Älykkäin tuntemasi ihminen? Millaista työtä tekee, millaista elämää viettää?
Tunnen itse kaksi hyvin älykästä ihmistä. Kummatkin on Mensan testeillä mitattu. Toisen ÄO on 148. Lukee paljon, tekee kaikenlaista hanttihommaa. Välillä tienaa mukavia summia nettipokerilla. Harrastaa kehonrakennusta ja on kirjoittanut aiheesta pari kirjaa. Naimaton. Erittäin sydämellinen ja ihana ihminen. Toisen mitattu ÄO on 155-160 (eri aikoina useammalla kerralla mitattuna). Energiapakkaus, tekee töitä IT-alalla (en ihan tarkkaan edes tiedä mitä), osaa kaikkea käytännöllistä (rakentaa, remontoi, metsästää, urheilee - on hyvä monissa lajeissa), perheellinen, hieman äkkiväärä ja hankala tyyppi.
Kommentit (843)
Onko mukavuus tai ystävällisyys älykästä? Itse ajattelisin, että älykäs ihminen osaa ajatella laajemmin kuin omaa tai oman lähipiirin etua. Loppupeleissä ei kukaan voi menestyä yksin ja toisia sortamalla. Se on pidemmän päälle oman oksan sahaamista. Yksi ihminen voi menestyä sillä tavalla, mutta entä seuraavat sukupolvet? Jos maailmassa olisi ollut vain älykkäitä oman edun tavoittelijoita, niin tiskin ihmiskunta olisi päässyt kehittymään siten kuin nyt. Yhteistyössä on kuitenkin ollut kehityksen avain, kun ajatellaan laajemmin.
Kysymys on siis: Määritelläänkö älykkyys yksilön menestyksenä vai yhteisön hyväksi toimimisena?
Tunnen muutaman juristin ja tekniikan tohtorin, joilla viiltävä terävyys. Viettävät ihan tavallista perhe-elämää ja ovat siis asintuntijaduunissa. Mukavia mutta myös itsetietoisia tyyppejä.
Palveluammatissa näin normi älyisenä pelottaa vajokkien määrä
lisää ketjussa:https://www.vauva.fi/keskustelu/3175758/asiakaspalvelijat-oudoin-asia-j…
Yksi ihan tavallinen tyyppi, suunnitteluinsinöörin töitä tekee. Pystyy juttelemaan kenen kanssa tahansa ja aina löytää itseään kiinnostavan aiheen. Hänellä ei ole tarve puhua koko ajan älyllisiä, vaan ihan tavalliset aiheet kelpaa.
Itse en ole mensan testejä tehnyt. Saan aina kaikista nettitesteistä 110-120 väliltä. Olen hyvä matikassa, aika hyvä tuntemaan ihmisiä ja myös looginen päättelykyky ja ongelmanratkaisutaito on hyviä, opin myös nopeasti uusia asioita. Minäkin teen suunnitteluinsinöörin töitä. Heikkouteni ovat huono näkömuisti ja huono visuaalinen hahmottaminen. En saa kuviotesteistä oikein kuin helpoimmat. Numerosarjat osaan aina.
Vierailija kirjoitti:
Onko mukavuus tai ystävällisyys älykästä? Itse ajattelisin, että älykäs ihminen osaa ajatella laajemmin kuin omaa tai oman lähipiirin etua. Loppupeleissä ei kukaan voi menestyä yksin ja toisia sortamalla. Se on pidemmän päälle oman oksan sahaamista. Yksi ihminen voi menestyä sillä tavalla, mutta entä seuraavat sukupolvet? Jos maailmassa olisi ollut vain älykkäitä oman edun tavoittelijoita, niin tiskin ihmiskunta olisi päässyt kehittymään siten kuin nyt. Yhteistyössä on kuitenkin ollut kehityksen avain, kun ajatellaan laajemmin.
Kysymys on siis: Määritelläänkö älykkyys yksilön menestyksenä vai yhteisön hyväksi toimimisena?
