Lue keskustelun säännöt.
Pakkopaluu Helsinkiin miehen työllisyyden takia - miten tästä pettymyksestä voi toipua?
24.05.2018 |
Olen todella romuna ja haluaisin mielipiteitä ihmisiltä, jotka ovat olleet samassa tilanteessa. Eli tilanteemme on se, että joudumme näillä näkymin luovuttamaan realiteettien edessä ja palaamaan 4 Itä-Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Helsinkiin ensi syksynä. Syynä tähän on se, että mieheni ei ole onnistunut löytämään mielekästä työtä täällä eikä ole valmis irtisanoutumaan omasta vakituisesta työstään Helsingissä (on käynyt viimeiset 3 vuotta 4 päivää viikossa töissä Helsingissä). Myös talous alkaa olla pahasti kuralla tämän järjestelyn takia.
Minulla täällä on vakituinen työ ja lapsetkin ovat molemmat jo koulussa, joten heidän repiminen koulu- ja kaveriympyröistä tuntuu hirveältä.
Teidän, että jokainen perhe on erilainen ja ihmiset tekevät päätöksiään omien arvojensa pohjalta, mutta mitä teidän mielestä meidän tilanteessa pitäisi tehdä? Pitäisikö minun pakottaa mieheni luopumaan työstään, jotta saadaan asua täällä vai pitäisikö vastaavasti meidän muiden luopu Itä-Suomesta vain mieheni työn takia (minulle löytyy töitä molemmista)? Vai - tätäkin olen rehellisuuden nimissä miettinyt - pitäisikö minun sanoa miehelleni, että hän on vapaa valitsemaan asuinpaikkansa, mutta minä ja lapset pysymme täällä?
Kiitoksia mielipiteistä!
Kommentit (284)
Nykyään on yllä niin, että työpaikka on kullanarvoinen. Jokaisen luulisi tietävän että työtilanne (työttömyystilanne) on mitä on.
Se ei tarkoita, että olisi mikään työnarkomaani vaan niin, että työ on elinehto muihin elämiseen tarvittaviin asioihin.
En itse ottaisi sitä riskiä kontolleni, että mies lopettaisi mielekkään työnsä ja siitä seuraisi erinäisiä asioita.
Niin henkisiä kuin taloudellisia.
Katselin Tuusulan ja Joensuun asuntojen hintatasoa. Mitään suurempaa hintaeroa en huomannut.
Se on tietty eri asia onko Tuusula tai joku muu paikkakunta Helsingin lisäksi mahdollinen muuttopaikka aloittajalle, mutta joskus vasta jälkeenpäin huomaakin, että ei joku etukäteen pelätty asia ollutkaan niin kamala kuin luuli.
Joskus jopa parempikin kuin oli luullut.
Mitä mieltä lapset ovat muutosta?
Ihan heidän omana mielipiteenään, ilman tietoa esimerkiksi aloittajan ajatuksista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi jatkua kuten nyt, mies 4 pvää/vko töissä Helsingisssä? Minulla tuli myös mieleen, että onko jotain ongelmaa parisuhteessa kun ero on yhtenä vaihtoehtona?
Keskeisin syy tähän on raha. Toinen on se, että luonnollisesti minulle tämä on todella raskas järjestely, kun suurimman osan ajasta vastaan yksin lapsista. Ja varmaan aika monella tässä tilanteessa erokin käy mielessä, kun yhteistä aikaa on niin vähän. Että siinä mielessä en ymmärrä syyllistämistä.
-Alkuperäinen kirjoittaja
Jos mieheni pakottaisi minua muuttamaan jonnekin Itä-Suomeen jonkun oman haaveensa takia ja se tietäisi mi ulle pendelöintiä toiselle puolelle maata ja valittavaa puolisoa, kun en ole kotona hänen mielestään riittävästi, voisin helpostikin panna miehen kierrätykseen. Vaadit puolisoltasi kohtuuttomia.
