Kaverit ja tutut yrittävät hyötyä ilmaiseksi ammatistasi ja pyytävät palveluksia

Nostetaampa ylös

Eläinlääkäri. Ei kiinnosta vapaa-ajalla jutella milloin varataan aika koirasi rokotukselle, soita silloin kun olen töissä ja ajanvarauskalenterin äärellä (joka on kunnissa yleensä klo 8-9 aikaan eikä esim klo 11 kun olen käsi lehmän pyllyssä tai leikkauspöydän äärellä missä nukkuu joku otus vatsaontelo avoinna). Myöskään lauantai-iltana klo 23 ei tarvitse erikseen ilmoittaa että eläimesi voi nyt hyvin, soita siinä tapauksessa jos se ei voi hyvin ja olen päivystysvuorossa.

Olen ammatiltani kokki, osaan myös leipoa. Nyt on joutunut kokonaan kieltäytymään tuttujen ja sukulaisten avunpyynnöistä leipoa esim juhliin.

Kun hommalle antaa pikkusormen, niin koko käsi menee. Pyydetään ensin "yhtä pientä" ja ihan millainen vaan. Sitten muistetaan, että täytyisi olla gluteeniton ja laktoositon. Riittääköhän se 20 hengelle? Voiko se muna- ja pähkinäallerginen syödä sitä?

Sitten pyydetään minut mukaan kauppaan, "kun sä tiedät" mitä niihin kannattaa ostaa.

Sanon, että en ehdi auttamaan. Sanotaan, että sä voit tulla meille tekemään! Luullaan, että se on se taikasana, jolla lähden ilmaiseen työhön.

Yleensä tuohon yhteen pieneen kakkuun sisältyisi koko tuttujen juhlien pitopalvelu, valmiiden tuotteiden kuljettaminen juhliin, saa raijata itse raaka-aineet kaupasta ja keksiä sen kylmätilan niille. Kahden päivän kokopäivähomma. Tästä ei myöskään millään haluttaisi maksaa mitään, "aineet maksetaan". Siinä kohtaa kun alkaa hinnoittelemaan, niin loukkaannutaan.

Olen kerran tehnyt niin, että en itse pyytänyt palkkaa ja katsoin, mihin tilanne vie. En saanut mitään. Yhden kiitoksen. Tuli sellainen tunne, että ihmiset eivät ymmärrä, miten iso työ tuossa on. Luulevat, että rakastan tuota leivontaa niin paljon, että haluan vaan ilmaiseksi tehdä.

Idea tietysti on, että halutaan säästää, mutta näitä palveluksia kysyvät ihmiset ovat erittäin tarkkoja että jos vaikka pyydetään kyytiä, niin bensarahoja annetaan hyvä summa. Ei sitten vastavuoroisesti haluta maksaa. En nykyään ole tehnyt kuin lahjaksi ilman pyytämistä.

Olen lähihoitaja ja töissä kotihoidossa. Naapurin pariskunta keksi että minähän käyn joutessani jakamassa herran lääkkeet dosettiin, hoitamassa säärihaavan ja pari kertaa viikossa suihkuttamassa hänet (on toispuolihalvaantunut). Ihan noin naapuriapuna. Ettei tarvitse vaivata kotihoitoa ja varsinkaan maksaa siitä. Juu en käy.