Lue keskustelun säännöt.
Kaverit ja tutut yrittävät hyötyä ilmaiseksi ammatistasi ja pyytävät palveluksia
05.07.2018 |
Kuinka röyhkeää hyväksikäyttöä olette nähneet kun joku on ammatiltaan esim rakennusalalla tai kampaaja tms josta voi olla lähipiirille ja tutuille hyötyä? Mies rakennusalalla ja kaverit ja tutut odottavat saavansa kaikki työt ilmaiseksi. Kuka jaksaa vapaa-ajallakin tehdä töitä ja vielä ilmaiseksi?! Sitten kun itse pyytää heitä apuun johonkin asiaan mitä tarvitsee, niin juuri kukaan ei viitsi vaivautua. Kuitenkin suututaan ja otetaan nokkiinsa jos et suostu ilmaiseksi hoitamaan sähköhommia tai muuta rakennustyötä kun pyydetään. Törkeää.
Kommentit (184)
Olen hoitoalalla ja sukulaiseni usein kyselevät neuvoja tai esim. jos verikokeissa on poikkeavuuksia mitä se tarkoittaa ja mistä se voisi johtua. Mutta auta armias jos tarvitsisin heiltä jotain neuvoa... Eieiei ei mitenkään kerkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lääkäri ja usein asian selvittyä alkaa ihmisiä ilmaantua viereeni juttusille ihan muuten vain. Eikä aikaakaan, kun sairauskertomusta alkaa pukkaantaan ja paikkoja esitellään ja kysellään sitä sun tätä. Usein kerrotaan monisanaisesti jo kauan sit ollutta asiaa ja tiedustellaan, mikähän se mahtoi olla. Toisinaan kysellään tuttavan kaiman vaivojen taustalla olevia asioita. En näihin lähde. Sanon yleensä, että vois mennä terkkarin hoitajalle kertomaan asiasta, siellä osataan auttaa.
Minulle olisi aina siivoja tervetullut. Vaivihkaa ohjaisin hänet esim sotkuiseen komeroon ja kyselisin osaisiko hän tälle jotain tehdä, ilmaiseksi tietty. Tosin tarjoaisit kyllä vastineeksi kupin kahvia.
Ei ammatista ehkä niinkään, mutta harrastuksista kyllä. Nytkin on tilauksessa kolme isoa öljyvärimaalausta, jotka pitäisi ehtiä tehdä.
Tykkään kyllä maalata ja mielelläni maalaan lähipiirille. Kunhan vaan olis kunnolla aikaa päivätyön ohella.
Enkä ikinä kehtaa pyytää maksua, ellei tilaaja itse tarjoa. Enimmillään on maksettu isosta taulusta 25 € ja kerran kysytty, onko 15 € liikaa. :D
Tässä kyllä huomaa, mitkä käsitykset ihmisillä on taiteen tai "taiteen" arvosta. Eihän ne mitään Picassoja ole, mutta ison taulun maalaaminen vie päiviä/viikkoja ja välineet maksaa. Tuosta jos laskisi tuntipalkan, niin aika olemattomaksi jäisi. Onneksi en tee tätä elättääkseni itseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvempi tuttu on kaipaillut fyysikon apua. Autan kyllä kavereita harrastuksiin liittyvissä asioissa ja vanhempia tietotekniikan kanssa. Pyydän kyllä apua muiltakin.
Minua on kyllä pyydetty tutoroimaan lukiolaisia tms vaikka kuinka monta kertaa. Ehkä kaveripiirisi on vielä liian nuorta, kyllä sekin aika vielä koittaa.
Hämmentävän monta fyysikkoa täällä:D
Olen siis myös itse fyysikko ja minulta on kysytty apua ihan kaikkea grillin korjaamisesta, hitsauskoneiden käyttöön, lamppujen asennuksen ja tietenkin tietokonejutut. Siis tuutoroinnin lisäksi. Osassa olen auttanut, mutta esim. lamppuja en ole muille asentanut ja lujuuslaskentaa en ole lähtenyt tekemään. Ilmeisesti osa ajattelee että koulutukseni on jonkinlaisen yleiskoulutuksena joka pätevöittää kaikkeen... etenkin isäni.
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa vain, että olen yleislääketieteen erikoislääkäri ja mieheni on yritysjuridiikkaan perehtynyt juristi. Tarvitseeko minun jatkaa, eipä kai. 😂
Meillä aikalailla samanlainen kuvio. Sanomattakin on selvää että lääkereseptin voi uusia niille kaikkein läheisimmille ihmisille, mutta muistan yhdenkin ystäväpiirin häät, jossa täysin vieraat ihmiset lamppasivat pöydässämme pyytämänsä jos jonkun sortin reseptiä (kun ei sitten tarvitse varata aikaa sieltä terveyskeskuksesta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni hyvältä ystävältä voi pyytää apua. Jos ei jaksa, on aikuisen vastuulla osata itse sanoa ei, jos ei sovi.
Itse olen hienotunteisesti pyytänyt apua talon kuntoa koskevissa asioissa rakennusinsinööriystävältä, ja on kyläillessään ottanut kantaa asioihin joista olen epävarma. Hän on ihminen jota itse olen auttanut myös monissa asioissa.
