HS: Pärstäkerroin vaikuttaa koululaisten arvosanoihin liikaa
ONGELMA on helposti esitelty.
Ella, Niko ja Eetu ovat yhdeksäsluokkalaisia. Ensi lauantaina he hypistelevät käsissään valkoista paperia, peruskoulun päättötodistusta. Ella saa englannista 9, matematiikasta 9 ja yhteiskuntaopista 9. Nikon arvosanoissa komeilevat 8, 8 ja 8. Eetun rivi on 7, 7 ja 7.
Ongelmallisen tilanteesta tekee se, että Ella, Niko ja Eetu ovat englannissa, matematiikassa ja yhteiskuntaopissa yhtä hyviä.
Miksi heidän arvosanansa vaihtelevat näin paljon? Siksi, että he käyvät suomalaista peruskoulua.
TASA-ARVO on suomalaisen peruskoulun kulmakivi. Se on niin merkittävä asia, että sana tasa-arvo mainitaan peruskoulun opetussuunnitelmassa jo ensimmäisessä virkkeessä.
473-sivuinen opetussuunnitelma, koulukielessä ops, on tärkein peruskoulujen toimintaa ohjaava asiakirja. Päättöarviointia koskevassa kohdassa sivulla 54 lukee: Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin perustein.
Kaikenlaista voi julistaa, mutta olennainen kysymys on tietenkin se, toteutuuko yhdenvertaisuus.
”Ei toteudu käytössäni olevien tietojen mukaan”, aloittaa apulaisprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopistosta.
”Ei toteudu”, sanoo tutkijatohtori Najat Ouakrim-Soivio Helsingin yliopistosta.
”Ei se toteudu. Numerot vuotavat, ja oppilaan oikeusturva on vaarassa”, sanoo dosentti Jari Salminen Helsingin yliopistosta.
Arviointi on ollut Rautopuron tutkimusaihe jo yli kymmenen vuotta, ja Ouakrim-Soiviokin on tutkinut sitä vuosia. Salminen taas on erikoistunut koulutuksen historiaan.
Kaikki kolme muistuttavat, ettei alun esimerkki ole poikkeustapaus, vaan suomalaisten koulujen arkea.
Ouakrim-Soivio tutki väitöskirjassaan historian ja yhteiskuntaopin päättöarvosanoja. Hän laski, kuinka monessa koulussa numerot vaihtelevat epäreilusti. Tulokset ovat karuja.
Joka neljännessä koulussa yhteiskuntaopin arvosana voi vaihdella yhdellä numerolla ylös- tai alaspäin suhteessa valtakunnalliseen osaamistasoon. Näin Ellan numero voisi olla 9, Nikon 8 ja Eetun 7, vaikka kaikki olisivat osaamiseltaan kasin tasoisia.
Joka neljännessä koulussa numerot heittelevät vähän vähemmän, noin puolikkaan arvosanan ylös- tai alaspäin. Käytännössä yhtä hyvistä oppilaista toinen voi saada todistukseen seiskan ja toinen kasin.
Sittemmin Ouakrim-Soivio, Rautopuro ja heidän kollegansa ovat todistaneet, että arvosanat vaihtelevat samalla tavalla myös matematiikassa, A1-englannissa, B1-ruotsissa ja terveystiedossa.
(jatkuu)
Kommentit (260)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, kyllä pärstä vaikuttaa ihan hirveästi arvosanoihin. Sikäli yo-kirjoitukset on ihan jees, että siellä testataan lähinnä pehvan kestävyys ja hermot. Pärstä ei vaikuta.
Tää on totta, mullakin nousi kaikki arvosanat kun ne meni sinne yo-lautakuntaan tarkastettavaksi :)
Tämän luulisi opettajia hävettävän. Samoin jos yo tulos selvästi parempi kuin kurssit. Ettei vaan olisi arvioitu pärstän mukaan
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Taas tämä, että opettaja ottaa jonkun ns. silmätikuksi. Ei, ei ja ei. Jokainen huutelija voi tulla kokeilemaan opettajan hommaa. Puhutaan sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Taas tämä, että opettaja ottaa jonkun ns. silmätikuksi. Ei, ei ja ei. Jokainen huutelija voi tulla kokeilemaan opettajan hommaa. Puhutaan sitten.
