Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mies, miksi petät hyvässä liitossa?

Vierailija
10.06.2018 |

Lähinnä miehille kysymys, saa naisetkin vastata. Jos sinulla on ns hyvä liitto, miksi petät?

Kommentit (458)

Vierailija
281/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koska panetti ja lähin halukas nainen sattui olemaan joku muu kuin oma vaimo.

No tässä oli rehellinen tyyppi. Toivottavasti kerrot tämän vaimollisekin yhtä rehellisesti.

Vierailija
282/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Ajatella. 32 vuotta mutta onneksi pappi ei ole sanonut aamenta tai maistraatin virkamies julistanut teitä aviopuolisoiksi koska sitten teidänkin seksinne olisi muuttunut pimeässä peiton alla lähäriksi taikaiskusta.

Ystäväsi on munaton mies ja tietää sen itsekin ja siitä syystä ei eroa.

Jos ei ole suhteeseensa tyytyväinen pitkän ajan kuluessa niin ottaisi eron ja etsisi sopivamman mutta ei miehestä näköjään siihenkään ole.

Ja sama sinulle, miksi et eroa?

Kun läheisyyttä ei kotona kerran ole?

Pettäjät pelkäävät yksinäisyyttä kuin ruttoa ja siitä syystä roikkuvat surkeissa suhteissaan selkärangattomina ameeboina.

Poimitaan rusinat pullasta eikä yritetä kohentaa omaa suhdetta vaan toimitaan kuin varkaat yöllä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
283/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kun pettämisessä se puoliso on täysin ulkopuolinen. Ihmisen keho ja sen itsemääräämisoikeus on vain ja ainoastaan yksilöllä itsellään. Puolisolla ei ole minkäänlaista oikeutta sanella sitä, mitä ihminen saa tai ei saa tehdä omalla vartalollaan. Täyttä yksiavioisuutta vaativat ihmiset kuvittelevat omistavansa toisen.

Moraalikin on vain jokaisen henkilön oma käsitys oikeasta ja väärästä. Pettämistä kritisoivan ja sen hyväksyvät moraaliset arvot ovat ihan yhtä arvokkaita eikä toisen moraali ole oikein tai väärin. Kuitenkin joissakin tapauksissa, missä kajotaan ihmisen henkeen, terveyteen tai omaisuuteen on hyvä suojata tehokkaammin kuin yksilön moraalikäsityksen varaan ja tätä varten on lait.

Pettämisessä vain ei ole kyse mistään tuollaisesta, vaan kahden aikuisen ihmisen vapaasta tahdosta. He itse haluavat harrastaa seksiä toistensa kanssa, eikä kukaan ulkopuolinen (mitä tässä tapauksessa puoliso on) voi sitä kieltää. Mikään laki ei kiellä seksin harrastamista avio/avoliiton ulkopuolisen henkilön kanssa, nimenomaan siitä syystä, että siinä ei ole uhria, vaan kaksi täysivaltaista ihmistä toimivat oman tahtonsa mukaan omasta halustaan.

Höpö höpö. Jos sovit ystäväsi kanssa että lähdette ulkomaan matkalle eikä ystäväsi ilmestykään lentokentälle koska hän käytti vapaata tahtoaan eikä viitsinytkään lähteä , niin onko tämä sinusta ok? Etkö tunne itseäsi petetyksi?

Sitten ystäväsi avautuu toiselle ystävälleen ettet ole kovin kiinnostava matkakumppani , aina samat jutut etkä halua kokeilla mitään uutta .

Tiedät ettei tuokaan ole ihan totta mutta ystäväsi saa puhua noin, ei rikota lakia.

Etkä sitäpaitsi omista häntä.

Uskomaton että pitää rautalangasta vääntää.

Lupausten ja sopimusten rikkominen on pettämistä . Ei ole kysymys " omistamisesta".

Jos kokee ettei pysty pitää sopimuksistaan kiinni , täytyy se ottaa puheeksi eikä toimia selän takana

Jos tätä ei ( muka) käsitä, olisi paras olla ryhtymättä parisuhteeseen ja pitäytyä kevytsuhteissa joissa kumpikin oikeasti tietää mikä on homman nimi.

