Lue keskustelun säännöt.
HS: Pärstäkerroin vaikuttaa koululaisten arvosanoihin liikaa
27.05.2018 |
ONGELMA on helposti esitelty.
Ella, Niko ja Eetu ovat yhdeksäsluokkalaisia. Ensi lauantaina he hypistelevät käsissään valkoista paperia, peruskoulun päättötodistusta. Ella saa englannista 9, matematiikasta 9 ja yhteiskuntaopista 9. Nikon arvosanoissa komeilevat 8, 8 ja 8. Eetun rivi on 7, 7 ja 7.
Ongelmallisen tilanteesta tekee se, että Ella, Niko ja Eetu ovat englannissa, matematiikassa ja yhteiskuntaopissa yhtä hyviä.
Miksi heidän arvosanansa vaihtelevat näin paljon? Siksi, että he käyvät suomalaista peruskoulua.
TASA-ARVO on suomalaisen peruskoulun kulmakivi. Se on niin merkittävä asia, että sana tasa-arvo mainitaan peruskoulun opetussuunnitelmassa jo ensimmäisessä virkkeessä.
473-sivuinen opetussuunnitelma, koulukielessä ops, on tärkein peruskoulujen toimintaa ohjaava asiakirja. Päättöarviointia koskevassa kohdassa sivulla 54 lukee: Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin perustein.
Kaikenlaista voi julistaa, mutta olennainen kysymys on tietenkin se, toteutuuko yhdenvertaisuus.
”Ei toteudu käytössäni olevien tietojen mukaan”, aloittaa apulaisprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopistosta.
”Ei toteudu”, sanoo tutkijatohtori Najat Ouakrim-Soivio Helsingin yliopistosta.
”Ei se toteudu. Numerot vuotavat, ja oppilaan oikeusturva on vaarassa”, sanoo dosentti Jari Salminen Helsingin yliopistosta.
Arviointi on ollut Rautopuron tutkimusaihe jo yli kymmenen vuotta, ja Ouakrim-Soiviokin on tutkinut sitä vuosia. Salminen taas on erikoistunut koulutuksen historiaan.
Kaikki kolme muistuttavat, ettei alun esimerkki ole poikkeustapaus, vaan suomalaisten koulujen arkea.
Ouakrim-Soivio tutki väitöskirjassaan historian ja yhteiskuntaopin päättöarvosanoja. Hän laski, kuinka monessa koulussa numerot vaihtelevat epäreilusti. Tulokset ovat karuja.
Joka neljännessä koulussa yhteiskuntaopin arvosana voi vaihdella yhdellä numerolla ylös- tai alaspäin suhteessa valtakunnalliseen osaamistasoon. Näin Ellan numero voisi olla 9, Nikon 8 ja Eetun 7, vaikka kaikki olisivat osaamiseltaan kasin tasoisia.
Joka neljännessä koulussa numerot heittelevät vähän vähemmän, noin puolikkaan arvosanan ylös- tai alaspäin. Käytännössä yhtä hyvistä oppilaista toinen voi saada todistukseen seiskan ja toinen kasin.
Sittemmin Ouakrim-Soivio, Rautopuro ja heidän kollegansa ovat todistaneet, että arvosanat vaihtelevat samalla tavalla myös matematiikassa, A1-englannissa, B1-ruotsissa ja terveystiedossa.
(jatkuu)
Kommentit (260)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina, kun ihminen arvostelee ihmistä, on mahdollisuus myös virheisiin, mutta väittäisin sen olevan nykyperuskoulussa ehkä yhden numeron luokkaa. Käsite ”pärstäkerroin” kuvaa mielestäni aktiivisuutta ja asennetta. Aktiivisuus voi nostaa numeroa ja negatiivinen asenne laskea.
Eli käytännössä rangaistaan eniten sosiaalisista tilanteista ahdistuvia.
Tuo on häiriö, joka tulee hoitaa, jotta se ei aiheuta ongelmia koulussa.
Se on helpommin sanottu kuin tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Siellä on se käytösnumero sitä varten.
Käytösnumerossa näkyy käytös. Lintsaaminen ja nurja asenne menevät oppiaineen arviointiin.
Totta munassa vaikuttaa! Niitä vähiä keinoja opettajille, osoittaa oppilaille mistä kana pissaa. Ei saa koskea, ei saa poistaa luokasta, ei saa ottaa puhelinta pois.
