Onko täällä muita, joiden ei tarvitse tehdä ruokaa miehelleen ja pestä tämän pyykkejä?

Mun mies on keittiömestari. Töissä vielä ollessaan ei juuri kotona tehnyt enää ruokaa paitsi silloin kun tuli vieraita. Kelpas hyvin arkena mun nakkisopat ja makaronilaatikot.

Nyt kun on eläkkeellä, tekee joka päivä ruoan mulle valmiiksi kun tulen töistä. On hyvät sörsselit. Ja välillä on myös leiponut.

Vierailija kirjoitti:

Kysyisin mieluummin niin päin, että onko vielä jossain nainen joka hoitaa päivätyönsä lisäksi kaikki kotityöt ja ruuan. Eiköhän nykypäivän normi ole että molemmat osallistuu, se on sitten tietysti parin oma asia miten työt jakaantuu.

Oudolta kuulostaa syödä eri ruokia eri aikaan samassa taloudessa. Itselleni se yhdessä syöminen ole sellainen jokapäiväinen ilo.

On niitä vielä sellaisiakin. Itseasiassa vanhemmassa polvessa varmaan enemmistössä  perheissä nainen tekee nuo kaikki itse. Tässä olen naama vihreänä kateudesta lukenut tätä ketjua.  Meillä mies on 64v ja ei kyllä juurikaan kokkaile. Jos minä en tee kaikille ruokaa, niin mies käy syömässä suoraan jääkaapista jotakin, eikä tee ruokaa. Eli jos minä en kokaa, meillä ei syödä "oikeata"ruokaa. Pyykkejä mies ei pese, nekin jää täysin minun hommikseni. Tosin se ei minuakaan rasita, kone pesee ja kiva viedä pyykkejä näin kesällä ulos kuivumaan.  Eniten kuitenkin rassaa tuo siivoaminen. Sekin jää täysin minun huolekseni. Siitä huolimatta, että minä käyn töissä ja mies on jo eläkkeellä. Mutta ei enää jaksa niistä riidelläkään.  Olkaa onnellisia miehistänne jotka tekevät osansa, kuulostaa niin mukavalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.

Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.

En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.

Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.

Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap

Entäs kun teille tulee lapsi, tekeekö sekin itselleen ruuat ja pesee pyykkinsä?

Meillä on lapsia. Me vanhemmat pesemme heidän pyykkinsä, mutta ruokaa osaavat tehdä jo jonkin verran itse, jos mitään ei satu olemaan valmiina. ap

Eli te ette huolehdi että lapsille on tehty ruokaa. Kumpi ostaa lapsille että he itse tekevät?

Hyvin outoa

Samoin tuo pyykki. Peset omadi. Haet samalla lasten. Muttet miehen

Mies ei halua minun pesevän hänen pyykkejään ja siksi hänellä on oma pyykkikori. Tässä järjestelyssä ei ole mitään hankalaa. En minä pyykkejä mistään hae, vaan nakkaan ne koneeseen vieressä olevasta elfa-korista. Samoin tekee mies.

Jos meillä menee myöhään töissä, lapset osaavat lämmittää itselleen aikaisemmin valmistettua ruokaa tai paistaa vaikkapa jotain jauhelihapihvejä. Onko siinä nyt muka jotain ihmeellistä, että työssäkäyvissä perheissä käytetään myös eineksiä itse alusta asti valmistetun ruoan lisäksi. Ruokaa on aina riittävästi sekä itselle että lapsille. Usein lapsilla on varaa jopa valita useammasta vaihtoehdosta, mitä haluavat syödä. En ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeaa joillekin ymmärtää. Erittäin toimiva ja näppärä systeemi. Kaikki ovat tyytyväisiä. ap

Kuka huolehtii että lapsile on ostettu ruokaa mitä tekevät itselleen?