Tuo vertaus nyt ontuu, aika pahastikin. Mutta jos ystäväni noin tekisi, hänellä luonnollisesti olisi siihen täysi oikeus. Tuskin hänen kanssaan jatkossa enää matkoja suunnittelisin.

Sivusuhteissa ei vain ole tuosta kyse. Tapaamiset eivät ole poissa parisuhteelta ja puolisot saavat parisuhteeltaan sen, mitä odottavat. Heitä ei jätetä yksin hoitamaan arkea tai selviytymään laskuista, vaan niihin osallistutaan tasa-arvoisesti kumppanin kanssa.

Ja minulla ei ainakaan ole tapana haukkua kumppaniani rakastajalleni, joten siinäkin vertauksesi ontuu ja pahasti. Ei sivusuhteet ole sitä, että haukutaan omaa kumppania ja parisuhdetta, kaukana siitä. Te, joilla ei ole kokemusta, ette voi sanoa siitä mitään, miten tai millä perusteilla sivusuhteet syntyvät.

Täällä peräänkuulutetaan syitä ja niitä on kerrottu, mutta naisille ominaiseen tapaan sanomiset väännetään ja käännetään sanat täysin erilaisiksi, mitä on kirjoitettu.

Vertaus on täysin sopiva ja se on selvä ettet suunnittelisi matkoja hänen kanssaan enää. Juuri niin. En minäkään enää eläisi parisuhteessa miehen kanssa joka jäisi kiinni pettämisestä.

Tuo on täyttä potaskaa että pettäjän puoliso saa parisuhteessa kaiken mitä tarvitsee ,rehellisyys ja avoimuus puuttuisi ihan vähintään.

Ja samat reunaehdot.

Vierailija
284/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Eihän tässä ole yhtään mitään kiukkuista. Tunnetko itse omantunnon pistoksen.

Ohis.

Vierailija
285/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun puhutaan * hyvästä liitosta* niin usein se on juuri, että on lapsia, tullaan toimeen keskenään, ei riidellä, raha-asiat kunnossa, omistusasunto jne.

Eli puitteet on kunnossa ja on totuttu elämään yhdessä.

Ei haluta horjuttaa tuttua ja opittua kuviota.

Mutta sitten on se muu puoli, seksi ja kiinnostus itse siihen kumppaniin.

Tavallaan on hyvä parisuhde, ei siis ole moitittavaa, mutta...

Kun kysyn joskus joltain mieheltä, että miten hänellä menee liitossa, niin usein vastaus on, ihan hyvin, ei meillä mitään. Mutta kuitenkin pettää.

Kun on se joku mutta. Useilla on perusteluna hyvään liittoon juuri nuo ok puitteet ja sitten kuitenkin hakee jotain lisäksi. Tai täydennykseksi.

Vierailija
286/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Todellakaan en ole jäänyt mistään paitsi. Mitä kiukkua se on jos toteaa, ettei hyväksy pettämistä? Miksi pettäjä aina täälläkin selittee ja oikeuttaa itselleen ja muille tekojaan. Kolkutteleeko sittenkin jossain kohtaa se omatunto? Tietää varsin hyvin, että tekee väärin , mutta kun se on kivaa ja kukaan ei kärsi.... onhan nämä selittelyt niin moneen kertaan kuultu.

Olen jo niin paatunut, ettei omatunto kolkuttele ollenkaan, ja elämä on oikein mukavaa:-). Kyllä nämä tulikivenkatkuiset kommentit jonkinlaista kiukkua osoittavat. Eivätkö ne yli 30 uskollisuuden vuotta olekaan tuoneet auvoisuutta elämään, vai mistä moinen into tuomita toisia johtuu?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
287/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Eihän tässä ole yhtään mitään kiukkuista. Tunnetko itse omantunnon pistoksen.

Ohis.

