menin 14-vuotiaana verstaalle ja sanoin, että minä tulen töihin ja sinne minä töihin menin!”
No eipä onnistu tänä päivänä.Suomi on täynnä töitä johon ei tarvita koulutusta tai aivan minimaallinen sellainen. Mutta ne ei vaan kelpaa monellekkaan suomalaiselle.
Kerropa joku esimerkki. Jopa siivoojan työhön tarvitaan nykyään koulutus.
Ojuri
On toki tarpeellista keskustella siitä, millaisen elintason yhteiskunta voi kenellekin antaa.
Mutta opiskelijoiden mollaaminen liian suuresta tuesta kertoo kyllä heikosta kokonaisuuden käsityskyvystä.
Suomen kannattaa koko yhteiskunnan menestyksen vuoksi huolehtia siitä, että mahdollisimman monella on yhdenvertaiset edellytykset opiskella lahjakkuutensa ja kykynsä mukaisesti eikä sen mukaan, mitä perheellä on varaa tukea. Tätä varten opiskelua tuetaan. Koska opiskelija parantaa myös oman elämänsä edellytyksiä, hän panostaa myös itse tukeensa enemmän kuin esim. toimeentulotuella elävän täytyy panostaa, ja tämä tapahtuu sen kautta, että osa opintotuesta on opintolainaa, joka pitää maksaa takaisin. Lainaa ei ole pakko ottaa, mutta tällöin tuki jää pienemmäksi kuin esim. työttömyyskorvaus tai toimeentulotuki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua tota soluasuntojen dissausta. Onko nuoret jotenkin epäsosiaalisempia kuin ennen?
Minä tajusin sen jo 80-luvulla opiskellessani. Keskity siinä sitten opiskeluun, kun seinät on kuin pahvia ja kämppikset luukuttaa musaa. Kokkaa itse opiskelijabudjettiin sopivaa terveellistä ruokaa raaka-aineista lähtien, kun keittiössä on tavaroillesi hyllytilaa 30 x 50 senttiä. Koputtele suihkun ovella vuoroasi, kun kämppis on linnoittautunut sinne poikakaverinsa kanssa panemaan. Jne.
Näinpä. Jollekin sattuu kivat kämppikset, mutta kaikille ei todellakaan. Pahimmillaan meno on sellaista että opiskelutkin kärsii. Mielenterveydestä puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi Virossa virolaiset opiskelijat ja muut köyhemmät asuvat tavallisesti asuntoloissa. Osa soluissa, osa vielä halvemmalla huonetoverin kanssa huoneen jakaen, ja kylppärit ja keittiöt ovat isommankin porukan yhteiskäytössä. Säännöt ovat varsin tiukat. Suomalaiset opiskelijat näihin harvemmin menevät, vaan vuokraavat tavallisesti kämpän vapailta markkinoilta.
Totta, ja eräs virolainen työkaverini ihmetteli minulle tätä suomalaisen sosiaalituen määrää. Ei ehkä opiskelijoiden tukemista, mutta kaikkien mahdollisten pummien hyysäämistä. Virossa on ilmeisesti kovempi linja. Mene töihin tai et saa juuri mitään.
Kyllä. Virossa on työttömyyskorvaus kyllä, mutta ei kovin kauaa eikä kovin hääppöinen. Kaikki työttömäksi jääneet eivät silti tietenkään työllisty. Mitä luulet, mitä he sitten keksivät elääkseen ja elättääkseen perheensä? Aivan...
Aivan. Joten ei rutista tästä tukien vähyydestä, koska missään muualla ei ole näin hyvää sosiaaliturvaa.
:D Luuletko tosiaan, että Suomessa on maailman paras sosiaaliturva???
*tikahtuu nauruun* :D
Vierailija kirjoitti:
Aktiivimalli 10 sitten tulossa ja siirtotyömaat lapiolinjalla tai sitten tukinuittoa ja risusavottaa.
Näin. Olen itse yli kuusikymppinen täti. Ihmettelen usein ikätovereitteni logiikkaa. Yleensä se "vaatimustaso" asetellaan sinne, mikä omassa nuoruudessa oli mahdollista tai ei ollut mahdollista. Kyse on jonkinlaisesta kaunasta tai pelosta, että nykynuoret pääsevät liian helpolla. Ennemmin pitäisi olla tyytyväinen siitä, että asiat menevät eteenpäin! Jokaisella aikakaudella on omat ristinsä.
Tänä aamuna tuli televisiosta erinomainen haastattelu Pentti Linkolasta, varmasti löytyy Areenasta. Siinä vähän ajatusta siitä, mitä ihminen oikeasti tarvitsee ja millaiseen elintasoon ihmisiä kannattaa ja ei kannata kannustaa.
Niinpä. Uhataan jälkikasvua jota ei ole eikä taida enää juuri tullakaan tähän maahan.