Lue keskustelun säännöt.
Vaimo saa kyllä maksaa seuraavana lomamatkan tai sitten ei enää lomailla.
31.05.2018 |
Muutamat viime vuodet ollaan tehty niin, että minä olen ostanut lomamatkan ja vaimo sitten maksellut osan siitä takaisin. Todellisuudessa takaisin olen saanut ehkä viidesosan hinnasta. Sitten jostain kumman syystä kustannuksen kasaaminen on vaikeutunut ja hidastunut.
Päätin, että tästä lähin odottelen koska vaimo ostaa meille tulevan kesän matkat. Katsellaan miten kauan kestää. Ja omia rahoja laitan sivuun, Taidanpa lähteä yksin tai kaverin kanssa siiville. Lomaillaan perheen kanssa sitten kotona ja ilmaiseksi. Ehkä se ääni kellossa maksamisen suhteen muuttuu kun pari kolme vuotta teen omat matkat jätkien kanssa etelään.
Niin ja kyllä tienaan meistä enemmän, mutta ei ptilanne sellainen että minä miljonääri ja vaimo työtön.
Kommentit (235)
Meidän muija ei meinannut muistaa omaa reissuansa maksaa niin piti antaa sille maksumuistutus. Ihan suullinen riitti mut en minä ole mikään luottolaitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivan oikein ap! Tottakai kummankin on maksettava oma osuutensa lomalla, sekä arjessa! Lapset maksetaan puoliksi.
Ei tulisi mieleenkään, että ikinä kehtaisin lähteä mieheni maksamalle matkalle.
Kun on yhteinen talous, ei ole olemassa mitään miehen/vaimon maksamia matkoja, niin ei tarvikaan kehdata😊
Ihan käsittämättömältä säädöltä kyllä välillä kuulostaa ihmisten raha-asiat. Jonkun mielestä joku tapa on ainoa oikea, toisen mielestä tääs päinvastainen tapa on ainoa oikea. Onneks perheen kustannuksista ei tarvi päästä yksimielisyyteen kaikkien aaveeilijoiden kanssa, vaan oma puoliso riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavia nämä miehensä rahoilla loisivat naiset, jotka nauttivat estottomasti lomamatkoista, vaatteista, koruista, asunnosta hyvällä sijainnilla, ym ym.
”Sillä meidän rahamme ovat YHTEISIÄ!”
Helppoa on elämä, kun sen joku muu (pääasiassa) maksaa!
Naurattaako yhtä paljon, kun asetelma on toisinpäin?
Meillä minä, nainen, tienaan enemmän. Välillä elämä naurattaa, välillä ei. Mutta helppoa on elämä, kun ei tarvi rahasta tapella.
Vierailija kirjoitti:
28 otti esille tärkeän pointin, josta minulla aina välillä tulee riitaa miehen kanssa.
Olemme miehen kanssa molemmat suht hyvätuloisia, ansaitsemme molemmat käteen 2,7 tonnia kuukaudessa. Mutta menojakin on...Kiinteät kuukausimenot olemme jyvittäneet suhteellisen tasan. Mutta kaksi teiniämme hakevat minulta kaiken käyttörahan, ja sitä menee kk-rahan kanssa joka kuukausi 200-300 euroa. Päälle lasten harrastukset, vaatehankinnat, kirjat (molemmat lukiossa), sukulaisten erilaiset lahjat, kodin ylimääräiset hankinnat jne. Kun menemme elokuviin koko perhe, minä ostan liput ja yleensä mässytkin, samoin kaupassa (kun emme ole ruokaostoksilla, jotka maksetaan s-tililtä) usein minä maksan.
Sitten mies ihmettelee, että miten minulla ei jää säästöön rahaa kuten hänellä. Kas kummaa tosiaan.... hänen näkemyksensä on, että minä tuhlaan - ehkä juu, paitsi että itselleni ostan todella harvoin mitään, eikä hänkään osaa sanoa, mitä ostoksistamme olisi pitänyt jättää tekemättä.
