Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2019
15.07.2018 |
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Sehän riippuu ihan ihmisestä. Jollekin se helpoin voi olla Neurogeneesi, kun taas jollekin toiselle vaikkapa tuo MoCa-artikkeli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin noista lukuajoista myös, että miten ihmiset laskee sen? Esim. jos sanot lukeneesi 12 tuntia, tarkoittaako se että todella luit 12 tuntia, vai että koko aika lukemisen aloittamisesta lopettamiseen kaikkine taukoineen oli 12 tuntia? Itse luen käytännössä korkeintaan jotain 8-9 tuntia mutta periaatteessa kyllä melkein aamuyhdeksästä iltakymmeneen asti. Ne tauot ja muut vaan vie niin paljon aikaa, ettei siitä ainakaan omalla kohdalla tule kirjaimellisesti kahtatoista tuntia.
Siis hetkinen, tossa MoCA artikkelissa kun sanotaan että erot nimeämissä, käsitteenmuodostuksessa ja tarkkaavuudessa eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, niin miten niin tarkkaavuus varsinkin ei, kun sen p on 0,009? Kuitenkin sitten esim. orientaatiosta sanotaan että oli merkitsevää eroa kun p 0,008. Onko noin pienelle otoskoolle sitten jotkut omat rajat että mikä on merkitsevää vai ei vai mitä en tajua? :D
Vierailija kirjoitti:
Mietin noista lukuajoista myös, että miten ihmiset laskee sen? Esim. jos sanot lukeneesi 12 tuntia, tarkoittaako se että todella luit 12 tuntia, vai että koko aika lukemisen aloittamisesta lopettamiseen kaikkine taukoineen oli 12 tuntia? Itse luen käytännössä korkeintaan jotain 8-9 tuntia mutta periaatteessa kyllä melkein aamuyhdeksästä iltakymmeneen asti. Ne tauot ja muut vaan vie niin paljon aikaa, ettei siitä ainakaan omalla kohdalla tule kirjaimellisesti kahtatoista tuntia.
Vaikea uskoa että jollain ei menis mihinkään muuhun päivässä aikaa, paitsi tietty jos syö jotain valmisruokaa koko ajan eikä tarvii itse käydä kaupassa tai siivota tms perusjuttuja. Mulla ainakin menee kauppaan ja ruuanlaittoon usein aika paljon aikaa päivästä :D.. Enkä myöskään tajua miten voi heti herättyään alkaa lukemaan, mulla kestää pari tuntia että pää heräilee mutta no en kyllä olekaan aamuvirkku.
Katsoin kans samaa tarkkaavaisuuden p-arvosta, että p arvo oli pienempi kuin visuospatiaalinen hahmotus ja toiminnan ohjaus (vrt. 0.022 ja 0.009) mutta silti tarkkaavuus ei ollut merkittävä, mutta tuo toinen oli :D pitääkö uskoa taulukkoja vai tekstiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katsoin kans samaa tarkkaavaisuuden p-arvosta, että p arvo oli pienempi kuin visuospatiaalinen hahmotus ja toiminnan ohjaus (vrt. 0.022 ja 0.009) mutta silti tarkkaavuus ei ollut merkittävä, mutta tuo toinen oli :D pitääkö uskoa taulukkoja vai tekstiä
tän vois varmistaa kokeen laatijoilta, muakin hämmentää
esim 12 tunnin lukeminen:
herätys 8
lukemista 9-15 microtauoilla
tauko 15-16
lukemista 16-20.00
taukoa 20-21
21-23. kertaus
23-00. iltatoimet
00-8.00 unta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikä oli joskus aiemmin täällä, että joku oli kysynyt jostain epäjohdonmukaisuudesta? Eihän se ollut just tää
Itsellä menee suunnilleen näin:
- herätys klo 6.30
- lukeminen alkaa klo 8.00
- ruokailu + kahvitauko klo 12-13
- lukemista klo 13-18
Toki tässä välissä on lyhyempiä vessa- ja kahvitaukoja, lähinnä haen vaan kahvia ja opiskelen kahvikupin kanssa. Ja illalla saatan kans vielä kertailla jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Savant-artikkelissa esitetään Demetrioun mallin vuosiluvuksi 2008, jonka jälkeen kuitenkin kerrotaan Adeyn ym. artikkelista, joka käsitteli Demetrioun mallia, ja tämän artikkelin vuosiluvuksi ilmoitetaan 2007? Onko tässä virhe jommassa kummassa, vai onko teoriaa arvioiva artikkeli ilmestynyt ennen kuin koko teoriaa on julkaistu ??