Mutta se olisi ok, jos sinä pakottaisit miehesi muuttamaan Helsinkiin? Jotenkin jännän yksisuuntaisesti te jotkut ihmiset ajattelette.
Voisiko mies mitenkään ottaa myös sitä vähemmän mielekästä työtä vastaan? Jos hänellä kuitenkin on koko ajan työpaikka ollut Helsingissä, niin on hänellä varmasti mahdollisuus työllistyä edes johonkin myös siellä teidän nykyisellä kotipaikkakunnalla. Tietenkin jos vain hänen työpaikkansa mukavuus on hänelle tärkeää, ei siis se että lapsilla on koulu ja kaverit sekä sinulla vakituinen työ, niin sitten kyllä kuulostaa ikävältä tilanteelta sinun ja lasten kannalta. Mies ei ilmeisesti ole valmis kompromisseihin?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette voi jatkaa siis tuolla järjestelyllä? Tämä ei käynyt ilmi kirjoituksestasi. Ymmärrän toki kalleuden,, mutta tiedän myös muutamia tuolla tavalla eläviä perheitä eikä heillä tuo ole täysin mahdottomaksi osoittautunut, vaikka onkin jo vuosia jatkunut.
Kukaan ei pitemmän päälle jaksa kulkea viikkoja muualla töissä. Se syö miestä pikku hiljaa ja joskus hyvinkin nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi jatkua kuten nyt, mies 4 pvää/vko töissä Helsingisssä? Minulla tuli myös mieleen, että onko jotain ongelmaa parisuhteessa kun ero on yhtenä vaihtoehtona?
Keskeisin syy tähän on raha. Toinen on se, että luonnollisesti minulle tämä on todella raskas järjestely, kun suurimman osan ajasta vastaan yksin lapsista. Ja varmaan aika monella tässä tilanteessa erokin käy mielessä, kun yhteistä aikaa on niin vähän. Että siinä mielessä en ymmärrä syyllistämistä.
-Alkuperäinen kirjoittaja
Jos mieheni pakottaisi minua muuttamaan jonnekin Itä-Suomeen jonkun oman haaveensa takia ja se tietäisi mi ulle pendelöintiä toiselle puolelle maata ja valittavaa puolisoa, kun en ole kotona hänen mielestään riittävästi, voisin helpostikin panna miehen kierrätykseen. Vaadit puolisoltasi kohtuuttomia.
Mutta se olisi ok, jos sinä pakottaisit miehesi muuttamaan Helsinkiin? Jotenkin jännän yksisuuntaisesti te jotkut ihmiset ajattelette.
En todellakaan pakottaisi miestäni muuttamaan Helsinkiin. Minusta asuinpaikkakysymykset ovat parisuhteen suuria kysymyksiä kuten esim. hankitaanko lapsia, kuinka monta jne. Jos mieltymykset ja toiveet eivät kohtaa, toinen kärsii varmasti kuten ap:n kuviossa mies. Olisi ap:n kannattanut ottaa joku itäsuomalainen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsinki on useimmille ihmisille paras paikka asua tässä pas-kassa maassa. Ainoa paikka, jossa on vähän yritystä olla länsimainen, eurooppalainen kaupunki.
Silläkö sinnekin pyritään väen vängällä kyöräämään veronmaksajan vaivaksi ja naisten sekä lasten vaaraksi itämaisia, ei-eurooppalaisia...öö.."ihmisiä"?
Vierailija kirjoitti:
No en missään tapauksessa muuttaisi Helsinkiin. Tervetuloa Porvooseen! Loviisakin on ihan hyvä vaihtoehto, mutta lasten kannalta Porvoo, jossa hyvät harrastusmahdollisuudet ja paljon kouluja.
Ei ikinä Loviisaan. 🤢 Porvoo on pikkukaupunki, ei todellakaan tarpeeksi tekemistä. Kyllä noista Helsinki on paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi jatkua kuten nyt, mies 4 pvää/vko töissä Helsingisssä? Minulla tuli myös mieleen, että onko jotain ongelmaa parisuhteessa kun ero on yhtenä vaihtoehtona?
