Puolet suomalaisista elää kuin joukkopsykoosissa: yhteiskunnalla kuulemma on varaa kustantaa jokaiselle kiva, vauras elämä
Tässä paraatiesimerkki päivän hesarista:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005779001.html
"Opiskelija ei saa asua liian hyvin tai syödä avokadoa, koska aikuisten mielestä opiskelijalla kuuluu olla vähän kurjaa -
Soluasunnot eivät enää kelpaa kaikille opiskelijoille ja sekös monia ärsyttää, kirjoittaa kolumnissaan Tuija Siltamäki."
Juttelin juuri eilen tsekkiläisen opiskelijan kanssa, joka kertoi että yhteiskunnalta ei tipu siellä yhtäkään korunaa opiskeluun. Porukka asuu vanhempiensa luona ja käy koko ajan myös töissä. Juttelimme myös opiskelija-asumisesta länsi-Euroopassa ja esimerkiksi upporikkaassa Hollannissa asutaan ihan yleisesti opiskelijasoluissa. Niin kuin melkein kaikkialla Euroopassa.
Moni suomalainen kuvittelee, että me vain ollaan keksitty ensimmäisinä, että kaikesta voi tehdä ilmaista ja laittaa kulut yhteiskunnan piikkiin. Että esimerkiksi oma ilmainen yksiö joka opiskelijalle on osoitus älyllisestä ylivertaisuudestamne.
Ei me tätä keksitty. Neuvostoliitossa keksittiin jo ajat sitten, että voi luoda yhteiskunnan, jossa yhteiskunta sanoo ottavansa vastuun kaikesta ja maksavansa kaiken. Kaikki tietävät mitä kävi.
Me kuljetaan kuin sumussa kohti kuilun reunaa. Sitä mukaa kun valtio velkaantuu, vaatimukset siitä että pitää saada koko ajan lisää ja parempaa vain kiihtyvät ja kiihtyvät. Lopulta tämä kehitys tulee pysähtymään rumaan mutta puhdistavaan törmäykseen todellisuuden kanssa.
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No höpölöpö. Ei kukaan mitään vaurasta elämää odota, kunhan olisi vaan se perustoimeentulo edes jollakin tasolla olemassa. Ja kyllä, siihen on meillä varaa ihan siinä missä on aiemminkin ollut! Miten me muka nyt ollaan yhtäkkiä köyhdytty niin, ettei olisi? Talous kasvaa, ei kutistu.
Jos turvaverkkoa ei järjestetä yhteiskunnan taholta, se pitää jokaisen itse säästää, mikä on ihan veronkaltainen menoerä tuloista. Tulee vaan itse asiassa kalliimmaksi itse säästää työttömyyden, opintojen, vanhuuden yms. varalta kuin hommata se turvaverkko ns. tukkuhintaan valtiolta.
Tuota ei kokkarit halua muistaa kitistessään veroista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa noin pitkälti on, ja siellä voi aivan keskiluokkainen, työssäkäyvä ihminenkin ajautua vararikkoon, jos sairastuu vakavasti. Suomessa noin ei ole, ja siitä sopisi jokaisen olla iloinen.
Jokainen voi ihan itse päättää asumisensa tavan. Jos haluaa yksiön, niin siitä vaan sellaista etsimään sitten. Ei aikuisia ihmisiä minusta voi oikein pakottaa kimppaan uppo-outojen kanssa. Minä itse asuin solukämpässä opiskellessani 80-luvulla, mutta se, mikä sopi minulle, ei välttämättä sovi kaikille.
Hohhoijjaa.. eipä taida olla realiteetit ihan kunnossa. Eihän tällainen paapominen voi enää jatkua! Tiedän parikin elämäntapatyötöntä. Ei vaan huvita. Eräskin näistä valitti että julkisilla kulkeminen pitäisi olla ilmaista. Teki sitten protestin ja päätti olla maksamatta mitään julkisten käytöstä. Ei junissa metroissa busseissa ratikoissa.
Ei mitään seuraamuksia tietenkin, sakot maksamme me veronmaksajat. Ihmiset eivät käsitä että kaikki maksaa. Aniharva pääsee edes omilleen jos miettii palkkaa, veroja ja miten paljon on lapsuudessa saanut 'ilmaiseksi' yhteiskunnalta. Palkoissakin on ilmaa monessa paikassa, koska Suomessa on päätetty että yhden työn pitää riittää elämiseen, vaikka oikeasti monet työt eivät ole sen palkan arvoisia.
Otetaan vaikka sunnuntailisät ravintola-alalla. Tosi harva paikka voi pitää ovia auki sunnuntaisin koska työvoimakustannukset ovat niin jäätävän suuria. Eipä muissa maissa ole tällaista sunnuntailisää....
