Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mies, miksi petät hyvässä liitossa?

Vierailija
10.06.2018 |

Lähinnä miehille kysymys, saa naisetkin vastata. Jos sinulla on ns hyvä liitto, miksi petät?

Kommentit (458)

Vierailija
301/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valhe on siinä, että yleensä ajatellaan, että liitto on kahden kauppa ja ollaan uskollisia. Jos siis ei ole toisin määritelty.

Petetty elää valheessa, vaikka sitä ei ole hänelle sanottu, että sukollisuuss on siinä liitossa valhe.

Usein vielä, jos vaimo tai mies kysyyy oletko uskollinen, niin pettäjä saattaa sanoa, että tietenkin, miten niin?

Verrataan esimerkiksi peliriippuvuutta.

Kumppani tietää, että puolisi ei hyväksy pelaamista, ainakaan suuremmassa määrässä.

No, kumppani kuitenkin pelaa melko paljon, mutta ei kerro ja pimittää rahanmenonsa jotenkin.

Jos viipyy työmatkalla, kertoo olleensa ylitöissä jne.

Onko salaa pelaaminen valhetta tai elääkö pelaajan puoliso valheessa?

Jos pelaaminen tulee ilmi, niin kokeeko kumppani, että hänelle on valehdeltu?

Tai että kumppani on pimittänyt häneltä asioita?

Vierailija
302/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Eihän tässä ole yhtään mitään kiukkuista. Tunnetko itse omantunnon pistoksen.

Ohis.

Onhan täällä erittäin jyrkkiä ja tuomitsevia viestejä, joissa vedellään mutkia reippaasti suoriksi omilla olettamilla. Kyllä tuntuu, että jokin pelko siellä kalvaa joko omasta tai kumppanin heikkoudesta.

Oikeassa elämässä se menee niin, että pitkässä suhteessa (ja sukupuolesta riippumatta) liki jokainen pettää, jos tilaisuus on tarpeeksi hyvä. Uskoisin, että näiden tuomitsevimpien viestien kirjoittajien joukosta monelta löytyy vähintään ne humalaiset suudelmat tai jopa pidemmälle menneet jutut.

Minä en ole vielä nykyistäni pettänyt, mutta uskon sen hetken joskus tulevan. Kuten myös uskon hänen voivan näin tehdä "tyttöjen reissulla". En 20-30 -vuotiaana uskonut näitä "pelimiesten juttuja varatuista naisista", mutta oman eron ja petetyksi tulemisen jälkeen silmät avautuivat. Sinkkuna tajusi, että olin elänyt ihan hölmössä illuusiossa moraalini kanssa.

Naisten pettäminen on ovelampaa ja he perustelevat asian tarkoin itselleen ja ehkä ihan lähimmäiselle ihmiselle. Sitten ilmekään ei värähdä kotiin palatessa. Miehillä useimmiten se on spontaania ja siksi jäävät kiinni ihan typerillä tavoilla.

Se viesti johon vastasit oli ihan asiallinen eikä tuomitseva. Kunhan kertoi omista kokemuksistaan ja käsityksistään.

Sinä tulkitsit sen kiukkuiseksi vaikka ei todella ollut ja tämä kertoo sinusta jotain.

Itse olen jyrkkä pettämisen kanssa, jos tulee ilmi , niin suhde on siinä .

En ala tässä selvittämään tarkemmin koska siitä tulisi niin pitkä juttu.

En kuitenkaan tuomitse muita , jatkakaa suhteitanne jos pystytte perseilyn jälkeen, minä en siihen pysty.

Enkä petä itse myöskään.

Minua ei liikuta se kuinka moni pettää , sen tiedän etteivät kaikki petä , pettäjät vaan haluavat uskotella niin jotta oma toiminta olisi uusi normaali.

Mutta yksi kysymys: Miksi ette harrasta avoimia suhteita? En tätä millään ymmärrä, jos kerran lähes kaikki pettää, niin luulisi olevan todella helppoa löytää sellainen kumppani jolle asia olisi hyvinkin ok.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
303/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Ajatella. 32 vuotta mutta onneksi pappi ei ole sanonut aamenta tai maistraatin virkamies julistanut teitä aviopuolisoiksi koska sitten teidänkin seksinne olisi muuttunut pimeässä peiton alla lähäriksi taikaiskusta.

Ystäväsi on munaton mies ja tietää sen itsekin ja siitä syystä ei eroa.

Jos ei ole suhteeseensa tyytyväinen pitkän ajan kuluessa niin ottaisi eron ja etsisi sopivamman mutta ei miehestä näköjään siihenkään ole.

Ja sama sinulle, miksi et eroa?

Kun läheisyyttä ei kotona kerran ole?

Pettäjät pelkäävät yksinäisyyttä kuin ruttoa ja siitä syystä roikkuvat surkeissa suhteissaan selkärangattomina ameeboina.

Poimitaan rusinat pullasta eikä yritetä kohentaa omaa suhdetta vaan toimitaan kuin varkaat yöllä.

Miksi meidän seksi olisi muuttunut lähäriksi kun ei se sitä mun avioliitossakaan ole? Inhoan lähäriä ja haluan aktiivista läsnäolevaa seksiä.

Meistä piti tulla pari mutta elämä vei erilleen ja luulimme että olemme menettäneet toisemme täysin. Siksi avioiduimme sopivimman vaihtoehdon kanssa muutama vuosi myöhemmin. Kummallakin on hyvä puoliso ja perhe vaikka parisuhteessa pieniä ongelmia onkin.

Miksi ottaisin eron ja lähtisin etsimään jotain mitä en löydä kenestäkään muusta kuin tästä ystävästäni? En voisi ikinä kuvitellakaan olevani kenenkään muun kanssa.

Olemme sopineet että pysymme avioliitossa kunnes nuorimmatkin lapset on täysi-ikäisiä, sitten katsotaan mitä tehdään.

Olemme kumpikin tehneet varmasti 150% työtä (viimeksi huhtikuussa yritin selvittää asioita oman mieheni kanssa, ei vaikutusta) omien parisuhteittemme eteen mutta jos puoliso ei ole kiinnostunut edes kompromisseista niin silloin mun mielestä ei ole enää meidän asia murehtia tätä. Puolisot on valintansa tehneet ja elävät valintansa mukaan - kuten mekin.

Vai oikein on yritetty parisuhdetta selvitellä 150%. Varmaan kerroit miehellesi tässä yhteydessä, että olet pettänyt häntä entisen hoitosi kanssa koko suhteenne ajan? Toki suhde menee karille jos toisen sitoutuminrn on tuota että pettää ja haikailee entisen perään.

Vierailija
304/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Eihän tässä ole yhtään mitään kiukkuista. Tunnetko itse omantunnon pistoksen.

Ohis.

Onhan täällä erittäin jyrkkiä ja tuomitsevia viestejä, joissa vedellään mutkia reippaasti suoriksi omilla olettamilla. Kyllä tuntuu, että jokin pelko siellä kalvaa joko omasta tai kumppanin heikkoudesta.

Oikeassa elämässä se menee niin, että pitkässä suhteessa (ja sukupuolesta riippumatta) liki jokainen pettää, jos tilaisuus on tarpeeksi hyvä. Uskoisin, että näiden tuomitsevimpien viestien kirjoittajien joukosta monelta löytyy vähintään ne humalaiset suudelmat tai jopa pidemmälle menneet jutut.

Minä en ole vielä nykyistäni pettänyt, mutta uskon sen hetken joskus tulevan. Kuten myös uskon hänen voivan näin tehdä "tyttöjen reissulla". En 20-30 -vuotiaana uskonut näitä "pelimiesten juttuja varatuista naisista", mutta oman eron ja petetyksi tulemisen jälkeen silmät avautuivat. Sinkkuna tajusi, että olin elänyt ihan hölmössä illuusiossa moraalini kanssa.