Miksi noita kuluja ei sitten voi maksaa sieltä s-tililtä? Niin meillä tehdään ja KAIKKI perheen kulut menee tasan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan ymmärrä näitä ”sun” ja ” mun” rahoja.
Kun on naimisiin menty, palkat tulevat yhteiselle tilille ja kumpikin käyttää sieltä tietysti toisensa huomioiden.
Helppoa!!Anna kun arvaan: Miehelläsi on suuremmat tulot kuin sinulla.
Minusta se menee niin, että jos on yhteinen perhe perustettu, molemmilla on samanlaiset oikeudet nauttia asioista. Eli että ei niin, että hyvätuloinen syö ravintolassa ja matkustelee, pienituloinen järsii kotona porkkanaa.
Jos tuo ei passaa, sopii hankkia parempituloinen puoliso.
En ymmärrä pienituloisemma kyykyttämistä. Palkat eivät vastaa todellakaan välttämättä sitä, miten paljon vastuuta joku työssään kantaa tai kuinka paljon tekee töitä. Naisen euro ei edelleenkään ole miehen euroa vastaava, johtuen sukupuolittuneista ammateista.
Ja kuten tuossa aiemmin kerroin, minä ansaitsen jotakuinkin kympilleen saman verran kuin mieheni. Pitkään ansaitsin enemmän.
33
Jos se ei passaa mihin omilla tuloilla on varaa, sopii hankkia korkeapalkkaisempi työ. Ammattien sukupuolittuminen johtuu ammatinvalinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Öö siis oletteko naimisissa? Puhut vaimosta joten teidän täytyy siis olla vaikka muutoin viestistä saa sellaisen kuvan että ette ole kovin sitoutuneet toisiinne, ainakaan sinä vaimoosi. Kuule, te olette perhe. Kaikki omaisuus on yhteistä. Jos sinä tienaat 4000e kuukaudessa ja vaimo 2000euroa, on teillä 6000euroa kuukaudessa teidän perheen menoihin. Niistä sitten ostetaan mitä ikinä nyt on tarpeen kenellekin hankkia. Kyllä se nyt vaan niin menee että sinä ja vaimosi olette molemmat velvollisia elättämään toisianne. Sulla taitaa olla perhe-elämästä yks sun toinen asia oppimatta,sori vaan. Miksi perustuu perheen jos et pysty sitoutumaan?
Miksei olisi muka 4000 euroa käytettävissä ja toinen saisi vaikka sijoittaa itselle jäävät 2000 euroa? Eron tullen nekin säästöt menee kuitenkin puoleksi, pitääkö elintaso nostaa sellaiselle tasolla että kaikki menee.
Ensinnäkin, älkää valitko persaukista puolisoa. Toiseksi, avatkaa yhteinen taloustili, johon molemmat laittaa saman summan ja josta maksetaan perheen kulut, lainanlyhennykset, matkat ym. Sitten kumpikin maksaa omat kulut omalta tililtään.
Ei ole vaikeaa, toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, älkää valitko persaukista puolisoa. Toiseksi, avatkaa yhteinen taloustili, johon molemmat laittaa saman summan ja josta maksetaan perheen kulut, lainanlyhennykset, matkat ym. Sitten kumpikin maksaa omat kulut omalta tililtään.
Ei ole vaikeaa, toimii.
Yleensä kyllä suositellaan, että taloustilille laitetaan sama prosentti(esim70%) nettotuloista. Jos toinen vaikka saa käteen 3000€ ja toinen 2000€, niin taloustilille laitettavat summat ovat 2100 ja 1400€.
Mä en myöskään ole koskaan käsittänyt näitä perheen sisäisiä velkoja. Avoliittoaikoina todellakin kannattaa pitää rahat erillään, ettei käy niin että mies (jostain syystä se on aina näin) osta huonekalut, kodinkoneet ja auton ja nainen maksaa vuokran ja ruuan. Erossa mies ilmoittaa tavaroiden olevan hänen ja naisen rahat ovat menneet.