Tai paperimiesten saunalisä, olikohan se lauantailta tuplapalkka koska ei päässyt saunomaan :D Uskomatonta.
Ainakin yhdessä paperifirmassa on käytössä myös saunalisän menettämiskorvaus. Eli jos on vapaalla lauantaina, eikä näin ollen saa saunalisää, saa tästä epäreiluudesta korvausta :)
Mutta en olisi tästä huolissani, koska paperi on ulkomaankauppaa, jota käy yksityinen firma, jonka maksamat palkat on omistajien maksamia. Kokonaan toinen juttu on nämä mitä valtio, kunta tai Kela maksaa siitä,että satut asumaan Suomessa.
Kun tuttu nuori sai Helsingistä soluasunnon, jossa on oma vessa ja suihku ja vuokra muistaakseni 350€/kk, pidin tätä ihan lottovoittoon verrattavana asiana. Kunnes vierailin siellä. Oma huone on ihan ok, mutta sellaista sotkua ja hävitystä mikä keittiössä (=yhteinen tila) vallitsi, en ole nähnyt missään aiemmin. Ja monenlaista sotkua olen nähnyt. Tuttuni oli solun ainoa suomalainen, muut olivat ulkomaalaisia ja selvää oli, ettei ketään kiinnostanut yhteisten tilojen siisteys. Ennen keittiötä oli eteinen, johon piti jättää kengät, mutta lattia oli siinä kunnossa että ihmettelin uskaltaako näitä kenkiä edes riisua. Keittiön pöytä ja tiskiallas oli täynnä tiskejä ja sotkua. Opiskelijan olisi hyvä laittaa ruokaa kotona, että selviää syömisestä kohtuukuluilla, mutta kuka jaksaa, jos ruuanlaitto pitää aloittaa sillä että siivoaa kaksi tuntia toisten sotkuja? Ja oletettavasti yhteisessä jääkaapissa ei omat ruuat säily, mikä sekin hankaloittaa kokkausta.
Minäkin olen nuorena asunut solussa, mutta omat kämppikseni olivat suomalaisia ja tervejärkisiä, ei meillä ollut keittiössä sotkua ja yhteisen kylppärinkin käyttö onnistui ihan hyvin. Yhdessä pidettiin huolta että keittiö ja kylppäri on siistit. Oma huone saattoi sitten olla välillä sekainen, mutta se oli jokaisen oma murhe.
350€/kk on kyllä todella edullista asumista Helsingissä, mutta se sotku oli jotain niin järkyttävää että hyvin ymmärrän, että kuka tahansa kynnelle kykenevä haluaa sellaisesta pois. Ainoa kerta kun tuossa kämpässä siivotaan keittiö on silloin, kun joku on muuttamassa pois. Se poismuuttaja siivoaa yhteiset tilat, jottei siivousta tilata ulkopuolelta hänen laskuunsa. Muun ajan keittiössä vallitsee kuvottava sotku. Ja puhun nyt sellaisesta sotkusta, mitä ei pysty edes kuvittelemaan ennen kuin sen näkee. Ahdistavaa oli edes käydä siellä ja nähdä, että jotkut joutuvat asumaan sellaisessa paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Jännää tämä ainainen opiskelijoiden soimaaminen ottaen huomioon, että opiskelijat ovat kuitenkin ainoa ihmisryhmä Suomessa jonka velvoitetaan ottavan markkinakorkoista pankkilainaa pysyäkseen hengissä.
Opintolainan kokonaiskorko on tällä hetkellä 0,5%. Opiskelu kannattaa mieltää investointina tulevaisuuteen. Edelleenkin opiskelu mahdollistaa työpaikan saamisen ylipäätään, ja vieläpä paremmin palkatun.
Etenkään opintojen alussa ei useinkaan ole mahdollisuutta päästä oman alan töihin. Tällöin voi olla ihan järkevää nostaa mieluummin lainaa kun tehdä jotain siivoushommia, jotka kuormittavat, mutteivät tue opintoja mitenkään. Viimeistään parin vuoden opintojen jälkeen on mahdollisuus päästä oman alan kesätöihin ja usein jatkaa siellä osa-aikaisena. Nämä työt tukevat opintoja (työssä pääsee soveltamaan oppimaansa ja toisaalta työpaikan kautta tulee näkemystä mitkä opittavat asiat ovat tärkeitä) ja opintojen jälkeistä työllistymistä. Ja niiden alkuvuosien opintolainat tulee helposti maksettua opintojen jälkeen.