Naisten pettäminen on ovelampaa ja he perustelevat asian tarkoin itselleen ja ehkä ihan lähimmäiselle ihmiselle. Sitten ilmekään ei värähdä kotiin palatessa. Miehillä useimmiten se on spontaania ja siksi jäävät kiinni ihan typerillä tavoilla.

Se viesti johon vastasit oli ihan asiallinen eikä tuomitseva. Kunhan kertoi omista kokemuksistaan ja käsityksistään.

Sinä tulkitsit sen kiukkuiseksi vaikka ei todella ollut ja tämä kertoo sinusta jotain.

Itse olen jyrkkä pettämisen kanssa, jos tulee ilmi , niin suhde on siinä .

En ala tässä selvittämään tarkemmin koska siitä tulisi niin pitkä juttu.

En kuitenkaan tuomitse muita , jatkakaa suhteitanne jos pystytte perseilyn jälkeen, minä en siihen pysty.

Enkä petä itse myöskään.

Minua ei liikuta se kuinka moni pettää , sen tiedän etteivät kaikki petä , pettäjät vaan haluavat uskotella niin jotta oma toiminta olisi uusi normaali.

Mutta yksi kysymys: Miksi ette harrasta avoimia suhteita? En tätä millään ymmärrä, jos kerran lähes kaikki pettää, niin luulisi olevan todella helppoa löytää sellainen kumppani jolle asia olisi hyvinkin ok.

Mulle (nainen) kävisi erittäin hyvin avoin suhde. Valitettavasti en ole koskaan tavannut miestä, jolle se olisi ok. Sellaisia kyllä löytyy paljonkin, jotka haluavat puoliavoimen suhteen, heidän mallissaan vain naisen on oltava yksiavioinen. Nope.

Vierailija
305/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Eihän tässä ole yhtään mitään kiukkuista. Tunnetko itse omantunnon pistoksen.

Ohis.

Onhan täällä erittäin jyrkkiä ja tuomitsevia viestejä, joissa vedellään mutkia reippaasti suoriksi omilla olettamilla. Kyllä tuntuu, että jokin pelko siellä kalvaa joko omasta tai kumppanin heikkoudesta.

Oikeassa elämässä se menee niin, että pitkässä suhteessa (ja sukupuolesta riippumatta) liki jokainen pettää, jos tilaisuus on tarpeeksi hyvä. Uskoisin, että näiden tuomitsevimpien viestien kirjoittajien joukosta monelta löytyy vähintään ne humalaiset suudelmat tai jopa pidemmälle menneet jutut.

Minä en ole vielä nykyistäni pettänyt, mutta uskon sen hetken joskus tulevan. Kuten myös uskon hänen voivan näin tehdä "tyttöjen reissulla". En 20-30 -vuotiaana uskonut näitä "pelimiesten juttuja varatuista naisista", mutta oman eron ja petetyksi tulemisen jälkeen silmät avautuivat. Sinkkuna tajusi, että olin elänyt ihan hölmössä illuusiossa moraalini kanssa.

Naisten pettäminen on ovelampaa ja he perustelevat asian tarkoin itselleen ja ehkä ihan lähimmäiselle ihmiselle. Sitten ilmekään ei värähdä kotiin palatessa. Miehillä useimmiten se on spontaania ja siksi jäävät kiinni ihan typerillä tavoilla.

Se viesti johon vastasit oli ihan asiallinen eikä tuomitseva. Kunhan kertoi omista kokemuksistaan ja käsityksistään.

Sinä tulkitsit sen kiukkuiseksi vaikka ei todella ollut ja tämä kertoo sinusta jotain.

Itse olen jyrkkä pettämisen kanssa, jos tulee ilmi , niin suhde on siinä .

En ala tässä selvittämään tarkemmin koska siitä tulisi niin pitkä juttu.

En kuitenkaan tuomitse muita , jatkakaa suhteitanne jos pystytte perseilyn jälkeen, minä en siihen pysty.

Enkä petä itse myöskään.

Minua ei liikuta se kuinka moni pettää , sen tiedän etteivät kaikki petä , pettäjät vaan haluavat uskotella niin jotta oma toiminta olisi uusi normaali.

Mutta yksi kysymys: Miksi ette harrasta avoimia suhteita? En tätä millään ymmärrä, jos kerran lähes kaikki pettää, niin luulisi olevan todella helppoa löytää sellainen kumppani jolle asia olisi hyvinkin ok.

Eli seuraavassa tilanteessa olisit pakannut laukkusi ja lähtenyt:

- löysin mieheni laukusta 2 kondomia. Sellaisia mitä saa 2 pakkauksissa ravintolan vessasta. Tietenkin keskustelimme tästä ja mies sanoi että kännipäissään oli käynyt mielessä kokeilla mutta ei ollut tehnyt mitään.

a) Entä jos mies ostikin 4 kortsua ja käytti 2 - mistä sen voi varmasti tietää?

b) entä jos ei käyttänytkään kumpaakaan vaan tuli järki päähän - mistä sen voi varmasti tietää?

c) mies vakuuttaa ettei mitään tapahtunut - mistä sen voi varmasti tietää puhuuko totta vai ei?

MItä tekisit tuossa tilanteessa? Miten voisit olla 100% varma että mies petti tai ei pettänyt? Lähtisitkö joka tapauksessa ja rikkoisit perheen pelkän olettamuksen takia?

Mietipä vielä

Vierailija
306/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Eihän tässä ole yhtään mitään kiukkuista. Tunnetko itse omantunnon pistoksen.

Ohis.

Onhan täällä erittäin jyrkkiä ja tuomitsevia viestejä, joissa vedellään mutkia reippaasti suoriksi omilla olettamilla. Kyllä tuntuu, että jokin pelko siellä kalvaa joko omasta tai kumppanin heikkoudesta.

Oikeassa elämässä se menee niin, että pitkässä suhteessa (ja sukupuolesta riippumatta) liki jokainen pettää, jos tilaisuus on tarpeeksi hyvä. Uskoisin, että näiden tuomitsevimpien viestien kirjoittajien joukosta monelta löytyy vähintään ne humalaiset suudelmat tai jopa pidemmälle menneet jutut.

Minä en ole vielä nykyistäni pettänyt, mutta uskon sen hetken joskus tulevan. Kuten myös uskon hänen voivan näin tehdä "tyttöjen reissulla". En 20-30 -vuotiaana uskonut näitä "pelimiesten juttuja varatuista naisista", mutta oman eron ja petetyksi tulemisen jälkeen silmät avautuivat. Sinkkuna tajusi, että olin elänyt ihan hölmössä illuusiossa moraalini kanssa.

Naisten pettäminen on ovelampaa ja he perustelevat asian tarkoin itselleen ja ehkä ihan lähimmäiselle ihmiselle. Sitten ilmekään ei värähdä kotiin palatessa. Miehillä useimmiten se on spontaania ja siksi jäävät kiinni ihan typerillä tavoilla.

Se viesti johon vastasit oli ihan asiallinen eikä tuomitseva. Kunhan kertoi omista kokemuksistaan ja käsityksistään.

Sinä tulkitsit sen kiukkuiseksi vaikka ei todella ollut ja tämä kertoo sinusta jotain.

Itse olen jyrkkä pettämisen kanssa, jos tulee ilmi , niin suhde on siinä .

En ala tässä selvittämään tarkemmin koska siitä tulisi niin pitkä juttu.

En kuitenkaan tuomitse muita , jatkakaa suhteitanne jos pystytte perseilyn jälkeen, minä en siihen pysty.

Enkä petä itse myöskään.

Minua ei liikuta se kuinka moni pettää , sen tiedän etteivät kaikki petä , pettäjät vaan haluavat uskotella niin jotta oma toiminta olisi uusi normaali.

Mutta yksi kysymys: Miksi ette harrasta avoimia suhteita? En tätä millään ymmärrä, jos kerran lähes kaikki pettää, niin luulisi olevan todella helppoa löytää sellainen kumppani jolle asia olisi hyvinkin ok.