Yleensä perheessä tehdään ruokaa ja syödään yhdessä. Huolehditaan että lapset syö säännöllisesti

Teillä lapset kaivaa kaapista jotain... eikä ole kenenkään vastuulla mitä

Aikaisemmin sanoit että ellei ole ruokaa, lapset tekevät itse. Mutta se ei ole vanhempien vastuulla. Hyvin erikoista

Onpa vaikeaa joillekin käsittää näinkin yksinkertaista asiaa. Jos siis kumpikaan vanhemmista ei ole tekemässä ruokaa, niin lapset osaavat itse lämmittää joko edellispäivan ruokaa tai eineksiä, joita löytyy joko jääkaapista tai pakkasesta. Tottakai ruokahuollon päävastuu on meillä vanhemmilla ja tämä systeemi on toiminut hyvin. Meilläkin syödään yleensä ruoka yhdessä töiden jälkeen. Mikä tässä nyt niin erikoista on? Näköjään aika monissa muissakin perheissä miehet kokkaavat yhtä paljon kuin naiset. ap

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on keittiömestari. Töissä vielä ollessaan ei juuri kotona tehnyt enää ruokaa paitsi silloin kun tuli vieraita. Kelpas hyvin arkena mun nakkisopat ja makaronilaatikot.

Nyt kun on eläkkeellä, tekee joka päivä ruoan mulle valmiiksi kun tulen töistä. On hyvät sörsselit. Ja välillä on myös leiponut.

Sama oli setäni perheessä. Setä oli keittiömestari, mutta arkiruoat perheessä teki vaimo. 

Vierailija kirjoitti:

Ruokaa ei tarvitse tehdä miehelle, mutta pyykit pesen samalla kun pesen omani eli ei aiheuta ylimääräistä vaivaa. Tämä ihan siksi, etten halua miehen pilaavan omia vaatteitani pesemällä ne väärässä lämpötilassa tms. Ja turha pyörittää kummankin vaatteet eri koneellisissa.

Välillä viikonloppuisin mies tekee yhteisen ruoan sillä pitää kyllä kokkaamisesta ja on parempi siinä kuin itse olen. Arkena kumpikin hoitaa omat syömisensä.

Meillä myös minä hoidan pyykit juuri saman syyn takia. Yhteisen aterian tekee mies joka päivä. Viikonloppuisin teen aamiaiset, en muuta. Mies on parempi kokki ja pitää ruoanlaitosta. Minä en pidä.

En oikein edes ymmärrä koko kysymystä.

Jos teen ruokaa itselleni, niin totta kai mieskin saa siitä, vaikken mitenkään erityisemmin olisi tehnyt sitä hänelle. Eikö ole kauheaa ajantuhlaustakin tehdä kaikki kahteen kertaan? Sama pyykkien kanssa, jos pesen kaksi omaa paitaani ja kolmet housut, niin kyllä miehen pari paitaa ja housut menevät sinne aivan prikulleen samalla vaivalla ja vievät ehkä noin. 10sek aikaa elämästäni kun tungen ne koneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.

Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.

En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.

Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.

Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap

Entäs kun teille tulee lapsi, tekeekö sekin itselleen ruuat ja pesee pyykkinsä?

Meillä on lapsia. Me vanhemmat pesemme heidän pyykkinsä, mutta ruokaa osaavat tehdä jo jonkin verran itse, jos mitään ei satu olemaan valmiina. ap

Eli te ette huolehdi että lapsille on tehty ruokaa. Kumpi ostaa lapsille että he itse tekevät?

Hyvin outoa

Samoin tuo pyykki. Peset omadi. Haet samalla lasten. Muttet miehen

Mies ei halua minun pesevän hänen pyykkejään ja siksi hänellä on oma pyykkikori. Tässä järjestelyssä ei ole mitään hankalaa. En minä pyykkejä mistään hae, vaan nakkaan ne koneeseen vieressä olevasta elfa-korista. Samoin tekee mies.