Opettaja ei tietenkään tee virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Taas tämä, että opettaja ottaa jonkun ns. silmätikuksi. Ei, ei ja ei. Jokainen huutelija voi tulla kokeilemaan opettajan hommaa. Puhutaan sitten.
Mä en ollut mikään huutelija yläasteella. Olin todella surkea matematiikassa, mutta kärsin tunnit hiljaa ja yritin vain selvitä.
Silti minusta tuli opettajan silmätikku.
Vierailija kirjoitti:
Totta munassa vaikuttaa! Niitä vähiä keinoja opettajille, osoittaa oppilaille mistä kana pissaa. Ei saa koskea, ei saa poistaa luokasta, ei saa ottaa puhelinta pois.
Jos olet täys mulkku tunnilla, arvosana on 6, olit olevinasi kuinka nero tahansa.
Ope
Ei kai sentään kostamista ja vallankäyttöä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Taas tämä, että opettaja ottaa jonkun ns. silmätikuksi. Ei, ei ja ei. Jokainen huutelija voi tulla kokeilemaan opettajan hommaa. Puhutaan sitten.
Tää on hauska ketju, koska viesteistä kyllä huomaa heti, ketkä on oikeasti opetusalalla ja ketkä vain puhuu lämpimikseen. Sinä olet.
Minä en ole jaksanut kommentoida näihin ja oikaista vääriä käsityksiä, vaikka moni viesti on sydänverellä kirjoitettu ja omiin koulukokemuksiin perustuva. Arviointi on niin täysin toisenlaista, kuin mitä täällä moni luulee sen olevan tai mitä sen heidän mielestään pitäisi olla.
Kaipa se on kaikissa aiheissa niin, että vähiten tietävillä on varmimmat mielipiteet, ja oikeat asiantuntijat ei jaksa eikä ehdi kansan syvien rivien tuntoja kommentoida. Varsinkaan tässä vaiheessa, kun monella opella on kädet täynnä työtä vielä nämä viimeiset päivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Taas tämä, että opettaja ottaa jonkun ns. silmätikuksi. Ei, ei ja ei. Jokainen huutelija voi tulla kokeilemaan opettajan hommaa. Puhutaan sitten.
Tää on hauska ketju, koska viesteistä kyllä huomaa heti, ketkä on oikeasti opetusalalla ja ketkä vain puhuu lämpimikseen. Sinä olet.
Minä en ole jaksanut kommentoida näihin ja oikaista vääriä käsityksiä, vaikka moni viesti on sydänverellä kirjoitettu ja omiin koulukokemuksiin perustuva. Arviointi on niin täysin toisenlaista, kuin mitä täällä moni luulee sen olevan tai mitä sen heidän mielestään pitäisi olla.
Kaipa se on kaikissa aiheissa niin, että vähiten tietävillä on varmimmat mielipiteet, ja oikeat asiantuntijat ei jaksa eikä ehdi kansan syvien rivien tuntoja kommentoida. Varsinkaan tässä vaiheessa, kun monella opella on kädet täynnä työtä vielä nämä viimeiset päivät.
Eli on opettaja kun vastaa ei ja ei ja ei. Tervetuloa kokeilemaan. Eli me emme tee virheitä eikä silmätikkuja oteta!
Sekään ei riitä että tutkitusti arviointi on virheellistä.
Ei ja ei. Maallikot ei saa meitä arvosyella.
Ps. Minä olen opettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Taas tämä, että opettaja ottaa jonkun ns. silmätikuksi. Ei, ei ja ei. Jokainen huutelija voi tulla kokeilemaan opettajan hommaa. Puhutaan sitten.
Tää on hauska ketju, koska viesteistä kyllä huomaa heti, ketkä on oikeasti opetusalalla ja ketkä vain puhuu lämpimikseen. Sinä olet.