Eli seuraavassa tilanteessa olisit pakannut laukkusi ja lähtenyt:

- löysin mieheni laukusta 2 kondomia. Sellaisia mitä saa 2 pakkauksissa ravintolan vessasta. Tietenkin keskustelimme tästä ja mies sanoi että kännipäissään oli käynyt mielessä kokeilla mutta ei ollut tehnyt mitään.

a) Entä jos mies ostikin 4 kortsua ja käytti 2 - mistä sen voi varmasti tietää?

b) entä jos ei käyttänytkään kumpaakaan vaan tuli järki päähän - mistä sen voi varmasti tietää?

c) mies vakuuttaa ettei mitään tapahtunut - mistä sen voi varmasti tietää puhuuko totta vai ei?

MItä tekisit tuossa tilanteessa? Miten voisit olla 100% varma että mies petti tai ei pettänyt? Lähtisitkö joka tapauksessa ja rikkoisit perheen pelkän olettamuksen takia?

Mietipä vielä

Täysin sivusta ja eri vastaaja:

Miehesi on jo kuitenkin harkinnut pettämistäsi kondomeja ottaessaan - olet ollut siinä hetkessä täysin sivuseikka hänen elämässään - kuten perheenne, kotinne, kaikki yhteiset asiat. Ja oikeasti: ei tuollainen tule yllättäen mieleen, sitä on harkittu = hän ei ole tyytyväinen seksielämäänne/elämäänsä.

Tietysti jättäisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
307/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Eihän tässä ole yhtään mitään kiukkuista. Tunnetko itse omantunnon pistoksen.

Ohis.

Onhan täällä erittäin jyrkkiä ja tuomitsevia viestejä, joissa vedellään mutkia reippaasti suoriksi omilla olettamilla. Kyllä tuntuu, että jokin pelko siellä kalvaa joko omasta tai kumppanin heikkoudesta.

Oikeassa elämässä se menee niin, että pitkässä suhteessa (ja sukupuolesta riippumatta) liki jokainen pettää, jos tilaisuus on tarpeeksi hyvä. Uskoisin, että näiden tuomitsevimpien viestien kirjoittajien joukosta monelta löytyy vähintään ne humalaiset suudelmat tai jopa pidemmälle menneet jutut.

Minä en ole vielä nykyistäni pettänyt, mutta uskon sen hetken joskus tulevan. Kuten myös uskon hänen voivan näin tehdä "tyttöjen reissulla". En 20-30 -vuotiaana uskonut näitä "pelimiesten juttuja varatuista naisista", mutta oman eron ja petetyksi tulemisen jälkeen silmät avautuivat. Sinkkuna tajusi, että olin elänyt ihan hölmössä illuusiossa moraalini kanssa.

Naisten pettäminen on ovelampaa ja he perustelevat asian tarkoin itselleen ja ehkä ihan lähimmäiselle ihmiselle. Sitten ilmekään ei värähdä kotiin palatessa. Miehillä useimmiten se on spontaania ja siksi jäävät kiinni ihan typerillä tavoilla.

Se viesti johon vastasit oli ihan asiallinen eikä tuomitseva. Kunhan kertoi omista kokemuksistaan ja käsityksistään.

Sinä tulkitsit sen kiukkuiseksi vaikka ei todella ollut ja tämä kertoo sinusta jotain.

Itse olen jyrkkä pettämisen kanssa, jos tulee ilmi , niin suhde on siinä .

En ala tässä selvittämään tarkemmin koska siitä tulisi niin pitkä juttu.

En kuitenkaan tuomitse muita , jatkakaa suhteitanne jos pystytte perseilyn jälkeen, minä en siihen pysty.

Enkä petä itse myöskään.

Minua ei liikuta se kuinka moni pettää , sen tiedän etteivät kaikki petä , pettäjät vaan haluavat uskotella niin jotta oma toiminta olisi uusi normaali.

Mutta yksi kysymys: Miksi ette harrasta avoimia suhteita? En tätä millään ymmärrä, jos kerran lähes kaikki pettää, niin luulisi olevan todella helppoa löytää sellainen kumppani jolle asia olisi hyvinkin ok.

Eli seuraavassa tilanteessa olisit pakannut laukkusi ja lähtenyt:

- löysin mieheni laukusta 2 kondomia. Sellaisia mitä saa 2 pakkauksissa ravintolan vessasta. Tietenkin keskustelimme tästä ja mies sanoi että kännipäissään oli käynyt mielessä kokeilla mutta ei ollut tehnyt mitään.

a) Entä jos mies ostikin 4 kortsua ja käytti 2 - mistä sen voi varmasti tietää?

b) entä jos ei käyttänytkään kumpaakaan vaan tuli järki päähän - mistä sen voi varmasti tietää?

c) mies vakuuttaa ettei mitään tapahtunut - mistä sen voi varmasti tietää puhuuko totta vai ei?

MItä tekisit tuossa tilanteessa? Miten voisit olla 100% varma että mies petti tai ei pettänyt? Lähtisitkö joka tapauksessa ja rikkoisit perheen pelkän olettamuksen takia?

Mietipä vielä

Luulisi kyllä, että tunnet miehesi sen verran hyvin, että pystyt tunnistamaan koska hän valehtelee. Joka tapauksessa aikomus on ollut pettämiseenkoska on kondomeja hankkinut, joten kyllä luottamus olisi mennyt. Tokihan hän yrittää omaksi edukseen asian selitellä. Asiahan on ihan sinun käsissäsi pystytkö hyväksymään tuon epävarmuuden. Itse en tuskin pystyisi. - eri

Vierailija
308/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Ajatella. 32 vuotta mutta onneksi pappi ei ole sanonut aamenta tai maistraatin virkamies julistanut teitä aviopuolisoiksi koska sitten teidänkin seksinne olisi muuttunut pimeässä peiton alla lähäriksi taikaiskusta.

Ystäväsi on munaton mies ja tietää sen itsekin ja siitä syystä ei eroa.

Jos ei ole suhteeseensa tyytyväinen pitkän ajan kuluessa niin ottaisi eron ja etsisi sopivamman mutta ei miehestä näköjään siihenkään ole.

Ja sama sinulle, miksi et eroa?

Kun läheisyyttä ei kotona kerran ole?

Pettäjät pelkäävät yksinäisyyttä kuin ruttoa ja siitä syystä roikkuvat surkeissa suhteissaan selkärangattomina ameeboina.

Poimitaan rusinat pullasta eikä yritetä kohentaa omaa suhdetta vaan toimitaan kuin varkaat yöllä.

Miksi meidän seksi olisi muuttunut lähäriksi kun ei se sitä mun avioliitossakaan ole? Inhoan lähäriä ja haluan aktiivista läsnäolevaa seksiä.

Meistä piti tulla pari mutta elämä vei erilleen ja luulimme että olemme menettäneet toisemme täysin. Siksi avioiduimme sopivimman vaihtoehdon kanssa muutama vuosi myöhemmin. Kummallakin on hyvä puoliso ja perhe vaikka parisuhteessa pieniä ongelmia onkin.

Miksi ottaisin eron ja lähtisin etsimään jotain mitä en löydä kenestäkään muusta kuin tästä ystävästäni? En voisi ikinä kuvitellakaan olevani kenenkään muun kanssa.

Olemme sopineet että pysymme avioliitossa kunnes nuorimmatkin lapset on täysi-ikäisiä, sitten katsotaan mitä tehdään.

Olemme kumpikin tehneet varmasti 150% työtä (viimeksi huhtikuussa yritin selvittää asioita oman mieheni kanssa, ei vaikutusta) omien parisuhteittemme eteen mutta jos puoliso ei ole kiinnostunut edes kompromisseista niin silloin mun mielestä ei ole enää meidän asia murehtia tätä. Puolisot on valintansa tehneet ja elävät valintansa mukaan - kuten mekin.

