Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita, joiden ei tarvitse tehdä ruokaa miehelleen ja pestä tämän pyykkejä?
30.06.2018 |
Minun mieheni hoita itse pääosin ruokansa, käy itsenäisesti kaupassa ja ostaa sitä mitä tykkää syödä. Samoin teen minä. Ruokamakumme poikkeavat jonkin verran toisistaan. Toki välillä syömme koko perhe yhteistä ruokaa tai grillataan kaikille, mutta pääosa arjesta menee niin, ettei kumpikaan vanhemmista ole päävastuussa ruoanlaitosta. Samoin mies pesee itse pyykkinsä ja osittain lastenkin.
Tämä tyyli sopii meille oikein mainiosti. On ihanaa, ettei kummankaan tarvitse uhrata elämäänsä hellan vieressä, kun kumpikaan ei sitä halua tehdä. Eikä ole koskaan tullut riitaa asian tiimoilta. Olenkohan poikkeuksellisen onnekas, kun olen löytänyt näin sopivan puolison itselleni.
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.
Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.
En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.
Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap
Onko teillä jääkaapissa nimilapulla ruuat, vai miten tiedätte omat ruokanne? Entä kenen sapuskoita lapset syö?
Kyllä me omat ostoksemme erotetaan. Taisin jo mainitakin, että ruokamakumme poikkeavat toisistaan. Lapset syövät sitä, mitä sattuu olemaan tarjolla ja mistä tykkäävät. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.
Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.
En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.
Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap
Entäs kun teille tulee lapsi, tekeekö sekin itselleen ruuat ja pesee pyykkinsä?
Meillä on lapsia. Me vanhemmat pesemme heidän pyykkinsä, mutta ruokaa osaavat tehdä jo jonkin verran itse, jos mitään ei satu olemaan valmiina. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.
Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.
En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.
Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap
Onko teillä jääkaapissa nimilapulla ruuat, vai miten tiedätte omat ruokanne? Entä kenen sapuskoita lapset syö?
Kyllä me omat ostoksemme erotetaan. Taisin jo mainitakin, että ruokamakumme poikkeavat toisistaan. Lapset syövät sitä, mitä sattuu olemaan tarjolla ja mistä tykkäävät. ap
Kumpi huolehtii että lapsilla on ruokaa
Me on aina tehty sillä periaatteella että se tekee joka joutaa, jaksaa tai osaa paremmin. Ruokahommat menee ehkä tasan. Minä pyöritän pyykinpesukonetta ja mies imuroi. Auton hoitaa mies ja minä enimmäkseen huolehdin yhteydenpidosta lasten kavereiden vanhempiin. Jos on joku isompi urakka niin tehdään yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.
Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.
En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.
Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap
Entäs kun teille tulee lapsi, tekeekö sekin itselleen ruuat ja pesee pyykkinsä?
Meillä on lapsia. Me vanhemmat pesemme heidän pyykkinsä, mutta ruokaa osaavat tehdä jo jonkin verran itse, jos mitään ei satu olemaan valmiina. ap
Eli te ette huolehdi että lapsille on tehty ruokaa. Kumpi ostaa lapsille että he itse tekevät?
Hyvin outoa
Samoin tuo pyykki. Peset omadi. Haet samalla lasten. Muttet miehen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.
Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.
En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.
Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap
Entäs kun teille tulee lapsi, tekeekö sekin itselleen ruuat ja pesee pyykkinsä?
Meillä on lapsia. Me vanhemmat pesemme heidän pyykkinsä, mutta ruokaa osaavat tehdä jo jonkin verran itse, jos mitään ei satu olemaan valmiina. ap
Taitaa olla provo kuiteskin. Jos ei ole niin perheen yhteinen ruokailu korreloi kaikenlaisen hyvinvoinnin ja pärjäilyn kanssa lapsilla.
Meillä molemmat tekee kaikkea. Se tekee ruuan joka ehtii, pyykin pesee se joka ehtii. Tänään minä olen pessyt 2 koneellista ja mies silittänyt pinon maanantaina matkalle otettavia vaatteita. Minun, hänen ja lapsen. Huomenna mies siivoaa talon (minä pesen 1 kerroksen lattiat) kun vien kissan kesähoitoon.