Keskeisin syy tähän on raha. Toinen on se, että luonnollisesti minulle tämä on todella raskas järjestely, kun suurimman osan ajasta vastaan yksin lapsista. Ja varmaan aika monella tässä tilanteessa erokin käy mielessä, kun yhteistä aikaa on niin vähän. Että siinä mielessä en ymmärrä syyllistämistä.
-Alkuperäinen kirjoittaja
Jos mieheni pakottaisi minua muuttamaan jonnekin Itä-Suomeen jonkun oman haaveensa takia ja se tietäisi mi ulle pendelöintiä toiselle puolelle maata ja valittavaa puolisoa, kun en ole kotona hänen mielestään riittävästi, voisin helpostikin panna miehen kierrätykseen. Vaadit puolisoltasi kohtuuttomia.
Mutta se olisi ok, jos sinä pakottaisit miehesi muuttamaan Helsinkiin? Jotenkin jännän yksisuuntaisesti te jotkut ihmiset ajattelette.
En todellakaan pakottaisi miestäni muuttamaan Helsinkiin. Minusta asuinpaikkakysymykset ovat parisuhteen suuria kysymyksiä kuten esim. hankitaanko lapsia, kuinka monta jne. Jos mieltymykset ja toiveet eivät kohtaa, toinen kärsii varmasti kuten ap:n kuviossa mies. Olisi ap:n kannattanut ottaa joku itäsuomalainen mies.
Itäsuomalainen mieskin voi joutua muuttamaan työn perässä. Suurin osa helsinkiläisistä on junan tuomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi jatkua kuten nyt, mies 4 pvää/vko töissä Helsingisssä? Minulla tuli myös mieleen, että onko jotain ongelmaa parisuhteessa kun ero on yhtenä vaihtoehtona?
Keskeisin syy tähän on raha. Toinen on se, että luonnollisesti minulle tämä on todella raskas järjestely, kun suurimman osan ajasta vastaan yksin lapsista. Ja varmaan aika monella tässä tilanteessa erokin käy mielessä, kun yhteistä aikaa on niin vähän. Että siinä mielessä en ymmärrä syyllistämistä.
-Alkuperäinen kirjoittaja
Jos mieheni pakottaisi minua muuttamaan jonnekin Itä-Suomeen jonkun oman haaveensa takia ja se tietäisi mi ulle pendelöintiä toiselle puolelle maata ja valittavaa puolisoa, kun en ole kotona hänen mielestään riittävästi, voisin helpostikin panna miehen kierrätykseen. Vaadit puolisoltasi kohtuuttomia.
Mutta se olisi ok, jos sinä pakottaisit miehesi muuttamaan Helsinkiin? Jotenkin jännän yksisuuntaisesti te jotkut ihmiset ajattelette.
En todellakaan pakottaisi miestäni muuttamaan Helsinkiin. Minusta asuinpaikkakysymykset ovat parisuhteen suuria kysymyksiä kuten esim. hankitaanko lapsia, kuinka monta jne. Jos mieltymykset ja toiveet eivät kohtaa, toinen kärsii varmasti kuten ap:n kuviossa mies. Olisi ap:n kannattanut ottaa joku itäsuomalainen mies.
Itäsuomalainen mieskin voi joutua muuttamaan työn perässä. Suurin osa helsinkiläisistä on junan tuomia.
Suuri osa ihmisistä muuttaa ihan mielellään. Itse en ole Helsingistä eikä ole miehenikään. Kummallakaan ei ole pienintäkään hinkua muuttaa sinne mistä on lähtöisin. Emme ole samasta paikasta lähtöisin. Jos muuttaisimme Helsingistä, muuttaisimme todennäköisesti toiseen maahan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumma juttu että perhe pitää hajoittaa. Tajuat kai että olette nyt pa kun rahat ei riitä miehen edestakaisin matkustelun vuoksi. Mutta ei ne riitä jos karenssin jälkeen jää työttömäksi sinne itään. Elintaso laskee joka tapauksessa. Ja jos olette nuoria, urakehitysmahdollisuudet on nyt juuri.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten muutatte Helsinkiin ja asutte siellä neljä vuotta ja jos olet edelleen sitä mieltä, että homma ei kerta kaikkiaan toimi niin sitten muutatte takaisin Joensuuhun?