Mitenköhän paljon tää valintakoeyhteistyö tulee vaikuttamaan lopullisiin pisterajoihin yms? Nouseeko/laskeeko? Onko joihinkin kaupunkeihin nyt aiempaa vaikeampi/helpompi päästä?
Itseä vähän jännittää, onko Jyväskylään/Joensuuhun nyt vaikeampi päästä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onko nuo tilastomateriaalin lopussa olevat aiempien valintakokeiden tehtävät oikeesti ratkaistavissa noiden aineistojen avulla? Tuntuu, etten pääse ees alkuun niissä kun en yhtään osaa soveltaa mitä kaavaa missäkin pitäisi käyttää!
Oisko vinkkejä, miten ottaa tuo tilasto-osuus haltuun?
Itellä meni tilasto-osuuden haltuun ottamisessa 8kk. Oon hidas oppija, joten ei muuta vinkkiä kun harjottelu. Elämässä ei yleensä ole oikotietä. Tosin pääsykokeen tekijät haluaa sellasta porukkaa sisään joka pystyy ottamaan tuon haltuun nopeasti. En kuulu siihen porukkaan mutta tänä vuonna vielä pitkäjänteisellä ahkeruudella voi päästä sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaako joku sanoo, että löytyykö mistään Jyväskylän vanhoja psykan valintakokeita? Googlettamalla en löytänyt muita kuin Hki-Tre-Tku
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoo, että löytyykö mistään Jyväskylän vanhoja psykan valintakokeita? Googlettamalla en löytänyt muita kuin Hki-Tre-Tku
Ei löydy, ei ainakaan ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän paljon tää valintakoeyhteistyö tulee vaikuttamaan lopullisiin pisterajoihin yms? Nouseeko/laskeeko? Onko joihinkin kaupunkeihin nyt aiempaa vaikeampi/helpompi päästä?
Itseä vähän jännittää, onko Jyväskylään/Joensuuhun nyt vaikeampi päästä...
Kaiken järjen mukaan suuri osa Helsinkiin hakevasta (ja aiemminkin hakeneesta) massasta hakee uusina vaihtoehtoina samalla kokeella myös Jyväskylään ja Joensuuhun. Koska Helsingin pääsykoerajat ovat olleet perinteisesti korkeimmat, niin voisi olettaa, että se porukka, joka ei pääse Helsinkiin, pääsee sitten muihin kouluihin ja nostaa siten pisterajoja muuallakin. Psykalla on yhteensä niin vähän aloituspaikkoja, että varmasti on tänä vuonna korkeat pisteet ihan jokaiseen kaupunkiin.
jkl psykan valintakokeita ei oo missää, ennen kysytty vaihtelevasti pikkutarkkuutta ja kokonaisuuksia, erityosesti tilastosta.
Mielestäni pääsykoelaskuja materiaalissa ei pysty tuolla materiaalilla ratkaisemaan, itse luin päivittäin tilastoa 2,5 kk ajan, mm. holopulkin kahdesti, ja siinä onkin hyvä teos noiden materiaalien pohjaksi, toki sivujakin lähemmäs 350.
Paljonko muistiinpanoja te kirjotatte per artikkeli? Naurattaa vaan ku oon nyt käyny vasta puolet Savant-artikkelista ja muistiinpanoja oon tehny jo 5 sivua 9-sivusesta artikkelista...... :D Toki kirjotan aika harvaa tekstiä mut silti.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko nuo tilastomateriaalin lopussa olevat aiempien valintakokeiden tehtävät oikeesti ratkaistavissa noiden aineistojen avulla? Tuntuu, etten pääse ees alkuun niissä kun en yhtään osaa soveltaa mitä kaavaa missäkin pitäisi käyttää!
Oisko vinkkejä, miten ottaa tuo tilasto-osuus haltuun?
kaikki ei oo, esim. osassa tehtävistä tarvii binomijakaumaa, jota ei materiaalissa esitellä :/ en sitten tiiä että tarkottaako se, ettei niitä tehtäviä kuitenkaan tarvitse osata, vai sitä, että esim. juuri tuo tieto binomijakaumasta täytyy hankkia muualta, jotta materiaalissa olevat tehtävät voi ratkaista.
Mikä on helpoin/nopea lukuisin