Vai oikein on yritetty parisuhdetta selvitellä 150%. Varmaan kerroit miehellesi tässä yhteydessä, että olet pettänyt häntä entisen hoitosi kanssa koko suhteenne ajan? Toki suhde menee karille jos toisen sitoutuminrn on tuota että pettää ja haikailee entisen perään.

Todellakin on yritetty jo vuosia.

Miehelläni on omat "tapansa" joista minä en pidä ja lisäksi tuo läheisyyden puute. Välillä seksikertojen välit venyi 4-6 viikkoon ja viimeistään siinä vaiheessa aloimme selvittämään mikä on pielessä. Ei mikään kuulemma, hän rakastaa ja haluaa minua kuten ennenkin (just) mutta kummasti vain kaikki unohtuu n vuorokauden sisällä näistä keskusteluista. Olen ns hyvä vaimo - annan miehelle tilaa, en nalkuta, toteutan haaveita sängyssä ja sen ulkopuolella, tuen kaikissa asioissa, hoidan kodista isomman osuuden, osoittaisin arvostukseni ja tunteeni joka päivä jos pääsisin mieheni lähelle. Maksan elämisestä osuuteni ja pidän itsestäni huolta. Teen kaikkeni että hänellä olisi hyvä olla mun kanssani. Olen ehdotellut kompromisseja (esim että halaa kerran päivässä pyytämättä tai antaa iltasuukon kun lähden nukkumaan, kävelee kerran vuodessa käsikkäin 5 minuuttia, tulee kerran kuukaudessa nukkumaan samaan aikaan että pääsen kainaloon) mutta yksikään ei koskaan toteudu. Olen myös yrittänyt selvitä ilman näitä minulle tärkeitä asioita jotta miehelleni olisi helpompaa mutta valitettavasti läheisyys nyt vaan kuuluu mun perustarpeisiini. Meillä olisi ihan täydellinen parisuhde ilman tätä ongelmaa.

Olen myös näiden kymmenien keskustelujen aikana kertonut hänelle etten kykene olemaan ilman läheisyyttä vaan haen sen sitten ulkopuolelta jos hänelle ei kelpaa. Ei tajua edes että olen tosissani vaikka tietääkin mun ja tämän toisen miehen ystävyydestä ja tapaamisista (seksistä ei).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
309/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Eihän tässä ole yhtään mitään kiukkuista. Tunnetko itse omantunnon pistoksen.

Ohis.

Onhan täällä erittäin jyrkkiä ja tuomitsevia viestejä, joissa vedellään mutkia reippaasti suoriksi omilla olettamilla. Kyllä tuntuu, että jokin pelko siellä kalvaa joko omasta tai kumppanin heikkoudesta.

Oikeassa elämässä se menee niin, että pitkässä suhteessa (ja sukupuolesta riippumatta) liki jokainen pettää, jos tilaisuus on tarpeeksi hyvä. Uskoisin, että näiden tuomitsevimpien viestien kirjoittajien joukosta monelta löytyy vähintään ne humalaiset suudelmat tai jopa pidemmälle menneet jutut.

Minä en ole vielä nykyistäni pettänyt, mutta uskon sen hetken joskus tulevan. Kuten myös uskon hänen voivan näin tehdä "tyttöjen reissulla". En 20-30 -vuotiaana uskonut näitä "pelimiesten juttuja varatuista naisista", mutta oman eron ja petetyksi tulemisen jälkeen silmät avautuivat. Sinkkuna tajusi, että olin elänyt ihan hölmössä illuusiossa moraalini kanssa.

Naisten pettäminen on ovelampaa ja he perustelevat asian tarkoin itselleen ja ehkä ihan lähimmäiselle ihmiselle. Sitten ilmekään ei värähdä kotiin palatessa. Miehillä useimmiten se on spontaania ja siksi jäävät kiinni ihan typerillä tavoilla.

Se viesti johon vastasit oli ihan asiallinen eikä tuomitseva. Kunhan kertoi omista kokemuksistaan ja käsityksistään.

Sinä tulkitsit sen kiukkuiseksi vaikka ei todella ollut ja tämä kertoo sinusta jotain.

Itse olen jyrkkä pettämisen kanssa, jos tulee ilmi , niin suhde on siinä .

En ala tässä selvittämään tarkemmin koska siitä tulisi niin pitkä juttu.

En kuitenkaan tuomitse muita , jatkakaa suhteitanne jos pystytte perseilyn jälkeen, minä en siihen pysty.

Enkä petä itse myöskään.

Minua ei liikuta se kuinka moni pettää , sen tiedän etteivät kaikki petä , pettäjät vaan haluavat uskotella niin jotta oma toiminta olisi uusi normaali.

Mutta yksi kysymys: Miksi ette harrasta avoimia suhteita? En tätä millään ymmärrä, jos kerran lähes kaikki pettää, niin luulisi olevan todella helppoa löytää sellainen kumppani jolle asia olisi hyvinkin ok.

Eli seuraavassa tilanteessa olisit pakannut laukkusi ja lähtenyt:

- löysin mieheni laukusta 2 kondomia. Sellaisia mitä saa 2 pakkauksissa ravintolan vessasta. Tietenkin keskustelimme tästä ja mies sanoi että kännipäissään oli käynyt mielessä kokeilla mutta ei ollut tehnyt mitään.

a) Entä jos mies ostikin 4 kortsua ja käytti 2 - mistä sen voi varmasti tietää?

b) entä jos ei käyttänytkään kumpaakaan vaan tuli järki päähän - mistä sen voi varmasti tietää?

c) mies vakuuttaa ettei mitään tapahtunut - mistä sen voi varmasti tietää puhuuko totta vai ei?

MItä tekisit tuossa tilanteessa? Miten voisit olla 100% varma että mies petti tai ei pettänyt? Lähtisitkö joka tapauksessa ja rikkoisit perheen pelkän olettamuksen takia?

Mietipä vielä

No vastaavassa tilanteessa olisin pakannut miehen tavarat ja heittänyt ulos kämpästä. Mies on halunnut pettää, joten hän ei ole enää luotettava.

Vierailija
310/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Ajatella. 32 vuotta mutta onneksi pappi ei ole sanonut aamenta tai maistraatin virkamies julistanut teitä aviopuolisoiksi koska sitten teidänkin seksinne olisi muuttunut pimeässä peiton alla lähäriksi taikaiskusta.

Ystäväsi on munaton mies ja tietää sen itsekin ja siitä syystä ei eroa.

Jos ei ole suhteeseensa tyytyväinen pitkän ajan kuluessa niin ottaisi eron ja etsisi sopivamman mutta ei miehestä näköjään siihenkään ole.

Ja sama sinulle, miksi et eroa?

Kun läheisyyttä ei kotona kerran ole?

Pettäjät pelkäävät yksinäisyyttä kuin ruttoa ja siitä syystä roikkuvat surkeissa suhteissaan selkärangattomina ameeboina.

Poimitaan rusinat pullasta eikä yritetä kohentaa omaa suhdetta vaan toimitaan kuin varkaat yöllä.

Miksi meidän seksi olisi muuttunut lähäriksi kun ei se sitä mun avioliitossakaan ole? Inhoan lähäriä ja haluan aktiivista läsnäolevaa seksiä.

Meistä piti tulla pari mutta elämä vei erilleen ja luulimme että olemme menettäneet toisemme täysin. Siksi avioiduimme sopivimman vaihtoehdon kanssa muutama vuosi myöhemmin. Kummallakin on hyvä puoliso ja perhe vaikka parisuhteessa pieniä ongelmia onkin.

Miksi ottaisin eron ja lähtisin etsimään jotain mitä en löydä kenestäkään muusta kuin tästä ystävästäni? En voisi ikinä kuvitellakaan olevani kenenkään muun kanssa.

Olemme sopineet että pysymme avioliitossa kunnes nuorimmatkin lapset on täysi-ikäisiä, sitten katsotaan mitä tehdään.