Tässä on tietysti se riski, että olet selvästi puolesi jo valinnut. Jos muuttaisit Helsinkiin, et ehkä antaisi teidän perheelle aitoa mahdollisuutta vaan olisit jo etukäteen päättänyt, että et viihdy.
Teitä on perheessä muitakin. Onko lapsilta kysytty mitään?
Juu ei lapsille tuollaista ravaamista.
Oma äitini muutti (me lapset mukanaan, tietty) ympäri Suomea, osa työn perässä ja osa vain vaihtelunhalua. On muuten aivan perseestä, kun juuri kun olet tottunut uuteen kouluun, saanut kavereita jne. niin pitää TAAS muuttaa ja hyvästellä kaikki.
Ei ole lapsuudenkavereita, lisäksi vaikeuksia ylläpitää kaverisuhteita, kun ei pitkiä kaverisuhteita lapsuudessa koskaan päässyt olemaan. Ei se muutamien kuukausien kirjekaveruus taaksejääneiden kavereiden kanssa mitään vuosien ystävyyttä korvannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehen työ olisi vain arkipäivisin, ehdottaisin että hälle työasunto sieltä ja perhe jää Joensuuhun. Junalla 4h suuntaansa, hyvin ehtii viikonlopuksi kotiin. Tiedän monta Joensuulaista jotka näin tekee. Ja ymmärrän myös sen, miksi haluat jäädä. Itsekin nuorena kävin kokeilemassa ''etelässä'' asumista useamman vuoden ja veri vain vetää takaisin Pohjois-Karjalaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen työ olisi vain arkipäivisin, ehdottaisin että hälle työasunto sieltä ja perhe jää Joensuuhun. Junalla 4h suuntaansa, hyvin ehtii viikonlopuksi kotiin. Tiedän monta Joensuulaista jotka näin tekee. Ja ymmärrän myös sen, miksi haluat jäädä. Itsekin nuorena kävin kokeilemassa ''etelässä'' asumista useamman vuoden ja veri vain vetää takaisin Pohjois-Karjalaan. :)
Eikös ap:n mies näin jo toimi? Eli ap on viikot yksin ja miehellä pitkä matka joka viikonloppu. Lisäksi kakkosasunnon kulut ja matkakulut. Ei vastaa ainakaan minun käsitystä kivasta arjesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun helvetisti mieluummin Helsingin kerrostalossa kuin jossain junttiperäkylässä omakotitalossa. Erittäin helppo valinta. Itse olen Helsinkiin muualta muuttanut, joten tiedän mistä puhun.
Mutta asiaan. Teidän olisi jo ajat sitten pitänyt muuttaa pk-seudulle. Tuskin miehen ala ja työllisyysmahdollisuudet ovat aivan yhtäkkiä tulleet yllätyksenä. Nyt on kurja, kun lapset pitäisi repiä sijoiltaan. Itse olisin muuton kannalla, jos lapsilla ei ole mitään sellaisia ongelmia, joita uusi ympäristö voisi provosoida. Helsinkiin muutto voi olla jopa parasta, mitä heille on koskaan tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen työ olisi vain arkipäivisin, ehdottaisin että hälle työasunto sieltä ja perhe jää Joensuuhun. Junalla 4h suuntaansa, hyvin ehtii viikonlopuksi kotiin. Tiedän monta Joensuulaista jotka näin tekee. Ja ymmärrän myös sen, miksi haluat jäädä. Itsekin nuorena kävin kokeilemassa ''etelässä'' asumista useamman vuoden ja veri vain vetää takaisin Pohjois-Karjalaan. :)
Eikös ap:n mies näin jo toimi? Eli ap on viikot yksin ja miehellä pitkä matka joka viikonloppu. Lisäksi kakkosasunnon kulut ja matkakulut. Ei vastaa ainakaan minun käsitystä kivasta arjesta.