Onhan täällä erittäin jyrkkiä ja tuomitsevia viestejä, joissa vedellään mutkia reippaasti suoriksi omilla olettamilla. Kyllä tuntuu, että jokin pelko siellä kalvaa joko omasta tai kumppanin heikkoudesta.

Oikeassa elämässä se menee niin, että pitkässä suhteessa (ja sukupuolesta riippumatta) liki jokainen pettää, jos tilaisuus on tarpeeksi hyvä. Uskoisin, että näiden tuomitsevimpien viestien kirjoittajien joukosta monelta löytyy vähintään ne humalaiset suudelmat tai jopa pidemmälle menneet jutut.

Minä en ole vielä nykyistäni pettänyt, mutta uskon sen hetken joskus tulevan. Kuten myös uskon hänen voivan näin tehdä "tyttöjen reissulla". En 20-30 -vuotiaana uskonut näitä "pelimiesten juttuja varatuista naisista", mutta oman eron ja petetyksi tulemisen jälkeen silmät avautuivat. Sinkkuna tajusi, että olin elänyt ihan hölmössä illuusiossa moraalini kanssa.

Naisten pettäminen on ovelampaa ja he perustelevat asian tarkoin itselleen ja ehkä ihan lähimmäiselle ihmiselle. Sitten ilmekään ei värähdä kotiin palatessa. Miehillä useimmiten se on spontaania ja siksi jäävät kiinni ihan typerillä tavoilla.

Vierailija
288/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nimenomaan siksi pettäminen tuomitaan niin jyrkästi, kun pelätään sitä niin kovin omassa parisuhteessa. Ei oikeasti täysin uskalleta luottaa kuitenkaan, vaikka kovin vakuutetaan, että luottaa. Tuo pettämisen pelkääminen ja järkyttävä tuomitseminen kertoo vain ja ainoastaan siitä, että ei olla onnellisia omana itsenään vaan nämä ihmiset kaipaavat niin kovin sen kumppanin tukea, että voivat olla onnellisia.

Ne, jotka tuomitsevat pettämisen kaikkein jyrkimmin ovat kaikkein epävarmimpia itsestään. Eivät usko, että riittävät.

Ehkä juuri sekin, että korkeasti koulutetut ihmiset hyväksyvät pettämisen paremmin kertoo siitä, että he luottavat enemmän itseensä ja arvostavat ITSE itseään ihmisenä, eivätkä tukeudu epätoivoisina ja mustasukkaisina puolisoonsa. He ymmärtävät, että seksi ei ole koko elämää määrittelevä tekijä ja osaavat suhteuttaa sivusuhteen sen todelliseen merkitykseen eivätkä määrittele koko elämäänsä kumppanin tekojen pohjalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
289/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan siksi pettäminen tuomitaan niin jyrkästi, kun pelätään sitä niin kovin omassa parisuhteessa. Ei oikeasti täysin uskalleta luottaa kuitenkaan, vaikka kovin vakuutetaan, että luottaa. Tuo pettämisen pelkääminen ja järkyttävä tuomitseminen kertoo vain ja ainoastaan siitä, että ei olla onnellisia omana itsenään vaan nämä ihmiset kaipaavat niin kovin sen kumppanin tukea, että voivat olla onnellisia.

Ne, jotka tuomitsevat pettämisen kaikkein jyrkimmin ovat kaikkein epävarmimpia itsestään. Eivät usko, että riittävät.

Ehkä juuri sekin, että korkeasti koulutetut ihmiset hyväksyvät pettämisen paremmin kertoo siitä, että he luottavat enemmän itseensä ja arvostavat ITSE itseään ihmisenä, eivätkä tukeudu epätoivoisina ja mustasukkaisina puolisoonsa. He ymmärtävät, että seksi ei ole koko elämää määrittelevä tekijä ja osaavat suhteuttaa sivusuhteen sen todelliseen merkitykseen eivätkä määrittele koko elämäänsä kumppanin tekojen pohjalta.

Luottamuksen voi menettää vain kerran. Pettäminen ei ole koskaan sen arvoista.