Hyvä kysymys. Pidetäänkö siis älykkäänä ihmisenä vain sitä tyyppiä, joka on itsekeskeisesti kyynärpäätaktiikalla edennyt jossain talouselämässä tai politiikassa, vai perheenäitiä, joka omistautuu lastensa hyvinvoinnille tai vapaaehtoistyötä tekevää? Onko länsimainen yhteiskunta liian yksilökeskeinen ja tarvittaisiin enemmän "parviälyä"?
Vierailija kirjoitti:
Haastava kysymys, koska älykkyyttä on niin montaa eri lajia. Exäni mainosti miten äo on 168 ja luultavasti korkeampikin, mutta kaikkia hänet tuntevia nauratti tulos. Kukaan ei tunne niin tyhmää ja mutkat suoraksi laittavaa miestä, joka ihmettelisi niin päivänselviä asioita. Hän mietti aivan vakavissaan onko turun linnan puulattia muka alkuperäinen ja hän jaksoi taputella sitä ikuisuuden pohtiessaan tätä asiaa koko muun seurueen odottaessa. Sanoin kolme kertaa, että se on juuri rempattu ja perille meni vasta kun opas sanoi saman asian.
Toinen älynväläys oli, että "mitä järkeä mennä finnkinoon katsomaan vauvan kanssa leffaa mistä se ei tajuu mitään" kun hän näki baby bion mainoksen. Näitä näytöksiä ei kai ole enää, mutta olisi kelvannut itselleni ihan vähän aikaa sitten kun olin vielä äitiyslomalla ja mietin päivisiksi tekemistä.
It- ala kovasti kiinnosti, mutta hän onnistui vain sekoittamaan kaikki asetukset ja resetoimaan salasanat kaikkialle.
Että tällaisia älyköitä. En tiedä miten tulos on mitattu, mutta jos tuo on virallinen niin ihmettelen. Toisaalta nerot ovat aina olleet erikoisia, mutta olen mielelläni tyhmä.
No nettitesteillä pääsee pätemään tyhmempikin. Ketjun juttujen perusteellakin AV:n käyttäjien kaveripiirissä vaikuttaisi olevan huippuälykkäitä enemmän kuin koko Suomessa. 180 ÄO:n yleisyys (16 keskihajonnalla) on 1/3 483 046. Eli tilastollisesti karkeasti sanottuna suomalaisista miehistä yksi yltäisi noihin lukuihin. Naisilla keskihajonta noin yhden pisteen pienempi, yli vastaava naisille olisi noin 1/20M.
168 ÄO:n yleisyys noin 1/100 000.
150 on vielä uskottava, noin yksi tuhannesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen älykkäämpi kuin kukaan tuntemani henkilö. Mensan virallisilla testeillä mitattuna ja tulos reilusti korkeampi kuin ap:n mainitsemat.
En halua kertoa työstäni muuta kuin sen, että käyn töissä ja olen naisten halveksima kaikille kiltti ja ystävällinen mies. Koulussa sain kolmasti hymypojan ja olen työpaikoillakin pidetty työtoveri mutta läheisempää suhdetta en saa.
Väitätkö, että naisille kelpaa vain ilkeä ja epäystävällinen mies?
Onko sinulla miespuolisia kavereita, jotka elävät heteroparisuhteessa? Ovatko kaverisi ilkeitä ja epäystävällisiä?
Minä väitä, että se ominaisuus joka saa naiset karttelemaan joitakin miehiä, ei ole kiltteys.
En yleistä enkä väitä mitään, kerron vain itsestäni ja kokemuksistani.
Jos ihmiset välttelee sua käytöksesi takia, niin voin kertoa, ettet ole oikeasti kiltti etkä ystävällinen. Jostain syystä ilmeisesti luulet olevasi.