Meillä onneksi kaikki tykkäävät hyvästä ruuasta joten ei tarvitse tehdä eri ruokia jokaiselle. Olisi tosi outoa samassa huushollissa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.
Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.
En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.
Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap
Meillä se on noin yksinkertaista. Kun minä teen ruokaa, mies syö sitä. Kun mies tekee ruokaa, minä syön sitä. Kun pyykkikorissa on pyykkiä, sitä pestään. Kun autosta on bensa loppu, se tankataan ja kun kaupasta tarvii ruokaa, sitä haetaan.
Eihän se teilläkän niin mene, että sinun täytyy tehdä miehelle ruoka joka päivä.
Miten epätoivoinen täytyy olla, että palvelee aikuista ihmistä? XDDDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat tekee ruokaa molemmille ja pestään molempien pyykit samassa koneellisessa. Että mitä ihmettä?
Mä en oikeastaan joudu tekemään edes omia ruokiani, koska mies tekee melkein kaiken ruoan meillä. Myös minulle. On todella loistava ruoanlaittaja.
Pyykit pestään miten kukakin kerkiää.
En oikein ymmärtänyt tässä ap:n yhtälössä kuka siis tekee lasten ruoan? Ymmärsin että lapsia kuitenkin on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ei tarvitse. Tosin monesti kokkailen ihan mielellään, vaikka mies sen yleensä hoitaakin. En ole mikään mahtava kokki ja mies on töidensä puolesta enemmän kotona päivisin. Ei hänkään ammattilaiskokki ole mutta maittavaa ja terveellistä ruokaa tekee. Ei sinänsä ole väliä kumpi kokkaa, jos ollaan molemmat kotona niin sovitaan mitä tehdään ja saatetaan käydä yhdessä kaupassa.
Mies pesee omat ja sellaiset mun pyykit jotka ei tarvitse erikoispesuja, kun pyykkikori täyttyy ja hänellä on aikaa. Itse pyykkäilen näitä erikoispyykkejä ja pyykkikorin täyttyessä myös miehen pyykkejä, samalla ne siinä menevät.
Pyyhe- ja lakanapyykit ja vaihdot hoidan yleensä itse, mutta mies hoitaa hieman enemmän esim. roskien vientiä ja tiskien laittoa sekä auton tankkaukset ja huollot. Järjestelyä ja imurointia teen taas vähän enemmän. Ihan hyvä työnjako ja molemmat tekevät mikä parhaiten yhteen sujuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa ei tarvitse tehdä miehelle, mutta pyykit pesen samalla kun pesen omani eli ei aiheuta ylimääräistä vaivaa. Tämä ihan siksi, etten halua miehen pilaavan omia vaatteitani pesemällä ne väärässä lämpötilassa tms. Ja turha pyörittää kummankin vaatteet eri koneellisissa.
Välillä viikonloppuisin mies tekee yhteisen ruoan sillä pitää kyllä kokkaamisesta ja on parempi siinä kuin itse olen. Arkena kumpikin hoitaa omat syömisensä.
Tässä minua vaan ihmetyttää että aikuinen ihminen ei ilmeisesti kykene oppimaan pesukoneen käyttöä. Taitaa kuitenkin olla niin, että miehesi on yksi niistä lukemattomista jotka on huomanneet, että pilaamalla muutaman vaatteen pesemällä ne 90 asteessa saa loppuelämäkseen vapautuksen pyykinpesusta. Aika hyvä diili, sanoisin.
Ei ole pilannut vielä yhtäkään vaatetta, mutta en halua ottaa riskiä kun olen tarkka vaatteistani ja miestä vaatteet kun ei niin kiinnosta niin vahinkoja voi sattua. En koe pyykinpesua mitenkään suurena vaivana. Itseasiassa varmaan kaikista mukavin kotityö tuo pyykinpesu. Eivät kaikki ajattele, että kaikki pakolliset kotityöt on täyttä p*skaa vaikka sinä niin ajattelisitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.
Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.
En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.
Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap
Entäs kun teille tulee lapsi, tekeekö sekin itselleen ruuat ja pesee pyykkinsä?
Meillä on lapsia. Me vanhemmat pesemme heidän pyykkinsä, mutta ruokaa osaavat tehdä jo jonkin verran itse, jos mitään ei satu olemaan valmiina. ap
Eli te ette huolehdi että lapsille on tehty ruokaa. Kumpi ostaa lapsille että he itse tekevät?
Hyvin outoa
Samoin tuo pyykki. Peset omadi. Haet samalla lasten. Muttet miehen
Mies ei halua minun pesevän hänen pyykkejään ja siksi hänellä on oma pyykkikori. Tässä järjestelyssä ei ole mitään hankalaa. En minä pyykkejä mistään hae, vaan nakkaan ne koneeseen vieressä olevasta elfa-korista. Samoin tekee mies.
Jos meillä menee myöhään töissä, lapset osaavat lämmittää itselleen aikaisemmin valmistettua ruokaa tai paistaa vaikkapa jotain jauhelihapihvejä. Onko siinä nyt muka jotain ihmeellistä, että työssäkäyvissä perheissä käytetään myös eineksiä itse alusta asti valmistetun ruoan lisäksi. Ruokaa on aina riittävästi sekä itselle että lapsille. Usein lapsilla on varaa jopa valita useammasta vaihtoehdosta, mitä haluavat syödä. En ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeaa joillekin ymmärtää. Erittäin toimiva ja näppärä systeemi. Kaikki ovat tyytyväisiä. ap
Meillä minä teen pääasiassa ruuan, kauppareissut ja pyykit. Vaimo yleensä imuroi ja moppaa lattiat. Joskus harvoin syödään eri ruokia,. En kestäisi parisuhdetta, jossa kumpikin hoitaa omat ruokansa. Tuntuisi enemmän kämppäkaverilta.
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikeastaan joudu tekemään edes omia ruokiani, koska mies tekee melkein kaiken ruoan meillä. Myös minulle. On todella loistava ruoanlaittaja.
Pyykit pestään miten kukakin kerkiää.
En oikein ymmärtänyt tässä ap:n yhtälössä kuka siis tekee lasten ruoan? Ymmärsin että lapsia kuitenkin on
Lapset syövät samoja ruokia kuin me vanhemmatkin. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.
Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.
En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.
Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap
Entäs kun teille tulee lapsi, tekeekö sekin itselleen ruuat ja pesee pyykkinsä?
En ole Ap:n lapsi, mutta lapsi, tai no nuori, kotona asuva Poika(mies) Saanko kysyä, että missä lapsi nuo mainitsemasi taidot, minusta tavanomaiset kotiaskareet oppii ja omaksuu, jollei omilta vanhemmiltaan? - Koulussa meillä on kyllä ollut köksää e. sielläkin opeteltu mm. ruoanlaittoa, mutta kyllä ainakin minä olen enemmän oppinut kotona asuessani, kun vanhempani ovat odottaneet, etten sanoisi vaatineet meidän lasten pikkuhiljaa osallistuvan ja tekevän osan kotiaskareista. Itse esimerkiksi teen paljon mieluummin ruokaa kuin vaikka imuroin. Tai pesen pyykkiä, tai siis ripusta pyykit kun kone on ne pessyt kuin pyyhin pölyjä...
No eihän se lapsi heti syntyessään osaa mitään ruokaa tai kotitöitä tehdä, eikä kunnolla vielä moniin moniin vuosiin syntymän jälkeenkään, joten vanhempienhan ne lapsen ruuat ja pyykit täytyy hoitaa.
No mikä on aikuisen miehen peruste että häntä on hoidettava samalla tavalla kuin lasta? Mies on kuin lapsi joka ei pysty huolehtimaan itsestään. Siis en ymmärrä miten kukaan aikuinen odottaa että puoliso toimii hänen äitinään tai isänään.