Vierailija
290/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan siksi pettäminen tuomitaan niin jyrkästi, kun pelätään sitä niin kovin omassa parisuhteessa. Ei oikeasti täysin uskalleta luottaa kuitenkaan, vaikka kovin vakuutetaan, että luottaa. Tuo pettämisen pelkääminen ja järkyttävä tuomitseminen kertoo vain ja ainoastaan siitä, että ei olla onnellisia omana itsenään vaan nämä ihmiset kaipaavat niin kovin sen kumppanin tukea, että voivat olla onnellisia.

Ne, jotka tuomitsevat pettämisen kaikkein jyrkimmin ovat kaikkein epävarmimpia itsestään. Eivät usko, että riittävät.

Ehkä juuri sekin, että korkeasti koulutetut ihmiset hyväksyvät pettämisen paremmin kertoo siitä, että he luottavat enemmän itseensä ja arvostavat ITSE itseään ihmisenä, eivätkä tukeudu epätoivoisina ja mustasukkaisina puolisoonsa. He ymmärtävät, että seksi ei ole koko elämää määrittelevä tekijä ja osaavat suhteuttaa sivusuhteen sen todelliseen merkitykseen eivätkä määrittele koko elämäänsä kumppanin tekojen pohjalta.

Luottamuksen voi menettää vain kerran. Pettäminen ei ole koskaan sen arvoista.

Paitsi että nämä pettämisentuomitsijat eivät oikeasti luota ikinä täysin, koska eivät ole onnellisia omana itsenään ja määrittelevät itsensä vain parisuhteen kautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
291/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tän ketjun perusteella en suosittele parisuhdetta kenellekkään.

M35

Vierailija
292/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinänsä mielenkiintoista miten pettäjät ja pettämisen hyväksyjät selittelevät sitä, että toisille pettäminen missään muodossa ole hyväksyttävää epävarmuudella ja pelolla. Asia ei tietenkään näin ole. Kyse on puhtaasti arvoista ja moraalista. Sehän näissäkin pettämistarinoissa on tullut selkeästi ilmi, että pettäjä pakottaa kumppaninsa elämään valheessa, koska osa suhteeseen olennaisesti vaikuttavista asioista heiltä salataan. Itse arvostan luottamusta ja rehellisyyttä. Kumppanini on täysin vapaa lähtemään tavoittelemaan haluamaansa suhdetta niin halutessaan, mutta on se selvää, etten minä siihen diiliin kuulu ja sama toisinpäin. Emme ole suhteessa pelon ja epävarmuuden vuoksi vaan omasta halusta ja rakkaudesta. Niin ja olemme molemmat korkeastikoulutettuja, mikäli se asia tähän nyt jonkun mielestä vaikuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
293/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä mielenkiintoista miten pettäjät ja pettämisen hyväksyjät selittelevät sitä, että toisille pettäminen missään muodossa ole hyväksyttävää epävarmuudella ja pelolla.

Haluaisin vastata, mutta en ihan ymmärrä lausetta.

Toisin kuin ehkä jotkut lukevat viestejäni, niin en mitenkään arvosta pettämistä. En kannusta ketään siihen ja arvostan parisuhteita, joissa molemmat osapuolet ovat uskollisia. Moraalikäsitykseni on uskoakseni aika korkea, mutta en ole ns. moraalisäteilijä.

Oma elämänkokemukseni vaan on semmoinen, että on vaan olllut pakko höllätä jyrkkää ajattelua ja hyväksyä harmaan alueen olemassaolo. Ihmisillä on haaveita sekä tarpeita ja aina ei kaikkia niitä voi tyydyttää parisuhteessa. Vaikka parisuhde olisi hyvä ja onnellinenkin.