Mutta kun mennään naimisiin ja viimeistään silloin kun lapset syntyy, ovat rahat oikeasti yhteisiä. On äärimmäisen vaikeaa laskea kaikkea tasan kun lapset ovat mukana, kuinka paljon lapsi syö, vaatteet, entä miten huomioidaan se, että biologiasta johtuen naisen on oltava poissa töistä se äitiysvapaan verran. Lapsi on yhteinen, miehethän silloin kuuluisi maksaa palkan ja äitiyskorvauksen ero, jos ihan tasan mennään. Huoh, aivan liian monimutkaista.
Onneksi meillä on toiminut yli 20-vuotta yhteiset rahat. Välillä on toinen tienannut paremmin kuin toinen, yhteisesti päätettiin että lasten kohdalla olen jäänyt kotiin kahdeksi vuodeksi ja mies periaatteessa silloin elättänyt meidät. Ikinä ei olla rahasta tapeltu, kumpikin on saanut ostettua sen mitä haluaa ja tilillä on aina ollut rahaa. Omaa rahaa kummallakin on, mulla isäni perintörahat sijoitettuna, mies taas hankki 2000-luvun alussa työpaikan bonusrahoillaan pienen osakesalkun, joka kasvanut ja tuottaakin kivasti. Nämä rahat on suljettu toiselta, mutta ovat varmuusrahastoina jos jotain tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavia nämä miehensä rahoilla loisivat naiset, jotka nauttivat estottomasti lomamatkoista, vaatteista, koruista, asunnosta hyvällä sijainnilla, ym ym.
”Sillä meidän rahamme ovat YHTEISIÄ!”
Helppoa on elämä, kun sen joku muu (pääasiassa) maksaa!
Kitkerän suloinen teksti.
Huvittavia olette myös te avoimesti lokkeilustaan ylpeät maksulliset naiset.
Taitaa olla kokemusta vain maksullisista...:D
No jaa. Minä taas en ymmärrä pariskunnan yhteistä palkkatiliä. Tienaan jonkin verran vähemmän kuin mies, mutta laitan nettotuloistani kuukausittain säästöön 40%. Mies ei säästä vaan käyttää kaikki ylimääräiset rahansa harrastuksiinsa, mikä on puolestani täysin ok. Meidän mallillamme tämä toimii hyvin, mutta jos rahat olisivat täysin yhteiset, joutuisimme varmasti tekemään kompromisseja joihin kumpikaan ei olisi täysin tyytyväinen.
Meillä siis palkat ja omat menot pidetään erillään, mutta yhteisistä menoista kumpikin maksaa kuukausittain osansa yhteiselle taloustilille. Liki kaikki maksuliikenne ja laskujen maksu on automatisoitu. Molempien mielestä helppoa, kätevää ja oikeudenmukaista. Kumpikin saa huoletta tehdä omilla rahoillaan mitä lystää, eikä rahasta tai sen käytöstä tarvitse neuvotella eikä vääntää missään tilanteessa. Alkuun puhuimme raha-asioista paljonkin, ja huomasin ilokseni että olimme niistä aika vahvasti samoilla linjoilla.
Mulle on tärkeää, että jemmassa on aina henk. koht. puskurikassa pahojen päivien varalle ja vähän ylimääräistä käyttörahaa satunnaisia isompia ostoksia varten. En ikimaailmassa suostuisi niistämään mieheltä rahaa omiin säästöihini tai kulutukseeni. Ja vaikka ymmärrän miehen innon investoida rakkaaseen harrastukseensa, niin en halua lähtökohtaisesti tinkiä sen vuoksi omista intresseistäni. Tarpeen tullen tietysti "sponssataan" puolin ja toisin.
Riippuu pariskunnasta, mikä toimii missäkin suhteessa. Oikeaa ja väärää tapaa ei ole niin kauan, kun kumpikin osapuoli on tilanteeseen tyytyväinen. Mutta helpottaa joka tapauksessa, jos arvot ovat suunnilleen samat ja asioista keskustellaan ja sovitaan - mieluiten viimeistään silloin, kun yhteinen talous tulee ajankohtaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies tienaa nykyään noin puolet enemmän kuin minä. Tilanne ei aina ole ollut tämä, vaan mies opiskeli aikanaan pitkään ja itse silloin elätin meidät molemmat eli maksoin vuokran, ruoat ja muut pakolliset. Teinistä asti oltu yhdessä.