Minä en ole jaksanut kommentoida näihin ja oikaista vääriä käsityksiä, vaikka moni viesti on sydänverellä kirjoitettu ja omiin koulukokemuksiin perustuva. Arviointi on niin täysin toisenlaista, kuin mitä täällä moni luulee sen olevan tai mitä sen heidän mielestään pitäisi olla.
Kaipa se on kaikissa aiheissa niin, että vähiten tietävillä on varmimmat mielipiteet, ja oikeat asiantuntijat ei jaksa eikä ehdi kansan syvien rivien tuntoja kommentoida. Varsinkaan tässä vaiheessa, kun monella opella on kädet täynnä työtä vielä nämä viimeiset päivät.
Opettajan tunnistaa siitä että hän on aina oikeassa
Pidän omassa oppiaineessani joka vuosi valtakunnalliset kokeet. Ne eivät varsinaisesti arvosanaan hirveästi vaikuta (vaikken tätä oppilaille tietenkään kerro, että tekevät tosissaan). Valtakunnalliset kokeet ovat minulle mittari olenko osunut omissa arvioissani oikeaan oppilaiden kohdalla. Vuosien varrella olen ollut hyvin monentasoisissa kouluissa ja yleensä valtakunnalliset kokeet ovat osuneet omien arviointieni kanssa aikalailla yksiin. Luotan siihen, että itse arvioin tasalaatuisesti ja "oikein" eri kouluista ja oppilaista huolimatta. Ongelma mielestäni syntyy silloin kun esim. koulun sisällä saman aineen opettajat tulkitsevat OPS:aa ja sen vaatimuksia eri tavoin. Osa tiukemmin ja toiset löysemmin. Pärstäkertoimella tai kauniilla käytöksellä ei ole omilla tunneillani mitään väliä. Käytös arvioidaan muutenkin erikseen. Hyvätapaiset nuoret voivat ihan yhtälailla saada huonoja arvosanoja ja päinvastoin.
-ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Taas tämä, että opettaja ottaa jonkun ns. silmätikuksi. Ei, ei ja ei. Jokainen huutelija voi tulla kokeilemaan opettajan hommaa. Puhutaan sitten.
Tää on hauska ketju, koska viesteistä kyllä huomaa heti, ketkä on oikeasti opetusalalla ja ketkä vain puhuu lämpimikseen. Sinä olet.
Minä en ole jaksanut kommentoida näihin ja oikaista vääriä käsityksiä, vaikka moni viesti on sydänverellä kirjoitettu ja omiin koulukokemuksiin perustuva. Arviointi on niin täysin toisenlaista, kuin mitä täällä moni luulee sen olevan tai mitä sen heidän mielestään pitäisi olla.
Kaipa se on kaikissa aiheissa niin, että vähiten tietävillä on varmimmat mielipiteet, ja oikeat asiantuntijat ei jaksa eikä ehdi kansan syvien rivien tuntoja kommentoida. Varsinkaan tässä vaiheessa, kun monella opella on kädet täynnä työtä vielä nämä viimeiset päivät.
Opettajan tunnistaa siitä että hän on aina oikeassa
Eivät opettajat ole aina oikeassa. Opettajat tekevät virheitä joka ikinen päivä. Mutta kyllä he hieman enemmän kuitenkin arvioinnista tietävät kuin ne, joilla ei ole alan koulutusta, työkokemusta eikä opsin tuntemusta, vaan ainoastaan oma subjektiivinen kokemuksensa, jota kantavat mukanaan ainoana totuutena.
MItä vittua. Eikö vastaus ole joko oikein tai ei? Sisältöä joko on tarpeeksi tai ei?
Vierailija kirjoitti:
MItä vittua. Eikö vastaus ole joko oikein tai ei? Sisältöä joko on tarpeeksi tai ei?
Uusi kyky paikalla.
Kuusi kertaa peräkkäin sain luokan parhaan keskiarvon todistukseeni. Kertaakaan en saanut parhaalle oppilaalle jaettavaa stipendiä pärstäkertoimeni vuoksi. Olin siis ujo enkä tuntiaktiivinen tai opettajien mielistelijä, mutta kokeiden perusteella opettajien oli pakko antaa vain kiitettäviä arvosanoja.
