Älykkäin tuntemasi ihminen? Millaista työtä tekee, millaista elämää viettää?

Vierailija kirjoitti:

Ap tuntee tosi paljon näitä älykkäitä miehiä. Melkein noista saisi romaanin aikaiseksi.

Olen 45-vuotias ja näiden kahden kanssa olen tutustunut. Se ei mielestäni ole kovin paljon. Uskoisin pikemminkin, että lähipiirissä on älykkäitä enemmänkin. Näiltä kahdelta vaan sattumoisin tiedän testitulokset. Eiköhän jokaisen lähipiiriin mahdu Mensa-ainesta, jos 2% ihmisistä kuuluu porukkaan.

Hyvä miespuolinen ystäväni. Vajaa 30v, Mensan testeillä olisi päässyt Mensan jäseneksi mutta ei halunnut. Super älykäs ollut pienestä asti. Insinöörinä työskentelee. On vain ihan helvetin fiksu. Mitä vaan voi melkein kysyä ja aina tietää vastauksen. Ei ole luonteeltaan kuitenkaan mitenkään kunnianhimonen vaikka hänen älyllänsä voisi saavuttaa mitä vaan.

Minä itse. Opin lukemaan 5-vuotiaana kunnolla.

Otsikon kysymykseen vastaan että kaikkihan eivät tunnetustikaan tunne itseään. Itse tunnen paljon tyhmiä ihmisiä. Äkykkyyden määritelmä on sivistys, käytös, miten kohtelet kanssaihmisiä. Sekä uuden asian oppiminen ja oivaltaminen ja päättelykyky, ei mikään koulun kokeen ulkoa opittu tieto, joka perustuu muistiin.

nobrainer kirjoitti:

Kylläpä tässäkin ketjussa riittää älykkäiden dissaajia ja tampioita joiden mielestä älykkyyden määritelmä on mielipidekysymys.

Ei ihme että monen älykkään tuntomerkki on se että elämässä ei välttämättä mene kovin hyvin ellei omaa älykkyyden lisäksi myös poikkeuksellisia sosiaalisia lahjoja tai harvinaisen suotuisaa ympäristöä joka tukee ja kannustaa käyttämään älyä.  Harva on niin onnekas. Muut joutuvat keskinkertaisten itsetunto-ongelmaisten kampituksen uhreiksi siihen tahtiin että sitä voisi pitää yhteiskunnallisena ongelmana. Äly ei riitä käsittämään että älykköjen tukemisesta ja mahdollisissa erityishaasteissa kuten aspergerperäisissä ongelmissa auttamisesta hyötyisivät isossa mittakaavassa kaikki. Luulisi ettei tarvitse olla nero ymmärtääkseen millaista haaskausta on että niin moni älykäs alisuoriutuu.

Selittää paljon tämän päivän Suomea. Enemmistö on tyytyväinen kun on älykkäiltä ja varmuuden vuoksi muiltakin koulutetuilta otetaan tehokkaasti luulot pois ja hallituksessakin istuu idiootteja joiden rinnalla voi tuntea itsensä ihan fiksuksi. 

nobrainer kirjoitti:

Kylläpä tässäkin ketjussa riittää älykkäiden dissaajia ja tampioita joiden mielestä älykkyyden määritelmä on mielipidekysymys.

Ei ihme että monen älykkään tuntomerkki on se että elämässä ei välttämättä mene kovin hyvin ellei omaa älykkyyden lisäksi myös poikkeuksellisia sosiaalisia lahjoja tai harvinaisen suotuisaa ympäristöä joka tukee ja kannustaa käyttämään älyä.  Harva on niin onnekas. Muut joutuvat keskinkertaisten itsetunto-ongelmaisten kampituksen uhreiksi siihen tahtiin että sitä voisi pitää yhteiskunnallisena ongelmana. Äly ei riitä käsittämään että älykköjen tukemisesta ja mahdollisissa erityishaasteissa kuten aspergerperäisissä ongelmissa auttamisesta hyötyisivät isossa mittakaavassa kaikki. Luulisi ettei tarvitse olla nero ymmärtääkseen millaista haaskausta on että niin moni älykäs alisuoriutuu.

Suuressa mittakaavassa tämä on mielestäni ymmärretty esim. pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Siihen ainakin pyritään, että kaikilla olisi mahdollisuus, eikä kukaan tipahtaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Mikrotasolla sitä syrjintää tietysti on.