Jos meillä menee myöhään töissä, lapset osaavat lämmittää itselleen aikaisemmin valmistettua ruokaa tai paistaa vaikkapa jotain jauhelihapihvejä. Onko siinä nyt muka jotain ihmeellistä, että työssäkäyvissä perheissä käytetään myös eineksiä itse alusta asti valmistetun ruoan lisäksi. Ruokaa on aina riittävästi sekä itselle että lapsille. Usein lapsilla on varaa jopa valita useammasta vaihtoehdosta, mitä haluavat syödä. En ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeaa joillekin ymmärtää. Erittäin toimiva ja näppärä systeemi. Kaikki ovat tyytyväisiä. ap

Kuka huolehtii että lapsile on ostettu ruokaa mitä tekevät itselleen?

Yleensä perheessä tehdään ruokaa ja syödään yhdessä. Huolehditaan että lapset syö säännöllisesti

Teillä lapset kaivaa kaapista jotain... eikä ole kenenkään vastuulla mitä

Aikaisemmin sanoit että ellei ole ruokaa, lapset tekevät itse. Mutta se ei ole vanhempien vastuulla. Hyvin erikoista

Onpa vaikeaa joillekin käsittää näinkin yksinkertaista asiaa. Jos siis kumpikaan vanhemmista ei ole tekemässä ruokaa, niin lapset osaavat itse lämmittää joko edellispäivan ruokaa tai eineksiä, joita löytyy joko jääkaapista tai pakkasesta. Tottakai ruokahuollon päävastuu on meillä vanhemmilla ja tämä systeemi on toiminut hyvin. Meilläkin syödään yleensä ruoka yhdessä töiden jälkeen. Mikä tässä nyt niin erikoista on? Näköjään aika monissa muissakin perheissä miehet kokkaavat yhtä paljon kuin naiset. ap

Siis syötte useimmiten yhdessä. Molemmat vanhemmat ostaa ja tekee itselleen ruuan. Entä lapsille. Ostaako ja tekeekö molemmat myös lapsille. Vai mitä siinä yhteisessä pöydässä on

Molemmat ostaa ruokaa. Kumpi miettii mitä lapset tänään ja huomenna syö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.

Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.

En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.

Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.

Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap

Entäs kun teille tulee lapsi, tekeekö sekin itselleen ruuat ja pesee pyykkinsä?

Meillä on lapsia. Me vanhemmat pesemme heidän pyykkinsä, mutta ruokaa osaavat tehdä jo jonkin verran itse, jos mitään ei satu olemaan valmiina. ap

Eli te ette huolehdi että lapsille on tehty ruokaa. Kumpi ostaa lapsille että he itse tekevät?

Hyvin outoa

Samoin tuo pyykki. Peset omadi. Haet samalla lasten. Muttet miehen

Mies ei halua minun pesevän hänen pyykkejään ja siksi hänellä on oma pyykkikori. Tässä järjestelyssä ei ole mitään hankalaa. En minä pyykkejä mistään hae, vaan nakkaan ne koneeseen vieressä olevasta elfa-korista. Samoin tekee mies.

Jos meillä menee myöhään töissä, lapset osaavat lämmittää itselleen aikaisemmin valmistettua ruokaa tai paistaa vaikkapa jotain jauhelihapihvejä. Onko siinä nyt muka jotain ihmeellistä, että työssäkäyvissä perheissä käytetään myös eineksiä itse alusta asti valmistetun ruoan lisäksi. Ruokaa on aina riittävästi sekä itselle että lapsille. Usein lapsilla on varaa jopa valita useammasta vaihtoehdosta, mitä haluavat syödä. En ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeaa joillekin ymmärtää. Erittäin toimiva ja näppärä systeemi. Kaikki ovat tyytyväisiä. ap

Kuka huolehtii että lapsile on ostettu ruokaa mitä tekevät itselleen?