Minusta tulikin alisuoriutuja, luovuttaja ja elämässä menestymätön, koska katkeroiduin jo lapsena.
Vähän ohis, mutta yläasteen musiikinopettajani ei tiennyt lukuvuoden päättyessä edes kaikkien oppilaidensa nimiä. Kokeitakaan ei pitänyt. Jaa siinä sitten numeroita :)
Itse sain ansaitun kasin. Luultavasti oli vain kopioinut aiempien opettajien antamat numerot heille joiden nimiä ei tunnistanut.
Olin hikari. Pärstä, ulkonäkö ja tausta todellakin vaikutti joidenkin opettajien kohdalla. Uskonnonopettaja antoi ensin kymppejä, sitten äkkiarvaamatta tiputti kasiin, vaikka kokeiden arvosanat edelleen 10 ja tuntiaktiivisuus kiitettävä. Oli tuolloin saanut kuulla, ettei perheemme kuulukaan kirkkoon. Kun kysyin arvosanasta opettaja sanoi, että "pitää olla koulun ulkopuolisia uskonollisia harrastuksia". Eli vain minun koko muusta luokasta olisi myös pitänyt käydä ahkerasti seurakunnan tapahtumissa, jumalanpalveluksissa ja muissa. Tämä siis 2000-luvulla.
Samassa p-skakoulussa myös luokanohjaaja lyttäsi minut kaikkien muiden luokkalaisten kuullen jo ensimmäisellä kouluviikolla. Oli korjannut kokeeni väärin, ja menin siitä huomauttamaan. Syytti minua valehtelijaksi ja huudahti oikein halveksuvasti koko luokan kuullen "tiedätkö X, en luottanut sinuun heti ensimmäisestä päivästä lähtien!". Eli siis päivästä, joka kesti 3 h ja jonka vietimme lähinnä salissa rehtorin puhetta kuuntelemassa. Tuolloin meidät jaettiin myös ryhmiin, ja huomasin heti että muija katsoi minua kuin halpaa makkaraa. No, johtui tosiaan varmaan siitä, etten ollut mikään kedon kaunein kukkanen.
Myös parilla muulla opettajalla oli selvästi ennakkoluuloja, vaikka en ollut heille puhunut sanaakaan. Kotiini raportoitiin että "nakkelin niskoja" ja olin "ylimielinen". Siis ylikiltti hikipinko, joka pelkäsi ihmisiä. Jep jep.
Kotitalousope alensi numeron kympistä kasiin, koska minua kiusattiin. Kieltäydyin menemästä erään toisen k-sipäähikarin (lellikin) pöytään, koska sain kuulla siellä typeriä haukkuja ja kiusanhenki itse jeesusteli isoon ääneen kuinka ei tahdo minua "ryhmäänsä" eikä suostuisi tekemään kanssani yhteistyötä. Kieltäydyin siis hiljaisesti ja varovasti menemästä opettajan osoittamaan pöytään. Oli muitakin vastaavia tilanteita, jotka eivät johtuneet minusta, vaan tästä toisesta henkilöstä ja joihin itse asiassa opettajan olisi kuulunut puuttua, mutta ei, ummisti silmänsä. Nämä syyt opettaja kertoi perusteluksi numeron alentamiseen. En kuulemma ollut yhteistyökykyinen. Taidot kotitaloudessa kiitettävät, kokeesta 10 enkä koskaan häirinnyt tunteja.
Terveisiä vaan kaikille, jotka tunnistatte itsenne tästä!