Olemme kumpikin tehneet varmasti 150% työtä (viimeksi huhtikuussa yritin selvittää asioita oman mieheni kanssa, ei vaikutusta) omien parisuhteittemme eteen mutta jos puoliso ei ole kiinnostunut edes kompromisseista niin silloin mun mielestä ei ole enää meidän asia murehtia tätä. Puolisot on valintansa tehneet ja elävät valintansa mukaan - kuten mekin.

Vai oikein on yritetty parisuhdetta selvitellä 150%. Varmaan kerroit miehellesi tässä yhteydessä, että olet pettänyt häntä entisen hoitosi kanssa koko suhteenne ajan? Toki suhde menee karille jos toisen sitoutuminrn on tuota että pettää ja haikailee entisen perään.

Todellakin on yritetty jo vuosia.

Miehelläni on omat "tapansa" joista minä en pidä ja lisäksi tuo läheisyyden puute. Välillä seksikertojen välit venyi 4-6 viikkoon ja viimeistään siinä vaiheessa aloimme selvittämään mikä on pielessä. Ei mikään kuulemma, hän rakastaa ja haluaa minua kuten ennenkin (just) mutta kummasti vain kaikki unohtuu n vuorokauden sisällä näistä keskusteluista. Olen ns hyvä vaimo - annan miehelle tilaa, en nalkuta, toteutan haaveita sängyssä ja sen ulkopuolella, tuen kaikissa asioissa, hoidan kodista isomman osuuden, osoittaisin arvostukseni ja tunteeni joka päivä jos pääsisin mieheni lähelle. Maksan elämisestä osuuteni ja pidän itsestäni huolta. Teen kaikkeni että hänellä olisi hyvä olla mun kanssani. Olen ehdotellut kompromisseja (esim että halaa kerran päivässä pyytämättä tai antaa iltasuukon kun lähden nukkumaan, kävelee kerran vuodessa käsikkäin 5 minuuttia, tulee kerran kuukaudessa nukkumaan samaan aikaan että pääsen kainaloon) mutta yksikään ei koskaan toteudu. Olen myös yrittänyt selvitä ilman näitä minulle tärkeitä asioita jotta miehelleni olisi helpompaa mutta valitettavasti läheisyys nyt vaan kuuluu mun perustarpeisiini. Meillä olisi ihan täydellinen parisuhde ilman tätä ongelmaa.

Olen myös näiden kymmenien keskustelujen aikana kertonut hänelle etten kykene olemaan ilman läheisyyttä vaan haen sen sitten ulkopuolelta jos hänelle ei kelpaa. Ei tajua edes että olen tosissani vaikka tietääkin mun ja tämän toisen miehen ystävyydestä ja tapaamisista (seksistä ei).

Tämä ajatustapa juuri ällistyttää, meillä on täydellinen suhde, mutta puuttuu läheisyys ja seksi. Just joo täydelliseltä kuulostaa. Kyllähän tuollaisessa suhteessa kannattaakin roikkua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
311/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Eihän tässä ole yhtään mitään kiukkuista. Tunnetko itse omantunnon pistoksen.

Ohis.

Onhan täällä erittäin jyrkkiä ja tuomitsevia viestejä, joissa vedellään mutkia reippaasti suoriksi omilla olettamilla. Kyllä tuntuu, että jokin pelko siellä kalvaa joko omasta tai kumppanin heikkoudesta.

Oikeassa elämässä se menee niin, että pitkässä suhteessa (ja sukupuolesta riippumatta) liki jokainen pettää, jos tilaisuus on tarpeeksi hyvä. Uskoisin, että näiden tuomitsevimpien viestien kirjoittajien joukosta monelta löytyy vähintään ne humalaiset suudelmat tai jopa pidemmälle menneet jutut.

Minä en ole vielä nykyistäni pettänyt, mutta uskon sen hetken joskus tulevan. Kuten myös uskon hänen voivan näin tehdä "tyttöjen reissulla". En 20-30 -vuotiaana uskonut näitä "pelimiesten juttuja varatuista naisista", mutta oman eron ja petetyksi tulemisen jälkeen silmät avautuivat. Sinkkuna tajusi, että olin elänyt ihan hölmössä illuusiossa moraalini kanssa.

Naisten pettäminen on ovelampaa ja he perustelevat asian tarkoin itselleen ja ehkä ihan lähimmäiselle ihmiselle. Sitten ilmekään ei värähdä kotiin palatessa. Miehillä useimmiten se on spontaania ja siksi jäävät kiinni ihan typerillä tavoilla.

Se viesti johon vastasit oli ihan asiallinen eikä tuomitseva. Kunhan kertoi omista kokemuksistaan ja käsityksistään.

Sinä tulkitsit sen kiukkuiseksi vaikka ei todella ollut ja tämä kertoo sinusta jotain.

Itse olen jyrkkä pettämisen kanssa, jos tulee ilmi , niin suhde on siinä .

En ala tässä selvittämään tarkemmin koska siitä tulisi niin pitkä juttu.

En kuitenkaan tuomitse muita , jatkakaa suhteitanne jos pystytte perseilyn jälkeen, minä en siihen pysty.

Enkä petä itse myöskään.

Minua ei liikuta se kuinka moni pettää , sen tiedän etteivät kaikki petä , pettäjät vaan haluavat uskotella niin jotta oma toiminta olisi uusi normaali.

Mutta yksi kysymys: Miksi ette harrasta avoimia suhteita? En tätä millään ymmärrä, jos kerran lähes kaikki pettää, niin luulisi olevan todella helppoa löytää sellainen kumppani jolle asia olisi hyvinkin ok.

Eli seuraavassa tilanteessa olisit pakannut laukkusi ja lähtenyt:

- löysin mieheni laukusta 2 kondomia. Sellaisia mitä saa 2 pakkauksissa ravintolan vessasta. Tietenkin keskustelimme tästä ja mies sanoi että kännipäissään oli käynyt mielessä kokeilla mutta ei ollut tehnyt mitään.

a) Entä jos mies ostikin 4 kortsua ja käytti 2 - mistä sen voi varmasti tietää?

b) entä jos ei käyttänytkään kumpaakaan vaan tuli järki päähän - mistä sen voi varmasti tietää?

c) mies vakuuttaa ettei mitään tapahtunut - mistä sen voi varmasti tietää puhuuko totta vai ei?

MItä tekisit tuossa tilanteessa? Miten voisit olla 100% varma että mies petti tai ei pettänyt? Lähtisitkö joka tapauksessa ja rikkoisit perheen pelkän olettamuksen takia?

Mietipä vielä

No vastaavassa tilanteessa olisin pakannut miehen tavarat ja heittänyt ulos kämpästä. Mies on halunnut pettää, joten hän ei ole enää luotettava.

Entäpä jos huomaat, että miehesi katselee kahden sekunnin ajan toisen naisen rintoja, yhden sekunnin kumpaakin? Jättäisitkö hänet silloinkin? Mielessään hän on jo varmasti puristellut niitä kerran jos toisen eli pettänyt sinua.

Vierailija
312/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Rakastan vaimoani, mutta hän on jo 46. Nuorta, tiukkaa lihaa tekee välillä mieli, olen yrittänyt pitäytyä muutamassa kerras per vuosi. M48

Kyllä oot reilu mies.. kai se sun muijas saa ottaa vierasta parrua kans muutaman kerran vuodessa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
313/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Eihän tässä ole yhtään mitään kiukkuista. Tunnetko itse omantunnon pistoksen.

Ohis.

Onhan täällä erittäin jyrkkiä ja tuomitsevia viestejä, joissa vedellään mutkia reippaasti suoriksi omilla olettamilla. Kyllä tuntuu, että jokin pelko siellä kalvaa joko omasta tai kumppanin heikkoudesta.

Oikeassa elämässä se menee niin, että pitkässä suhteessa (ja sukupuolesta riippumatta) liki jokainen pettää, jos tilaisuus on tarpeeksi hyvä. Uskoisin, että näiden tuomitsevimpien viestien kirjoittajien joukosta monelta löytyy vähintään ne humalaiset suudelmat tai jopa pidemmälle menneet jutut.