Ohops, luinpas huolimattomasti aloituksen. Monelle työnantaja on valmis maksamaan noita kuluja, mutta jos kaikki jää itse maksettavaksi, voi olla kova pala. Tilanteeseen on hankala löytää kaikkia miellyttävä ratkaisu, koska puoliväliin tätä matkaa ei voi muuttaa. Tsemppiä ap päätökseen. Löytyisikö kehyskunnista jokin kiva pienempi paikka jossa asua, ja kesäpaikka p-karjalasta?
Vierailija kirjoitti:
Olen todella romuna ja haluaisin mielipiteitä ihmisiltä, jotka ovat olleet samassa tilanteessa. Eli tilanteemme on se, että joudumme näillä näkymin luovuttamaan realiteettien edessä ja palaamaan 4 Itä-Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Helsinkiin ensi syksynä. Syynä tähän on se, että mieheni ei ole onnistunut löytämään mielekästä työtä täällä eikä ole valmis irtisanoutumaan omasta vakituisesta työstään Helsingissä (on käynyt viimeiset 3 vuotta 4 päivää viikossa töissä Helsingissä). Myös talous alkaa olla pahasti kuralla tämän järjestelyn takia.
Minulla täällä on vakituinen työ ja lapsetkin ovat molemmat jo koulussa, joten heidän repiminen koulu- ja kaveriympyröistä tuntuu hirveältä.
Teidän, että jokainen perhe on erilainen ja ihmiset tekevät päätöksiään omien arvojensa pohjalta, mutta mitä teidän mielestä meidän tilanteessa pitäisi tehdä? Pitäisikö minun pakottaa mieheni luopumaan työstään, jotta saadaan asua täällä vai pitäisikö vastaavasti meidän muiden luopu Itä-Suomesta vain mieheni työn takia (minulle löytyy töitä molemmista)? Vai - tätäkin olen rehellisuuden nimissä miettinyt - pitäisikö minun sanoa miehelleni, että hän on vapaa valitsemaan asuinpaikkansa, mutta minä ja lapset pysymme täällä?
Kiitoksia mielipiteistä!
Lasten etu ensin. Mieti todella tarkkaan haluatko rikkoa lasten elämän. Toivottavasti teet lastesi edun mukaiset päätökset. Kysy myös heiltä, mutta painota, että heidän täytyy rehellisesti sanoa eikä ajatella sinun ja puolisosi etua.
Ei muutto riko lasten elämää vaan saattaa perheen taas yhteen. Nyt normaali perhe-elämä on mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Asun helvetisti mieluummin Helsingin kerrostalossa kuin jossain junttiperäkylässä omakotitalossa. Erittäin helppo valinta. Itse olen Helsinkiin muualta muuttanut, joten tiedän mistä puhun.
Mutta asiaan. Teidän olisi jo ajat sitten pitänyt muuttaa pk-seudulle. Tuskin miehen ala ja työllisyysmahdollisuudet ovat aivan yhtäkkiä tulleet yllätyksenä. Nyt on kurja, kun lapset pitäisi repiä sijoiltaan. Itse olisin muuton kannalla, jos lapsilla ei ole mitään sellaisia ongelmia, joita uusi ympäristö voisi provosoida. Helsinkiin muutto voi olla jopa parasta, mitä heille on koskaan tapahtunut.
Tämä taas on sun mielipide, mulla on päinvastainen, terveisin ex-Helsinkiläinen nyk. junttiperäkyläläinen. :D
Lasten etu on päästä synkästä junttilasta parempaan elämään. Muuta Helsinkiin
"Takahikiä". Tässä taas esimerkki sille, joka ihmetteli Helsinki-vihaa...