On kokemusta omien lasten alakouluajoilta. Sattui lapsille sama ope 3 vuoden ajaksi. Ope ei tykännyt meidän perheestä ollenkaan, siihen oli monia syitä, yksi se, että emme kuulu kirkkoon ja halusimme lapsillemme et-opetuksen, jota ilman meidän lapsia ei olisi tarvinnut järkätä. Meidän lapset saivat myös olla helposti pois koulusta heti kun oli flunssaa. Näin välttyivät aina vakavemmilta sairauksilta ja pitkiltä poissaoloilta, lopulta siis muut olivat enemmän poissa. Emme myöskään jaksaneet ottaa niin hirveän vakavasti kaikkia opettajan pilkunviilauksia, esim. saako kirjoittaa oikein lyijytäytekynällä jo viitosluokalla. Lasten numerot oli aina sen yhden huonompia kuin olisi kuulunut. Yläkoulussa tilanne muuttui. Kaikkien lasten tokarit nousivat reilusti. Ei ollut enää maalaiskynän uskisope antamassa numeroita vanhempien perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seli seli. Pärstäkerroin on selittelykeino jolla ne huonosti käyttäytyvät Juuso-Petterit selittävät sukulaisille sen rivin seiskoja ja kutosia. Olen omin silmin todistanut miten vanhempien mielestä "hyväkäytöksinen ja ahkera" oppilas viskelee tavaroita pitkin käytävää, lintsaa, myöhästelee ja haistattelee. Joo, on niitä opettajia jotka ottavat aina tietyn oppilaan silmätikuksi, mutta se on harvoin syyttä.
Taas tämä, että opettaja ottaa jonkun ns. silmätikuksi. Ei, ei ja ei. Jokainen huutelija voi tulla kokeilemaan opettajan hommaa. Puhutaan sitten.
Tää on hauska ketju, koska viesteistä kyllä huomaa heti, ketkä on oikeasti opetusalalla ja ketkä vain puhuu lämpimikseen. Sinä olet.
Minä en ole jaksanut kommentoida näihin ja oikaista vääriä käsityksiä, vaikka moni viesti on sydänverellä kirjoitettu ja omiin koulukokemuksiin perustuva. Arviointi on niin täysin toisenlaista, kuin mitä täällä moni luulee sen olevan tai mitä sen heidän mielestään pitäisi olla.
Kaipa se on kaikissa aiheissa niin, että vähiten tietävillä on varmimmat mielipiteet, ja oikeat asiantuntijat ei jaksa eikä ehdi kansan syvien rivien tuntoja kommentoida. Varsinkaan tässä vaiheessa, kun monella opella on kädet täynnä työtä vielä nämä viimeiset päivät.
Itse en taas ymmärrä tätä opettajien loputonta ylimielisyyttä. Kukaan ei ymmärrä mitään, ei ainakaan miten RASKASTA opettajien työ on hirviöoppilaiden ja vielä kaameampien vanhempien kanssa. Asioista ei saa keskustella, vaikka kyllähän tuon selkeän Hesarin jutun haastateltavien opetusalan ammattilaisten kommenttien kera ymmärtää jokainen lukutaitoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:
"Hetemäestä on tärkeää, että päättöarvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuripulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.
”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.
Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla.
Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.
Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.
Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille naureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.
Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.
Tämä on todella väärin. Ymmärrän tuon ylöspäin nostamisen. Mutta lasket alaspäin koska asenne... eli et tykkää kyseisestä ihmisestä. Se on väärin
En laske alaspäin mitään, koenumero vaikuttaa omalla painollaan. Mutta kokeessa ei voi mitata kaikkia arvioitavia asioita, kun kerran sisältöihin ja tavoitteisiin kuuluu kuitenkin esim. vuorovaikutustaidot. Ja ne eivät välttämättä ole ysin tasoa niillä, joilla tiedot on ysin tasoa.
Katso oma perustelusi laskea numero. Se ei todellakaan kestä päivänvaloa
Tähän lainattujen viestien ketjuun on osallistunut useampi opettaja.
Kestääkö ylläoleva perustelu päivänvaloa?
Riippuu oppiaineesta. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä ainakin kestää, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi oppiainekohtaisen OPS:n arvioitavista sisällöistä. Myös reaaliaineiden arviointia on OPS:ssa viety suuntaan, jossa painotetaan arvioinnin monipuolisuutta. Matematiikasta ja en osaa sanoa. Taito- ja taideaineissa oppitunneilla osallistumisen merkitys arvioinnissa lienee itsestäänselvyys.
Et siis lukenut mitä yllä lukee. Se ei kestä päivanvaloa. Ihan selkeää mielivaltaa
Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia....
Eli oppilaita joista minä en tykkää.