Minä en ole vielä nykyistäni pettänyt, mutta uskon sen hetken joskus tulevan. Kuten myös uskon hänen voivan näin tehdä "tyttöjen reissulla". En 20-30 -vuotiaana uskonut näitä "pelimiesten juttuja varatuista naisista", mutta oman eron ja petetyksi tulemisen jälkeen silmät avautuivat. Sinkkuna tajusi, että olin elänyt ihan hölmössä illuusiossa moraalini kanssa.

Naisten pettäminen on ovelampaa ja he perustelevat asian tarkoin itselleen ja ehkä ihan lähimmäiselle ihmiselle. Sitten ilmekään ei värähdä kotiin palatessa. Miehillä useimmiten se on spontaania ja siksi jäävät kiinni ihan typerillä tavoilla.

Se viesti johon vastasit oli ihan asiallinen eikä tuomitseva. Kunhan kertoi omista kokemuksistaan ja käsityksistään.

Sinä tulkitsit sen kiukkuiseksi vaikka ei todella ollut ja tämä kertoo sinusta jotain.

Itse olen jyrkkä pettämisen kanssa, jos tulee ilmi , niin suhde on siinä .

En ala tässä selvittämään tarkemmin koska siitä tulisi niin pitkä juttu.

En kuitenkaan tuomitse muita , jatkakaa suhteitanne jos pystytte perseilyn jälkeen, minä en siihen pysty.

Enkä petä itse myöskään.

Minua ei liikuta se kuinka moni pettää , sen tiedän etteivät kaikki petä , pettäjät vaan haluavat uskotella niin jotta oma toiminta olisi uusi normaali.

Mutta yksi kysymys: Miksi ette harrasta avoimia suhteita? En tätä millään ymmärrä, jos kerran lähes kaikki pettää, niin luulisi olevan todella helppoa löytää sellainen kumppani jolle asia olisi hyvinkin ok.

Eli seuraavassa tilanteessa olisit pakannut laukkusi ja lähtenyt:

- löysin mieheni laukusta 2 kondomia. Sellaisia mitä saa 2 pakkauksissa ravintolan vessasta. Tietenkin keskustelimme tästä ja mies sanoi että kännipäissään oli käynyt mielessä kokeilla mutta ei ollut tehnyt mitään.

a) Entä jos mies ostikin 4 kortsua ja käytti 2 - mistä sen voi varmasti tietää?

b) entä jos ei käyttänytkään kumpaakaan vaan tuli järki päähän - mistä sen voi varmasti tietää?

c) mies vakuuttaa ettei mitään tapahtunut - mistä sen voi varmasti tietää puhuuko totta vai ei?

MItä tekisit tuossa tilanteessa? Miten voisit olla 100% varma että mies petti tai ei pettänyt? Lähtisitkö joka tapauksessa ja rikkoisit perheen pelkän olettamuksen takia?

Mietipä vielä

No vastaavassa tilanteessa olisin pakannut miehen tavarat ja heittänyt ulos kämpästä. Mies on halunnut pettää, joten hän ei ole enää luotettava.

Entäpä jos huomaat, että miehesi katselee kahden sekunnin ajan toisen naisen rintoja, yhden sekunnin kumpaakin? Jättäisitkö hänet silloinkin? Mielessään hän on jo varmasti puristellut niitä kerran jos toisen eli pettänyt sinua.

Katsominen ja mahdollinen fantasia niistä ovat kokonaan eri asia kuin se, että ryhtyy mielihaluaan toteuttaamaan eli hankkii varusteet pettämiseen.

Vierailija
314/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Selittele vaan ja yritä oikeuttaa käytöksesi, paskoja ihmisiä ja kumppaneja olette silti molemmat. Mikään ei sitä muuta.

Jokaisella on toki oikeus mielipiteeseensä. Usein käy niin, että maailma muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi vuosien myötä.(Eri, ei lainkaan suhteessa)

No satummoisin olen todennäköisesti samaa ikäluokkaa kun kyseiset pettäjät, koskapa olen ollut 33 v yksiavioisessa suhteessa ilman kummankaan syrjähyppyjä. Eihän se seksi aina ole niin ihmeellisen ihanaa ole ollut, mutta avoin keskustelu asiasta ja molempien halu ottaa oman kumppanin toiveet huomoon on vienyt yli vaikeistakin ajoista. Meille uskollisuus ja luottamus on sen verran tärkeitä arvoja, ettei pettämistä kumpikaan pysty hyväksymään. Miehen edellinen suhde päättyi hänen exänsä pettämiseen, joten asiasta on myös meidän suhteen kehittymisen myötä keskusteltu myös paljon.

Onneksi olkoon, mutta miksi olet niin kiukkuinen niille, jotka tekevät toisin? Tunnetko ehkä jääneesi jostakin paitsi?

Eihän tässä ole yhtään mitään kiukkuista. Tunnetko itse omantunnon pistoksen.

Ohis.

Onhan täällä erittäin jyrkkiä ja tuomitsevia viestejä, joissa vedellään mutkia reippaasti suoriksi omilla olettamilla. Kyllä tuntuu, että jokin pelko siellä kalvaa joko omasta tai kumppanin heikkoudesta.

Oikeassa elämässä se menee niin, että pitkässä suhteessa (ja sukupuolesta riippumatta) liki jokainen pettää, jos tilaisuus on tarpeeksi hyvä. Uskoisin, että näiden tuomitsevimpien viestien kirjoittajien joukosta monelta löytyy vähintään ne humalaiset suudelmat tai jopa pidemmälle menneet jutut.

Minä en ole vielä nykyistäni pettänyt, mutta uskon sen hetken joskus tulevan. Kuten myös uskon hänen voivan näin tehdä "tyttöjen reissulla". En 20-30 -vuotiaana uskonut näitä "pelimiesten juttuja varatuista naisista", mutta oman eron ja petetyksi tulemisen jälkeen silmät avautuivat. Sinkkuna tajusi, että olin elänyt ihan hölmössä illuusiossa moraalini kanssa.

Naisten pettäminen on ovelampaa ja he perustelevat asian tarkoin itselleen ja ehkä ihan lähimmäiselle ihmiselle. Sitten ilmekään ei värähdä kotiin palatessa. Miehillä useimmiten se on spontaania ja siksi jäävät kiinni ihan typerillä tavoilla.

Se viesti johon vastasit oli ihan asiallinen eikä tuomitseva. Kunhan kertoi omista kokemuksistaan ja käsityksistään.

Sinä tulkitsit sen kiukkuiseksi vaikka ei todella ollut ja tämä kertoo sinusta jotain.

Itse olen jyrkkä pettämisen kanssa, jos tulee ilmi , niin suhde on siinä .

En ala tässä selvittämään tarkemmin koska siitä tulisi niin pitkä juttu.

En kuitenkaan tuomitse muita , jatkakaa suhteitanne jos pystytte perseilyn jälkeen, minä en siihen pysty.

Enkä petä itse myöskään.

Minua ei liikuta se kuinka moni pettää , sen tiedän etteivät kaikki petä , pettäjät vaan haluavat uskotella niin jotta oma toiminta olisi uusi normaali.

Mutta yksi kysymys: Miksi ette harrasta avoimia suhteita? En tätä millään ymmärrä, jos kerran lähes kaikki pettää, niin luulisi olevan todella helppoa löytää sellainen kumppani jolle asia olisi hyvinkin ok.

Eli seuraavassa tilanteessa olisit pakannut laukkusi ja lähtenyt:

- löysin mieheni laukusta 2 kondomia. Sellaisia mitä saa 2 pakkauksissa ravintolan vessasta. Tietenkin keskustelimme tästä ja mies sanoi että kännipäissään oli käynyt mielessä kokeilla mutta ei ollut tehnyt mitään.

a) Entä jos mies ostikin 4 kortsua ja käytti 2 - mistä sen voi varmasti tietää?

b) entä jos ei käyttänytkään kumpaakaan vaan tuli järki päähän - mistä sen voi varmasti tietää?

c) mies vakuuttaa ettei mitään tapahtunut - mistä sen voi varmasti tietää puhuuko totta vai ei?