Jos olet täys mulkku tunnilla, arvosana on 6, olit olevinasi kuinka nero tahansa.
Ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Siellä on se käytösnumero sitä varten.
Eli oppitunnin aikainen käytös ei saisi vaikuttaa mitenkään kyseisen aineen numeroon? Jaaha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Siellä on se käytösnumero sitä varten.
Käytösnumerossa näkyy käytös. Lintsaaminen ja nurja asenne menevät oppiaineen arviointiin.
Lintsaaminen ja nurja asenne eivät ole käytöstä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta munassa vaikuttaa! Niitä vähiä keinoja opettajille, osoittaa oppilaille mistä kana pissaa. Ei saa koskea, ei saa poistaa luokasta, ei saa ottaa puhelinta pois.
Jos olet täys mulkku tunnilla, arvosana on 6, olit olevinasi kuinka nero tahansa.
Ope
Sitten on niitä oppilaita, jotka kostavat kahta kovemmin. Puukko kaulalle niin opettaja vaihtaa numeroa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Siellä on se käytösnumero sitä varten.
Eli oppitunnin aikainen käytös ei saisi vaikuttaa mitenkään kyseisen aineen numeroon? Jaaha.
Tuolla järjestelmällä itä ja kaakkois-Aasian maat ovat alkaneet menemään Suomesta ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen seiska puolen kokeesta saaneen numeroa ei tarvitsisi pudottaa sinne alempaan. Lisätietoa olisi varmasti tullut kokeeseen, jos olisi ollut suullinenkin osio, useimmat vain eivät kirjallisesti selviydy niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Totta munassa vaikuttaa! Niitä vähiä keinoja opettajille, osoittaa oppilaille mistä kana pissaa. Ei saa koskea, ei saa poistaa luokasta, ei saa ottaa puhelinta pois.
Jos olet täys mulkku tunnilla, arvosana on 6, olit olevinasi kuinka nero tahansa.
Ope
Soita poliisi jos niin jokin siellä haittaa. Jos ei ole syytä niin lopeta valitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni pitäisi olla koenumero suoraan todistuksen numero. Ei jäisi opettajille mielivallan paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta munassa vaikuttaa! Niitä vähiä keinoja opettajille, osoittaa oppilaille mistä kana pissaa. Ei saa koskea, ei saa poistaa luokasta, ei saa ottaa puhelinta pois.
Jos olet täys mulkku tunnilla, arvosana on 6, olit olevinasi kuinka nero tahansa.
OpeSoita poliisi jos niin jokin siellä haittaa. Jos ei ole syytä niin lopeta valitus.
En soita, en valita, todistuksessa 6. Ole hyvä. Minä en nulikoita pelkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Siellä on se käytösnumero sitä varten.
Eli oppitunnin aikainen käytös ei saisi vaikuttaa mitenkään kyseisen aineen numeroon? Jaaha.
Tuolla järjestelmällä itä ja kaakkois-Aasian maat ovat alkaneet menemään Suomesta ohi.
Ei liity asiaan jo senkin takia, että häiriköintiä tunnilla ei yksinkertaisesta tapahdu siellä, opettajaa ja koulunkäyntiä itseään kunnioitetaan ihan eri lailla. Oli aika silmiä avaavaa kun näki itse asian käytännössä. Kyllä ne ihan osaamisella ovat ohi menneet, täällä tarvitaan myös oppilaissa asennemuutos koulussa olemiseen ennenkuin itä kiinni saadaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta munassa vaikuttaa! Niitä vähiä keinoja opettajille, osoittaa oppilaille mistä kana pissaa. Ei saa koskea, ei saa poistaa luokasta, ei saa ottaa puhelinta pois.
Jos olet täys mulkku tunnilla, arvosana on 6, olit olevinasi kuinka nero tahansa.
OpeSoita poliisi jos niin jokin siellä haittaa. Jos ei ole syytä niin lopeta valitus.
En soita, en valita, todistuksessa 6. Ole hyvä. Minä en nulikoita pelkää.