Yleensä perheessä tehdään ruokaa ja syödään yhdessä. Huolehditaan että lapset syö säännöllisesti

Teillä lapset kaivaa kaapista jotain... eikä ole kenenkään vastuulla mitä

Aikaisemmin sanoit että ellei ole ruokaa, lapset tekevät itse. Mutta se ei ole vanhempien vastuulla. Hyvin erikoista

Onpa vaikeaa joillekin käsittää näinkin yksinkertaista asiaa. Jos siis kumpikaan vanhemmista ei ole tekemässä ruokaa, niin lapset osaavat itse lämmittää joko edellispäivan ruokaa tai eineksiä, joita löytyy joko jääkaapista tai pakkasesta. Tottakai ruokahuollon päävastuu on meillä vanhemmilla ja tämä systeemi on toiminut hyvin. Meilläkin syödään yleensä ruoka yhdessä töiden jälkeen. Mikä tässä nyt niin erikoista on? Näköjään aika monissa muissakin perheissä miehet kokkaavat yhtä paljon kuin naiset. ap

Tottakai kokkaa. Mutta koko perheelle. Ruoka myös ostetaan kaikille. Pyykit pestään samassa koneessa. Tietenkin

Meilläkin kumpikin tekee omat ruokansa ja pesee omat pyykkinsä. Minä siivoa lattian ja mies pyyhkii pölyt. Siivoan vessan ja mies vie roskia. Meillä on vilkas ja kiihkeä seksielämä, sillä näen mieheni aikuisena pärjäävänä miehenä enkä koe itseäni hänen äidikseen.

Vierailija kirjoitti:

Ruokaa ei tarvitse tehdä miehelle, mutta pyykit pesen samalla kun pesen omani eli ei aiheuta ylimääräistä vaivaa. Tämä ihan siksi, etten halua miehen pilaavan omia vaatteitani pesemällä ne väärässä lämpötilassa tms. Ja turha pyörittää kummankin vaatteet eri koneellisissa.

Välillä viikonloppuisin mies tekee yhteisen ruoan sillä pitää kyllä kokkaamisesta ja on parempi siinä kuin itse olen. Arkena kumpikin hoitaa omat syömisensä.

Meillä mies on varovaisempi pyykinpesijä. Kun olin kutistanut hänen pari lempipaitaansa, hän pyysi, etten enää ikinä pese hänen pyykkejään. Kumpikin pesee omansa nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin kumpikin tekee omat ruokansa ja pesee omat pyykkinsä. Minä siivoa lattian ja mies pyyhkii pölyt. Siivoan vessan ja mies vie roskia. Meillä on vilkas ja kiihkeä seksielämä, sillä näen mieheni aikuisena pärjäävänä miehenä enkä koe itseäni hänen äidikseen.

Ai että oikein seksielämä

Yleensä koetaan järkevämpänä tehdä samalla kertaa ruoka koko porukalle. Säästää aikaa ja vaivaa. Myös rahaa

Voihan sen tehdä vaikka vuorotellen

Olisi outoa että teen itselleni jotain hyvältätuoksuvaa ruokaa mutta en anna miehelle. Tämä on minun! En tekisi niin kenellekään

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni hoita itse pääosin ruokansa, käy itsenäisesti kaupassa ja ostaa sitä mitä tykkää syödä. Samoin teen minä. Ruokamakumme poikkeavat jonkin verran toisistaan. Toki välillä syömme koko perhe yhteistä ruokaa tai grillataan kaikille, mutta pääosa arjesta menee niin, ettei kumpikaan vanhemmista ole päävastuussa ruoanlaitosta. Samoin mies pesee itse pyykkinsä ja osittain lastenkin.

Tämä tyyli sopii meille oikein mainiosti. On ihanaa, ettei kummankaan tarvitse uhrata elämäänsä hellan vieressä, kun kumpikaan ei sitä halua tehdä. Eikä ole koskaan tullut riitaa asian tiimoilta. Olenkohan poikkeuksellisen onnekas, kun olen löytänyt näin sopivan puolison itselleni.