Opiskelijoita, joiden vuorovaikutus- ja työskentelytaidoissa on puutteita. Se, että pystyy työskentelemään opettajan määräämän parin tai ryhmän kanssa asiallisesti, on osa osaamisesta annettavaa näyttöä.
Tätä siinä ei lukenut. Eikä tarkoitettu. Vuorovaikutuksen arvioinnillekin on kai kriteerit?
Kovin hankalia oppilaita ei varmaan lukiossa ole.
Tässä opettaja vielä sanoi että osaaminen on ysin tasoa. Käyttää valtaa väärällä tavallaEi sanonut, että osaaminen on ysin tasoa, vaan että "tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin". Kokeessa ei voi mitata kaikkea, mitä pitää arvioida. Esimerkiksi vuorovaikutus- tai ryhmätyötaitoja.
Millä tavalla opetat oppiaineesi ohessa vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja?
Sillä tottahan sen tulee kuulua aineen opetussuunnitelmaan, jos kerran arvosteletkin niitä.
Ryhmätöihin mallinnetaan, vaiheistetaan, annetaan ohjeet (kirjalliset ja suulliset), ohjeet on laadittu keskustelemalla ensin yhdessä, joten oppilaat ovat osallistuneet ohjeen laatimiseen. Ryhmätyön aluksi voidaan sopia roolit ja vastuualueet. Ryhmätöitä harjoitutetaan jatkuvasti, ryhmän työskentelyä seurataan ja sitä ohjataan. Oman ryhmän työskentelyä ja omaa roolia siinä arvioidaan, eli harjoittaminen on reflektiivistä.
Toki nykyään kun ryhmätöitä tehdään jatkuvasti kaikissa oppiaineissa ja tunneilla, ei jokainen opettaja joka ryhmätyön aluksi käy samaa settiä läpi. Voidaan sopia, että seiskojen kanssa käydään lukuvuoden aluksi asiat läpi ja kerrataan ja kerätään palautetta myöhemmin.
Arvostelet siis asioita, joita toiset opettajat ovat opettaneet joskus toiste ja sama asia tulee arvostelluksi yli kymmeneen kertaan per oppilas per vuosi. Saako ryhmätyötiimi saman arvosanan työstä, vai otatko huomioon kunkin oppilaan roolin ja vastuualueen ja siitä suoriutumisen? Mistä tiedät, miten/kuinka paljon kukakin oppilas on työhön osallistunut?
En jaksa koko ketjua lukea, mutta vastaan silti. Omakohtainen kokemus. Poika on ysillä ja ruotsin opettajan kanssa kemiat ei mene yksiin. Muiden opettajien kanssa ei ole ongelmaa, mutta ruotsi ei ole suosikkiaine ja asennevammakin pojalla ihan varmasti on. Kokeista saa seiskaa. Wilmassa huonoa käytöstä näillä tunneilla. ” ei katsonut eteenpäin” ”sanoi että ruotsin opiskelu on tylsää” jne. Milloin mistäkin. Luokanvalvoja ei ymmärrä, mistä nää tulee, kun muualla ja muiden opettajien mielestä on niin mukava poika. No luokka on sellainen, minne on pitänyt kutosella hakea ja siellä siis (muut) on tosi lahjakkaita ja kilttejä ja suurinosa on tyttöjä. Niitä kympin tyttöjä..
Nyt keväällä oli ruotsin valtakunnallinen koe. Poika sai 8+ ja oli luokallaan kärkipäässä. Ne kympin tytöt sai samaa tasoa ja pari sai ysin. Viimeinen koe oli taas opettajan tekemä, palattiin ruotuun. Tytöt sai kymppejä ja poika sai 6 1/2. Varmaan omaa tyhmyyttään, mutta vähän kyllä mietityttää, kunnetukäteisohjeistuksena oli, että valtakunnallisesta saa yleensä puoli numeroa numeron huonomman kuin normaalisti.
Englannin valtakunnallisessa poika sai oman tasonsa numeron, 8 1/2. Kympin tytöistä pari sai kympin, muut, ysin tytöt, seiskaa ja kasia.