Vierailija kirjoitti:

Mensako mittaa älykkyyden? Matemaattisesti älykäs saattaa menestyä matemaattisilla aloilla, mutta ei tunneasioissa. Tunneälykkyys on minusta tärkeämpää kuin matemaattinen ja looginen älykkyys. Ja yleensä matemaattisesti älykäs tai hyvin älykäs saattaa olla muilla saroilla epälahjakas, kuten vuorovaitkutus ja muiden ihmisten ymmärtäminen.

Tuo Mensan testi (tai vastaava, aika harva lienee kuitenkaan mitään virallista testiä tehnyt) mittaa sitä, että kuinka pystyy hahmottamaan isompia kokonaisuuksia ja niiden vaikutusta toisiinsa keskittymättä liiaksi johonkin määrättyyn yksityiskohtaan.

Hyvä älykkyydestä  on hahmottaa vaikka yhteiskunnan ja talouden toimintaa - uskoisin, että jos olisi kysely siitä, että pitäisikö esim. lailla määrätä kaikille palkankorotus, niin suurin osa jengistä äänestäisi tunteella, että kyllä - mutta uskoisin, että suurin osa (kaikki?) tuntemistani Mensan testissä hyvin pärjäävistä todennäköisesti vastaisi ei, koska tilanteen tarkemmin analysoituaan toteaisivat, että siitä ei ole heille kuin hyvin lyhyt hetkellinen hyöty, mutta koko yhteiskunnalle tulisi isompi negatiivinen vaikutus, joka vetäisi hänen henkilökohtaisen hyötynsäkin miinuksen puolelle.

Oman tuttavapiirini Mensafiksut pärjäävät kyllä elämässä muutenkin.  He eivät välttämättä ole mitään rikkaita, mutta kaikki tekevät työkseen sitä mitä haluavat, eivätkä sitä, mitä joutuvat tekemään. Olen kyllä tosin myöskin havainnut, että nuo ainakin minun MUTUni perusteella ovat myöskin keskimäärin laiskempia, mikäli jossain vaiheessa ovat olleet duunissa jossain ei-unelma -hommassa.  Ehkä vanhassa sanonnassa "hullu töitä tekee, fiksu pääsee vähemmällä" on jotain perääkin.

Joku voi olla älykäs kielissä, tunneälyllisesti älykäs jne. ja verbaalisesti lahjakas.

Mielestäni älykkyyttä on nimenomaan se, kuinka hyvin pystyy hahmottamaan ympäröivää maailmaa, ja toi onko lahjakas kielissä, matematiikassa, muiden elekielen tulkinnassa yms. ei ole älykkyyttä vaan lahjakkuutta.  Joku täysin imbesillikin voi olla erittäin lahjakas esim. matematiikassa tms. (esim. elokuva Rainman kuvaa tuollaista tapausta), mutta ei häntä kukaan älykkääksi sanoisi, eikä hän pärjäisi esim. tuossa Mensan testissä.

Kannattaa harkita, ennen kuin tuomitsee toisten älykkyyttä Mensan mukaan. Akateemisuus ja tohtoriksi väittely ei vielä kerro todellisesta älykkyydstä.

Juu ei kerro, joskin uskoakseni kaikki älykkäät pystyisivät halutessaan tohtoriksi opiskelemaan, jos haluaisivat, mutta kaikilla ei riitä siihen motivaatio kun tietävät pärjäävänsä haluamallaan tavalla ilmankin.

Älykkäimmät tuntemani ihmiset ovat kaikki olleet nuorena ahdistuneita ja hieman kiivaita kunnes ovat vanhemmiten kasvaneet viisaiksi. Yksi on kriisipsykologi, toinen puutarhuri, kolmas taiteilija ja neljäs biologi. Kaikilla on hyvät sosiaaliset taidot ja lempeä, suvaitseva elämänasenne terävän älyn ja laajan yleissivistyksen lisäksi. Yhdistävänä tekijänä vapaaehtoistyöt, kuntoliikunta, vahva luontosuhde ja monipuolinen lukemisharrastus, en usko että sattumaa..

Vierailija kirjoitti:

Suuressa mittakaavassa tämä on mielestäni ymmärretty esim. pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Siihen ainakin pyritään, että kaikilla olisi mahdollisuus, eikä kukaan tipahtaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Mikrotasolla sitä syrjintää tietysti on.