Kirjoitat, että kumpikaan ei uhraa elämäänsä hellan vieressä. Kuitenkin molemmat laitatte itsellenne ruokaa ja toinen myös lapsille.

Olette siis hellan vieressä joka tapauksessa.

Ihan outo aloitus.

Vierailija kirjoitti:

Jos joutuisin joskus ottamaan uuden miehen, niin tulisi kova kriisi siinä vaiheessa, jos mies odottaisi minun hoitavan ruoat hänellekin joka päivä. Ei nimittäin tulisi onnistumaan. ap

Olin 11v sellasessa suhteessa missä tein aivan kaikki kotityöt. Siis ihan kaikki. Onneksi siitä suhteesta ei jäänyt yhteisiä lapsia. Sitten 3v sinkkuilun jälkeen tapasin miehen ja muutettiin yhteen 4v seurustelun jälkeen. Kun olimme yhteisessä kodissa ekaa viikkoa, niin tuli mieleen. Jos taas alkaa se että hoidan aivan kaiken. Onneksi niin ei käynyt ja  mies pesee pyykkejä ja tekee ruokaa ja siivoo. Meillä hoidetaan puoliksi asiat. Ei meillä mitää listaa ole kumpi tekee mitä ja milloin ja ei mitään siivouspäiviä ole. Sillon ku tuntuu niin siivotaa yhdessä tai erikseen. Mies tekee pääsäntöisesti safkat, koska on parempi kokki ja hän nauttii tehdä. On kyllä kivaa tulla kotiin sairaalan yövuorosta väsyneenä ja kun oven avaa, niin raikas tuoksu tulee ja sillon tietää että moppi on heilunut ja puhtaat lakanat odottaa ja mies on tehnnyt ruokaa valmiiksi illalla. . Tollasesta tulee niin hyvä mieli oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni hoita itse pääosin ruokansa, käy itsenäisesti kaupassa ja ostaa sitä mitä tykkää syödä. Samoin teen minä. Ruokamakumme poikkeavat jonkin verran toisistaan. Toki välillä syömme koko perhe yhteistä ruokaa tai grillataan kaikille, mutta pääosa arjesta menee niin, ettei kumpikaan vanhemmista ole päävastuussa ruoanlaitosta. Samoin mies pesee itse pyykkinsä ja osittain lastenkin.

Tämä tyyli sopii meille oikein mainiosti. On ihanaa, ettei kummankaan tarvitse uhrata elämäänsä hellan vieressä, kun kumpikaan ei sitä halua tehdä. Eikä ole koskaan tullut riitaa asian tiimoilta. Olenkohan poikkeuksellisen onnekas, kun olen löytänyt näin sopivan puolison itselleni.

Kirjoitat, että kumpikaan ei uhraa elämäänsä hellan vieressä. Kuitenkin molemmat laitatte itsellenne ruokaa ja toinen myös lapsille.

Olette siis hellan vieressä joka tapauksessa.

Ihan outo aloitus.

Äskö kirjoitti että yhdessä syödään. Tässä ettei syödä

Tämän mukaan kukaan ei huolehdi lasten syömisestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin kumpikin tekee omat ruokansa ja pesee omat pyykkinsä. Minä siivoa lattian ja mies pyyhkii pölyt. Siivoan vessan ja mies vie roskia. Meillä on vilkas ja kiihkeä seksielämä, sillä näen mieheni aikuisena pärjäävänä miehenä enkä koe itseäni hänen äidikseen.

Ai että oikein seksielämä

Yleensä koetaan järkevämpänä tehdä samalla kertaa ruoka koko porukalle. Säästää aikaa ja vaivaa. Myös rahaa

Voihan sen tehdä vaikka vuorotellen

Olisi outoa että teen itselleni jotain hyvältätuoksuvaa ruokaa mutta en anna miehelle. Tämä on minun! En tekisi niin kenellekään

Meillä on toisin, kumpikin pitää erikseen ostetuista ja tehdyistä ruuista.