No eikös tässä nyt kuitenkin tarkoitettu sitä, että kun ap ja miehensä tekevät itse omat ruokansa ja ostavat erikseen ruokansa, niin kuka hoitaa lapsen/lasten ruoan? Aloituksesta päätellen perheessä on myös lapsia.
Ei siis oletettu että nainen tekee miehen ruoat siksi, että jos joskus saatte lapsia niin pitäähän sun.
Mun mielestä' tuo kuulostaa älyttömän työläältä systeemiltä. Tulee mieleen banaanikakkuäiti, jolla oli kaapissa hyllyt hänen ostamilleen ruoille ja miehen ostamille ruoille ja lapset saivat syödä vain omenoita puista, koska kaikki oli mitoitettu tarkasti jotain tarkoitusta varten. esim. kolme banaania tädille menevään banaanikakkuun ja lapsilla ei ollut lupaa koskea jääkaappiin. Ei siis teineilläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä em. asioita.
Olen tehnyt nuo erittäin mielelläni, ilman minkäänlaista pakkoa.
En minäkään ole koskaan pakottanut miestäni korjaamaan esim. kenkieni korkolappuja, silti mieheni on ne korjannut, kun olen näyttänyt korkolappujen kehnoa tilaa hänelle.
Kun toista rakastaa, asiat eivät tunnu koskaan pakolta. Hyvin on näillä eväillä menty jo 36 vuotta.
Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Minä rakastan miestäni, mutta varmasti tuntuisi minusta pakolta, jos pitäisi tehdä hänelle ruoka joka päivä. ap
Entäs kun teille tulee lapsi, tekeekö sekin itselleen ruuat ja pesee pyykkinsä?
Meillä on lapsia. Me vanhemmat pesemme heidän pyykkinsä, mutta ruokaa osaavat tehdä jo jonkin verran itse, jos mitään ei satu olemaan valmiina. ap
Eli te ette huolehdi että lapsille on tehty ruokaa. Kumpi ostaa lapsille että he itse tekevät?
Hyvin outoa
Samoin tuo pyykki. Peset omadi. Haet samalla lasten. Muttet miehen
Mies ei halua minun pesevän hänen pyykkejään ja siksi hänellä on oma pyykkikori. Tässä järjestelyssä ei ole mitään hankalaa. En minä pyykkejä mistään hae, vaan nakkaan ne koneeseen vieressä olevasta elfa-korista. Samoin tekee mies.
Jos meillä menee myöhään töissä, lapset osaavat lämmittää itselleen aikaisemmin valmistettua ruokaa tai paistaa vaikkapa jotain jauhelihapihvejä. Onko siinä nyt muka jotain ihmeellistä, että työssäkäyvissä perheissä käytetään myös eineksiä itse alusta asti valmistetun ruoan lisäksi. Ruokaa on aina riittävästi sekä itselle että lapsille. Usein lapsilla on varaa jopa valita useammasta vaihtoehdosta, mitä haluavat syödä. En ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeaa joillekin ymmärtää. Erittäin toimiva ja näppärä systeemi. Kaikki ovat tyytyväisiä. ap
Kuka huolehtii että lapsile on ostettu ruokaa mitä tekevät itselleen?
Yleensä perheessä tehdään ruokaa ja syödään yhdessä. Huolehditaan että lapset syö säännöllisesti
Teillä lapset kaivaa kaapista jotain... eikä ole kenenkään vastuulla mitä
Aikaisemmin sanoit että ellei ole ruokaa, lapset tekevät itse. Mutta se ei ole vanhempien vastuulla. Hyvin erikoista
Minä kokkaan ja pesen pyykit ja mies maksaa siivoojan.
Teemme kaiken yhdessä. Elämä sujuu hyvin ja vaivattomasti kun ollaan täydellinen tiimi ja hoidetaan kaikki kotityöt, askareet, kauppareissut ja kokkailut yhteen pekkaan :) Ruoanlaitto kahdestaan on ihanaa <3