Minä olen pienen erikoisalan asiantuntija ja kun ystävät pyytävät apua, autan aina ja he ovat myös pyytäneet apua kohtuullisessa määrin. Teen sen mielelläni. Ovat aina itse asiassa pyytämättä sitten tuoneet viinipullon tms vaivanpalkaksi. Jos kuormittuisin pyynnöistä, en enää auttaisi, koen että se on omalla vastuullani osata myös ilmoittaa jos en jaksa tai ehdi. Ystävyyteen mielestäni sisältyy kuitenkin halu auttaa ja tukea, mutta sen on ilman muuta oltava vapaaehtoista ja molemminpuolista. En esim ikäpäivänä kehtaisi toistuvasti kysellä kampaajatuttua ”ota sakset mukaan kun tulet kahville” vaan aina tällaisista sovitaan hinta.
Tätä "tuovat viinipullon vaivanpalkaksi" -tapaa inhoan yli kaiken. Joskus sitä yritettiin minullekin, mutta en halua keneltäkään mitään kämäsiä viinipulloja. Siksi yrittäjänä sanonkin ilmaista apua haluaville tuttaville, että vapaa-aikani on niin kalliimpaa kuin työaika ja kalenterini on aivan täpötäysi. Saan ostettua itse viinini jos haluan, mutta yrittäjä ei laskujaan viinillä pysty maksamaan.
Samoin!
Olen alkanut kommentoida näille viinipullon/kahvipaketin tarjoajille, että siinä kohtaa kun tuo Prisma huolii nuo teidän tuomiset maksuna ruokaostoksista niin ilman muuta voitte maksaa työstäni niillä (ja en edes keksinyt tuota itse, yksi yrittäjäkaveri käyttää tätä myös).
Olen opettaja, ja siis kesät kotona. Naapurustomme kolme lasta 'asuivat' meillä käytännössä aina alkukesät, kun vanhemmat oli vielä töissä ennen lomiensa alkua. Muutettiin pois niin lasten isä tokaisi minulle: KUKAS MEIDÄN LAPSET NYT HOITAA.....niinpä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun viisivuotias ulkoilee yksin tai pari vuotta vanhemman kaverin kanssa rivitalon pihassa. On ohjeistettu tulemaan kotiin kertomaan, jos on jokin hätä tai tarvitsee aikuista. Ajatteleekohan naapurit, että käytän heitä hyväkseni.
Tämä menee vähän vierestä, mutta liittyy aiheeseen:
Olin ennen töissä ravintolassa, johon eräs hieroja toi mainoksen ja sen tiimoilta saikin ko. ravintolan henkilökunnasta monta asiakasta. Sitten eräs kokki, joka oli tämän hierojan asiakas, lähti kokiksi erääseen toiseen vasta avattuun ravintolaan. Kun erään kerran kävin hierottavana, tämä hieroja selitti pöyristyneenä, että oli käynyt syömässä tuossa uudessa ravintolassa ja tarjoilija ei ollut antanut ruuasta alennusta vaikka hän oli kertonut tuntevansa yhden ravintolan kokeista!
Kuuntelin suu auki. Jos olisin ollut tuo tarjoilija, en olisi ymmärtänyt kokin tuntemista vihjeeksi saada alennusta enkä olisi antanut alennusta vaikka olisin ymmärtänytkin. Olisiko pitänyt pyytää hieronnasta alennusta kun meistä oli tullut tuttuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen koulutukseltani radio- ja TV- asentaja, joskaan en ollut kovin hyvä siinä hommassa.
Nykyään työskentelen ihan muulla alalla, mutta harrastan kyllä elektroniikkaa.
Onneksi enää ei kanneta risoja telkkareita minun kotiini.
Jokin aika sitten kysyi tuttavani, josko voisin korjata hänen matkaradionsa.
Kieltäydyin, omillekaan projelteille ei tahdo olla aikaa eikä mielenkiintoa.
Yksi päivä äijä oli ovellani ja toi VEDESSÄ LIONNEEN radion minulle.
"Katso kun ehdit"
Jo viikon päästä alkoi kysely, joko radio on kunnossa....
Olen kokki ja työssäni teen paljon täytekakkuja. Huvittavaa kun joskus käly on puhellut lapsilleen että "täti sitten tekee sellasen ja sellasen kakun sulle" ja katsoo merkitsevästi. Itse olen ollut tonnin seteli ilmeellä ja kuin en olisi kuullut koko keskustelua. Joo ei paljoa kiinnosta väännellä kakkuja, missä joku barbie töröttää keskellä, kun aivan tarpeeksi niitä tekee työkseen :p
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tietokonenörtti. Kavereilla on aina ongelmia koneidensa kanssa ja he maksavat huonosti!