Tunnen (tosin vain lukiosta saakka eli en kovin perin pohjin) naisen, joka lähti lukemaan lakia ja pääsi heittämällä sisään, mutta opintojen aikana alkoi empiä, haluaako koskaan valmistua ja tehdä normaalia päivätyötä. Päätyi parin vuoden jälkeen palaamaan yliopistolle tekemään tohtorintutkintoa ja opiskelemaan ja tutkimaan, erityisesti filosofia kiinnostaa häntä. Hän tykkää kirjoista ja kirjoittamisesta ja pyhittää joskus päiviä ajattelemiselle ja ideoimiselle. Hän oppii ymmärtämään ja kopioimaan monia asioita, mm. ajatusmalleja, yhdellä vilkaisulla, ja hän osaa imitoida aika hyvin esimerkiksi eri filosofien tai matemaatikkojen ajatusmalleja luettuaan ensin niistä. Hän ei kauheasti välitä ihmisten seurasta, saattaa nyhjätä päiviä putkeen kotona ja olla silti ihan tyytyväisen oloinen tilanteeseen. Tällä tyypillä ei ole kovin "normaali" rakkauselämä, pariutuminen tai seksi ei häntä innosta vaan hän dumppaa lupaavatkin suhteet aika lapsellisella tavalla, ja harrastelee omien entisten opettajiensa kanssa.
Hänen kotinsa on aika normaali, vuokrakämppä rivitalossa, paljon antiikkitavaraa ja vanhoja huonekaluja. Hän keräilee ja maalaa myös öljyväritauluja ja on aika esteetikon oloinen, ei kelpuuta kotiinsa mitä tahansa, ja hänelle on melkeinpä mahdotonta ehdottaa mitään sisustusratkaisuja. Hänellä on paljon huonekasveja ja lisää kantaa kotiin kuukausittain. Ainoa vähän omituinen yksityiskohta on, että hän ostelee pääkalloja kotiinsa. Hänellä on aito hevosen pääkallo olohuoneessa. Kuulemma hän pelkäsi koko nuoruuden kuolemaa, ja pääkallojen ostelu jotenkin paransi sen. Hän sanoi kerran haluavansa aidon ihmiskallon, mutta ei ole ilmeisesti joko löytänyt tai sitten ei ole varaa, ainakaan en ole nähnyt hänellä sellaista. Kuulemma jäljennöksistä ei tule samaa fiilistä.
Poikkeuksellisen älykkäät ihmiset ovat usein itseoppineita miljardöörejä tai sitten fyysikkoja.
Oman tien kulkija, taiteellinen, tosi luova. Vela. Hyvin herkkä. Ei ole koskaan ollut kiinnostunut perinteisestä työelämästä, vaikka onkin nuorempana erilaisissa kesätöissä yms. pärjännyt aina hyvin. Aika introvertti ja hyvä keksimään kaikenlaisia tulonlähteitä itselleen. Nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mukavuus tai ystävällisyys älykästä? Itse ajattelisin, että älykäs ihminen osaa ajatella laajemmin kuin omaa tai oman lähipiirin etua. Loppupeleissä ei kukaan voi menestyä yksin ja toisia sortamalla. Se on pidemmän päälle oman oksan sahaamista. Yksi ihminen voi menestyä sillä tavalla, mutta entä seuraavat sukupolvet? Jos maailmassa olisi ollut vain älykkäitä oman edun tavoittelijoita, niin tiskin ihmiskunta olisi päässyt kehittymään siten kuin nyt. Yhteistyössä on kuitenkin ollut kehityksen avain, kun ajatellaan laajemmin.
Kysymys on siis: Määritelläänkö älykkyys yksilön menestyksenä vai yhteisön hyväksi toimimisena?
Hyvä kysymys. Pidetäänkö siis älykkäänä ihmisenä vain sitä tyyppiä, joka on itsekeskeisesti kyynärpäätaktiikalla edennyt jossain talouselämässä tai politiikassa, vai perheenäitiä, joka omistautuu lastensa hyvinvoinnille tai vapaaehtoistyötä tekevää? Onko länsimainen yhteiskunta liian yksilökeskeinen ja tarvittaisiin enemmän "parviälyä"?
Parviäly on hyvä sana. Se on vaikea laji. Koska joukossa sekä äly että tyhmyys tiivistyy. Miten voidaan saada ryhmä toimimaan niin, että jokainen voi tuoda siihen omat vahvuutensa ja hyötyä ryhmän voimasta. Miten voidaan parhaalla tavalla ottaa kokemus käyttöön ja oppia siitä. Koska parhaimmillaan ryhmä on aina voimakkaampi kuin kukaan yksin.