Nyt kun mies tosiaan tienaa mua reilusti enemmän, niin hän todellakin tekee omia matkoja esim. vanhempiensa ja kavereidensa kanssa sillä välin kun minä ja lapset elämme tavallista arkea. Perheen kanssa reissaamme ulkomaille muutaman vuoden välein ja silloin itsekin säästän rahaa reissuun. Lisäksi miehellä on upea auto ja hieno moottoripyörä. Mun auto on halpa romu. Mies syö paljon ulkona, juhlii, harrastaa kalliisti yms. Itse elän kitsastellen ja hintoja vertaillen.
Nykymiehet on usein itsekkäitä mitä rahaan tulee.
Kannattaa valita vaimo tarkasti. Toisten rahoilla löhöäjiä löytyy helposti ja paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, älkää valitko persaukista puolisoa. Toiseksi, avatkaa yhteinen taloustili, johon molemmat laittaa saman summan ja josta maksetaan perheen kulut, lainanlyhennykset, matkat ym. Sitten kumpikin maksaa omat kulut omalta tililtään.
Ei ole vaikeaa, toimii.
Yleensä kyllä suositellaan, että taloustilille laitetaan sama prosentti(esim70%) nettotuloista. Jos toinen vaikka saa käteen 3000€ ja toinen 2000€, niin taloustilille laitettavat summat ovat 2100 ja 1400€.
Miksi? Esim minä tienaan tonnin enemmän kuin puoliso. Hänellä jää kuussa noiden yhteisten kulujen jälkeen noin 2000e, minulla 3000e. Miksi minun pitäisi lahjoittaa osa omista rahoistani hänelle, kun hän pärjää aivan mainiosti tuolla omalla rahallaan, ja laittaisi minulta saadut rahat vain säästöön (nyt säästämänsä rahan päälle)? Etenkin, kun minun työni on paljon stressaavampaa ja vie lähes 1.5h päivässä pidempään kuin hänen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, älkää valitko persaukista puolisoa. Toiseksi, avatkaa yhteinen taloustili, johon molemmat laittaa saman summan ja josta maksetaan perheen kulut, lainanlyhennykset, matkat ym. Sitten kumpikin maksaa omat kulut omalta tililtään.
Ei ole vaikeaa, toimii.
Yleensä kyllä suositellaan, että taloustilille laitetaan sama prosentti(esim70%) nettotuloista. Jos toinen vaikka saa käteen 3000€ ja toinen 2000€, niin taloustilille laitettavat summat ovat 2100 ja 1400€.
Miksi? Esim minä tienaan tonnin enemmän kuin puoliso. Hänellä jää kuussa noiden yhteisten kulujen jälkeen noin 2000e, minulla 3000e. Miksi minun pitäisi lahjoittaa osa omista rahoistani hänelle, kun hän pärjää aivan mainiosti tuolla omalla rahallaan, ja laittaisi minulta saadut rahat vain säästöön (nyt säästämänsä rahan päälle)? Etenkin, kun minun työni on paljon stressaavampaa ja vie lähes 1.5h päivässä pidempään kuin hänen.
Et kai vaan käytä hyväksesi naisen vapaa-aikaa, sitä kun hänellä on enemmän kuin sinulla? Monet unohtavat, että aika on rahaan verrattavaa. Ärsyttää naiset, jotka sanovat "teen kaikki kotityöt kun miehellä on pitempi työpäivä". Nainenkin voisi sen sijaan tehdä jotain, josta saa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Muutamat viime vuodet ollaan tehty niin, että minä olen ostanut lomamatkan ja vaimo sitten maksellut osan siitä takaisin. Todellisuudessa takaisin olen saanut ehkä viidesosan hinnasta. Sitten jostain kumman syystä kustannuksen kasaaminen on vaikeutunut ja hidastunut.