Yritän aina vaieta kaikessa seurassa ammatistani, olen siis lääkäri. Tutuntutuntutut ja täysin vieraat ihmiset juhlissa tai kapakoissa ovat kaameimpia, jos ammattini tulee ilmi (esim. mieheni höläyttää sen). Ei kuulkaa kiinnosta ihmisten pumput, polvet, infektiot eikä sairaskertomukset muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sen että ollaan huolissaan omasta terveydestä mutta henkilökohtaisesti en kyllä haluaisi kaataa omia terveyshuolia jonkin puolitutun kummin kaiman niskaan tai ylipäätänsä muiden kuin ihan niiden läheisimpien ihmisten. Sitä varten on työterveyspalvelut ja ainakin omassa kotikaupungissa julkisella puolella on ihan terveyspalvelujen neuvonta ja ajanvaraus samassa numerossa saatavilla joten sieltä voi ihan vaan kysyä neuvoa jos joku askarruttaa.
Olen hieroja. Aina kun tämä tulee esille keskustelussa, alkaa toinen osapuoli valittamaan kuinka niskat on jumissa ja selkään koskee...
Juristi. Sopimuksia saa olla lukemassa läpi.
Vierailija kirjoitti:
Mun viisivuotias ulkoilee yksin tai pari vuotta vanhemman kaverin kanssa rivitalon pihassa. On ohjeistettu tulemaan kotiin kertomaan, jos on jokin hätä tai tarvitsee aikuista. Ajatteleekohan naapurit, että käytän heitä hyväkseni.
Kyllä ajattelee. Viiden vanhaa ei voi jättää yksin pihalle leikkimään. Se tulkitaan heitteillejättönä, jos jotain sattuisi. Tuon ikäinen lapsi pärjää kyllä hetken itsekseen, mutta voi koska tahansa saada päähänsä lähteä omille teilleen, kiivetä katolle, lähteä rantaan tai metsäretkelle, lähteä ostamaan karkkia ym. Ja 5-vuotiaat tarvitsee vielä aika paljon ohjausta myös siihen, miten toimitaan toisten lasten kanssa, siis että pienempiä ei kiusata, leluja ei viedä käsistä, keinuissa vuorotellaan, miten kiitetään ja pyydetään anteeksi, miten huomioidaan muut ihmiset: ei huudeta, siivotaan jäljet leikkien jälkeen jne. Se on sitä kasvatusta. Ei sitä voi ulkoistaa naapureille.
Eihän se hullu ole, joka pyytää vaan se, joka maksaa.
On ihmisiä, jotka ”tuotteistavat” omat arkipäivään liittyvät palvelunsa, joita yleensä kavereille annetaan noin vain. He ovat ”tarjoamassa” palvelujaan aktiivisesti näennäisesti ilmaiseksi. Palkkaa ei pyydetä eikä hintaa sanota, mutta odotetaan, että palvelun tarjoaja maksaa reilusti. Esim tuttavani sienestää, hän kantoi sieniä pyytämättäni minulle. Sanoin, etten tarvitse, voisitko antaa ne jollekin toiselle. Sanoi, että X kyllä ottaisi ne, mutta maksaa niin huonosti, etten vie sinne. Sit minä kiitin kohteliaasti, otin sienet, enkä edes kysynyt hintaa. Siihen loppui sienten tuominen. Vastaavasti hän kyllä edellyttää saavansa ilmaiseksi tai ainakin lähes ilmaiseksi kaikenlaisen avun muilta.
Voit miettiä asiaa myös näin päin: olisiko kivaa, että sinulla olisi 2- ja 4- vuotiaat lapset, ja aina kun menisit ulos omien lastesi kanssa saisit komentaa naapurin viisi vuotiasta, ettei hän töni ja kiusaa omia lapsiasi. Saisit myös komentaa sitä 5-vuotiasta, ettei hän kiipeä katolle tai riko leikkikentän aitaa ja leluja. Tämä lapsi ei meinaisi millään totella ja saisit jo vähän korottaa ääntäsikin, että viesti menisi perille. Leikkikentän lelut olisi levitetty joka päivä pitkin pihoja ja niitä sitten kokoilisit kasaan joka päivä. Kai sitä omien lastensa jäljet vielä siivoaa, mutta kyllä se alkaa ottaa päähän siivota joka päivä naapurin lasten jälkiä.
Minä teen maalaustaidetta ja olen erikoistunut muotokuviin. Ei, en tee ilmaiseksi ja ei, en anna sukualennusta. En halua "näkyvyyttä" vaan haluan palkan tehdystä työstä. Näkyvyys ei käy valuuttana kaupassa.
Sukulaiset jaksaa kyllä kitistä loputtomiin minun hinnoista, kun "sinä oot olet niiiin nopea tekemään että eihän se nyt noin paljoa maksa." Siksi välttelen sukujuhlia viimeiseen asti....
Kerran yksi minulle tuntematon tutun tuttu soitti ja kysyi voinko tehdä yritykselle graafiseen ilmeen :D En voi, kun vaikka oon tehnyt grafiikkaa niin olen graafikko... Sitäkin oli vaikea tajuta.
Ainut jolle tein ilmaiseksi viime vuonna mitään oli pikkulapsi hammaslääkärissä, joka utelisisuuttaan tuli katsomaan, kun piirrän odotellessa. Hän kysyi hiljaa osaanko tehdä hevosen ja tein hänelle nopean hevosen ja annoin.