Nykyisessä korkoympäristössä monet ottavat opintolainaa silloinkin, kun eivät sitä tarvitse. Opintolainan voi sijoittaa tai laittaa ASP-tilille. Kun valmistuu ja pääsee vakituisiin töihin, voi hyvässä lykyssä päästä jo kiinni omistusasuntoonkin ASP-säästöjen tai sijoitusten turvin.
Vierailija kirjoitti:
Kohta 20v täyttävä lapseni opiskelee (toinen vuosi alkaa ihan just) yliopistossa ja asuu kotona (opiskelija-asuntoja ei ole, ensisijalla ovat muualta tulevat) ja ihan ok, että asuu kotona.
Haki opintotukea viime syksynä. Sitä myönnettiin 36 euroa miinus verot.
Käskin palauttaa ja sanoin, että haet uudelleen sitten, kun saat täyden opintotuen.
36 euroa.. ihan naurettava summa yliopisto-opiskelijalle. Ei se riitä edes kuukauden bussilippuun.
Eikö tähän tullut tai ole tulossa muutos, että 18-vuotiaan korkeakouluopiskelijan vanhempien tulot ei vaikuta? Tosin tuo pieni tuki taitaa tulla osittain siitäkin, että asuu kotona eikä itsenäisesti.
Meillä tämä asia ratkaistiin niin, että ostettiin lapselle opiskelukämppä jossa hän asuu vuokralla. Kela maksaa asumistukea ja hän saa myös täyden opintotuen, koska asunto ei ole vanhempien asunnon kanssa samassa kiinteistössä. Järjetöntä, myönnetään, mutta systeemin ehdoilla mennään.
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa vuokrat mitää halpenevat, vaikka asumistuet poistettaisiin. Koska asuntojen hoitovastikkeet ovat mitä ovat, lämmitys, kiinteistöhuolto, vakuutukset, jätehuolto jne. Ja jos asunnon omistaja ei saa tuottoa lisäksi, miksi ottaa vuokralaista? Ennenmmin pitää koppia tyhjillään.
Kyllä ne vuokrat tulisivat alaspäin, eivät vuokranantajat halua pitää asuntoja tyhjillään. Toki myös asuntojen hinnat tulisivat alaspäin, koska ne ovat suoraan sidoksissa vuokriin. Asumistuki pitäisi purkaa hitaasti samaan tapaan kuin nyt ollaan purkamassa asuntolainan korkovähennystä. Jostain syystä tähän ei ole poliittista tahtoa. Liekö syynä se, että ammattiliitot ovat suuria pelureita vuokramarkkinoilla? Vai se, että päättäjillä ei ole muita sijoituksia kuin oma asunto eikä näin ollen halua päätöksiin, jotka tiputtavat sen oman asunnon arvoa?
Minua kiinnostaa oikeasti ap:n kaltaisten ihmisten laskutaito. Selittäkääs, millä logiikalla ei ole varaa kustantaa työttömille, vanhuksille ja opiskelijoille tervettä, mukavaa elämää mutta kuitenkin on varaa katsoa miljardien veronkiertoa läpi sormien, pelastaa tuottamatonta kaivosta ja antaa yritystukia toiminnalle, joka ei ikimaailmassa tule olemaan kannattavaa tai tuota valtiolle yhtäkään euroa? Yleensähän tässä kohtaa ei haluta katsella mitään numeroita vaan aletaan vinkua, että rikkailta maagisesti valuu rahaa köyhille. Todellisuudessa yritykset pistävät rahat veroparatiiseihin ja nostavat tuet päälle. Omistajat nauravat matkalla pankkiin. Kyse ei ole mistään muusta kuin priorisoinnista ja hyvävelikerhon pyörittämisestä.
Jos joku elää joukkopsykoosissa, se on ap:n porukka.
bla bla bla idi-ootit. oikeiston aivopesemät ääli-öt. kokomuskokomus
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä katkeruutta huono-osaisille. Elämme kilpailuyhteiskunnassa, jotta sinä voisit olla voittaja jonkun on oltava häviäjä. Kaikki eivät voi olla voittajia.
Kannattaisiko tarkistaa lääkitys? Opiskeluvaiheessa Ilmainen koulutus, ilmaista rahaa taikaseinästä ja tarjolla vielä erittäin edullinen valtion takaama laina. Lisäksi sosiaalipummeille tarjolla ilmaiset asunnot, ilmaista rahaa taikaseinästä ja ruokaa leipäjonoista. Ja kuka helvetti tämänkin maksaa? En tee töitä sen takia, että voin elättää juoppoja, elämäntapatyöttömiä ja kiukuttelevia kermaperseopiskelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa mitä olin valmis antamaan yhteiskunnalle, ja mitä itse odotin yhteiskunnalta, ja miten sitten kävikään.