Suurin osa niistä uskollisistakin esimerkiksi fantasioi joskus toisesta ihmisestä. Entäpä jos se fantasia yhtäkkiä tulisikin todeksi ja unelmien kumppani ainoana henkiinjääneenä autiolla saarella yli vuoden. Siinä varmaan tulisi halailtua ja ajan mittaan vähän muutakin? "EI MINÄ EN KOSKISI PITKÄLLÄ TIKULLAKAAN!", sanotaan kyllä Vauva-foorumilla, mutta totuus on, että alle kuukauden tapahtuisi ja sen jälkeen se olisi säännöllistä.

Vaikka esimerkki on kliseinen, niin elämä oikeasti on aika yllätyksellinen ja pienessä mittakaavassa vastaavia asioita voi tapahtua.

Vierailija
294/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä mielenkiintoista miten pettäjät ja pettämisen hyväksyjät selittelevät sitä, että toisille pettäminen missään muodossa ole hyväksyttävää epävarmuudella ja pelolla.

Haluaisin vastata, mutta en ihan ymmärrä lausetta.

Toisin kuin ehkä jotkut lukevat viestejäni, niin en mitenkään arvosta pettämistä. En kannusta ketään siihen ja arvostan parisuhteita, joissa molemmat osapuolet ovat uskollisia. Moraalikäsitykseni on uskoakseni aika korkea, mutta en ole ns. moraalisäteilijä.

Oma elämänkokemukseni vaan on semmoinen, että on vaan olllut pakko höllätä jyrkkää ajattelua ja hyväksyä harmaan alueen olemassaolo. Ihmisillä on haaveita sekä tarpeita ja aina ei kaikkia niitä voi tyydyttää parisuhteessa. Vaikka parisuhde olisi hyvä ja onnellinenkin.

Suurin osa niistä uskollisistakin esimerkiksi fantasioi joskus toisesta ihmisestä. Entäpä jos se fantasia yhtäkkiä tulisikin todeksi ja unelmien kumppani ainoana henkiinjääneenä autiolla saarella yli vuoden. Siinä varmaan tulisi halailtua ja ajan mittaan vähän muutakin? "EI MINÄ EN KOSKISI PITKÄLLÄ TIKULLAKAAN!", sanotaan kyllä Vauva-foorumilla, mutta totuus on, että alle kuukauden tapahtuisi ja sen jälkeen se olisi säännöllistä.

Vaikka esimerkki on kliseinen, niin elämä oikeasti on aika yllätyksellinen ja pienessä mittakaavassa vastaavia asioita voi tapahtua.

Näköjään ei sana on tippunut lauseesta pois eli pettäminen ei ole missään muodossa hyväksyttävää.

Eli mielestäsi tilaisuus tekee varkaan. Ei välttämättä eikä kaikista. Harvapa sitä vuodeksi autiosaarelle joutuu kaksin jonkun kanssa. Aina on mahdollisuus valita miten käyttäytyy. Eniten ihmettelen sitä,iksi ihmiset jatkavat suhteessa, joka ei täytä heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Se on epärehellistä varsinkin sitä kumppania kohtaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
295/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naisesta tuli nalkuttava akka. Seksikkyys katosi siihen. Ei voi nalkuttaa toiselle 20h ja sitten vaatia seksiä. 

Vierailija
296/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Todellakaan en ole jäänyt mistään paitsi. Mitä kiukkua se on jos toteaa, ettei hyväksy pettämistä? Miksi pettäjä aina täälläkin selittee ja oikeuttaa itselleen ja muille tekojaan. Kolkutteleeko sittenkin jossain kohtaa se omatunto? Tietää varsin hyvin, että tekee väärin , mutta kun se on kivaa ja kukaan ei kärsi.... onhan nämä selittelyt niin moneen kertaan kuultu.

Olen jo niin paatunut, ettei omatunto kolkuttele ollenkaan, ja elämä on oikein mukavaa:-). Kyllä nämä tulikivenkatkuiset kommentit jonkinlaista kiukkua osoittavat. Eivätkö ne yli 30 uskollisuuden vuotta olekaan tuoneet auvoisuutta elämään, vai mistä moinen into tuomita toisia johtuu?

Et todellakaan ole paatunut vaan tunnet syyllisyyttä kun ei täällä yhtään mitään tulikivenkatkuisia kommentteja ole.

