Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII
Kommentit (16650)
Jos teillä on elämässänne rakas, josta haluatte pitää kiinni, niin panostakaa suhteeseen.
Kliseitä pukkaa, mutta: kunnioittakaa kumppanianne kohtelemalla häntä kuten haluaisitte itseännekin kohdeltavan. Älä pidä toista itsestäänselvyytenä, vaan panosta siihen, että vietätte (molempien mielestä) tarpeeksi paljon aikaa yhdessä.
T: nainen, josta mies ei osaa pitää kiinni...
Vierailija kirjoitti:
Aiotko tulla juttelemaan mulle vielä syksyllä, kun törmäillään viimeisiä kertoja? (jos edes silloin törmätään) Vai puhutaankohan me enää koskaan toisillemme sanaakaan?
Pahasti näyttä, että voidaan vielä törmätä. Toivottavasti se hetki menee kuin sumussa ohi, jonka jälkeen emme koskaan enää kohtaa. Sattuu liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiotko tulla juttelemaan mulle vielä syksyllä, kun törmäillään viimeisiä kertoja? (jos edes silloin törmätään) Vai puhutaankohan me enää koskaan toisillemme sanaakaan?
Pahasti näyttä, että voidaan vielä törmätä. Toivottavasti se hetki menee kuin sumussa ohi, jonka jälkeen emme koskaan enää kohtaa. Sattuu liikaa.
😦😢
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä on elämässänne rakas, josta haluatte pitää kiinni, niin panostakaa suhteeseen.
Kliseitä pukkaa, mutta: kunnioittakaa kumppanianne kohtelemalla häntä kuten haluaisitte itseännekin kohdeltavan. Älä pidä toista itsestäänselvyytenä, vaan panosta siihen, että vietätte (molempien mielestä) tarpeeksi paljon aikaa yhdessä.
T: nainen, josta mies ei osaa pitää kiinni...
Totta puhut, itse kadun sitä miten kohtelin exääni. Kaduttaa, ja hävettää mikä paskiainen olinkaan meidän suhteessamme. Aivan tolkuton, aivan itsepäinen, aivan jyrä olin. Olin välillä ihanakin, mutta enimmäkseen se kuuluisa riivinrauta. Toivottavasti exälleni ei jäänyt pahoja traumoja....... aion pyytää joskus anteeksi, kunhan saadaan välit siihen kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä on elämässänne rakas, josta haluatte pitää kiinni, niin panostakaa suhteeseen.
Kliseitä pukkaa, mutta: kunnioittakaa kumppanianne kohtelemalla häntä kuten haluaisitte itseännekin kohdeltavan. Älä pidä toista itsestäänselvyytenä, vaan panosta siihen, että vietätte (molempien mielestä) tarpeeksi paljon aikaa yhdessä.
T: nainen, josta mies ei osaa pitää kiinni...
Totta puhut, itse kadun sitä miten kohtelin exääni. Kaduttaa, ja hävettää mikä paskiainen olinkaan meidän suhteessamme. Aivan tolkuton, aivan itsepäinen, aivan jyrä olin. Olin välillä ihanakin, mutta enimmäkseen se kuuluisa riivinrauta. Toivottavasti exälleni ei jäänyt pahoja traumoja....... aion pyytää joskus anteeksi, kunhan saadaan välit siihen kuntoon.
Hyvä tiedostaa virheensä, oppia niistä ja pyytää anteeksi.
Ihmissuhde on kuitenkin kahden kauppa eli pitäisi molempien mennä itseensä ja yhdessä pohtia, miksi tilanteet menee tuollaisiksi.
Jotkut on kyllä turhasta rähiseviä lillukanvarsiin keskittyjiä, mutta joskus huono käytös on vain toisen peili.
Vetäytyvä lussukkamies voi saada aikaan tuollaista käytöstä.
M’oon N, joka luulee olevansa E, joka on kuitenkin M, joka tykkää E:stä, joka on M, eikä yhtään N.
Onko pakko pelleillä vakavilla asioilla? Välillä on.
Vierailija kirjoitti:
Tahtoisin vain rakastaa
Kenelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tahtoisin vain rakastaa
Kenelle?
Miehelle joka rakastaa jotain toista, toivoton tarina
Vierailija kirjoitti:
Te joiden kaivattu on varattu, toivotteko millään tasolla sitä, että hän eroaisi?
En oikeastaan ole ajatellut sitä. Tiedostan vain että meidän välillä on jotain jota minun on hyvin vaikea ohittaa tai unohtaa. Muutoin minun tunteet tai haluaminen on toissijaisia asioita.
Tällä hetkellä haluaisin vain unohtaa. En tiedä mitä minun on tarkoitus tästä oppia tai miksi meidän piti kohdata.
Tää saattaa särkeä mun sydämen.
Miksi se tuntuu vieläkin, kivi rinnassa ja sata puukkoa ruumiiseen kun muistan sen
Tällaisella ei kyllä voi olla mitään merkitystä, olen niin monta kertaa sivustaseuraajaksi jätetty etten tiedä mitä tässä enää kuin syventää haavoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joiden kaivattu on varattu, toivotteko millään tasolla sitä, että hän eroaisi?
En oikeastaan ole ajatellut sitä. Tiedostan vain että meidän välillä on jotain jota minun on hyvin vaikea ohittaa tai unohtaa. Muutoin minun tunteet tai haluaminen on toissijaisia asioita.
Tällä hetkellä haluaisin vain unohtaa. En tiedä mitä minun on tarkoitus tästä oppia tai miksi meidän piti kohdata.
Tää saattaa särkeä mun sydämen.
Onko kaivattusi mies vai nainen?
Siis että jään vuosiksi kaipailemaan ja toiselle olin vain joku ”hairahdus” jonka haluaa pyyhkiä pois
Tuntuu niin h*kbetin pahalta
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu niin h*kbetin pahalta
Kasva aikuiseksi, et voi pakottaa ketään tykkäämään itsestäsi. Kohteesi sydän saattaa sykkiä jollekkin toiselle tällä hetkellä.
Rakas. Haluaisin tutustua sinuun todella. Myös siihen puoleen sinusta, millainen olet silloin, kun sinulla ei ole hyvä päivä. Rakastan sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu niin h*kbetin pahalta
Kasva aikuiseksi, et voi pakottaa ketään tykkäämään itsestäsi. Kohteesi sydän saattaa sykkiä jollekkin toiselle tällä hetkellä.
En voikaan enkä niin ole luullutkaan, mutta ei se vähennä sitä miten pahalta tuntuu.
Näin aikuisena tuntuu itseasiassa vielä pahemmalta, kun rakastuminenkin on syvempää.
Muistan edelleen elävästi kun teininä sydämeni särkyneenä vaelsin yksin uuden vuoden pilkkopimeässä, lumisessa erämaassa ja vollotin kaksi päivää putkeen, mutta se olo ei ollut vielä mitään verrattuna tähän (onneksi en tiennyt sitä silloin).
Niin sykkii ja on aina sykkinytkin, jouduin tietämättäni joksikin hetken lauluksi siinä välissä tai sivussa
Enkä haluaisi olla tällainen vaan kun en tiedä miten voisin olla muunlainen
Rakas, haluaisin syliisi. Ahdistaa ja on kamala olo.
Mitenkään ole salannut sapfo-inhoani. Yäx etanat, pthyi!