Sain ihan hyvät lähtökohdat elämääni. Synnyin terveenä, elin lapsuuteni ja nuoruuteni normaalissa ydinperheessä, ollen keskiverto-oppilas.
Opiskelin itselleni ammatin, alalle jolle en työllistynyt koskaan. Ensin siksi ettei työpaikkoja vain ollut, myöhemmin terveydellisistä syistä. Sain ainoan lapseni parikymppisenä. Hänkin sai normaalin lapsuuden, mutta hän ei ollutkaan terve. Hain apua lapsen terveydentilan takia, sitä saamatta. Useasta paikasta, eri tahoilta. Jäin lapseni kanssa kahdestaan kun hän oli vielä pieni.
Kävin koko ajan töissä, kunnes työni vähenivät, ja lapseni tila huonontui, enkä voinut yksin häntä hoitaessani ottaa lisätöitä, koska en saanut yhteiskunnalta mitään apua lapsen hoitoon, hieman vammaistukea vain, joka ei riittänyt mihinkään, eli oli vain kosmeettista.
Sittemmin oma terveydentilani heikentyi, ja hain siihen apua. Tk:ssa pyöriteltiin vuosikausia ja maksoin täysin joutavasta "hoidosta" ja lääkärinlausunnoista mansikoita. Erikoissairaanhoidosta pullautettiin buranan kanssa kotiin, kertoen että ymmärretään kyllä tilani, mutta eivät sille voi mitään tehdä. Apua en silti saanut, enkä mitään järkevää diagnoosia itselleni. Töitä kykenen tekemään n. 10h/vko, tällä en luonnollisestikaan elä, mutta jotain kuitenkin.
En näe mitään syytä antaa tälle yhteiskunnalle mitään takaisin enää.
Eli hankit parikymppisenä työttömänä lapsen ja nyt valitat lapsikorttia heiluttaen miten kaikki on yhteiskunnan vikaa? Opiskelit väärää alaa koska olit niin hölmö, ettet ottanut asioista selvää? Tämäkin on yhteiskunnan vika? Sairastuminenkin on yhteiskunnan vika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa vuokrat mitää halpenevat, vaikka asumistuet poistettaisiin. Koska asuntojen hoitovastikkeet ovat mitä ovat, lämmitys, kiinteistöhuolto, vakuutukset, jätehuolto jne. Ja jos asunnon omistaja ei saa tuottoa lisäksi, miksi ottaa vuokralaista? Ennenmmin pitää koppia tyhjillään.
Siinä taas oikein ajattelun kukkanen :D Ensin uli-ulistaan että kauheat on ne kulut mitä asunnon sijoittajaomistaja joutuu maksamaan ja sitten todetaan, ilmeisesti ihan tosissaan vielä, että pitäisi kämppää mieluummin tyhjillään ja maksaisi kaiken itse, jos ei saa "riittävästi" voittoa.
Todellisuudessahan tukien poisto pudottaisi vuokrat sellaiselle tasolle, että joku sijoittaja saisi kämpästään hikisesti satasen voittoa/kk ja olisi siihen täysin tyytyväinen.
Kyllä, asumistukien poistot johtaisi viipeellä vuokrien alentumiseen. Myös voisi heijastua myös asuntojen hintoihin laskevasti. Minä en näkisi kumpaakaan huonona vaihtoehtona, vaikka itse olisin varmaankin "häviäjänä" juurikin sen kautta että omistusasuntoni markkinahinta tulisi nimellisesti laskemaan. En asuntoa ole kuitenkaan sijoitusmielessä ostanut vaan kodiksi. Tällaisten asumistuen kaltaisten häiriöiden poistuminen olisi kuitenkin koko kansantalouden kannalta merkittävä parannus.
Vierailija kirjoitti:
Kun tuttu nuori sai Helsingistä soluasunnon, jossa on oma vessa ja suihku ja vuokra muistaakseni 350€/kk, pidin tätä ihan lottovoittoon verrattavana asiana. Kunnes vierailin siellä. Oma huone on ihan ok, mutta sellaista sotkua ja hävitystä mikä keittiössä (=yhteinen tila) vallitsi, en ole nähnyt missään aiemmin. Ja monenlaista sotkua olen nähnyt. Tuttuni oli solun ainoa suomalainen, muut olivat ulkomaalaisia ja selvää oli, ettei ketään kiinnostanut yhteisten tilojen siisteys. Ennen keittiötä oli eteinen, johon piti jättää kengät, mutta lattia oli siinä kunnossa että ihmettelin uskaltaako näitä kenkiä edes riisua. Keittiön pöytä ja tiskiallas oli täynnä tiskejä ja sotkua. Opiskelijan olisi hyvä laittaa ruokaa kotona, että selviää syömisestä kohtuukuluilla, mutta kuka jaksaa, jos ruuanlaitto pitää aloittaa sillä että siivoaa kaksi tuntia toisten sotkuja? Ja oletettavasti yhteisessä jääkaapissa ei omat ruuat säily, mikä sekin hankaloittaa kokkausta.