Meillä jokaisella on oikeus ajatella miten haluamme ja sama oikeus kuin sinulla myös ilmaista se.

Jos sinä tulkitsee sen tulikivenkatkuiseksi tuomitsemiseksi niin aika herkkähipiäinen olet .

Täytyyhän sinun kestää se että monet pitävät touhujasi rumina eivätkä hyväksy sitä omalle kohdalleen.

Vierailija
297/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä mielenkiintoista miten pettäjät ja pettämisen hyväksyjät selittelevät sitä, että toisille pettäminen missään muodossa ole hyväksyttävää epävarmuudella ja pelolla. Asia ei tietenkään näin ole. Kyse on puhtaasti arvoista ja moraalista. Sehän näissäkin pettämistarinoissa on tullut selkeästi ilmi, että pettäjä pakottaa kumppaninsa elämään valheessa, koska osa suhteeseen olennaisesti vaikuttavista asioista heiltä salataan. Itse arvostan luottamusta ja rehellisyyttä. Kumppanini on täysin vapaa lähtemään tavoittelemaan haluamaansa suhdetta niin halutessaan, mutta on se selvää, etten minä siihen diiliin kuulu ja sama toisinpäin. Emme ole suhteessa pelon ja epävarmuuden vuoksi vaan omasta halusta ja rakkaudesta. Niin ja olemme molemmat korkeastikoulutettuja, mikäli se asia tähän nyt jonkun mielestä vaikuttaa.

Mikä se valhe on, missä petetty elää? Hän elää ihan juuri sitä elämää, mitä elää vaikka hänen puolisonsa välillä harrastaisi seksiä jonkun muun kanssa. Se kaikki on ihan oikeasti olemassa, mitä siinä ympärillä on ja se puoliso on ihan se sama puoliso, mitä on ollut ennen ja jälkeen pettämisen.

Vierailija
298/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Todellakaan en ole jäänyt mistään paitsi. Mitä kiukkua se on jos toteaa, ettei hyväksy pettämistä? Miksi pettäjä aina täälläkin selittee ja oikeuttaa itselleen ja muille tekojaan. Kolkutteleeko sittenkin jossain kohtaa se omatunto? Tietää varsin hyvin, että tekee väärin , mutta kun se on kivaa ja kukaan ei kärsi.... onhan nämä selittelyt niin moneen kertaan kuultu.

Olen jo niin paatunut, ettei omatunto kolkuttele ollenkaan, ja elämä on oikein mukavaa:-). Kyllä nämä tulikivenkatkuiset kommentit jonkinlaista kiukkua osoittavat. Eivätkö ne yli 30 uskollisuuden vuotta olekaan tuoneet auvoisuutta elämään, vai mistä moinen into tuomita toisia johtuu?

Et todellakaan ole paatunut vaan tunnet syyllisyyttä kun ei täällä yhtään mitään tulikivenkatkuisia kommentteja ole.

Meillä jokaisella on oikeus ajatella miten haluamme ja sama oikeus kuin sinulla myös ilmaista se.

Jos sinä tulkitsee sen tulikivenkatkuiseksi tuomitsemiseksi niin aika herkkähipiäinen olet .

Täytyyhän sinun kestää se että monet pitävät touhujasi rumina eivätkä hyväksy sitä omalle kohdalleen.

Oi, en ole herkkähipiäinen mutta herkästi kiihottuva! Siinä lienee syy syntiseen elämääni:-).

Vierailija
299/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä mielenkiintoista miten pettäjät ja pettämisen hyväksyjät selittelevät sitä, että toisille pettäminen missään muodossa ole hyväksyttävää epävarmuudella ja pelolla. Asia ei tietenkään näin ole. Kyse on puhtaasti arvoista ja moraalista. Sehän näissäkin pettämistarinoissa on tullut selkeästi ilmi, että pettäjä pakottaa kumppaninsa elämään valheessa, koska osa suhteeseen olennaisesti vaikuttavista asioista heiltä salataan. Itse arvostan luottamusta ja rehellisyyttä. Kumppanini on täysin vapaa lähtemään tavoittelemaan haluamaansa suhdetta niin halutessaan, mutta on se selvää, etten minä siihen diiliin kuulu ja sama toisinpäin. Emme ole suhteessa pelon ja epävarmuuden vuoksi vaan omasta halusta ja rakkaudesta. Niin ja olemme molemmat korkeastikoulutettuja, mikäli se asia tähän nyt jonkun mielestä vaikuttaa.