Näköjään sinä kuulut niihin, joiden mielestä on vain yksi oikea tapa elää ka se on sinun tapasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.

Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.

En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.

Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.

Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap

Entäs kun teille tulee lapsi, tekeekö sekin itselleen ruuat ja pesee pyykkinsä?

Meillä on lapsia. Me vanhemmat pesemme heidän pyykkinsä, mutta ruokaa osaavat tehdä jo jonkin verran itse, jos mitään ei satu olemaan valmiina. ap

Eli te ette huolehdi että lapsille on tehty ruokaa. Kumpi ostaa lapsille että he itse tekevät?

Hyvin outoa

Samoin tuo pyykki. Peset omadi. Haet samalla lasten. Muttet miehen

Mies ei halua minun pesevän hänen pyykkejään ja siksi hänellä on oma pyykkikori. Tässä järjestelyssä ei ole mitään hankalaa. En minä pyykkejä mistään hae, vaan nakkaan ne koneeseen vieressä olevasta elfa-korista. Samoin tekee mies.

Jos meillä menee myöhään töissä, lapset osaavat lämmittää itselleen aikaisemmin valmistettua ruokaa tai paistaa vaikkapa jotain jauhelihapihvejä. Onko siinä nyt muka jotain ihmeellistä, että työssäkäyvissä perheissä käytetään myös eineksiä itse alusta asti valmistetun ruoan lisäksi. Ruokaa on aina riittävästi sekä itselle että lapsille. Usein lapsilla on varaa jopa valita useammasta vaihtoehdosta, mitä haluavat syödä. En ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeaa joillekin ymmärtää. Erittäin toimiva ja näppärä systeemi. Kaikki ovat tyytyväisiä. ap

Kuka huolehtii että lapsile on ostettu ruokaa mitä tekevät itselleen?

Yleensä perheessä tehdään ruokaa ja syödään yhdessä. Huolehditaan että lapset syö säännöllisesti

Teillä lapset kaivaa kaapista jotain... eikä ole kenenkään vastuulla mitä

Aikaisemmin sanoit että ellei ole ruokaa, lapset tekevät itse. Mutta se ei ole vanhempien vastuulla. Hyvin erikoista

Onpa vaikeaa joillekin käsittää näinkin yksinkertaista asiaa. Jos siis kumpikaan vanhemmista ei ole tekemässä ruokaa, niin lapset osaavat itse lämmittää joko edellispäivan ruokaa tai eineksiä, joita löytyy joko jääkaapista tai pakkasesta. Tottakai ruokahuollon päävastuu on meillä vanhemmilla ja tämä systeemi on toiminut hyvin. Meilläkin syödään yleensä ruoka yhdessä töiden jälkeen. Mikä tässä nyt niin erikoista on? Näköjään aika monissa muissakin perheissä miehet kokkaavat yhtä paljon kuin naiset. ap

Mä en vaan jotenkin tajua, miksi työläästi tehdä kolmekin eri ruokaa (lapset kokkaa itselleen, mies itselleen ja sinä itsellesi).

Ymmärrän erilaiset ruokavaliot ja muut, meilläkin esim. yksi kasvissyöjä. Viime viikolla käytettiin juhannukselta jääneitä juttuja ja esim. alkuviikosta minä kokkasin samaan vaivaan kaksi eri ruokaa; kylmäsavulohesta tein pasta carbonaran lohiversion ja avocadoista avocadopastaa kasvissyöjälle. Samaa pastaa, kaksi eri ruokaa oikeastaan ihan samalla vaivalla. Jotenkin järjetöntä, että minä olisin ensin tehnyt lohipastan, siivonnut keittiön jne. ja sitten kasvissyöjäteini olisi tullut ja keittänyt samaa pastaa ja tehnyt siihen avocadosoosin erikseen.