MItä tekisit tuossa tilanteessa? Miten voisit olla 100% varma että mies petti tai ei pettänyt? Lähtisitkö joka tapauksessa ja rikkoisit perheen pelkän olettamuksen takia?

Mietipä vielä

No vastaavassa tilanteessa olisin pakannut miehen tavarat ja heittänyt ulos kämpästä. Mies on halunnut pettää, joten hän ei ole enää luotettava.

Entäpä jos huomaat, että miehesi katselee kahden sekunnin ajan toisen naisen rintoja, yhden sekunnin kumpaakin? Jättäisitkö hänet silloinkin? Mielessään hän on jo varmasti puristellut niitä kerran jos toisen eli pettänyt sinua.

Katsominen ja mahdollinen fantasia niistä ovat kokonaan eri asia kuin se, että ryhtyy mielihaluaan toteuttaamaan eli hankkii varusteet pettämiseen.

Ehkäpä miehesi niin sanotusti vahingossa hipaisee noita kovin houkuttelevia rintoja? Eikö siinä vaiheessa pitäisi jo panna eropaperit vetämään? Olethan satavarma, ettei tällaisia tilanteita ole jo esiintynyt? Jollet ole, ukko pitää ehdottomasti heittää pihalle!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
315/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukiessa näitä ehdottomia ja jyrkkiä mielipiteitä pettämisen rajoista tulee olo, että taidan loppujen lopuksi olla hieman onnellisempi täällä pykälän verran vapaamielisemmällä alueella. Ehkä jopa parisuhteenikin voi paremmin.

Tuossa joku nainen puhui siitä avoimesta suhteesta. Minä olisin valmis, mutta minusta se ei voi alkaa heti ekoista treffeistä asti avoimena. Minusta avoin suhde vaatii toimiakseen tosi paljon tasapainoa + luottamusta ja sen saavuttamiseen menee aikaa - mikäli se halutaan kuitenkin pitää parisuhteena. Itseä ei taas kiinnosta mikään friikkisuhde, jossa seksi ja kokeilut ajaa kaiken muun yli tai elämänhallinta on muuten vähän niin ja näin. Olisin kyllä kieltämättä hieman ennakkoluuloinen treffi-ilmoituksesta, jossa heti haetaan avointa suhdetta.

Vierailija
316/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietääkseni markkinoilla ei ole yhtään 100-prosenttisen luotettavaa uskollisuudenvalvontalaitetta, johon puolison voi kytkeä 24 tunniksi vuorokaudessa ja joka toimii moitteettomasti ja tauotta vuosikymmenien ajan. Omat tekomme tai tekemättä jättämisimme yleensä tiedämme, mutta hyvin läheisenkään ihmisen emme. Sen vuoksi kukaan ei voi oikein väittää, että olemme aina olleet uskollisia toisillemme, jollei ole pitänyt tätä henkilöä jossakin lukittuna koko suhteen ajan. Ihmiset ja elämä yleensäkin saattavat kummasti yllättää.

Vierailija
317/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se petetty puoliso ei tiedä, millaisessa parisuhteessa hän on. Kertomatta jättäminen on puolison puolesta päättämistä, että on ihan ok, kun suhteeseen tulee uusi aikuinen mukaan. Mitä pitempään sivusuhde kestää, sitä pahemmin se loukkaa toista, kun asia tulee ilmi. Miksei pettäjä anna vaimon päättää, miten hän haluaa jatkaa. Ties vaikka miehen sivusuhde on naisesta ihan hyvä juttu.

No ihan samalla tavalla esim pihtaava puoliso päättää seksin määrästä kysymättä toiselta. Mitä eroa? Usein kun tuo on se pettämisen syy

Ei se ole pettämisen syy se pihtaava puoliso. Täytyy erottaa SYY ja SELITYS.

Selitys on aina sille Toiselle, että oma parisuhde on kuraa ja puoliso pihtaa. Paremmin heruu, jos voi asettaa  sänkykumppanin pelastajan asemaan.

Pettämiseen johtaa se, ettei oteta puheeksi omaa tyytymättömyyttä.

Aina ei syynä ole se, ettei seksi olisi hyvää tai riittävää. Varsinainen syy on kaivata suhteen alun jännitettä ja uutuudenviehättymistä.

Varsinaiset pitkälliset pettämissuhteet alkavat aina henkisenä pettämisenä ja luottamuksen voittamisena. Siinä pitää osata mustamaalata oma parisuhde, jotta tilaa toiselle tulee. Tiedän Toisen Naisen, jonka maailma hajosi kun hän oli halunnut "auttaa" tuttavamiestä jonka kotona peti kylmennyt. Mies oli kuvaillut suhdetta vaimoonsa "kämppäkaveruutena". Tosiasiassa aviopari otti lemmenlomia tuon tuosta ja Toinen oli se arkinen työpäivän piristys. Toinen Nainen oli kuvitellut olevansa parhaassa turvassa, lohduttajana ja maalaillut romanttista tulevaisuutta jo pitkälle. Mutta hän oli itse pahiten pelattu koko kuviossa, joka paljastui, kun vaimo tuli onnellisesti raskaaksi.

Eihän tuo vaimo sitten ollut pihtari.

Tarkoitin sitä ettei se (todellinen) pihtarikaan kerro miksi pihtaa, miksi pettäjän pitäisi kertoa tekemisistään?

Tiedän suhteita joissa on pihdattu vuosikausia ja toinen on yrittänyt puhua asiasta satoja kertoja tuloksetta. Sitten päätynyt pettämään, jopa sivusuhteeseen. En tosiaankaan osaa tuomita tällaista.

Kylläpä te paljon tiedätte toisten suhteiden intiimeistä asioista.

Ja kuultu on luonnollisesti kolikon molemmat puolet.

Olen tuntenut tuon kumppanini 32v, siinä ajassa on ehditty puhumaan kaikki asiat moneen kertaan. Enkä usko että kummallakaan on tarvetta muunnella totuutta. Tiedän vaimosta (miehen jutuista riippumattakin ) sen että vaimo on uraohjus ja toisaalta kadonnut mammamaailmaan jo vuosia sitten. Siinä ei oikein miehelle ollut sijaa kuin lompakkona ja kodinkoneena. Hän on hoitanut kodin vuosia kun vaimo on lennellyt ympäri maailmaa työn perässä. Hoitanut harrastukset (ollut jojo, valmentaja yms vuosikausia) ja lasten kuskaukset aina, vaimo on ollut uhrautuva äiti kotona ollessaan.

Mies puhuu aina kauniisti vaimostaan ja toivoisi yhä että heillä olisi oikea parisuhde. Seksi - sen pari kertaa vuodessa - on sitä lähäriä pimeässä peiton alla. Ei puhettakaan muusta. Kumppaneina ovat ok ja nauttivat yhdessäolosta, lomista yms yhteisestä ajasta.

Kuten minäkin mieheni kanssa, en ole sitä koskaan tältä kumppanilta salannut. Hän tietää jopa että meillä on paljon useammin seksiä kuin hänen liitossaan. Hän tietää myös ettei se ole sellaista kuin mitä haluan ja tarvitsen.

Meidän ystävyys on kuitenkin alkanut vuosia ennen kummankaan parisuhdetta ja tulee aina olemaan olemassa. Ilman meidän ystävyyttämme ja läheisyyttämme ainakin minun liittoni olisi lopahtanut jo vuosia sitten. Kumpikaan meistä ei ole koskaan pettänyt kenenkään muun kanssa, olemme toisillemme ainoat. En voisi ikinä ajatellakaan että joku muu koskisi minuun!