Niinpä. Harmi ettei Suomea enää voi sanoa pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Perusturva on kansainvälisestikin katsoen rempallaan, lastensuojeluongelmat rehottavat ja ilmapiiri on sivistysvihamielinen. Lakisääteiset tuetkin ovat usein vuosien valitusrumban takana. Koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu rajulla kädellä niin että moni joka pystyisi tekemään tutkimusta tms. älykästä sylkee sen sijaan kattoon kortistossa. Aktiivimallit ja muut nöyryyttämiset huolehtivat siitä ettei sieltä enää helpolla nousta. Tässä maassa ei enää älyllä pärjätä, siitä kertoo myös aivovuoto ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa mittakaavassa tämä on mielestäni ymmärretty esim. pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Siihen ainakin pyritään, että kaikilla olisi mahdollisuus, eikä kukaan tipahtaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Mikrotasolla sitä syrjintää tietysti on.

Niinpä. Harmi ettei Suomea enää voi sanoa pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Perusturva on kansainvälisestikin katsoen rempallaan, lastensuojeluongelmat rehottavat ja ilmapiiri on sivistysvihamielinen. Lakisääteiset tuetkin ovat usein vuosien valitusrumban takana. Koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu rajulla kädellä niin että moni joka pystyisi tekemään tutkimusta tms. älykästä sylkee sen sijaan kattoon kortistossa. Aktiivimallit ja muut nöyryyttämiset huolehtivat siitä ettei sieltä enää helpolla nousta. Tässä maassa ei enää älyllä pärjätä, siitä kertoo myös aivovuoto ulkomaille.

No mä en nyt lähde mukaan tähän politisointiin. Totuus on kuitenkin, että hyvinvointivaltiossa eletään ja meillä on kaikille saatavilla oleva sosiaaliturva, joka rahoitetaan veroilla.

Olisko älykkyyden merkki siinä, että tuntee olevansa hyvin yksin omien tunteiden, ajatusten ja havainnointien kanssa. Ei löydy lähipiiristä ihmistä, joka olisi samalla aaltopituudella. Joskus törmää pariin älykkääseen ihmiseen, keskustelu voisi jatkua loputtomiin, aika lentää siivillä.. Sen jälkeen olo on kevyt ja voimaantunut, on tullut hetkeksi ymmärretyksi ainaisen arvostelun ja alaspainamisen sijaan.

Yleensä katselee ikään kuin ulkopuolelta maailman menoa.

Vierailija kirjoitti:

Exäni mainosti miten äo on 168 ja luultavasti korkeampikin

....

Että tällaisia älyköitä. En tiedä miten tulos on mitattu, mutta jos tuo on virallinen niin ihmettelen. Toisaalta nerot ovat aina olleet erikoisia, mutta olen mielelläni tyhmä.

Tuo numero 168 ei sinällään kerro vielä yhtään mitään, vaan pitäisi myös tietää testin arvosteluasteikon hajonta.

Esim. Mensan virallisessa testissä joskus viime vuosituhannen puolella oli sellainen asteikko, että Mensan pääsyraja oli 148, ja nykyisin käytetyllä asteikolla raja-arvo on 130 , joka vastaa tuota samaa 2% rajaa (vai oliko se 5%, en muista)

Fiksu voi selvitä hankalasta tilanteesta, johon älykäs ei edes joudu.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä miespuolinen ystäväni. Vajaa 30v, Mensan testeillä olisi päässyt Mensan jäseneksi mutta ei halunnut. Super älykäs ollut pienestä asti. Insinöörinä työskentelee. On vain ihan helvetin fiksu. Mitä vaan voi melkein kysyä ja aina tietää vastauksen. Ei ole luonteeltaan kuitenkaan mitenkään kunnianhimonen vaikka hänen älyllänsä voisi saavuttaa mitä vaan.

Minä olen aina luullut, että se testin viimeinen osa on juuri se, että liitytkö Mensaan?

Vierailija kirjoitti:

Onko mukavuus tai ystävällisyys älykästä? Itse ajattelisin, että älykäs ihminen osaa ajatella laajemmin kuin omaa tai oman lähipiirin etua. Loppupeleissä ei kukaan voi menestyä yksin ja toisia sortamalla. Se on pidemmän päälle oman oksan sahaamista. Yksi ihminen voi menestyä sillä tavalla, mutta entä seuraavat sukupolvet? Jos maailmassa olisi ollut vain älykkäitä oman edun tavoittelijoita, niin tiskin ihmiskunta olisi päässyt kehittymään siten kuin nyt. Yhteistyössä on kuitenkin ollut kehityksen avain, kun ajatellaan laajemmin.

Kysymys on siis: Määritelläänkö älykkyys yksilön menestyksenä vai yhteisön hyväksi toimimisena?