Mutta meillä mies tekee ruokaa vähintään yhtä paljon kuin minäkin, eli ei todellakaan ole ongelma työnjaollisesti. Lähinnä enemmän työtä olis tehdä ruoka erikseen. KÄytetään mielummin se aika johonkin kivaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin kumpikin tekee omat ruokansa ja pesee omat pyykkinsä. Minä siivoa lattian ja mies pyyhkii pölyt. Siivoan vessan ja mies vie roskia. Meillä on vilkas ja kiihkeä seksielämä, sillä näen mieheni aikuisena pärjäävänä miehenä enkä koe itseäni hänen äidikseen.

Ai että oikein seksielämä

Yleensä koetaan järkevämpänä tehdä samalla kertaa ruoka koko porukalle. Säästää aikaa ja vaivaa. Myös rahaa

Voihan sen tehdä vaikka vuorotellen

Olisi outoa että teen itselleni jotain hyvältätuoksuvaa ruokaa mutta en anna miehelle. Tämä on minun! En tekisi niin kenellekään

Meillä on toisin, kumpikin pitää erikseen ostetuista ja tehdyistä ruuista.

Näköjään sinä kuulut niihin, joiden mielestä on vain yksi oikea tapa elää ka se on sinun tapasi.

Kämppäkaverinkin kanssa olen jakanut ruuan....

Jos on täysin eri mieltymykset ja rutiinit syömisen suhteen, voi olla että kahden ruuan tekeminen on helpompaa. Siinä taas ei ole mitään logiikkaa, että kaksi hellan vieressä olemista inhoavaa ihmistä ratkaisevat asian tekemällä molemmat ruokaa, jolloin molemmat seisoo omalla vuorollaan hellan vieressä. Paljon enemmän säästäisi aikaa tehdä sitä sitten vuorotellen, jolloin toinen saisi hommasta kokonaan vapaata. Aikaakin menee tuplasti, samassa ajassa kun tekee kahdelle ruokaa kuin yhdellekin. 

Lapsien ruokkimiseen en ota kantaa kun itselläni ei ole lapsia, mutta väitän silti että yhdessä tekeminen myös niiden lasten kanssa olisi parempi vaihtoehto kokonaisuuden kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin kumpikin tekee omat ruokansa ja pesee omat pyykkinsä. Minä siivoa lattian ja mies pyyhkii pölyt. Siivoan vessan ja mies vie roskia. Meillä on vilkas ja kiihkeä seksielämä, sillä näen mieheni aikuisena pärjäävänä miehenä enkä koe itseäni hänen äidikseen.

Ai että oikein seksielämä

Yleensä koetaan järkevämpänä tehdä samalla kertaa ruoka koko porukalle. Säästää aikaa ja vaivaa. Myös rahaa

Voihan sen tehdä vaikka vuorotellen

Olisi outoa että teen itselleni jotain hyvältätuoksuvaa ruokaa mutta en anna miehelle. Tämä on minun! En tekisi niin kenellekään

Meillä on toisin, kumpikin pitää erikseen ostetuista ja tehdyistä ruuista.

Näköjään sinä kuulut niihin, joiden mielestä on vain yksi oikea tapa elää ka se on sinun tapasi.

Kämppäkaverinkin kanssa olen jakanut ruuan....

Ai no siinä tapauksessa meidänkin pitää alkaa tehdä niin, vaikka kumpikaan ei halua.

Kumpikin inhoaa ruuanlaittoa ja teemme pääasiassa omat ruuat ja lapset syövät sitten kumpaa niistä haluavat. Olen vege ja mies sekasyöjä eikä tykkää kasvisruuasta. Joskus teemme yhdessä ruokaa esim lasagnea mutta silloinkin kaksi erilaista. Tai pitsaa joiden päälle tulee omat täytteet.

Pyykit (kaikkien )pesen kyllä itse ja oikein mielelläni koska tykkään siitä hommasta ja oon siinä tosi tarkka.