En ilmoita eteenpäin, en valita. Puukko kaulalla. Ole hyvä. Minä en opettajia pelkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina, kun ihminen arvostelee ihmistä, on mahdollisuus myös virheisiin, mutta väittäisin sen olevan nykyperuskoulussa ehkä yhden numeron luokkaa. Käsite ”pärstäkerroin” kuvaa mielestäni aktiivisuutta ja asennetta. Aktiivisuus voi nostaa numeroa ja negatiivinen asenne laskea.
Eli käytännössä rangaistaan eniten sosiaalisista tilanteista ahdistuvia.
Tuo on häiriö, joka tulee hoitaa, jotta se ei aiheuta ongelmia koulussa.
Mielestäsi koulussa tulee siis ongelmia, jos oppilas ei tahdo viitata ja laittaa itseään huomion keskelle, vaikka vetäisi kokeista ysejä tai kymppejä? Voisitko vähän kuvailla, että minkälaisia ongemlia tämä aiheuttaa?
Mulla on kaksi jo aikuista lasta. Toinen iloinen, myönteinen ja rakentava. Toinen uhmakas änkyrä.
Toisen numerot pyöristettiin aina ylöspäin, toisen useimmiten alaspäin. Perusosaaminen aika samanlaista.
Toinen sai siis paljon paremman todistuksen osaamisensa nähden ja toinen osaamistaan huonomman.
Lapsen luonne vaikuttaa liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Siellä on se käytösnumero sitä varten.
Eli oppitunnin aikainen käytös ei saisi vaikuttaa mitenkään kyseisen aineen numeroon? Jaaha.
Tuolla järjestelmällä itä ja kaakkois-Aasian maat ovat alkaneet menemään Suomesta ohi.
Ei liity asiaan jo senkin takia, että häiriköintiä tunnilla ei yksinkertaisesta tapahdu siellä, opettajaa ja koulunkäyntiä itseään kunnioitetaan ihan eri lailla. Oli aika silmiä avaavaa kun näki itse asian käytännössä. Kyllä ne ihan osaamisella ovat ohi menneet, täällä tarvitaan myös oppilaissa asennemuutos koulussa olemiseen ennenkuin itä kiinni saadaan.
Tapahtuu, mutta sen hoitaa poliisi ja sen jälkeen ei tapahdu. Järjestelmästä tulokset on loppujen lopuksi kiinni, eikä mistään mystisestä asenteestä, joka tulee metsänkeijulta oppilaille ja pilaa koulumenestyksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Siellä on se käytösnumero sitä varten.
Eli oppitunnin aikainen käytös ei saisi vaikuttaa mitenkään kyseisen aineen numeroon? Jaaha.
Ei. Aineen arvosana pitää antaa osaamisen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta munassa vaikuttaa! Niitä vähiä keinoja opettajille, osoittaa oppilaille mistä kana pissaa. Ei saa koskea, ei saa poistaa luokasta, ei saa ottaa puhelinta pois.
Jos olet täys mulkku tunnilla, arvosana on 6, olit olevinasi kuinka nero tahansa.
OpeSoita poliisi jos niin jokin siellä haittaa. Jos ei ole syytä niin lopeta valitus.
En soita, en valita, todistuksessa 6. Ole hyvä. Minä en nulikoita pelkää.
En ilmoita eteenpäin, en valita. Puukko kaulalla. Ole hyvä. Minä en opettajia pelkää.
Wtf?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta munassa vaikuttaa! Niitä vähiä keinoja opettajille, osoittaa oppilaille mistä kana pissaa. Ei saa koskea, ei saa poistaa luokasta, ei saa ottaa puhelinta pois.
Jos olet täys mulkku tunnilla, arvosana on 6, olit olevinasi kuinka nero tahansa.
OpeSoita poliisi jos niin jokin siellä haittaa. Jos ei ole syytä niin lopeta valitus.
En soita, en valita, todistuksessa 6. Ole hyvä. Minä en nulikoita pelkää.
En ilmoita eteenpäin, en valita. Puukko kaulalla. Ole hyvä. Minä en opettajia pelkää.
Wtf?
-eri
En ole oppilas, mutta jotain oppilaita kannattaa pelätä, koska tosiaan eivät mielistele mielivaltaa.
Joillain on omia ongelmia joiden takia ei tuo aktiivisuus oikein onnistu, vaikka osaisikin. Vähän epäreilu juttuhan se on, että yläasteen kestäneen masennuksen takia ei saa kunnollista opiskelu paikkaa.