Tämä oli älykäs kommentti, kiitos siitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haastava kysymys, koska älykkyyttä on niin montaa eri lajia. Exäni mainosti miten äo on 168 ja luultavasti korkeampikin, mutta kaikkia hänet tuntevia nauratti tulos. Kukaan ei tunne niin tyhmää ja mutkat suoraksi laittavaa miestä, joka ihmettelisi niin päivänselviä asioita. Hän mietti aivan vakavissaan onko turun linnan puulattia muka alkuperäinen ja hän jaksoi taputella sitä ikuisuuden pohtiessaan tätä asiaa koko muun seurueen odottaessa. Sanoin kolme kertaa, että se on juuri rempattu ja perille meni vasta kun opas sanoi saman asian.

Toinen älynväläys oli, että "mitä järkeä mennä finnkinoon katsomaan vauvan kanssa leffaa mistä se ei tajuu mitään" kun hän näki baby bion mainoksen. Näitä näytöksiä ei kai ole enää, mutta olisi kelvannut itselleni ihan vähän aikaa sitten kun olin vielä äitiyslomalla ja mietin päivisiksi tekemistä.

It- ala kovasti kiinnosti, mutta hän onnistui vain sekoittamaan kaikki asetukset ja resetoimaan salasanat kaikkialle.

Että tällaisia älyköitä. En tiedä miten tulos on mitattu, mutta jos tuo on virallinen niin ihmettelen. Toisaalta nerot ovat aina olleet erikoisia, mutta olen mielelläni tyhmä.

No nettitesteillä pääsee pätemään tyhmempikin. Ketjun juttujen perusteellakin AV:n käyttäjien kaveripiirissä vaikuttaisi olevan huippuälykkäitä enemmän kuin koko Suomessa. 180 ÄO:n yleisyys (16 keskihajonnalla) on 1/3 483 046. Eli tilastollisesti karkeasti sanottuna suomalaisista miehistä yksi yltäisi noihin lukuihin. Naisilla keskihajonta noin yhden pisteen pienempi, yli vastaava naisille olisi noin 1/20M.

168 ÄO:n yleisyys noin 1/100 000.

150 on vielä uskottava, noin yksi tuhannesta.

Minustakin täällä on yllättävän paljon mensalaisia, ehkäpä joukossa on vain nettitestin tehneitä. Minulla nyt kuitenkin on todistus virallisesta, valvotuissa olosuhteissa suoritetusta,  testistä, äo ja tarkennus: ".. mikä on parempi kuin 99.98 prosentilla väestöstä."

- viestin nro 1 kirjoittaja

Noin 40-vuotias mies. Pelottavan älykäs. Mutta ihan ulalla. Ei ammattia ja paljon mielenterveysongelmia -sairaseläkkeellä.

Missään tapauksessa yhteiskunta ei ole ainakaan Suomessa tällä hetkellä viritetty sillä tavalla, että saisimme ihmisten resurssit maksimaalisesti yhteisesti hyödynnettyä. Sääli. Emme tule tällä tyylillä pärjäämään pitkässä juoksussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mukavuus tai ystävällisyys älykästä? Itse ajattelisin, että älykäs ihminen osaa ajatella laajemmin kuin omaa tai oman lähipiirin etua. Loppupeleissä ei kukaan voi menestyä yksin ja toisia sortamalla. Se on pidemmän päälle oman oksan sahaamista. Yksi ihminen voi menestyä sillä tavalla, mutta entä seuraavat sukupolvet? Jos maailmassa olisi ollut vain älykkäitä oman edun tavoittelijoita, niin tiskin ihmiskunta olisi päässyt kehittymään siten kuin nyt. Yhteistyössä on kuitenkin ollut kehityksen avain, kun ajatellaan laajemmin.

Kysymys on siis: Määritelläänkö älykkyys yksilön menestyksenä vai yhteisön hyväksi toimimisena?

Tämä oli älykäs kommentti, kiitos siitä

Tämä tosiaan kiteyttää olennaisen. Millaisilla aivoilla tätäkin maata johdetaan. Kehitys on ottanut suorastaan takapakkia. Niin lyhytnäköistä ja suoraan sanoen täydellisen tyhmää.

Huippupalkkaisessa työssä valtiolla

Ylivoimaisesti älykkäin tuntemani ihminen on kaksinkertainen mausteri, työskentelee yliopiston lehtorina, on sinkku ja perheetln, ollut sinkku aina. Mukava, mutta vähän outo kaveri. Yrittää olla ikinuori, vaikka ikäö on jo lähes 50.