Vanhempi Miesopettaja, lukee paljon, matkustaa paljon ja myös epätodennäköisiin paikkoihin. Ei ole kunnianhimoinen vaan pikemminkin ajattelija. Joskus mensallakin testattu (jos se nyt jotain kertoo muusta kuin päättelykyvystä).
Vierailija kirjoitti:
Poikkeuksellisen älykkäät ihmiset ovat usein itseoppineita miljardöörejä tai sitten fyysikkoja.
Aika epäjohdonmukainen lista. Mututuntumalla listattu saavutusten mukaan.
Palveluammatit ovat ainoita paikkoja joissa jälkeenjääneet ja normi ihmiset kohtaa.
esim neuvola, sostoimisto, työkkäri , alepankassa....
On ihmisiä jotka vaan syö ja p.askoo , eikä kyseenalaista mitään...
SAATTAIS TUTKIJAKIN MASENTUA JOS KOHTAISI MUITAKIN KUIN ÄLYKKÄITÄ IHMISIÄ
Ap tuntee tosi paljon näitä älykkäitä miehiä. Melkein noista saisi romaanin aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi Miesopettaja, lukee paljon, matkustaa paljon ja myös epätodennäköisiin paikkoihin. Ei ole kunnianhimoinen vaan pikemminkin ajattelija. Joskus mensallakin testattu (jos se nyt jotain kertoo muusta kuin päättelykyvystä).
On varmaan pa.skin opettaja ikinä..
opiskelija parat
Älykkäin tuntemani ihminen on lapsuudenystäväni. Hän on eläinlääkäri koulutukseltaan, tekee nyt alan tutkimushommia. Osaa sujuvasti montaa kieltä, nokkela, hauska, hyvä ihmisten kanssa, lämmin. Ihailen häntä suuresti!
Kylläpä tässäkin ketjussa riittää älykkäiden dissaajia ja tampioita joiden mielestä älykkyyden määritelmä on mielipidekysymys.
Ei ihme että monen älykkään tuntomerkki on se että elämässä ei välttämättä mene kovin hyvin ellei omaa älykkyyden lisäksi myös poikkeuksellisia sosiaalisia lahjoja tai harvinaisen suotuisaa ympäristöä joka tukee ja kannustaa käyttämään älyä. Harva on niin onnekas. Muut joutuvat keskinkertaisten itsetunto-ongelmaisten kampituksen uhreiksi siihen tahtiin että sitä voisi pitää yhteiskunnallisena ongelmana. Äly ei riitä käsittämään että älykköjen tukemisesta ja mahdollisissa erityishaasteissa kuten aspergerperäisissä ongelmissa auttamisesta hyötyisivät isossa mittakaavassa kaikki. Luulisi ettei tarvitse olla nero ymmärtääkseen millaista haaskausta on että niin moni älykäs alisuoriutuu.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Ihmetyttää miten moni näistä ketjun huippuälykkäistä on työtön, eläkkeellä, muuten työelämän ulkopuolella tai jopa kuollut. Keskimäärin elämän pitäisi olla helpompaa älykkäänä ja mahdollisuuksia on enemmän. Saa vähän miettimään mitä tässä on älyllä tarkoitettu.
Ei se älykkyys yksin vaan sisäinen draivi ja intressit. Onko paloa, intohimoa, energiaa, rohkeutta ja kunnianhimoa, onko oikeassa ajassa ja paikassa. Intohimoton, laiska, saamaton, pelkuri, karismaton, väsynyt ja tylsä- näiden ominaisuuksien kanssa älykäskin tarvitsee rutosti hyvää tuuria pärjätäkseen.
Menestys tai sen puute on monen tekijän summa. Yksi iso tekijä joka vaikuttaa on terveys, sekä psyykkinen että fyysinen. Esimerkiksi pitkäaikainen fyysinen sairaus ihan käytännössä vaikeuttaa opiskelussa tai työelämässä etenemistä, kun ei jaksa eikä pysty vaikka olisi lahjoja.