Päätin, että tästä lähin odottelen koska vaimo ostaa meille tulevan kesän matkat. Katsellaan miten kauan kestää. Ja omia rahoja laitan sivuun, Taidanpa lähteä yksin tai kaverin kanssa siiville. Lomaillaan perheen kanssa sitten kotona ja ilmaiseksi. Ehkä se ääni kellossa maksamisen suhteen muuttuu kun pari kolme vuotta teen omat matkat jätkien kanssa etelään.
Niin ja kyllä tienaan meistä enemmän, mutta ei ptilanne sellainen että minä miljonääri ja vaimo työtön.
Oletko tosissasi? Minä pienempituloisena naisena olen maksanut kaikki meidän lomamatkat samalla kun olen ne varannut. En todellakaan odota että mies maksaisi niistä mitään takaisin, mitä järkeä siinä on pyörittää rahaa taskusta toiseen? Ja kyllä, meillä on omat tilit mutta meinattiin kyllä elää loppuikä yhdessä joten samaa pankkiahan tässä ollaan käytännössä.
Meillä on yhteiset rahat joita minä hoidan.
Maksan laskut ja katson että säästöönkin jää jotain, mies ei edes aina tiedä mitä tilille tulee. Hänelle riittää että käyttörahaa on tarvittaessa ja päästään reissaamaan. Meillä on ollut aikoinaan suunnilleen samat tulot mutta nyt tienaan n 1/3 perheen rahoista. Toisaalta - mä toin tähän talouteen sen verran alkupääomaa että ostettiin 1. talomme tontti vuosia sitten. Eiköhän ole puntit tasan.
Usein pystyn myös työni takia järkkäämään meille esim ilmaisen majoituksen joten varmasti maksan osuuteni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, älkää valitko persaukista puolisoa. Toiseksi, avatkaa yhteinen taloustili, johon molemmat laittaa saman summan ja josta maksetaan perheen kulut, lainanlyhennykset, matkat ym. Sitten kumpikin maksaa omat kulut omalta tililtään.
Ei ole vaikeaa, toimii.
Yleensä kyllä suositellaan, että taloustilille laitetaan sama prosentti(esim70%) nettotuloista. Jos toinen vaikka saa käteen 3000€ ja toinen 2000€, niin taloustilille laitettavat summat ovat 2100 ja 1400€.
Miksi? Esim minä tienaan tonnin enemmän kuin puoliso. Hänellä jää kuussa noiden yhteisten kulujen jälkeen noin 2000e, minulla 3000e. Miksi minun pitäisi lahjoittaa osa omista rahoistani hänelle, kun hän pärjää aivan mainiosti tuolla omalla rahallaan, ja laittaisi minulta saadut rahat vain säästöön (nyt säästämänsä rahan päälle)? Etenkin, kun minun työni on paljon stressaavampaa ja vie lähes 1.5h päivässä pidempään kuin hänen.
Et kai vaan käytä hyväksesi naisen vapaa-aikaa, sitä kun hänellä on enemmän kuin sinulla? Monet unohtavat, että aika on rahaan verrattavaa. Ärsyttää naiset, jotka sanovat "teen kaikki kotityöt kun miehellä on pitempi työpäivä". Nainenkin voisi sen sijaan tehdä jotain, josta saa rahaa.
Puolisoni ei ole nainen. Ja ei, en hyväksikäytä hänen vapaa-aikaansa.
Mitenkähän näissä itsekkäissä rahankeruu parisuhteissa lapset saavat toivomansa tavarat ja vaatteet. Taitaa vanhempien saamiset, mennä lasten etujen edelle. Olisi hirveää varttua tuollaisessa perheessä, missä vanhemmat kisaavat rahan keräämisessä ja laskisivat eurojansa. Palkkatyöläisen palkka ei koskaan ole niin suuri, että sen vuoksi kannattaisi lähimpiä suhteita turmella.
Tuossa on hyvä esimerkki, millaista on mennä yhteen ja perustaa perhe pihin miehen kanssa. Lapsille ei saisi ostaa vaatteita eikä koulukirjoja, ei harrastuksia eikä varsinkaan mitään vapaa-ajan menoa. Tuollaisten on paras antaa kerätä omaisuutta ihan yksinään.