Minäkin olen nuorena asunut solussa, mutta omat kämppikseni olivat suomalaisia ja tervejärkisiä, ei meillä ollut keittiössä sotkua ja yhteisen kylppärinkin käyttö onnistui ihan hyvin. Yhdessä pidettiin huolta että keittiö ja kylppäri on siistit. Oma huone saattoi sitten olla välillä sekainen, mutta se oli jokaisen oma murhe.
350€/kk on kyllä todella edullista asumista Helsingissä, mutta se sotku oli jotain niin järkyttävää että hyvin ymmärrän, että kuka tahansa kynnelle kykenevä haluaa sellaisesta pois. Ainoa kerta kun tuossa kämpässä siivotaan keittiö on silloin, kun joku on muuttamassa pois. Se poismuuttaja siivoaa yhteiset tilat, jottei siivousta tilata ulkopuolelta hänen laskuunsa. Muun ajan keittiössä vallitsee kuvottava sotku. Ja puhun nyt sellaisesta sotkusta, mitä ei pysty edes kuvittelemaan ennen kuin sen näkee. Ahdistavaa oli edes käydä siellä ja nähdä, että jotkut joutuvat asumaan sellaisessa paikassa.
Tämä ei ole millään tavalla soluasumisen vika, vaan ihmisten jotka siellä solussa asuvat. Kannattaisi varmaan ottaa asia puheeksi muiden asujien kanssa ja ilmoittaa asiasta eteenpäin. Opiskelijoita tulisi sijoittaa entistä enemmän halpaan soluasumiseen, voivat sitten työllistyttyään ostaa sen oman kivan yksiön tai kaksion. Opintojen ajan jaksaa asua vaikka teltassa.
Aha, ylläpito sensuroi muut kuin omaa mielipidettään tukevat kommentit.
Vauva siis julistautuu yhä vahvemmin perussuomalaiseksi keskustelufoorumiksi.
IL: "Valtiovarainministeri Orpo, miksi valtio ottaa lisää velkaa, vaikka talous kasvaa ja verotus on ankaraa?"
(velkaa tulossa lisää 1,7 miljardia tänä vuonna)
Voin kertoa mitä olin valmis antamaan yhteiskunnalle, ja mitä itse odotin yhteiskunnalta, ja miten sitten kävikään.
Sain ihan hyvät lähtökohdat elämääni. Synnyin terveenä, elin lapsuuteni ja nuoruuteni normaalissa ydinperheessä, ollen keskiverto-oppilas.
Opiskelin itselleni ammatin, alalle jolle en työllistynyt koskaan. Ensin siksi ettei työpaikkoja vain ollut, myöhemmin terveydellisistä syistä. Sain ainoan lapseni parikymppisenä. Hänkin sai normaalin lapsuuden, mutta hän ei ollutkaan terve. Hain apua lapsen terveydentilan takia, sitä saamatta. Useasta paikasta, eri tahoilta. Jäin lapseni kanssa kahdestaan kun hän oli vielä pieni.
Kävin koko ajan töissä, kunnes työni vähenivät, ja lapseni tila huonontui, enkä voinut yksin häntä hoitaessani ottaa lisätöitä, koska en saanut yhteiskunnalta mitään apua lapsen hoitoon, hieman vammaistukea vain, joka ei riittänyt mihinkään, eli oli vain kosmeettista.
Sittemmin oma terveydentilani heikentyi, ja hain siihen apua. Tk:ssa pyöriteltiin vuosikausia ja maksoin täysin joutavasta "hoidosta" ja lääkärinlausunnoista mansikoita. Erikoissairaanhoidosta pullautettiin buranan kanssa kotiin, kertoen että ymmärretään kyllä tilani, mutta eivät sille voi mitään tehdä. Apua en silti saanut, enkä mitään järkevää diagnoosia itselleni. Töitä kykenen tekemään n. 10h/vko, tällä en luonnollisestikaan elä, mutta jotain kuitenkin.
En näe mitään syytä antaa tälle yhteiskunnalle mitään takaisin enää.