Ajatella. 32 vuotta mutta onneksi pappi ei ole sanonut aamenta tai maistraatin virkamies julistanut teitä aviopuolisoiksi koska sitten teidänkin seksinne olisi muuttunut pimeässä peiton alla lähäriksi taikaiskusta.

Ystäväsi on munaton mies ja tietää sen itsekin ja siitä syystä ei eroa.

Jos ei ole suhteeseensa tyytyväinen pitkän ajan kuluessa niin ottaisi eron ja etsisi sopivamman mutta ei miehestä näköjään siihenkään ole.

Ja sama sinulle, miksi et eroa?

Kun läheisyyttä ei kotona kerran ole?

Pettäjät pelkäävät yksinäisyyttä kuin ruttoa ja siitä syystä roikkuvat surkeissa suhteissaan selkärangattomina ameeboina.

Poimitaan rusinat pullasta eikä yritetä kohentaa omaa suhdetta vaan toimitaan kuin varkaat yöllä.

Miksi meidän seksi olisi muuttunut lähäriksi kun ei se sitä mun avioliitossakaan ole? Inhoan lähäriä ja haluan aktiivista läsnäolevaa seksiä.

Meistä piti tulla pari mutta elämä vei erilleen ja luulimme että olemme menettäneet toisemme täysin. Siksi avioiduimme sopivimman vaihtoehdon kanssa muutama vuosi myöhemmin. Kummallakin on hyvä puoliso ja perhe vaikka parisuhteessa pieniä ongelmia onkin.

Miksi ottaisin eron ja lähtisin etsimään jotain mitä en löydä kenestäkään muusta kuin tästä ystävästäni? En voisi ikinä kuvitellakaan olevani kenenkään muun kanssa.

Olemme sopineet että pysymme avioliitossa kunnes nuorimmatkin lapset on täysi-ikäisiä, sitten katsotaan mitä tehdään.

Olemme kumpikin tehneet varmasti 150% työtä (viimeksi huhtikuussa yritin selvittää asioita oman mieheni kanssa, ei vaikutusta) omien parisuhteittemme eteen mutta jos puoliso ei ole kiinnostunut edes kompromisseista niin silloin mun mielestä ei ole enää meidän asia murehtia tätä. Puolisot on valintansa tehneet ja elävät valintansa mukaan - kuten mekin.

Vai oikein on yritetty parisuhdetta selvitellä 150%. Varmaan kerroit miehellesi tässä yhteydessä, että olet pettänyt häntä entisen hoitosi kanssa koko suhteenne ajan? Toki suhde menee karille jos toisen sitoutuminrn on tuota että pettää ja haikailee entisen perään.

Todellakin on yritetty jo vuosia.

Miehelläni on omat "tapansa" joista minä en pidä ja lisäksi tuo läheisyyden puute. Välillä seksikertojen välit venyi 4-6 viikkoon ja viimeistään siinä vaiheessa aloimme selvittämään mikä on pielessä. Ei mikään kuulemma, hän rakastaa ja haluaa minua kuten ennenkin (just) mutta kummasti vain kaikki unohtuu n vuorokauden sisällä näistä keskusteluista. Olen ns hyvä vaimo - annan miehelle tilaa, en nalkuta, toteutan haaveita sängyssä ja sen ulkopuolella, tuen kaikissa asioissa, hoidan kodista isomman osuuden, osoittaisin arvostukseni ja tunteeni joka päivä jos pääsisin mieheni lähelle. Maksan elämisestä osuuteni ja pidän itsestäni huolta. Teen kaikkeni että hänellä olisi hyvä olla mun kanssani. Olen ehdotellut kompromisseja (esim että halaa kerran päivässä pyytämättä tai antaa iltasuukon kun lähden nukkumaan, kävelee kerran vuodessa käsikkäin 5 minuuttia, tulee kerran kuukaudessa nukkumaan samaan aikaan että pääsen kainaloon) mutta yksikään ei koskaan toteudu. Olen myös yrittänyt selvitä ilman näitä minulle tärkeitä asioita jotta miehelleni olisi helpompaa mutta valitettavasti läheisyys nyt vaan kuuluu mun perustarpeisiini. Meillä olisi ihan täydellinen parisuhde ilman tätä ongelmaa.

Olen myös näiden kymmenien keskustelujen aikana kertonut hänelle etten kykene olemaan ilman läheisyyttä vaan haen sen sitten ulkopuolelta jos hänelle ei kelpaa. Ei tajua edes että olen tosissani vaikka tietääkin mun ja tämän toisen miehen ystävyydestä ja tapaamisista (seksistä ei).

Tämä ajatustapa juuri ällistyttää, meillä on täydellinen suhde, mutta puuttuu läheisyys ja seksi. Just joo täydelliseltä kuulostaa. Kyllähän tuollaisessa suhteessa kannattaakin roikkua.

Ei puutu seksiä. HARVIMMILLAAN 6 vkon välein, nyt olen mennyt ja hakenut seksin mieheltäni kerran viikossa viimeisten parin kuukauden ajan. Eipähän ehdi/jaksa ajatella muuta.

Kaikki muu toimii kuin junan vessa läheisyyttä lukuunottamatta.

Vierailija
318/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tietääkseni markkinoilla ei ole yhtään 100-prosenttisen luotettavaa uskollisuudenvalvontalaitetta, johon puolison voi kytkeä 24 tunniksi vuorokaudessa ja joka toimii moitteettomasti ja tauotta vuosikymmenien ajan. Omat tekomme tai tekemättä jättämisimme yleensä tiedämme, mutta hyvin läheisenkään ihmisen emme. Sen vuoksi kukaan ei voi oikein väittää, että olemme aina olleet uskollisia toisillemme, jollei ole pitänyt tätä henkilöä jossakin lukittuna koko suhteen ajan. Ihmiset ja elämä yleensäkin saattavat kummasti yllättää.

Juuri näin. Lisäksi ihminen on loistava joskus pyhittämään omat aiemmat tekonsakin, vaikka julistaisi kovaan ääneen aivan päinvastaista. Esimerkkejä voi hakea ihan kotimaisistakin uskonlahkoista, missä kaiken jeesustelun alle on historiassa lakaistu mitä karmeimpia hyväksikäyttöjä.

Mitä kovempaa ja ehdottomammin joku saarnaa, sitä varmemmin kannattaa epäillä toisen sädekehän aitoutta.

Vierailija
319/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tietääkseni markkinoilla ei ole yhtään 100-prosenttisen luotettavaa uskollisuudenvalvontalaitetta, johon puolison voi kytkeä 24 tunniksi vuorokaudessa ja joka toimii moitteettomasti ja tauotta vuosikymmenien ajan. Omat tekomme tai tekemättä jättämisimme yleensä tiedämme, mutta hyvin läheisenkään ihmisen emme. Sen vuoksi kukaan ei voi oikein väittää, että olemme aina olleet uskollisia toisillemme, jollei ole pitänyt tätä henkilöä jossakin lukittuna koko suhteen ajan. Ihmiset ja elämä yleensäkin saattavat kummasti yllättää.

Ja peruslässytys.

Vierailija
320/458 |
13.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietääkseni markkinoilla ei ole yhtään 100-prosenttisen luotettavaa uskollisuudenvalvontalaitetta, johon puolison voi kytkeä 24 tunniksi vuorokaudessa ja joka toimii moitteettomasti ja tauotta vuosikymmenien ajan. Omat tekomme tai tekemättä jättämisimme yleensä tiedämme, mutta hyvin läheisenkään ihmisen emme. Sen vuoksi kukaan ei voi oikein väittää, että olemme aina olleet uskollisia toisillemme, jollei ole pitänyt tätä henkilöä jossakin lukittuna koko suhteen ajan. Ihmiset ja elämä yleensäkin saattavat kummasti yllättää.

Ja peruslässytys.

Faktaa, jonka luet tunnelasien läpi. Suomennan. Koskaan ei voi olla kenenkään muun teoista täysin varma, koska et ole toisen kanssa joka hetki.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi viisi