Mikä se valhe on, missä petetty elää? Hän elää ihan juuri sitä elämää, mitä elää vaikka hänen puolisonsa välillä harrastaisi seksiä jonkun muun kanssa. Se kaikki on ihan oikeasti olemassa, mitä siinä ympärillä on ja se puoliso on ihan se sama puoliso, mitä on ollut ennen ja jälkeen pettämisen.

Valhe on siinä, että kumppani on tietämättään polygaamisessa suhteessa, eikä hän myöskää saa valita hyväksyykö hän sen vai ei. Eli pettäjä on yksipuolisesti muuttanut heidän kahdenvälistä diiliä ja toisella ei ole mahdollisuutta asiaan reagoida. Yleensä parisuhteeseen liittyy oletus uskollisuudesta ja rehellisyydestä. Jos joku ajattelee, että näinkin perustavalaatuinen asia on kumppanille merkityksetön tai jopa hän voisi järjestelyn hyväksyä niin miksei tämä pettäjä voi kertoa asiasta, jotta toisella osapuolella on faktat parisuhteestaan tiedossa kun valitsee haluaako siinä suhteessa olla.

Vierailija
300/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Ajatella. 32 vuotta mutta onneksi pappi ei ole sanonut aamenta tai maistraatin virkamies julistanut teitä aviopuolisoiksi koska sitten teidänkin seksinne olisi muuttunut pimeässä peiton alla lähäriksi taikaiskusta.

Ystäväsi on munaton mies ja tietää sen itsekin ja siitä syystä ei eroa.

Jos ei ole suhteeseensa tyytyväinen pitkän ajan kuluessa niin ottaisi eron ja etsisi sopivamman mutta ei miehestä näköjään siihenkään ole.

Ja sama sinulle, miksi et eroa?

Kun läheisyyttä ei kotona kerran ole?

Pettäjät pelkäävät yksinäisyyttä kuin ruttoa ja siitä syystä roikkuvat surkeissa suhteissaan selkärangattomina ameeboina.

Poimitaan rusinat pullasta eikä yritetä kohentaa omaa suhdetta vaan toimitaan kuin varkaat yöllä.

Miksi meidän seksi olisi muuttunut lähäriksi kun ei se sitä mun avioliitossakaan ole? Inhoan lähäriä ja haluan aktiivista läsnäolevaa seksiä.

Meistä piti tulla pari mutta elämä vei erilleen ja luulimme että olemme menettäneet toisemme täysin. Siksi avioiduimme sopivimman vaihtoehdon kanssa muutama vuosi myöhemmin. Kummallakin on hyvä puoliso ja perhe vaikka parisuhteessa pieniä ongelmia onkin.

Miksi ottaisin eron ja lähtisin etsimään jotain mitä en löydä kenestäkään muusta kuin tästä ystävästäni? En voisi ikinä kuvitellakaan olevani kenenkään muun kanssa.

Olemme sopineet että pysymme avioliitossa kunnes nuorimmatkin lapset on täysi-ikäisiä, sitten katsotaan mitä tehdään.

Olemme kumpikin tehneet varmasti 150% työtä (viimeksi huhtikuussa yritin selvittää asioita oman mieheni kanssa, ei vaikutusta) omien parisuhteittemme eteen mutta jos puoliso ei ole kiinnostunut edes kompromisseista niin silloin mun mielestä ei ole enää meidän asia murehtia tätä. Puolisot on valintansa tehneet ja elävät valintansa mukaan - kuten mekin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän seitsemän seitsemän